47495 research outputs found
Sort by
Lasten käsityksiä maskuliinisuudesta
No full textTämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten käsityksiä maskuliinisuudesta. Tutkimuskysymyksemme olivat: millaisia käsityksiä lapset liittävät maskuliinisuuteen, millaisia maskuliinisia ominaisuuksia lapset pitävät suotavina sekä millaisia maskuliinisia ominaisuuksia lapset pitävät epäsuotavina.
Tutkimuksen teoreettinen tausta rakentui erilaisten maskuliinisuusteorioiden, erityisesti hegemonisen maskuliinisuuden pohjalta. Tämän lisäksi teoriaosuudessa tukeuduttiin toimijuutta käsittelevään teoriaan sekä aikaisempiin mies- ja maskuliinisuustutkimuksiin.
Tutkimuksen tutkimusotteena oli fenomenografia, sillä tutkimuksen keskiössä olivat käsitykset. Tutkimuksen aineisto kerättiin kevättalvella 2019 Pirkanmaan alueelta peruskoulun yleisopetuksessa olevilta 5. ja 6.luokkalaisilta. Tutkimusaineiston laajuudeksi muodostui viiden koululuokan joukko, joista tutkimukseen osallistui yhteensä 87 oppilasta. Osallistuneiden sukupuoli jakautui seuraavasti: 35 poikaa, 51 tyttöä. Lisäksi yhdessä vastauksessa sukupuolta ei ollut ilmoitettu. Aineistonkeruussa käytettiin kahta eri menetelmää: avoimia kysymyksiä sisältävää kyselylomaketta sekä yksilöllistä teemahaastattelua, johon valitsimme kyselylomakkeiden perusteella 8 vastaajaa. Aineiston analyysissä käytettiin laadullista teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tutkimustulosten perusteella lasten käsitykset maskuliinisuudesta voidaan jaotella erilaisiin kehollisuuden, käyttäytymisen ja kompetenssien pääkategorioihin. Kehollisuuksiin lukeutuu kehoon, ulkoasuun ja elintapoihin liittyvät toiminnan tavat. Käyttäytymiseen liitetään väkivaltaan ja puolustamiseen, persoonallisuuteen, sosiaalisuuteen, luotettavuuteen ja sääntöjen noudattamiseen liitettäviä toiminnan muotoja. Kompetensseiksi luetaan liikunnallisuuteen, pelaamiseen, moottoriajoneuvoihin, esiintymiseen ja kyvykkyyteen liittyviä kuvauksia. Suotavien maskuliinisuuksien joukossa ovat hyvät sosiaaliset taidot, urheilullisuus, terveet elintavat ja toisten puolustaminen. Epäsuotavina maskuliinisina piirteinä nähdään kiusaaminen ja väkivaltaisuus, feminiiniset käyttäytymismallit sekä kovaäänisyys ja keskittymiskyvyn puute
Journalismi maakuvan luojana: Suomen maakuva japanilaisessa sanomalehdessä vuonna 2017
No full textPro gradu -työssäni tutkin sitä, mitä Suomesta kirjoitetaan maapallon toisella puolella, Japanissa. Tutkimuskysymykseni on minkälaisen kuvan japanilaisen sanomalehti Asahi Shimbunin jutut luovat Suomesta maan 100-vuotisjuhlavuonna. Aineistonani on japanilaisen Asahi Shimbun -sanomalehden Suomi-aiheiset juttuartikkelit vuodelta 2017. Työni teoriaosuus käsittelee sitä, miten maakuva muodostuu, millaisia Suomen maakuva- ja brändi ovat sekä journalismin roolia maakuvan luojana ja mediavälitteisen mielikuvan muodostumista. Lisäksi kontekstin ymmärtämiseksi kerron japanilaisesta mediajärjestelmästä.
Kuvailen aineistoani määrällisesti ensin kokonaisuutena, minkä jälkeen sisällönanalyysin avulla käsittelen osaa aineistostani tarkemmin laadullisesti. Määrällisessä osiossa tarkastelen sitä, mistä aiheista, ja millä juttutyypeillä Suomesta on kirjoitettu. Luku sisältää myös suomalaisten henkilöiden määrän, Suomen otsikkotasolla sekä Suomen 100-vuotisjuhlavuoden näkyvyyttä. Laadullisessa osiossa pureudun artikkeleiden aiheisiin tarkemmin sekä niiden sävyyn ja toimijoihin.
