47495 research outputs found
Sort by
Naisten käsityksiä viivästetystä vanhemmuudesta
No full textTämä pro gradu -tutkielma koostuu kahdesta osasta: Naisten vanhemmuuden viivästyttämiseen liittyviä tekijöitä kuvaavasta kirjallisuuskatsauksesta sekä tutkimusartikkelista, jossa kuvataan naisten käsityksiä iän vaikutuksesta raskauteen.
Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata naisten kokemuksia, tietoa ja asenteita viivästettyyn vanhemmuuteen liittyen sekä kuvata viivästettyyn vanhemmuuteen liittyviä tekijöitä aiemman tutkimuskirjallisuuden perusteella. Tiedonhaku suoritettiin systemaattisen tiedonhaun periaatteita noudattaen Cinahl, Medline, Medic, JBI, PsycInfo ja Cochrane -tietokannoista. Lisäksi tiedonhakua täydennettiin käsinhakuna. Tietokantahaut tehtiin asiasana- ja vapaasanahakuja yhdistellen. Tiedonhaun perusteella katsaukseen valittiin 23 artikkelia. Tulosten perusteella viivästettyyn vanhemmuuteen ei ole yksinkertaisia selittäviä tekijöitä vaan kyse on monisyisestä ilmiöstä, johon vaikuttavat yksilölliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tekijät. Naisten tietoisuus iän vaikutuksesta lisääntymisterveyteen on tulosten perusteella vajavaista: hedelmällisyyden säilymistä, terveiden elintapojen vaikutusta hedelmällisyyteen ja hedelmöityshoitojen onnistumisen todennäköisyyttä naisen ikääntyessä yliarvioidaan. Tulosten perusteella naiset tarvitsevat enemmän tietoa iän vaikutuksesta lisääntymisterveyteen lastenhankinnan ajankohtaan liittyvän tietoon perustuvan päätöksenteon tueksi.
Tieteellisessä artikkelissa tutkittiin kvalitatiivisella menetelmällä naisten näkemyksiä iän vaikutuksesta raskauteen. Tutkimusaineisto koostui sosiaalisen median keskustelupalstoilta kerätyistä 18–40- vuotiaiden naisten kyselyvastauksista (n=222), jossa selvitettiin näkemyksiä, miten ikä vaikuttaa raskaaksi tulemiseen, raskauteen ja synnytykseen. Aineistona käytettiin naisten vastauksia kysymykseen, jossa he arvioivat iän vaikutusta raskauteen. Vastaukset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Tulosten perusteella naiset tiedostavat, että ikä lisää raskauden riskejä äidille ja iäkkään naisen raskaus on riski sikiön terveydelle, mutta suurilta osin vastaukset olivat hyvin yleisellä tasolla eivätkä kuvanneet syvällisempää tietoa. Toisaalta uskottiin, että ikä ei ole raskauden riskitekijä tai ikä ei ole merkityksellisin tekijä raskaudessa. Raskauden uskottiin oleva kuormittavampaa iäkkäämpänä. Ajateltiin myös, että iäkkäämpi nainen on kypsempi raskauteen ja hyvin nuoren naisen raskaus on vaikeampi. Tulokset osoittavat, että naisten tieto iän vaikutuksesta raskauteen on hyvin vaihtelevaa eikä tieteellinen tieto aina tue naisten omia käsityksiä. Tulosten perusteella hedelmällisessä iässä olevien naisten lisääntymisterveyttä koskevaa neuvontaa ja ohjausta tulee kehittää
Rakennusperintö ja käyttötarkoituksen muutokset : Kohteena Suomen kasarmien puinen kasarmirakennus
No full textRakennusperintömme koostuu kaikkien aikakausien rakennuksista ja rakennetusta ympäristöstä, niin merkittävistä kuin mitättömistä kohteista. Rakennusperintömme takia voimme kokea historiaamme todellisen ympäristön kautta ja siksi sen säilyminen myös tuleville sukupolville on erityisen tärkeää. Rakennetun ympäristön säilymistä voidaan edesauttaa viranomaistoimin ja suojelupäätöksin. Tärkeimmässä roolissa ovat kuitenkin rakennusten jokapäiväiset käyttäjät, sillä rakennusten
oikeanlainen käyttö ja ylläpito ovat niiden säilymisen elinehto.
