47495 research outputs found
Sort by
Lemmikkieläimet, arki ja hyvinvointi: Lemmikkieläinten hyvinvointivaikutukset omistajiensa elämään
No full textTämän sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkimuksen aiheena on lemmikkieläinten ja niiden omistajien yhteinen arki sekä lemmikkieläinten mukanaan tuomat hyvinvointivaikutukset omistajiensa arkeen. Suomalaisen yhteiskuntapolitiikan lähtökohta ja keskeinen tavoite on kansalaisten hyvinvointi. Lemmikkieläinten määrä yhteiskunnassamme on kasvanut räjähdysmäisesti, joten sosiaalipoliittisesti lemmikkieläinten ja niiden omistajien yhteinen arki ja lemmikkieläinten mukanaan tuomat hyvinvointivaikutukset omistajilleen ovat merkittävä tutkimusala. Lemmikkieläimillä on hyvin keskeinen asema ihmisten maailmassa ja arkisessa elämässä. Vuosien saatossa lemmikkieläinten asema osana ihmisten elämää on muuttunut valtavasti. Lemmikit ovat siirtyneet ulkoa sisälle, perheenjäseniksi. Tutkimuksessani tuon esille lemmikkieläinten ja niiden omistajien välisen suhteen rakentumista arjessa, eletyssä elämässä. Lemmikkieläinten ja niiden omistajien yhteisen arjen lisäksi kartoitan lemmikkieläinten mukanaan tuomia psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia hyvinvointivaikutuksia omistajiensa arkeen. Arki, rutiinit ja hyvinvointi ovat tutkimukseni keskeisiä käsitteitä. Iso osa elämästämme ja arjestamme rakentuu vuorovaikutuksesta eläinten kanssa.
Aineistona tutkimuksessani on yhteiskunnallisesta tietoarkistosta löytyvä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS), Kirsi Laurenin, Reetta Niemelän, Nora Schuurmanin ja Taina Syrjämaan yhteistyössä keräämä Lemmikki perheenjäsenenä -kirjeaineisto. Aineistossa vastaajat kertovat kokemuksistaan, elämästään ja omasta arjestaan lemmikkieläinten kanssa niin nykyhetkessä kuin lapsuudessaankin. Tutkimukseni on laadullinen tutkimus, jonka teoreettisena lähtökohtana ovat yhteiskuntatieteellinen lemmikkieläintutkimus, arjen tutkimus ja hyvinvointitutkimus sekä näihin liitettävä keskeinen käsitteistö. Aineiston analyysikeinoina käytän teemoittelua ja sisällönanalyysin kautta johdettua luokittelua.
Tutkimustulokseni osoittavat, että lemmikkieläimet tuovat kokonaisvaltaista hyvinvointia omistajiensa arkeen. Lemmikkieläinten ja niiden omistajien välinen suhde on suuressa roolissa lemmikkieläinten omistajien arjessa. Aineistosta nousee esille, että lemmikkieläimen ja sen omistajan välinen suhde on hyvin merkityksellinen. Lemmikkieläimet tuovat mukanaan monenlaisia toimintoja omistajiensa arkeen. Näiden toimintojen kautta on löydettävissä lemmikkieläinten mukanaan tuomia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia hyvinvointivaikutuksia omistajiensa elämään. Lemmikkieläinten voidaan nähdä tarjoavan omistajilleen useita psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä terveyttä edistäviä etuja. Ne tuovat omistajiensa elämään seuraa, huumoria, rakkautta ja hoivaa. Lemmikkieläimiltä opitaan valtavasti erilaisia asioita. Lemmikkieläin voi olla myös eräänlainen kumppani, elämänjakaja ja ystävä. Lemmikkieläimet tuovat omistajiensa elämään myös fyysistä hyvinvointia. Vaikka pääasiallisesti lemmikkieläimet tuovat omistajiensa elämään hurjasti positiivista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia ylläpitävää ja edistävää vaikutusta ei kääntöpuolta sovi unohtaa.The topic of this Master's thesis in social policy is the daily life shared by companion animals, or pets, and their owners, and the effects pets have on wellbeing in the daily lives of their owners. The wellbeing of citizens is the starting point and key aim of Finland’s public policy. As the number of companion animals has been growing exponentially in Finland, the daily life shared by pets and their owners and the effects that the animals have on the wellbeing of their owners are a significant field of research from a social policy perspective. Companion animals play a crucial role in the world and daily lives of people. The status of these animals as part of people’s lives has been subject to a major change over the years. Companion animals have been moved from outdoors to indoors, and are perceived as family members. This study presents the construction of the relationship between pets and their owners in daily life as it unfolds. In addition to charting the shared everyday life of companion animals and their owners, this study explores the mental, physical and social impacts on wellbeing brought by pets to their owners’ daily lives. Daily life, routines and wellbeing are core concepts in this study. A large part of our lives and everyday circumstances consist of interaction with animals.