Vuonna 2017 Suomen maakuva Japanissa on myönteinen ja monipuolinen. Tulokset tukevat aikaisempaa tutkimusta ja maamielikuva tuntuu melko muuttumattomalta. Mielikuva joulupukin, Muumien ja puhtaan luonnon maana on väistynyt hyvinvointiyhteiskunnan ja suomalaisen kulttuurin taidonnäytteiden tieltä. Tutkimuksessani selviää, että Japanissa Suomesta kirjoitetaan erityisesti urheilun, kulttuurin ja yhteiskunnan näkökulmista. Suomesta on kirjoitettu suurimmaksi osaksi lyhyitä mainintoja, mutta maata käsitellään myös kokonaisissa artikkeleissa. Suomesta puhutaan pääosin myönteisesti, mutta myös neljä artikkelia käsittelevät negatiivisia aiheita. Asahi Shimbunissa kuuluu sekä suomalaisten julkisuuden henkilöiden että tavallisten kansalaisten ääni. Myös toimittaja on tuonut mielipiteensä esiin osassa artikkeleista
Osakesäästötilin tuoton verotus kansainvälisissä tilanteissa
No full textPro gradu -tutkielman aiheena on vuoden 2020 alusta käyttöön tullut osakesäästötili ja sen tuoton verotus kansainvälisissä tilanteissa. Osakesäästötili on uusi yksityishenkilöille tarkoitettu sijoitusinstrumentti. Osakesäästötilille voidaan tallettaa enintään 50 000 euroa rahaa, joka voidaan sijoittaa kotimaisiin ja ulkomaisiin pörssiosakkeisiin. Tilille maksetut osingot, luovutusvoitot ja korot ovat Suomessa niiden maksuhetkellä verovapaita. Verotus Suomessa tapahtuu varoja nostettaessa, jolloin veronalaiseksi pääomatuloksi katsotaan se suhteellinen osa varoista, joka vastaa tilille sijoitetulle pääomalle kertyneen tuoton suhteellista osuutta koko sijoitussäästötilin nostohetken arvosta. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia päätöksiä osakesäästötilin luomisen taustalla on ja kuinka osakesäästötili toimii käytännössä. Tämän jälkeen tutkimus keskittyy selvittämään, millaisia ongelmia osakesäästötilin tuoton verotuksen ja kansainvälisten tilanteiden yhteensovittamiseen liittyy. Tutkimuksessa käsitellään pääasiassa tilanteita, joissa tuotot tulevat verotettavaksi kahdessa tai useammassa valtiossa verovelvollisen asuinpaikan perusteella.
Tutkimuksen metodi on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää lainsäädännön nykytila ja ongelmat, joita tämänhetkinen lainsäädäntö muodostaa tuoton verotukselle kansainvälisissä tilanteissa.
Tutkimus on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa selvitetään osakesäästötilin luomisen taustalla olevia asioita, käydään läpi osakesäästötilin tuomat lakimuutokset Suomen lainsäädäntöön ja selostetaan esimerkin avulla, kuinka osakesäästötilin verotus tapahtuu kotimaisissa tilanteissa. Tutkimuksen toisessa osassa käsitellään tilanteita, joissa Suomen ja verovelvollisen asuinvaltion välillä ei ole verosopimusta. Verotusta käsitellään havainnollistavan esimerkin avulla. Kolmannessa osassa tarkastellaan verosopimusten vaikutusta osakesäästötilin tuoton verotukseen. Vaikutuksia tarkastellaan niistä näkökulmista, antaako sopimus Suomelle verotusoikeuden osakesäästötilin tuottoon vai ei.
