47495 research outputs found
Sort by
Health of Pregnant Migrant Women and their Newborns in Finland
No full textTämän väitöskirjan yleisenä tavoitteena oli tutkia raskaana olevien maahanmuuttajanaisten ja heidän vastasyntyneiden lastensa terveyttä Suomessa. Tutkimukseen kuuluu neljä osatyötä (Artikkelit I-IV). Tutkimuksen tavoitteina oli tutkia raskautta edeltävää keskimääräistä kehon painoindeksiä ja raskauksien välistä painonmuutosta (Artikkeli I), raskauskomplikaatioiden kuten raskausdiabeteksen ja verenpainetautien yleisyyttä (Artikkeli II), ja synnytystapaa ja synnytyskomplikaatioiden yleisyyttä (Artikkeli III) venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisilla naisilla ja suomalaisilla naisilla. Artikkelissa IV tutkittiin eroja suunnitellun ja hätäkeisarileikkauksen yleisyydessä ja vastasyntyneeseen lapseen liittyvien vasteiden yleisyydessä (ennenaikaisen syntymä, pienipainoisuus, Apgarin pisteet ja vastasyntyneen tehohoito) kaikkien maahanmuuttajataustaisten ja suomalaistaustaisten naisten välillä Suomessa.
Kolmen ensimmäisen osatyön aineisto perustui otokseen venäläis-, somalialaisja kurditaustaisista naisista. Nämä naiset tunnistettiin väestörekisteristä Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi -tutkimusta varten. Vertailuotoksen suomalaiseen väestöön kuuluvat naiset otettiin kansallisesta Terveys 2011 tutkimuksesta. Heidän tietonsa saatiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) syntyneiden lasten rekisteristä ja hoitoilmoitusrekisteristä sekä Tilastokeskuksesta. Artikkeleihin I-III otettiin mukaan yhteensä 318 venäläis-, 583 somalialais- ja 373 kurditaustaista naista sekä 243 suomalaiseen väestöön kuuluvaa naista ja tiedot heidän viimeisimmästä yhden lapsen synnytyksestä vuosien 2004 ja 2014 välillä. Lineaarinen regressioanalyysi oli tärkein analyysimenetelmä Artikkelissa I ja logistinen regressioanalyysi artikkeleissa II ja III. Sekoittavia tekijöitä vakioitiin analyyseissä.
Artikkelin IV aineisto perustui koko maan kattavaan aineistoon THL:n syntyneiden lasten rekisteristä ja Tilastokeskuksen taustatiedoista. Artikkeliin IV otettiin mukaan kaikilta Suomessa vuosina 2004-2014 synnyttäneiltä naisilta tiedot viimeisimmästä yhden lapsen synnytyksestä (n=382,233). Naiset luokiteltiin yhdeksään alueelliseen luokkaan alkuperämaan perusteella. Alkuperämaan ja synnytystavan tai vastasyntyneen lapsen vasteiden välisiä yhteyksiä tutkittiin yleistetyillä lineaarisilla malleilla, sekoittavat tekijät vakioiden. Suomalaiset naiset olivat vertailuryhmänä.
Artikkelin I tulosten mukaan raskautta edeltävä painoindeksi oli pienempi venäläistaustaisilla (vakioitu kerroin -1,93, 95 % luottamusväli (lv) -2,77; -1,09) ja suurempi somalialaistaustaisilla (vakioitu kerroin 1,82, 95 % lv 0,89; 2,75) ja kurditaustaisilla (vakioitu kerroin 1,3, 95 % lv 0.43; 2,17) naisilla suomalaisväestöön nähden. Raskauksien välisessä painonmuutoksessa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisten naisten ja suomalaisten naisten välillä. Artikkelin II tulosten mukaan raskausdiabetes oli yleisempää kurditaustaisilla naisilla suomalaisiin naisiin verrattaessa (vakioitu vetosuhde, OR 1,98, 95 % lv 1,20; 3,32), mutta verenpainetautien yleisyydessä ei ollut eroa maahanmuuttajaryhmien ja suomalaisten naisten välillä. Artikkelissa III havaittiin, että keisarileikkaukset olivat harvinaisempia venäläistaustaisilla naisilla (vakioitu OR 0,49, 95 % lv 0,29; 0,82), mutta somalialais- ja kurditaustaisten ja suomalaisten naisten välillä ei havaittu eroa. Synnytyskomplikaatiot olivat yleisempiä somalialaistaustaisilla naisilla (vakioitu OR 1.62, 95 % lv 1,03; 2,55) kuin suomalaisilla naisilla. Ryhmien välillä ei ollut eroa kipulääkityksen käytössä.