Huolimattoman käytön ja ylläpidon lisäksi rakennusten käyttämättömyys on rakennusperinnön säilymisen suurimpia uhkia. Rakennusten alkuperäisten käyttötarkoitusten muuttuessa tai kokonaan lakatessa rakennus uhkaa jäädä käyttämättä, ellei sille osoiteta uutta käyttötarkoitusta. Rakennuksen käyttötarkoituksen muuttuessa täytyy rakennukseen useimmiten myös tehdä muutostoimenpiteitä käyttäjien uusien tarpeiden kohtaamiseksi.
Muutostyön suunnittelussa tulisi pyrkiä mahdollisimman pitkäjänteisiin ratkaisuihin. Tämä on mahdollista toteuttaa muuntojoustavin ratkaisuin. Muunneltavuus mahdollistaa käyttäjien muuttuvien tarpeiden huomioimisen ja tulevien muutosten toteuttamisen pienin toimenpitein. Muuntojoustavuuden tärkeys korostuu, kun kyseessä on historiallisesti arvokas rakennus. Muunneltavat rakenteet voidaan toteuttaa vähäeleisinä ja selkeästi erillisinä ratkaisuina olemassa olevista rakenteista, jolloin niiden muunneltavuus ja purkaminen alkuperäiset rakenteet säilyttäen on mahdollista.
Tässä työssä rakennusperinnön ja käyttötarkoituksen muutosten aiheita käsitellään kirjallisuuden lisäksi suunnittelukohteen kautta. Kohderakennuksena toimii Hämeenlinnan Suomen kasarmeilla sijaitseva, 1880-luvulla rakennettu puinen miehistörakennus, joka on rakennustyyppinsä parhaiten säilyneitä yksilöitä. Rakennus on suojeltu kaavassa ja Suomen kasarmien alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Kohderakennuksen ainutlaatuisuus, erinomainen kunto ja puuttuva käyttötarkoitus tekevät siitä haastavan mutta samalla myös potentiaalia täynnä olevan suunnittelukohteen. Rakennuksen selkeä pohjaratkaisu mahdollistaa monenlaisia käyttötarkoituksia, joiden toteuttamista tämän työn suunnitteluosuudessa esitellään
Lean-menetelmien ja layoutin kehittäminen kokoonpanotuotannossa
No full textTämän diplomityön tavoitteena oli kehittää kokoonpanotuotannon layoutia ja lean-menetelmiä, joita kirjallisuuden mukaan pitää soveltaa kuhunkin tuotantojärjestelmään tapauskohtaiseksi. Tavoitteena on parantaa kohdeyrityksen työskentelytapoja lean-menetelmiä soveltaen ja tuotantotilojen tehokkuutta ja käytettävyyttä, jotta kohdeyritys pystyy vastamaan ennustettuun kysyntään.
Tutkimus suoritettiin toiminta- ja tapaustutkimuksena. Tärkeimmät tiedonkeruumenetelmät olivat havainnointi, vapaamuotoiset haastattelut ja tutkijan interventionistinen osallistuminen kehitysprojekteihin. Kohdeyritys Fastems valmistaa ja toimittaa tehdasautomaatiojärjestelmiä globaaleille markkinoille.
Kirjallisuuden mukaan lean-pääperiaatteet ovat systeemiajattelu, Toyota Production System, arvon luominen ja hukan poistaminen. Keskeiset lean-menetelmät kokoonpanotuotannossa ovat visuaalinen päivittäisjohtaminen, 5S, imuohjaus ja jatkuva parantaminen. Layout-suunnittelun keskeinen tavoite on yksinkertaisuus, jolloin ongelmakohdat on helppo havaita. Hyvässä layoutissa tiloja käytetään tehokkaasti ja voidaan muunnella tarpeen mukaan. Materiaalit, työkalut ja ihmiset virtaavat sujuvasti onnistuneessa layoutissa.