Tutkimuksessa havaitaan, että kaksinkertaisen verotuksen poistaminen jää todennäköisesti kokonaan toteutumatta tilanteissa, joissa tuotot tulevat verotetuksi myös ulkomailla, eikä verosopimus estä tuoton verotusta Suomessa. Puolestaan tilanteet, joissa verosopimus estää tuoton verotuksen Suomessa, voivat mahdollistaa osakesäästötilin käytön verosuunnitteluvälineenä. Näissä tilanteissa tuotot saattavat jäädä jopa kokonaan verottamatta. Kaksinkertainen verotus muodostaa esteen pääomien vapaalle liikkuvuudelle ja on verovelvollisen kannalta kohtuutonta. Lisäksi tämä on osakesäästötilin ja verosopimusten tavoitteiden vastaista. Tilanteet,
joissa verosopimus estää Suomea verottamasta tuottoja, vaikuttavat negatiivisesti Suomen verokertymään. Ei myöskään ole verosopimusten tavoitteiden mukaista, että sopimuksen vuoksi tuotot voivat jäädä verottamatta molemmissa valtioissa. Osakesäästötilin tarkoituksenakaan ei ole toimia keinona välttyä verotukselta kokonaan
Haasteet julkisen tietojärjestelmähankinnan prosessissa: tapaustutkimus suomalaisesta energia-alan yhtiöstä
No full textTietojärjestelmähankinta on yritykselle merkittävä investointi niin kustannuksiltaan kuin liiketoiminnallisilta vaikutuksiltaan. Tietojärjestelmähankinnan onnistuessa uusi järjestelmä tehostaa ja kehittää yrityksen liiketoimintaa. Toisaalta epäonnistuneet tietojärjestelmähankinnat voivat aiheuttaa yritykselle sekä taloudellisia että liiketoiminnallisia ongelmia. Julkisella sektorilla tietojärjestelmähankintojen onnistumisella on lisäksi kriittinen rooli yhteiskunnalle merkittävien toimintojen turvaamisessa ja sujuvuuden varmistamisessa.
Julkisten tietojärjestelmähankintojen on todettu usein olevan monimutkaisempia ja haastavampia kuin yksityisen sektorin vastaavat hankinnat. Tämä voi osittain johtua julkisia hankintoja koskevasta lainsäädännöstä, joka määrää säännöt ja menettelytavat, joiden mukaisesti hankintayksikön on suoritettava hankintansa, ja täten toisinaan rajoittaa hankintayksikön mahdollisuuksia ohjata hankintojaan pelkästään omien tavoitteidensa ja käytäntöjensä mukaisesti. Vaikka julkiset tietojärjestelmähankinnat on todettu haastaviksi, kirjallisuudessa on kuitenkin vielä melko vähän tutkimuksia julkisen tietojärjestelmähankinnan haasteista ja niiden sijoittumisesta hankintaprosessin eri vaiheisiin.
Tässä diplomityössä selvitettiin, millaisia haasteita julkisissa tietojärjestelmähankinnoissa esiintyy (tutkimuskysymys 1), ja miten tunnistetut haasteet sijoittuvat julkisen tietojärjestelmähankinnan prosessin vaiheisiin (tutkimuskysymys 2). Tutkimus keskittyi julkisen tietojärjestelmähankinnan hankintaprosessiin ja haasteisiin hankintayksikön näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena julkisessa energia-alan hankintayksikössä, joka hankki uuden toiminnanohjausjärjestelmän neuvottelumenettelyllä. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastatteluilla ja osallistuvalla havainnoinnilla. Haastatteluja pidettiin hankintaan osallistuneille hankintayksikön projektiryhmäläisille ja hankintayksikön ulkopuolisille neuvonantajille. Tutkimuksessa käytettiin hyväksi aiemmin kirjallisuudessa muodostettuja julkisten tietojärjestelmähankintojen haastekategorioita ja kirjallisuuskatsauksen pohjalta muodostettua julkisen tietojärjestelmähankinnan prosessimallia.
Tutkimuksessa tunnistettiin kaikkiaan 26 julkiseen tietojärjestelmähankintaan liittyvää haastetta 12 haastekategoriassa. Tutkimuksessa tunnistetut merkittävimmät haasteet liittyivät vaatimusmäärittelyihin ja valintakriteerien laatimiseen, vähäisiin hankintaan käytettävissä oleviin henkilöresursseihin, hankintalainsäädäntöön, vajaaseen hankintaosaamiseen, kommunikointiin eri osapuolten kesken, toimittajan ja hankintayksikön kulttuurieroihin projektinhallinnassa sekä kiinteähintaiseen sopimukseen. Suurin osa empiriassa kohdatuista haasteista on tunnistettu kirjallisuudessa jo aiemmin, mutta tutkimuksessa tunnistettiin myös joukko uusia ja vielä vähän tutkittuja haasteita.
Tutkimuksessa tunnistetut haasteet sijoittuvat laajasti hankintaprosessin eri vaiheisiin. Eniten haasteita esiintyi hankintadokumentaation laadinnan vaiheessa. Isoa osaa tunnistetuista haasteista on kuitenkin hallittava läpi hankintaprosessin.