Artikkelin IV tulokset osoittivat, että Saharan eteläpuolisesta Afrikasta kotoisin olevilla oli suurempi hätäkeisarileikkauksen (vakioitu RR 2,98, 95 % lv 2,70; 3,29), ennenaikaisen synnytyksen (vakioitu RR 1,21, 95 % lv 1,03; 1,42), pienipainoisuuden (vakioitu RR 1,99, 95 % lv 1,60; 2,33), matalampien 5 minuutin Apgar-pisteiden (vakioitu RR 2,59, 95 % lv 2,18; 3,08) ja vastasyntyneen tehohoidon riski (vakioitu RR 1,36, 95 % lv 1,23; 1,51). Etelä-Aasiasta ja Itä-Aasiasta kotoisin olevilla oli suurempi hätäkeisarileikkauksen (vakioidut RR:t 2,17, 95 % lv 1,91; 2,46 ja 1,41, 95 % lv 1,28; 1,54), ennenaikaisuuden (vakioidut RR:t 1,45, 95 % lv 1,19; 1,77 ja 1,28, 95 % lv 1,13; 1,46), pienipainoisuuden (vakioidut RR:t 2,43, 95 % lv 2,08; 2,94 ja 1,25, 95 % lv 1,08; 1,46,) ja matalampien 5 minuutin Apgar-pisteiden riski (vakioidut RR:t 2,06, 95 % lv 1,55; 2,76 ja 1,36, 95 % lv 1,11; 1,67) suomalaistaustaisiin synnyttäjien nähden. Etelä-Amerikasta tai Karibialta kotoisin olevilla oli suurempi riski sekä suunnitellulle että hätäkeisarileikkaukselle (vakioidut RR:t 1,46, 95 % lv 1,14; 1,87 ja 1,74, 95 % lv 1,41; 2,15) ja matalammille 5 minuutin Apgar pisteille (vakioitu RR 1.95, 95 % lv 1.30; 2,91) suomalaisiin vertaillessa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tämä tutkimus tuo uutta tietoa raskautta edeltävästä painoindeksistä ja raskaus- ja synnytyskomplikaatioiden, keisarileikkausten ja vastasyntyneen lapsen vasteiden yleisyydestä Suomessa asuvilla maahanmuuttajataustaisilla naisilla. Tarvitaan lisää tutkimusta, jotta voidaan ymmärtää paremmin näiden erojen taustalla olevia syitä ja mekanismeja sekä kehittää interventioita riskiryhmien terveyden parantamiseen.The general aim of this dissertation was to examine the health of pregnant migrant women and their newborns in Finland. To accomplish the aim, four studies were conducted (papers I–IV) in total. The objectives of this thesis were to study mean pre-pregnancy body mass index and inter-pregnancy weight change (paper I); prevalence of pregnancy complications, mainly gestational diabetes and hypertensive disorders (paper II); mode of delivery; and prevalence of delivery complications (paper III) among women of Russian, Somali and Kurdish origin as well as the general Finnish population. Paper IV studied differences in the prevalence of elective and emergency caesarean delivery and neonatal outcomes, mainly preterm birth, low birthweight, Apgar score and admission in the neonatal intensive care unit between all women of migrant origin and Finnish women in Finland.
The data for the first three papers were based on a sample of migrant women of Russian, Somali and Kurdish origin. These groups were identified from the Population Register of the Migrant Health and Wellbeing Survey. The sample of the reference group, women in the general population, were identified from the nationallevel Health 2011 Survey. Their data were extracted from the Finnish Medical Birth Register (MBR), Statistics Finland and the Care Register for Health Care. In total, 318 Russian, 583 Somali, 373 Kurdish and 243 women from the general population and data on their most recent singleton birth in Finland, between years 2004–2014, were included in papers I–III. The main method of analysis was linear regression for paper I and logistic regression for papers II and III, adjusted for confounders.
The data for paper IV was based on nationwide data from MBR and Statistics Finland. Paper IV included data on the most recent singleton delivery of all women who gave birth in Finland between years 2004–2014 (N=382,233). Women were classified into nine regional categories based on their country of origin. Generalised linear models were used to examine associations between the country of origin and mode of delivery or neonatal outcomes, adjusted for confounders. Finnish women were the reference group.
In paper I, the mean pre-pregnancy BMI was lower in Russian women (adjusted coefficients −1.93, 95% CI −2.77 to −1.09), and higher in Somali (adjusted coefficients 1.82, 95% CI 0.89–2.75) and Kurdish women (adjusted coefficients 1.30, 95% CI 0.43 to 2.17) compared with women in the general population. No statistically significant differences were observed in the mean inter-pregnancy weight change between the Russian, Somali and Kurdish women compared with women in the general population. Paper II reported that Kurdish women had higher odds for gestational diabetes mellitus (adjusted OR 1.98, 95% CI; 1.20 to 3.32) compared with the general population, but the odds for hypertensive disorders did not differ between the migrant groups and women in the general population. In paper III, Russian women had lower odds (adjusted OR 0.49, 95% CI 0.29 to 0.82) of having a caesarean delivery, whereas Somali and Kurdish women did not differ from the reference group. Somali women had an increased risk of any delivery complications (adjusted OR 1.62, 95% CI 1.03 to 2.55) compared with women in the general population. Furthermore, no differences were observed in the use of pain medication between the groups.