A set of letters concerning companion animals as family members compiled by Kirsi Lauren, Reetta Niemelä, Nora Schuurman and Taina Syrjämaa of the Finnish Literature Society and available in the Finnish Social Science Data Archive was used as the research data. In the data, respondents explain about their experiences, lives and everyday circumstances shared with pets in the present day as well as during childhood. This is a qualitative study whose theoretical background lies in research in social sciences on companion animals, daily life and wellbeing, and key set of concepts related to these. The methods used in analysing the data include theme creation and classification resulting from content analysis.
The research findings indicate that companion animals produce comprehensive wellbeing in the daily lives of their owners. The relationship between the animals and their owners plays a major role in the daily lives of the pet owners. The data reveals that a lot of meaning is attributed to the relationship between a companion animal and its owner. Companion animals introduce a variety of activities to the daily lives of their owners. These activities reflect the impacts on physical, mental and social wellbeing brought by the animals to the lives of their owners. Companion animals can be considered to provide their owners with several benefits promoting mental and social wellbeing and health. They bring company, humour, love, and care and nurturing to the lives of their owners. The owners learn a huge variety of new things from their pets. The animal may also serve as a kind of a partner, someone to share one’s life with, and a friend. Companion animals also produce physical wellbeing in the lives of their owners. While the effect of pets on the lives of their owners is highly positive and maintains and promotes comprehensive wellbeing, there is also a flipside to all of this
beta 1D integrin splice variant stabilizes integrin dynamics and reduces integrin signaling by limiting paxillin recruitment
No full textThe prognostic significance of a positive or isoelectric T wave in lead aVR in patients with acute coronary syndrome and ischemic ECG changes in the presenting ECG - Long-term follow-up data of the TACOS study
No full text“It is also about helping people” : Women attorneys’ commitment to public service and incentives for pro bono work in Finland and Poland
No full textEsiopetuksen laatu ja yhdenvertaisuus : vanhempien näkökulmasta
No full textTutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vanhempien kokemuksia esiopetuksen laadusta ja yhdenvertaisuudesta vuonna 2015 voimaan tulleen esiopetusuudistuksen jälkeen. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita siitä, minkälaista esiopetusta vanhemmat pitävät laadukkaana. Lisäksi haluttiin selvittää, eroavatko vanhempien kokemukset päiväkodissa ja koulussa järjestettävän esiopetuksen välillä ja miten lasten yhdenvertaisuus toteutuu esiopetuksessa.
Aineisto koostui sähköisestä kyselystä ja neljästä esiopetukseen osallistuneen lapsen vanhemman haastattelusta. Aineistoissa oli mukana sekä päiväkodin että koulun yhteydessä esiopetukseen osallistuneiden lasten vanhempia. Aineisto analysoitiin kahdessa vaiheessa laadullisen sisällönanalyysin ja narratiivisen analyysin keinoin.
Tulokset osoittivat, että vanhemmat olivat pääosin tyytyväisiä esiopetukseen. Vanhemmat pitivät esiopetuksen tärkeimpänä tehtävänä koululaiseksi kasvamista. Tämä toteutui koulun yhteydessä hyvin, mutta päiväkodin yhteydessä vaihtelevammin. Päiväkodin yhteydessä toteutettu esiopetus nähtiin jatkeena päiväkodille. Koulun yhteydessä järjestettävä esiopetus oli kouluun valmentavampaa.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että esiopetuksen järjestämisessä ja vanhempien kokemuksissa esiopetuksesta on edelleen eroja päiväkodin ja koulun välillä, mutta myös eri ryhmien kesken. Tämä saattaa asettaa koulun aloittajat eriarvoiseen asemaan, eikä esiopetuksen yhdenveroisuus kaikilta osin toteudu
Political Correctness in Language : The Case of the Phrase He or She
No full textPronominin they käyttäminen viittaamaan yhteen henkilöön on aihe, josta keskustellaan yhä enemmän englannin kielessä. Tämä tutkielma keskittyy tutkimaan pronominikäytön muutosta englannissa, mutta siltä kannalta, onko pronominifraasien, kuten he or she, käyttö vähentynyt. Tämän perusteena on oletus, että jos pronominifraasien suosio on pudonnut, oletettavasti muut pronominit, kuten they, ovat korvanneet ne. Tutkielman motivaationa on kasvava tietoisuus muunsukupuolisuudesta, eli sukupuolesta, joka ei ole mies tai nainen. Englannin kielessä usein käytetty pronominifraasi he or she ei ole inklusiivinen muunsukupuolisia henkilöitä kohtaan, joten tutkielman tarkoitus on tarkastella, onko englannin kieli muuttumassa sukupuolineutraalimmaksi.