Tutkimus lisää hankintayksikköjen ymmärrystä julkisessa tietojärjestelmähankinnassa mahdollisesti kohdattavista haasteista. Haasteiden tunnistaminen jo hankinnan suunnitteluvaiheessa lisää hankintayksiköiden mahdollisuuksia huomioida haasteita ennaltaehkäisevästi. Lisätutkimusta kuitenkin vielä tarvitaan haasteiden hallinnan toimivista käytännöistä hankintaprosessissa.Acquiring an information system is a significant investment for a company, both in terms of costs and business implications. When an acquisition is successful the new system improves the efficiency of company's business operations. On the other hand, unsuccessful acquisitions of information systems can cause both financial and business problems for the company. In the public sector, the success of procurement of information systems also plays a critical role in securing and ensuring the smooth running of important societal activities.
Procurement of public information systems has often been stated as more complex and challenging than the corresponding activities in the private sector. This may be due in part to public procurement law, which determines the rules and procedures for the contracting entity to execute its procurement, thereby sometimes limiting the contracting entity's possibilities to adjust the procurement according purely to its own objectives and practices. Although public procurement of information systems has been identified challenging, there is still little literature on the challenges of public procurement of information systems and their occurrence at different stages of the procurement process.
The purpose of this thesis was to discover what kind of challenges there occurs in a public procurement of information systems (research question 1), and how the identified challenges relate to the different stages of the public procurement process (research question 2). The research focused on the public procurement process of information systems and its challenges from the perspective of a contracting entity. The study was conducted as a case study regarding a public energy sector company that acquired a new ERP system through a negotiated procedure. The empirical data was collected through interviews and participant observation. Interviewees included project team members from the contracting entity and external advisors who were involved in the procurement. The study utilized the challenge categories of public procurement of information systems formed in earlier literature and the literature-based process model of public procurement of information systems.
In the study, a total of 26 challenges in 12 challenge categories were identified. The major challenges identified related to determining the requirement specifications and the selection criteria, the limited human resources available for procurement, the procurement legislation, scarce procurement know-how, communication between various parties, cultural differences of project management between the supplier and the contracting entity and fixed price contracts. Most of the challenges encountered in the case study have been previously identified in the literature, but the study also identified a number of new, yet unexplored challenges.
The challenges identified in the study divide broadly to different stages of the public procurement process. Most challenges occurred during the preparation of the procurement documentation. However, many of the challenges identified need to be managed throughout the procurement process.
The research increases the contracting entities’ understanding about the potential challenges that may arise in the public procurement of information systems. Identifying challenges early in the planning of the procurement process increases contracting entities’ ability to address challenges proactively. However, further research is still needed on effective practices for managing the challenges in the procurement process
Tietomallintamisen tulevaisuuden tarpeet infrarakentamisessa
No full textTietomallintaminen on kehittynyt nopeaan tahtiin viime vuosina. Tietomallintaminen on yksi keino parantaa infrarakentamisen tuottavuutta. Mallipohjainen tiedonkäsittely mahdollistaa, että tietoa pystyvät tulkitsemaan ihmisten lisäksi myös tietotekniset järjestelmät ja sovellukset. Alan tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä infra-alan suunnittelu- ja tuotantoprosessit ovat kauttaaltaan digitalisoituja. Työn tavoitteena on tunnistaa tietomallintamisen tulevaisuuden tarpeet infrarakentamisessa sekä arvioida, kuinka urakoitsijan on tarkoituksenmukaista varautua tulevaisuuden näkymiin. Työssä huomioidaan myös taloudellinen näkökulma ja arvioidaan tietomallintamisen kustannusjakaumaa tulevina vuosina.
Diplomityön tutkimusaineisto koostuu kirjallisuudesta ja asiantuntijahaastatteluista. Kirjallisuuskatsauksen avulla selvitetään tietomallintamiseen liittyvää ohjeistusta ja standardeja sekä teknologian nykytilaa. Käsiteltäviä teemoja ovat koneohjaus, tiedonhallinta, reaaliaikainen tilannekuva ja automaattiajaminen. Ajankohtaisen tiedon saamiseksi työtä varten haastateltiin 11 asiantuntijaa, jotka edustavat alan eri osapuolia. Haastattelut olivat tärkeä osa tutkimusta, sillä tietomallintamisen nopean kehittymisen vuoksi kirjallinen tutkimustieto vanhenee nopeasti. Tulevaisuuden näkymien ja tarpeiden pohjalta työssä hahmotellaan lopuksi investointisuunnitelmaa kohdeyritykselle.
