47495 research outputs found
Sort by
Lastuna laineilla, talo tuulessa ja herran haltuun: Viittomakielen tulkkien työn merkityksellisyys ja työssä jaksaminen muutoksen pyörteissä
No full textAsiantuntijan sitoutuminen organisaatiossa: Henkilöstökonsultin sitoutuminen henkilöstöpalveluyrityksessä
No full textSosiaalityön asiakkaan osallisuuden esteet: Yhteiskunnan ja palvelujärjestelmän asettamat reunaehdot
No full textTämä kandidaatintutkielma on kirjallisuuskatsaus, jonka tavoitteena on tarkastella sosiaalityön asiakkaan osallisuutta estäviä mekanismeja palvelujärjestelmässä. Tutkimuskysymykseen, miten ja mitkä palvelujärjestelmän käytännöt estävät sosiaalityön asiakkaan osallisuuden toteutumista, vastataan aiheeseen liittyvien ajankohtaisten tieteellisten julkaisujen avulla. Aihetta taustoitetaan osallisuuteen, hyvinvointivaltion palvelujärjestelmään ja sosiaalityöntekijän viranomaisrooliin liittyviä käsitteitä ja ajankohtaisia suuntauksia avaamalla. Tutkielman aineisto koostuu yhdestä väitöskirjasta ja kuudesta tieteellisestä artikkelista, jotka käsittelevät asiakkaan osallisuutta joko sosiaalipolitiikan tasolla tai asiakkaiden ja työntekijöiden käytännön kokemusten kautta. Aineisto on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Yhteiskunnallisten ideologioiden ja harjoitetun sosiaalipolitiikan aiheuttamat osallisuuden esteet liittyvät ensisijaisesti aktivointipolitiikkaan, vallankäyttöön, julkisen vallan vetäytymiseen vastuunkannosta ja taloudellisiin lähtökohtiin sekä näiden eriarvoisuutta lisäävään vaikutukseen. Palvelujärjestelmän käytännön ja asiakkaan ja työntekijän välisen kohtaamisen tasoilla osallisuuden esteiksi nousevat organisaatioiden byrokraattis-teknisten toimintatapojen, palveluiden pirstaleisuuden, palveluissa harjoitettavan vallankäytön, ammatillisen kohtaamattomuuden ja taloudellisten reunaehtojen aiheuttamat seuraukset asiakkaalle. Lisäksi asiakas voi joutua eriarvoiseen asemaan sosiaalisen asemansa, fyysisen ja psykososiaalisen toimintakykynsä tai tietämyksensä, asenteidensa ja elämänhistoriansa perusteella.
Sosiaalityön asiakkaan osallisuuden esteiden voidaan nähdä ilmentävän ristiriitaa harjoitetun sosiaalipolitiikan ja perinteisen hyvinvointivaltion keskeisten periaatteiden universalismin ja tasa-arvon välillä. Syrjintään perustuvat rakenteet saavat alkunsa yhteiskunnallisista ideologioista ja konkretisoituvat palvelujärjestelmän käytännön ja kohtaamisen tasoilla. Yksilön vastuuttaminen samanaikaisesti julkisen vallan vetäytymisen kanssa sekä ennaltaehkäisevän ja kokonaisvaltaisen näkökulman puute ovat merkittäviä osallisuuden esteiden aiheuttajia niin yhteiskunnallisesti kuin yksilöllisestikin. Sosiaalipolitiikassa ja palveluiden käytännön kehittämisessä tulisi ottaa aiempaa paremmin huomioon asiakkaiden ja sosiaalityöntekijöiden arjesta nousevat kokemukset. Asiakkaan kokonaisvaltainen elämäntilanne työskentelyn lähtökohtana ja sosiaalityöntekijän harkintavallan lisääminen erityisesti asiakasta velvoittavien kohdennettujen toimenpiteiden osalta lisäisivät asiakkaan osallisuuden mahdollisuuksia
Eheyttävän taidekasvatuksen menetelmät nuoren identiteetin tukena
No full textTämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten eheyttävää taidekasvatusta voidaan toteuttaa lukion kuvataidetunneilla, sekä miten nuoret kokevat oman identiteetin pohtimisen eheyttävän taidetyöskentelyn aikana ja minkälaista kuvaa identiteetistä he rakentavat koulun kuvataidetunnilla. Eheyttävällä taidekasvatuksella tarkoitetaan kuvataideterapeuttisten menetelmien käyttöä koulun kuvataidetunneilla. Eheyttävä taidekasvatus on hyvinvointia lisäävää toimintaa, jossa kuvien avulla voidaan käsitellä ja sanoittaa tunteita sekä omaa minäkuvaa. Tutkimukseni teoreettisessa viitekehyksessä kuvaan, kuinka yksilön identiteetti kytkeytyy vahvasti elämänkaareen ja rakentuu narratiivisesti sosiaalisissa tilanteissa.