Kohdeyrityksellä oli nykytilassaan käytössä lean-menetelmiä, kuten päivittäisjohtaminen, visuaalisuuden hyödyntäminen ja jatkuva parantaminen. 5S-toimintatavoissa ja materiaalivirrassa tunnistettiin erityisesti parantamisen tarvetta. Fastemsin tuotantotilat eivät riitä tilojen ja edellytysten puolesta ennustetuille tuotantomäärille. Olennaisimmat parannustoimet tuotantotiloihin olivat uusien siltanostureiden hankinnat, uuden logistiikkahallin remontoiminen, Training Centren siirtäminen ja layout-muutostoimet. Lean-menetelmien kehittämiseksi ehdotettiin 5S-toimintatapojen käyttöönottoa, jotta kokoonpanopaikat ja tilat pysyisivät siisteinä ja järjestyksessä. Kokoonpanotuotantoon suositellaan imuohjauksen käyttöönottamista, jotta materiaalivirta verstaalle olisi hallitumpaa. Imuohjaus ja visuaalisen johtamisen keinot kehitettiin Fastemsin FPC-valmistukseen. Kohdeyrityksen jatkuvan parantamisen työkalut todettiin hyviksi, mutta niiden käyttäminen on vähäistä. Kouluttamalla henkilöstöä kehitetään jatkuvan parantamisen työkalujen hyödyntämistä. Layout-muutoksessa FPC- ja robottiverstaat vaihtoivat kokoonpanohalleja. Tällöin robottikokoonpanoille on enemmän pinta-alaa ja FPC-tuotannolle korkeampi halli ylinostojen mahdollistamiseksi. Layout-muutoksessa siirrettiin myös FPC-hissiverstas ja perustettiin tuotantosolu hydrauliikkamoduuleille. Joustavuus ja tilojen muunneltavuus välttämällä kiinteitä ratkaisuita todettiin tärkeiksi kriteereiksi layout-suunnittelussa Työssä onnistuttiin soveltamaan kirjallisuuden toimintamalleja projektiluontoiseen kokoonpanotuotantoon. Tehdyt layout-muutokset todettiin toimiviksi. Muutostoimien onnistumisen arviointi pidemmällä ajanjaksolla olisi mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe
Uusien työtapojen vaikutus tietotyön tuottavuuteen
No full textTietotyön johtaminen ja tietotyön tuottavuus eivät välttämättä ole sillä tasolla, millä ne voisi-vat olla. Syy voi olla nykyisten käytössä olevien johtamistyylien vanhanaikaisuus. Tietotyön tuottavuutta voitaisiin kenties parantaa. Yksi keino tuottavuuden parantamiseen on mahdollises-ti uusien työtapojen hyödyntäminen. Uudet työtavat nähdään keinona kyseenalaistaa nykyiset laajasti käytössä olevat työskentelytavat ja niiden tehokkuus. Uudet työtavat tuovat erilaisen näkökulman tuottavuuden kehittämiseen tietotyön joustavuuden kautta. Joustavuuden lisäämi-sellä pyritään parantamaan työympäristön kykyä vastata tietotyöläisten lukuisiin tarpeisiin. Voi-daan myös sanoa, että uudet työtavat tarjoavat keinoja tietotyöläisille työskennellä järkeväm-min. Tämän työn tarkoitus on tutkia uusia työtapoja, joilla pyritään saavuttamaan parempi tuot-tavuus tietotyölle. Tavoitteena on selvittää, miten uudet työtavat vaikuttavat tietotyön tuottavuu-teen.
Tutkimus on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Työ jakaantuu kolmeen osaan. Esittelyosa käsitte-lee itse työtä, tutkimusta ja aineistoa. Aineisto on kerätty pääosin Andor -tietokannasta löyty-västä lähdemateriaalista. Teoriaosa johdattelee lukijan tietotyöhön, tuottavuuteen ja esittelee uusien työtapojen taustoja. Aiheenkäsittelyosassa käsitellään uusien työtapojen vaikutuksia ja konkreettisia uusien työtapojen muotoja. Tutkimus on narratiivinen kokonaisuus tietotyöstä, uu-sista työtavoista ja niiden käyttämisestä tietotyön yhteydessä.