Tutkimuksessa selvisi, että tietomallintamista ei tällä hetkellä hyödynnetä infra-alalla tehokkaasti. Hyödyntämisen esteenä nähtiin muun muassa puutteet tiedonhallinnassa ja perinteiseen toimintatapaan perustuva toimintakulttuuri. Kaikki haastatellut asiantuntijat näkivät, että tulevaisuudessa tietomallintamisen hyödyntäminen lisääntyy ja monipuolistuu. Tavoitteena on ottaa tietomallintaminen käyttöön yhä kattavammin koko infrahankkeen elinkaaren ajaksi. Tietomallintamisen kehittämisessä on tärkeää panostaa osaamiseen ja tarjota henkilöstölle riittävät resurssit digitalisaation hyödyntämiseksi.
Tietomallintamisen eri osa-alueista koneohjausta on hyödynnetty jo nyt melko kattavasti, ja tutkimuksen mukaan sen rooli tulee tulevaisuudessa yhä kasvamaan. Kaivinkoneiden lisäksi koneohjaus tulee käyttöön yhä useampaan konetyyppiin. Myös automaatio työkoneissa tulee lisääntymään jatkossa. Reaaliaikaisen tilannekuvan hyödyntäminen on tulevaisuudessa nykyistä tärkeämpi osa infrarakentamista. Tilannekuva toimii päätöksenteon apuvälineenä ja sen hyödyntäminen helpottuu uuden teknologian myötä. Käsiteltävät tietomäärät rakentamisessa tulevat lisääntymään jatkossa yhä enemmän, mikä edellyttää tehokasta tiedonhallintaa. Tärkeitä osatekijöitä tiedonhallinnassa ovat standardointi ja avoimet tiedonsiirtoformaatit. Tehokkaan tiedonhallinnan hyödyntäminen käytännön arjessa vaatii ohjelmistoja projektihenkilöstön käyttöön. Kun koko työmaahenkilöstöllä on mahdollisuus hyödyntää tietomalleja, toimintatapoja on mahdollista muuttaa digitaalisemmiksi ja tietomallien käytöstä saadaan suurempi hyöty. Tärkeäksi tulevaisuuden tavoitteeksi tunnistettiin tarve hankkia työnjohdolle työvälineitä tietomallien käyttöön.Information modeling has developed rapidly in the recent years. Information modeling is one way to improve the productivity of infrastructure construction. Model-based data processing enables data to be interpreted by IT systems and applications, in addition to humans. By 2025, the industry is aiming to fully digitalize its design and production processes. The aim of the thesis is to identify the future needs of information modeling in the field of infrastructure construction and to assess the appropriate measures for the contractor to be prepared for the future. The thesis also considers the economic aspect and estimates the cost distribution of infrastructure information modeling in the coming years.
The research material for this thesis consists of literature and expert interviews. A literary survey is used to explore guidelines and standards for information modeling and the current state of the technology. The themes discussed in the theory section are machine control, data management, real-time situation picture and automated driving. In order to obtain up-to-date information for the thesis, 11 experts representing different areas were interviewed. Interviews were an important part of the research, because the rapid development in the field of information modeling results in rapid aging of written research information. Based on future predictions and needs, the thesis finally outlines an investment plan for the target company.
The research found that information modeling is not used efficiently in the field of infrastructure construction at present. Deficiencies in information management and a working culture based on traditional ways of working were seen as barriers to the utilization of infrastructure information modeling. All interviewed experts expect that in the future the utilization of information modeling will increase and diversify. The goal is to increase the utilization of information modeling throughout the life cycle of an infrastructure project. In the development of information modeling, it is important to invest in expertise and provide the staff with sufficient resources to take advantage of the digitalization.
Of the various applications of information modeling, machine control has already been used quite extensively, and according to research, its role will continue to grow in the future. Machine control will be introduced to more and more machine types in addition to excavators. Automation in construction machines will also increase in the future. Utilizing real-time situation picture will play a more important role in infrastructure construction in the future. The situation picture serves as a tool for decision making and its utilization becomes easier with new technology. The amount of data to be handled in construction will increase in the future, which will lead to the need of effective information management. Standardization and open data exchange formats are important elements in data management. Applying effective information management in the daily activities requires software for the use of the project staff. When everybody in the project staff have access to information models, it is possible to digitize their practices and to benefit more from the use of information models. Providing site foremen with the tools for using the information models, was identified as an important goal for the future
Facilitating Internet of Things on the Edge
No full textThe evolution of electronics and wireless technologies has entered a new era, the Internet of Things (IoT). Presently, IoT technologies influence the global market, bringing benefits in many areas, including healthcare, manufacturing, transportation, and entertainment.