Tutkimukseni on muodoltaan laadullinen tapaustutkimus. Tutkimusaineisto koostuu pitämistäni kuvataiteen oppitunneista eräässä tamperelaisessa lukiossa ja siellä tehdyistä havainnoista. Oppitunnin rakenne mukailee Knillin (2005) taideterapiatyöskentelyn vaiheita, joista keskityn erityisesti virittäytymiseen ja jakamiseen. Oppituntien teemat käsittelivät menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Aineistona on käytetty lisäksi viiden oppilaan teemahaastattelua sekä oppilaiden kirjoitelmia kunkin oppitunnin jälkeen.
Tutkimustuloksissa ilmeni, että eheyttävää taidekasvatusta voisi toteuttaa koulussa, sillä muissa kouluaineissa identiteetin syvälliseen pohtimiseen ei juurikaan keskitytä. Perusteellinen eheyttävä taidekasvatus vaatii kuitenkin paljon aikaa. Työskentely koettiin kiireiseksi, ja jos halutaan tutkia omaa minuutta, on identiteettityölle annettava aikaa. Virittäytymisharjoitukset koettiin rentouttavina, ja niiden koettiin motivoivan työn aiheeseen ja ideaan. Opettaja voi ohjatulla ajattelulla valmentaa itsen tietoiseen tarkasteluun ja opettaa kiinnittämään huomiota tunteisiin ja ympäröivään tilanteeseen.
Toteuttaessa eheyttävää taidekasvatusta, on luokan ilmapiirin oltava avoin ja luotettava, jotta jakaminen ja henkilökohtaisten asioiden käsittely ovat mahdollisia. Narratiivinen identiteetti rakentuu eläytymällä toisten kertomuksiin ja kokemuksiin. Nuoren on tärkeää kokea tulevansa kuulluksi ja kuulla myös muiden vertaistensa tarinoita, jotta voi peilata omia kokemuksiaan niihin. Töiden aiheissa ja keskusteluissa nousi esille erityisesti nuorten kokema kiire ja ahdistus sekä epävarma tulevaisuus. Itsen pohtiminen ja pysähtyminen tähän hetkeen koettiin arvokkaana, sillä työskentelyssä pystyi keskittymään siihen miltä juuri nyt tuntuu. Toiminta koettiin eheyttävänä, sillä oppilaat kertoivat ymmärtäneensä asioita uudessa valossa, sillä jakaminen ja työskentely olivat auttaneet asian prosessoinnissa.
Vaikka tutkimusaineistoni on kerätty lukiossa, voidaan tietoa soveltaa myös muilla luokka-asteilla. Eheyttävä taidekasvatus koulussa auttaa nuorta tunteiden ja itsetunnon käsittelyssä, oman identiteetin rajaamisessa ja voi tarjota keinoja epävarman tulevaisuuden käsittelyyn, lisäten samalla hyvinvointia. Kuvan tekemisen ja jakamisen avulla voidaan saada esille tiedostamaton, jolloin oma identiteetti ja toisten erilaisuus voidaan paremmin hyväksyä
Ammatillisten opettajien näkemyksiä koulutusreformin vaikutuksista nuorten koulutukseen
No full textTässä tutkimuksessa tarkasteltiin vuonna 2018 voimaan tulleen ammatillisen koulutuksen uudistuksen vaikutuksia nuorten koulutuksessa. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esille nuorten parissa työskentelevien ammatillisten opettajien näkemyksiä koulutusreformin vaikutuksista. Nuorilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa 15–24 –vuotiaita, mutta tutkimuksen tarkastelun kohteena ovat esisijaisesti 16–18 -vuotiaat nuoret. Tutkimuksen keskiössä on koulutusuudistuksen muutosten vaikutusten arviointi. Ammatillisen koulutuksen keskeisenä tavoitteena on ollut työelämälähtöisyyden ja osaamisperustaisuuden vahvistaminen. Koulutusuudistuksen myötä myös ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmiä on uudistettu ja koulujen autonomiaa lisätty. Uudistuksen lisäksi ammatilliseen koulutukseen on kohdistunut samanaikaisesti melkein 400 M€ rahoitusleikkaukset. Tarkoituksena on saada tietoa sekä ymmärrystä nuorten ammatillisen koulutuksen tilasta. Mitä haasteita uudistus asettaa nuorten koulutuksen toteutumiselle?