Tutkielma pohjautuu vahvasti diskurssianalyysiin sekä korpuslingvistiikkaan, mutta myös esimerkiksi kriittistä diskurssianalyysia on käytetty teoriapohjana. Tutkielmassa käytetään kahta korpusta, The Corpus of Contemporary American English (COCA) ja The Corpus of Historical American English (COHA) Näiden avulla tutkielma tarkastelee muutoksia seuraavien pronominifraasien käytössä: he or she, his or her, him or her, ja she or he. Fraaseja tarkastellaan ajankulun lisäksi myös eri rekistereissä, kuten akateemisessa ja fiktiivisessä. COCA sisältää dataa vuodesta 1990 vuoteen 2019, eli nimensä mukaisesti viimeaikaisempia tuloksia kuin COHA, joka kattaa ajan vuodesta 1810 vuoteen 2009.
Tutkielman tulosten mukaan muutosta pronominifraasien käytössä on tapahtumassa, sillä pronominifraaseja käytetään yhä vähemmän. Molemmissa korpuksissa näkyy selvästi pronominifraasien vähentyminen, mutta muutoksen nopeus sekä pronominifraasien yleisyys vaihtelee rekistereittäin
Kotihoidon ja sairaalan yhteistyö ikäihmisten hoidossa
No full textSuomen väestö ikääntyy ja yhä useammin terveydenhuollon asiakas on ikäihminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tavoitellaan eri toimijoiden välistä sujuvaa tiedonkulkua sekä organisaatiorajat ylittävää vanhustyötä. Erityisesti ikäihmiset tarvitsevat organisaatioiden välistä yhteistyötä siirtyessään hoitoyksiköstä toiseen. Kotihoidon ja sairaalan välisen yhteistyön avulla voidaan turvata ikäihmisen siirtymistä kodin ja sairaalan välillä, minkä vuoksi aiheen tutkiminen on tärkeää.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa sairaalan ja kotihoidon yhteistyöstä kotihoidon henkilöstön näkökulmasta ikäihmisen siirtyessä kodin ja sairaalan välillä. Tavoitteena on, että tuotetun tiedon avulla kehitetään sairaalan ja kotihoidon yhteistyötä. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Pirkanmaan kuntien kotihoidon hoitohenkilöstö. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua kasvokkain tapahtuvaa yksilöhaastattelua ja sähköpostihaastattelua niin, että tutkimukseen osallistujat saivat valita kumpaan menetelmään osallistuvat. Kummassakin haastattelumenetelmässä käytetyt kysymykset olivat samat. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimukseen osallistui hoitajia (n=16) seitsemän eri kunnan kotihoidosta. Osallistujista neljä haastateltiin kasvotusten ja kaksitoista sähköpostihaastattelulla. Tulosten mukaan kotihoidon ja sairaalan yhteistyö ikäihmisen siirtyessä kodin ja sairaalan välillä muodostui hoidon jatkuvuuden turvaamisesta ja yhteisöllisen toiminnan esteistä. Hoidon jatkuvuuden turvaaminen ilmeni molemmin suuntaisena viestintänä hoidon onnistumiseksi sekä yhteisen tiedon jakamisena. Yhteisöllisen toiminnan esteinä olivat puutteellinen tiedottaminen kotihoidolle asiakkaan siirroista, asiakkaan hoitotietojen siirtymisen ongelmat ja riittämätön yhteistyötahojen toiminnan huomioiminen. Kotihoidon ja sairaalan välisen yhteistyön kehittämiseksi nimettiin yhteisöllisyyden lisääminen, hoidon jatkuvuuteen panostaminen ja tiedonsiirron edistäminen