Tutkimuksessa käsitellään useita uusia työtapoja ja tarkastellaan myös, miten uudet työtavat näkyvät työympäristössä sekä organisaatiokulttuurissa. Tutkimuksen arvoa ei kuitenkaan koeta uuden tiedon muodossa, vaan kokonaiskäsityksen muodostumisen myötä. Tutkimus tarjoaa laajan katsauksen aiheeseen. Löydettyjen lähteiden analysoinnin jälkeen tunnistettiin uusien työ-tapojen vaikutusalueet. Vaikutuksia havaitaan fyysisessä työympäristössä, virtuaalisessa työ-ympäristössä ja sosiaalisessa työympäristössä. Vaikutukset näkyvät myös työn joustavuuden muutoksena. Tutkimus esittelee myös keinoja, joiden avulla työympäristön osa-alueet voivat vastata tietotyön ja tietotyöläisten tarpeisiin. Tutkimuksessa onnistuttiin löytämään vielä tutki-mattomia aiheita tietotyön tuottavuudesta ja joustavuuden kehittämisestä
Puurakenteiset tukitelineet sillanrakentamisessa
No full textSuomessa betonisillat valetaan tavanomaisesti sahatavarasta rakennettujen tukitelineiden varaan. Tukitelineet ovat työnaikaisia rakenteita, joiden tehtävä on kannatella kannen muottia ja valetun betonin painoa. Sahatavaran suosiota selittää pitkä rakennusperinne, halpa materiaalihinta ja helppo työstettävyys. Toisaalta materiaalimenekki on suuri ja kierrätysaste matala verrattuna esimerkiksi metallisiin kalustotelineisiin. Kalustotelineiden käyttö suomalaisessa sillanrakentamisessa on kuitenkin hyvin harvinaista korkean hinnan ja vähäisen kokemuksen takia.
Työnaikaisten rakenteiden optimointi on tärkeää urakan laskenta- ja rakennusvaiheessa. Edullisimman rakenteen löytämisellä urakoitsija saa kilpailuedun, jonka merkitys korostuu laajoissa sillanrakennushankkeissa. Tukitelineen rakentamiskustannukset määräytyvät tukitelineen suunnitteluvaiheessa. Optimaalisimman telinerakenteen löytäminen ei ole itsestään selvää, koska nykyaikaisten puujalosteiden kilpailukykyä tukitelineissä ei ole aiemmin tutkittu. Korvaamalla telineen niskapalkkeja suurilla tai kaksinkertaisilla sahatavaraprofiileilla sekä liima-, kertopuu- ja teräspalkeilla voidaan saavuttaa tavanomaista pidempiä jännemittoja ja harventaa pystytuentaa. Vaihtoehtoisten rakennusmateriaalien käyttö voi olla kannattavaa, mikäli niitä hyödyntämällä on mahdollista säästää materiaalien ja asentamistyön yhteiskustannuksessa.
Tutkimuksessa määritettiin kahdeksan erilaisen maanvaraisesti perustetun tukitelinerakenteen rakentamiskustannukset varioiden teline- ja valukuormaa. Eurokoodi-standardien mukaisesti tehtiin yhteensä 168 rakennelaskelmaa, joiden avulla määritettiin telinerakenteiden materiaalimenekit ja rakentamisajat. Laskelmissa käytetty työsaavutus perustuu vanhoihin viranomaisohjeisiin ja työn lähteenä toimineiden urakoitsijoiden asiantuntemukseen. Lisäksi työssä tutkittiin Eurokoodi-standardien soveltumista tukitelineiden mitoitukseen. Tällä hetkellä telinesuunnittelijoilla on käytössä ainakin kolme eri mitoitusstandardia, koska viranomainen on ainakin toistaiseksi sallinut myös vanhojen mitoitusmenetelmien käyttämisen.