Tutkimus on laadullinen tutkimus, joka perustuu fenomenologiaan ja painottuu fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimusotteeseen. Tutkimukseen osallistui 10 ammatillisten aineiden opettajaa ja he edustivat seitsemää erilaista ammatillista alaa. Aineisto kerättiin keväällä 2018, avoimella haastattelulla ja haastateltavien keskimääräiseksi työkokemusvuosiksi muodostui noin 22 vuotta. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia, joka soveltuu hyvin erilasten laadullisten aineistojen analysointiin.
Tutkimuksen tulosten mukaan rahoitusperusteet voivat johtaa tutkintojen läpäisyjen helpottumiseen. Kohdistuneet säästöt sekä rahoitusperusteiden muutokset ovat johtaneet opetusryhmien kasvamiseen sekä lähiopetuksen vähenemiseen. Lähiopetuksen supistumisen myötä laaja-alaiset opetustavoitteet eivät toteudu kunnolla. Lähiopetuksen supistumisen myötä opiskelijoiden koulunkäynnistä on tullut epäsäännöllisempää, mikä voi heikentää motivaatiota koulunkäyntiin sekä nuorten työelämävalmiuksia. Uudistus mahdollistaa työelämälähtöisen koulutuksen sekä yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen toteutumisen. Työelämässä tapahtuva koulutus tarjoaa hyvän vaihtoehdon nuorille, mutta ongelmia on yleisesti työssäoppimispaikkojen saatavuudessa sekä erityisesti laadukkaiden työssäoppimispaikkojen puute. Tutkimuksen havaintojen mukaan työelämälähtöisen koulutuksen keskeisiä ongelmia ovat opetustavoitteiden, ohjaus- ja arviointikäytänteiden vaihtelevuus sekä puutteellisuus. Uudistuksen onnistumisen kriittisenä kohtana on pätevien työpaikkaohjaajien vähyys. Osaamisperustaisessa koulutuksessa erityisesti tiedollinen osaaminen ei saa vahvaa asemaa. Tutkimuksen havaintojen mukaan työelämälähtöisyyden sekä osaamisperustaisuuden soveltaminen laaja-alaisesti nuorten koulutukseen ei välttämättä tue hyvin nuorten kasvua tai ammatillista kehittymistä sekä tarjoa monipuolisia tai laaja-alaisia opiskelumahdollisuuksia. Tutkimushavaintojen mukaan nuorille voidaan kouluissa antaa hyvää ja laaja-alaista koulutusta. Tutkimuksen mukaan uudistus voi kasvattaa opiskelijoiden koulutuksellista eriytymistä sekä syrjäytymisen riskiä. Tutkimuksen mukaan uudistus näyttäisi tukevan hyvien opiskelijoiden koulutusmahdollisuuksia enemmän, kuin heikompien. Tutkimuksen mukaan uudistus vahvistaisi alueellista koulutusta elinkeinoelämän tarpeista, mutta toisaalta se rajoittaisi nuorten kouluttautumismahdollisuuksia.