Paper IV reported that, compared with Finnish women, Sub-Saharan African women had higher risks for emergency caesarean delivery (adjusted RR 2.98, 95% CI 2.70 to 3.29), preterm births (adjusted RR 1.21, 95% CI 1.03 to 1.42), low birthweight (adjusted RR 1.99, 95% CI 1.60 to 2.33), lower 5-minute Apgar score (adjusted RR 2.59, 95% CI 2.18 to 3.08) and intensive care unit care (adjusted RR 1.36, 95% CI 1.23 to1.51) for newborns. South Asian and East Asian women were at an increased risk for emergency caesarean delivery (adjusted RR 2.17, 95% CI 1.91 to 2.46; adjusted RR 1.41, 95% CI 1.28 to 1.54, respectively), preterm birth (adjusted RR 1.45, 95% CI 1.19 to 1.77; adjusted RR 1.28, 95% CI 1.13 to 1.46, respectively), low birthweight (adjusted RR 2.43, 95% CI 2.08 to 2.94; adjusted RR 1.25, 95% CI 1.08 to 1.46, respectively) and lower 5-minute Apgar score (adjusted RR 2.06, 95% CI 1.55 to 2.76; adjusted RR 1.36, 95% CI 1.11 to 1.67, respectively) compared with Finnish women. Latin America/Caribbean women had higher risks for both elective and emergency caesarean delivery (adjusted RR 1.46, 95% CI 1.14 to1.87; adjusted RR 1.74, 95% CI 1.41 to 2.15, respectively) and lower 5-minute Apgar score (adjusted RR 1.95, 95% CI 1.30 to 2.91) compared with Finnish women.
In conclusion, this study contributed to evidence on differences in pre-pregnancy BMI, prevalence of pregnancy and delivery complications, caesarean delivery and neonatal outcomes among women of migrant origin and Finnish women in Finland. More research is needed to better understand the reasons and mechanisms behind these differences and to develop interventions for improving the health outcomes among the higher-risk groups
Lower nationwide rates of arthroscopic procedures in 2016 compared with 1997 (634925 total arthroscopic procedures) : has the tide turned?
No full text
Hybridity of Bioeconomy: Institutional Logics Shaping Goals and Performances in Bio-sector Hybrids
No full textTransition to more sustainable circular bioeconomy is a wicked problem that requires collaboration across sectors and different disciplines. Hybrid ideal is that by collaborating organizations can innovate and create value beyond capabilities and resources of any single entity, and this idea has been widely adopted both in public and private agendas and strategies. The present study aims at capturing public, private, and third sector interfaces and institutional complexity of multiorganisational collaboration through the notion of hybridity. Hybrid organizations are organizations that incorporate multiple institutional logics, have diverse ownership structures, combine public and private sources of funding, and display varying forms of social and financial control.
The present study aims at understanding hybridity and interplay of institutional logics in macro-level by examining bioeconomy as an organizational field. This study also aims at exploring micro-foundations of institutionally complex environments by exploring how institutional logics of different actors’ shape, challenge and enable goal setting and impact performance systems in boundary crossing hybrid arrangements. Empirical context in this study is bioeconomy in Finland. Research employed inductive grounded theory approach. Primary data was collected through semi-structured modified Delphi method interview through purposive sampling of experts with knowledge and experience of work in bio-sector hybrid organisations. Altogether eleven (11) bio-sector experts representing different organisations and sectors were interviewed for the study.
Institutional logics of capitalist market, environmental protection, scientific research and regional development are deeply entangled in bioeconomy, and both challenge and complement each other. Based on interview results, selective coupling and de-coupling of institutional logics were common approaches when dealing with divergent, sometimes conflicting logics. Experts described partner profiling and selection processes that were designed to ensure the combability of partners. Common challenges in combining different institutional logics were related to differences in organizational culture and time horizons, lack of motivation, disputes in distribution of credit, and territorialism that results from competitive tensions between the partners. Based on interview results, external influence plays a major role in resource-intensive innovation work and steers the way logics interact with each other. Performance systems should ideally reflect multiplicity of institutional logics present in the arrangement, but in practice they were often formulated to support accountability towards the funding body. Due to the small sample size, these results are not generalizable but offer in-depth insights and potential points of departure for future studies
Fear of unjust memory or desire for secure identity? : Remembering the era of 1989 transition in contemporary Polish novel
No full text
Teollisen palveluliiketoiminnan perusteet
No full textTeolliset yritykset voivat käyttää palvelutoimintaa sekä ydintoimintanaan että sen laajentamisessa ja täydentämisessä. Teolliset palvelut ovat yritysasiakkaan tarpeita täyttäviä ja sille lisäarvoa tuottavia toimintoja, jotka kytkeytyvät teknologiaan, prosessiin tai tuotteeseen, joita voidaan tarvittaessa toistaa ja joilla tavoitellaan liiketoimintahyötyä. Asiakkaat hyötyvät palvelusta joko paremman arvontuoton tai toiminnan riskien vähentymisen muodossa. Tämä kirja keskittyy teollisten palveluliiketoiminnan keskeisiin ilmiöihin yksittäisten palveluiden, palveluoperaatioiden ja palveluinnovaatioiden alueella yritysten välisessä liiketoiminnassa. Huomion kohteena ovat teollisuusyritykset, jotka tarjoavat asiakkailleen palveluja usein teknologiapohjaisiin tuotteisiin tai ratkaisuihin kytkeytyen