Modern IoT devices serve as a thin client with data processing performed in a remote computing node, such as a cloud server or a mobile edge compute unit. These computing units own significant resources that allow prompt data processing. The user experience for such an approach relies drastically on the availability and quality of the internet connection. In this case, if the internet connection is unavailable, the resulting operations of IoT applications can be completely disrupted. It is worth noting that emerging IoT applications are even more throughput demanding and latency-sensitive which makes communication networks a practical bottleneck for the service provisioning. This thesis aims to eliminate the limitations of wireless access, via the improvement of connectivity and throughput between the devices on the edge, as well as their network identification, which is fundamentally important for IoT service management.
The introduction begins with a discussion on the emerging IoT applications and their demands. Subsequent chapters introduce scenarios of interest, describe the proposed solutions and provide selected performance evaluation results. Specifically, we start with research on the use of degraded memory chips for network identification of IoT devices as an alternative to conventional methods, such as IMEI; these methods are not vulnerable to tampering and cloning. Further, we introduce our contributions for improving connectivity and throughput among IoT devices on the edge in a case where the mobile network infrastructure is limited or totally unavailable. Finally, we conclude the introduction with a summary of the results achieved
"Niin sanotut vapaat kädet": Luovuutta tukeva viestintäilmapiiri Baltic Circle -festivaalin visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden ja festivaaliorganisaation välillä
No full textVisuaalisuus on yhteiskunnan kuvallisen käänteen myötä noussut yhä merkittävämmäksi osaksi kaikkien organisaatioiden ja instituutioiden ulkoista viestintää. Visuaalinen viestintä ja sen suunnittelu toteutetaan usein organisaatioiden ulkopuolisten ammattilaisten, mainostoimistoissa toimivien tai yksittäisten ammatinharjoittajien suorittamana tilaustyönä tai toimeksiantona. Vuorovaikutussuhde tilaajan ja suunnittelijan välillä voi saada tapauksesta riippuen piirteitä niin johtaja-johdettava-suhteista kuin kumppanuussuhteista kahden tasavertaisen asiantuntijan välillä. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millainen viestintä edesauttaa luovuuden hyödyntämistä visuaalisen ilmeen suunnitteluprosessissa tilaaja-suunnittelijasuhteessa. Tutkimusongelmaa lähestytään syventymällä viestintäilmapiiriin visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden näkökulmasta.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä ovat systeemiteoria, vuorovaikutuksen kehysteoria sekä johtamisviestinnässä hyödynnetty LMX-teoria. Systeemiteorian avulla tutkielmassa tarkastellaan suunnitteluprosessia luovan ryhmän viestintäsuhteiden näkökulmasta. Vuorovaikutuksen kehysteoriaa hyödynnetään tilaaja-suunnittelija-suhteen vaihtuvien hierarkiasuhteiden ymmärtämisessä. LMX-teoria antaa näkökulman tilaajan ja suunnittelijoiden tasavertaisen kumppanuussuhteen rakentumiseen. Tutkielman aineisto koostuu viidestä teemahaastattelusta, jotka toteutettiin tammikuussa 2020. Haastateltavat ovat kansainvälisen teatterifestivaali Baltic Circlen visuaalisen ilmeen suunnittelijoita vuosilta 2013–2019. Teemahaastattelut litteroitiin sanatarkasti ja analysoitiin teemoittelemalla aineisto tutkimusongelmaa koskeviin alateemoihin ja analysoimalla näitä sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Baltic Circlen ja visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden välillä vallitsi suunnittelijoiden