Tutkimus antaa tietoa nuorten koulutuksen tilasta sekä mahdollisuuden tarkastella ammatillisen koulutuksen kehittämistä nuorten tarpeista. Ammatillista koulutusuudistusta on rakennettu selkeästi aikuiskoulutuksen periaatteiden näkökulmasta. Uudistuksessa ei enää tunnusteta nuorten ja aikuisten erilaisia lähtökohtia, vaan enemmänkin opiskelijoiden yksilöllisiä tarpeita. Uudistuksessa uusliberalistiset näkemykset ovat saaneet lisää jalansijaa ammatillisen koulutuksen toteuttamisessa, korostaen tuloksellisuutta ja suorituskeskeisyyttä. Työelämälähtöisen koulutuksen kehittäminen näyttäisi tutkimuksen mukaan edellyttävän ammatillisen koulutuksen vahvempaa irrottautumista julkishallinnon ohjauksesta. Työelämälähtöisessä koulutuksessa tulisi tunnustaa, että siinä koulutusta rakennetaan yksilöiden sekä työelämän tarpeista, mikä määrittelee myös ammatillisen sivistyskäsityksen uudelleen
Ei niin fiksu kaupunki - älykaupungin kritiikki
No full textÄlykaupunki on kehityspoliittinen käsite, joka tarkoittaa uusien teknologioiden hyödyntämistä kaupunkien ongelmien korjaamisessa ja niiden toiminnan tehostamisessa. Käsitteellä on pitkät juuret, mutta sen käyttö alkoi yleistyä vasta 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla. Älykaupungista on toivottu ratkaisuja kaupunkien globaaleihin haasteisiin, kuten maahanmuuttoon, julkisten palvelujen heikkenemiseen ja väestönkasvuun.
Älykaupungin käsitettä on kritisoitu liian epämääräiseksi ja teknokraattiseksi. Sen on pelätty heikentävän ihmisten yksityisyydensuojaa ja tietoturvaa, kasvattavan suuryritysten valtaa, rapauttavan demokraattista päätöksentekoa ja lisäävän sosiaalista ekskluusiota.
Tässä kriittisessä kirjallisuuskatsauksessa on pyritty vetämään yhteen älykaupunkia käsittelevää hajanaista kirjallisuutta ja summaamaan konseptin kritiikkiä. Aineistona on käytetty tieteellistä kirjallisuutta, artikkeleita, julkisia raportteja ja uutisartikkeleita, jotka on koottu kirjastosta, Andorista ja Googlesta. Empiirisessä osuudessa kritiikkiä on valaistu tosielämän esimerkeillä älykaupunkiprojekteista, jotka ovat joutuneet vastatuuleen.
Tutkimuskysymyksiä ovat: Mitä tahallisia tai tahattomia sivuvaikutuksia älykaupunkien rakentamisella on ollut? Millä tavoin älykaupungissa voidaan poissulkea ihmisiä tai ihmisryhmiä? Tutkimuksen teesejä ovat, että vallitseva neoliberaali ajattelu ja teknokraattinen, ylhäältä alas päin viety toteuttamistapa ohjaavat ajattelua ja keskustelua tavoilla, jotka peittävät näkyvistä mahdolliset ongelmat ja sivuvaikutukset.
Esimerkkien perusteella älykaupungit voivat rapauttaa kansalaisten yksityisyydensuojaa ja tietoturvaa, kiristää jo voimassaolevia jännitteitä ja viedä valtaa paikallisilta päättäviltä elimiltä. Älykaupungit voivat poissulkea ihmisiä valvonnan, liian korkean hintatason, häätöjen, puutteellisten digitaitojen ja läpinäkymättömän päätöksenteon kautta.
Johtopäätösten perusteella suositellaan sitä, että älykaupunkia ei käsiteltäisi ainoastaan teknisenä ratkaisuna vaan mukaan tuotaisiin poliittinen, oikeudellinen, historiallinen, eettinen ja kulttuurillinen näkökulma. Maailmalta löytyy myös positiivisia, vaihtoehtoisia ratkaisuja.
Tämän katsauksen ulkopuolelle jää ennakkotapauksia, jotka ansaitsivat omat tutkimuksensa. Myös esimerkkien pariin olisi hyvä palata parin vuoden päästä uudestaan. Älykaupunkeja voisi tutkia myös yksittäisten kriittisten aspektien kautta
Alkalikiviainesreaktio ja sen vaikutukset betonirakenteisiin
No full textAlkalikiviainesreaktio (AKR) on kemiallinen reaktio, joka tapahtuu betonin kiviaineksen piipitoisten aineiden, sementin huokosveden sisältämien alkalien sekä hydroksidi-ionien välillä. Reaktiossa muodostuu hygroskooppista geeliä, joka voi laajentua suhteellisen kosteuden ollessa tarpeeksi suuri. Reaktiolla on potentiaalia vaurioittaa betonia, koska laajeneva geeli aiheuttaa betoniin laajentumista ja jännityksiä, jotka puolestaan voivat aiheuttaa betonin halkeilua.