Laskelmin osoitettiin, että tavanomainen sahatavarateline ei ole kilpailukykyisin vaihtoehto millään teline- ja valukorkeudella. Tulosten perusteella tavanomaisen sahatavaratelineen käyttöä pitäisi välttää yli 5,0 m telinekorkeuksilla, kun valukorkeus ylittää 1500 mm. Tällaisia kohteita ovat käytännössä pitkäjänteisten palkkisiltojen pääpalkkien alapuoliset telineosuudet. Kaksinkertaisella sahatavaraniskalla rakennettu telinerakenne on aina tavanomaista telinerakennetta edullisempi ja nopeampi rakentaa. Telinekorkeuden kasvaessa yli 5,0 metriin muuttuvat myös liima- ja kertopuurakenteet kilpailukykyisiksi. Teräspalkkitelineiden paras käyttöalue oli yli 8,0 m korkeat telinerakenteet. Teräspalkit ovat puutavaraan verrattuna kalliita investointeja, mutta nii-den avulla voidaan harventaa huomattavasti tukitelineen pystytuentaa ja perustusjakoa.
Tutkimuksen perusteella tavanomaista suurempien sahatavaraprofiilien sekä liima-, kertopuu- ja teräspalkkien käyttäminen siltojen maanvaraisissa tukitelineissä on kohdekohtaiset olosuhteet huomioiden edullista. Kertopuu- ja teräspalkkitelineet ovat todennäköisesti kaikkein edullisimmat vaihtoehdot paalutettujen työsiltojen varaan rakennettaessa. Työn ohella on tuotettu huomattava määrä tietoa telinetyön työsaavutuksista ja aikatauluttamisesta. Lisäksi laskelmat nostavat esille Eurokoodin mukanaan tuomia mitoitusongelmia
Kalevan kirkon ajattomuus: Kalevan kirkon ajaton kirkkoarkkitehtuuri muuttuvassa yhteiskunnassa
No full textProjektinjohtourakan suunnittelun johtaminen : Käyttäjälähtöinen suunnitelmien kehittämis- ja hyväksyttämisprosessi
No full textCLT suomalaisessa kerrostalorakentamisessa
No full textTässä kandidaatintyössä selvitettiin CLT:n ominaisuuksia rakennusmateriaalina sekä sen käyttöä suomalaisessa kerrostalorakentamisessa. Tutkimus pohjattiin seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Mikä on puun ja tarkemmin CLT:n asema suomalaisessa kerrostalorakentamisessa? 2) Mitä hyötyjä saavutetaan CLT:n käytöllä kerrostalon runkomateriaalina? 3) Mitä haasteita CLT-rakentamiseen kuuluu? Kysymyksiin pyrittiin vastaamaan mahdollisimman laaja-alaisesti käsittelemällä CLT:n valmistusprosessia ja materiaalin käyttöä sekä toteutuneissa, että suunnitteilla olevissa kohteissa. Myös CLT:n tuomiin rakennusaikaisiin ja suunnitelmallisiin haasteisiin, sekä sen hyötytekijöihin perehdyttiin tarkastelemalla aiempia tutkimuksia, standardeja, sekä käytännön kokemuksia toteutetuista rakennushankkeista.
CLT-tekniikan hyödyntäminen rakentamisessa on verrattain uutta kansallisessa mittakaavassa, mikä näkyy toistaiseksi vähäisessä toteutettujen kohteiden määrässä. Tämä on osittain seurausta 1800-luvun alusta lähtien voimassaolleista paloturvallisuusmääräyksistä, jotka estivät yli 2-kerroksisen puurakentamisen 1990-luvun loppuun saakka. Vuonna 2018 viimeisen päivityksen saaneet rakennusmääräykset ovat kuitenkin entisestään tasoittaneet kerrostalorakentamisen kenttää puurakentamisen osalta. Massiivipuuelementtien paloturvallisuus onkin paremmalla tasolla, kuin yleinen käsitys tai aiemmat kokemukset perinteisestä puurakentamisesta antavat ymmärtää.