luovuutta tukeva viestintäilmapiiri. Ilmapiiri luotiin ja sitä ylläpidettiin muun muassa aktiivisen kuuntelemisen, epämuodollisen viestintätyylin ja huolenpidon keinoin sekä vastavuoroisesti kunnioitusta ja luottamusta osoittamalla. Tilaajan hallinnan ja vuorovaikutussuhteen hierarkioiden puute tilaaja-suunnittelijasuhteessa on tutkimuksen tulosten mukaan poikkeuksellista visuaalisen viestinnän toimeksiannoissa. Tutkimus osoittaa, että vapaus tilaajaorganisaation pyrkimyksistä hallita suunnittelijan työtä sekä vapaus vahvoista hierarkioista tukee luovuutta visuaalisen ilmeen suunnittelutyössä. Luovuudelle suotuisa viestintäilmapiiri rakentuu vastavuoroisessa vuorovaikutussuhteessa, johon tilaaja ja suunnittelija(t) ovat yhtäläisesti sitoutuneita. Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että toimeksiantosuhde luovilla aloilla edellyttää onnistuakseen molemminpuolista myönteistä arvonantoa sekä pyrkimystä kumppanuussuhteeseen tilaajan ja toteuttajan välillä
Miesten ja naisten kiintymyksen ilmaisu parisuhteessa
No full textTunteiden ilmaisu on ydinasemassa läheisissä ihmissuhteissa ja on yksi parisuhteen merkittävimmistä tekijöistä. Näin ollen kumppanien tunteiden ilmaisutaitoja tulisikin tutkia paremman ymmärryksen saamiseksi liittyen miesten ja naisten kiintymyksen osoittamisen tapoihin ja käsityksiin. Tutkittavaa ilmiötä lähestytään konstruktivismin ja affektiivisen vaihdannan teorian kautta, sillä ne keskittyvät sekä yksilölliseen viestintäkäyttäytymiseen että kiintymyksen osoittamiseen. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten miehet ja naiset osoittavat kiintymystä parisuhteessa. Tutkimuskysymyksinä ovat, millaisia käsityksiä miehillä ja naisilla on kiintymyksen ilmaisusta ja millaisia viestinnällisiä tapoja miehillä ja naisilla on ilmaista kiintymystä parisuhteessa.
Tutkimusmetodina käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia ja tutkimus toteutettiin 21-kohtaisen kyselomakkeen avulla, sisältäen avointen kysymysten lisäksi myös monivalintakysymyksiä. Lomakkeella selvitettiin muun muassa sitä, millaisia sanoin ja elein kiintymystä osoitetaan parisuhteessa, kiintymyksen osoittamisen tasapuolisuutta ja käydäänkö siitä parisuhteen osapuolten välillä keskustelua. Tutkimuksessa analysoitiin 60 vastausta, joista 30 oli naisia ja 30 miehiä. Vastaajat olivat iältään 19−52-vuotiaita ja vastaushetkellä parisuhteet olivat kestäneet 0,5−27 vuotta.
Keskeisimpinä tuloksina tutkimuksesta nousi kiintymyksen osoittamiseen liittyvät monet merkitykset. Sekä miehet että naiset kokivat kiintymyksen osoittamisen liittyvän perustarpeeseen tulla rakastetuksi ja hyväksytyksi. Naisten mukaan kiintymyksen osoittaminen viesti sitoutumisesta, arvostuksesta ja luottamuksesta, kun taas miehille se viesti turvallisuutta ja hyvän olon tunnetta. Verbaalisesti kiintymystä osoitettiin etenkin keskustelemalla, hellittelynimien ja suorien rakkaudenosoituksien kautta. Nonverbaalisesti kiintymys ilmeni fyysisenä läheisyytenä, halauksina, suukkoina, kosketuksena, kuuntelemisena ja palvelevina tekoina. Kiintymyksen osoittaminen näyttäytyi suhteissa yleisesti hyvin myönteisessä sävyssä. Vaikeat ajat parisuhteessa ja elämäntilanteiden muutokset kuten lapsen syntymä saattoi kuitenkin vaikuttaa aktiivisuuteen kiintymyksen osoittamisessa.
Tutkimustulokset syventävät ymmärrystä niin naisten kuin miestenkin tunteiden ilmaisusta, mikä voi osaltaan edistää yhteiskunnallisia asenteita miesten kiintymyksen ilmaisua kohtaan. Lisäksi tutkimuksesta on hyötyä parisuhdetyön kentällä, sillä se avaa tärkeitä käsityksiä liittyen tunneilmaisuihin ja niiden rooliin. Myös kumppanit voivat hyötyä tutkimuksen tarjoamasta tiedosta liittyen yksilöllisiin kiintymyksen osoittamistapoihin, ja niiden tyypillisiin vaihteluihin parisuhteen eri vaiheissa