Muissa Pohjoismaissa alkalikiviainesreaktioon on kiinnitetty huomiota jo hyvin pitkän aikaa ja aiheeseen liittyen on tehty runsaasti tutkimusta sekä laadittu kansallisia ohjeita. Suomessakin on 2010-luvulla todettu enenemissä määrin reaktion vaurioittamia betonirakenteita, mutta kansallinen ohjeistus on vasta valmisteilla. Tämän työn tarkoituksena on tuottaa materiaalia, josta on hyötyä niin korjaussuunnittelun kuin kuntotutkimuksienkin näkökulmasta.
Työssä selvitetään kirjallisuustutkimuksella tietoa alkalikiviainesreaktiosta, keskittyen reaktion vaikutuksiin betonissa sekä reaktion tunnistamiseen kenttä- ja laboratorio-olosuhteissa. Työssä käydään läpi myös Sweco Rakennetekniikka Oy:n tutkimuksissa todettuja alkalikiviai-nesreaktiotapauksia. Kirjallisuustutkimuksen ja case-esimerkkien perusteella työhön on laadittu opastus betonin kuntotutkimuksiin alkalikiviainesreaktiotapauksissa sekä esitelty korjaustapoja reaktion vaurioittamille betonirakenteille.
Kirjallisuustutkimuksen ja case-tapausten perusteella ei voida vetää suoria johtopäätöksiä siitä, miten alkalikiviainesreaktio vaikuttaa betoniin, koska vaikutukset ovat hyvin tapauskohtaisia. Riippuen reaktion vaiheesta, aggressiivisuudesta, ympäristön olosuhteista ja betonin omi-naisuuksista kenttäolosuhteissa merkkejä reaktiosta voivat esimerkiksi olla betonin halkeilu, näkyvä geeli betonin pinnalla tai syvemmällä betonissa, reaktioympyrät kiviaineksen ympärillä, geelillä täyttyneet huokoset, rakenteen laajeneminen tai siirtymät. Alkalikiviainesreaktio tulee kenttähavaintojen lisäksi vahvistaa aina laboratoriossa esimerkiksi ohuthietutkimuksella. Ohuthietutkimuksessa havaittavissa olevia merkkejä reaktiosta ovat esimerkiksi geeli ja mikrohalkeamat.
Vaikutukset betonin lujuusarvoihin vaihtelevat runsaasti tapauskohtaisesti. Tutkimuksissa todettiin, että veto- ja puristuslujuus voivat heiketä reaktion seurauksena tai pysyä samana. Tämän vuoksi vaurioituneen betonin lujuusarvot tulee selvittää ennen korjaussuunnittelua. Alkalikiviainesreaktion vaurioittamien rakenteiden mahdollisia korjaustapoja ovat rakenteen vedeneristäminen, osittainen uusiminen tai rakenteen uusiminen kokonaan.
Tämän tutkimuksen perusteella ei pystytä vastaamaan kaikkiin reaktioon liittyviin kysymyk-siin. Tutkimuksen perusteella pystyttään kuitenkin kertomaan, kuinka reaktio voi vaikuttaa beto-nirakenteisiin sekä laatimaan suuntaa antava ohjeistus kuntotutkimusprosessista. Lisää tutkimusta tarvitaan vielä, jotta voidaan määrittää vielä tarkempia kuntotutkimus- ja korjausohjeita alkalikiviainesreaktion vaurioittamalle betonille. Tutkimustietoa tarvitaan lisää myös eri kiviainesten reaktioherkkyydestä, reaktion etenemisnopeudesta ja siihen vaikuttavista seikoista sekä alkalikiviainesreaktion vaikutuksista betonin ominaisuuksiin erilaisilla kiviaines ja sementtiyhdistelmillä