Puun käyttöä rakentamisessa puoltavat nykyään tiukentuneet päästötavoitteet sekä valtadiskurssissa korostunut ympäristöajattelu, eritoten tavoitteet ihmisen tuottamien hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Puu on hiilinegatiivinen rakennusmateriaali, eli se sitoo painoonsa nähden enemmän ilmakehän hiilidioksidia, kuin sen jalostaminen vapauttaa. Tämän kannalta puu voidaan nähdä puhtaampana rakennusmateriaalina kuin betoni tai teräs, joiden kummankin valmistus kuluttaa merkittävästi energiaa, sekä aiheuttaa suuria määriä hiilidioksidipäästöjä. Puurakenteilla voidaan myös tutkimusten mukaan parantaa sisäilmanlaatua, sekä pienentää parempien lämmöneristävyysominaisuuksien ansiosta kerrostalon energiankulutusta.
Puurakennustekniikan kehittyessä kansainvälisen tutkimustyön ja hyväksi koettujen rakenneratkaisujen myötä CLT on vakiintunut suosituimmaksi puukerrostalojen runkomateriaaliksi varsinkin monikerroksisissa kohteissa. Massiivipuulevyjen keveys ja jäykkyys mahdollistavat aiempaa korkeamman puukerrostalorakentamisen, sekä myös nopeuttavat sitä huomattavasti. Puurakenteen keveys ei kuitenkaan ole ainoastaan eduksi, sillä erityisesti välipohjien askelääneneristävyyden kannalta on jouduttu kehittämään useamman materiaalin liittorakenneratkaisuja, jotta kerrostaloasuntojen akustiset vaatimukset saataisiin täytettyä. CLT- tekniikan uutuus tuo mukanaan haasteita osin pienistä tuotantomääristä aiheutuvan korkean hinnan lisäksi myös kokemuksen puutteen muodossa. Tämä näkyy niin suunnittelussa, kokoonpanossa, kuin rakennuksen ylläpitoteknisissäkin seikoissa. Edellä mainituista hidastavista tekijöistä huolimatta CLT jatkaa uusimpien selvitysten mukaan vakaasti markkinaosuutensa kasvattamista suomalaisessa kerrostalorakentamisessa
Mekaanisesti kiinnitetty tiililaatta ja CLT-elementti: Vähähiilisempi vaihtoehto tiilimuuraukselle
No full textKorkean puurakentamisen markkinaosuuden odotetaan kasvavan Suomessa lähivuosina pohjoismaisten naapurimaiden tavoin. Julkisivuvalintojen kohdistuessa puukerrostaloissa pääosin puuverhouksiin niiden ulkonäön vaihtelevuus ei ole yhtä moninaista kuin betonirunkoisien ja muurattujen rakennuksien. Etenkin Tampereella, jossa tiilen merkitys kaupunkikuvassa on suuri, puurakentamisen potentiaali voisi olla hyödynnettävissä paremmin, kun julkisivumateriaalit laajentuisivat puulaudoituksen ulkopuolelle. Työssä tutkitaan mekaanisesti kiinnitetyistä tiililaatoista koostuvaa julkisivurakennetta, joka on yhdistetty CLT-elementtirunkoon. Ulkoseinärakenne käyttää kivipohjaisia, uusiutumattomia materiaaleja vain julkisivupinnan näkyvän osan verran, suosii materiaaleja, joiden kierrätysaste on korkea, sekä hyödyntää puuta ilmastotyön tavoitteiden mukaisesti. Työn tavoite on selvittää, miten esitetty ulkoseinärakenne edistää puurakentamista sekä vähentää rakennuksen luomaa ilmastorasitusta.
Työssä tarkasteltiin rakenteen ominaisuuksia teknisen toimivuuden, käytettävyyden ja ympäristönäkökulmien kannalta sekä rinnastettiin havaintoja tyypillisen tiilimuurauksen ominaisuuksiin. Työn alussa on selvitetty korkean puurakentamisen taustoja, tulevaisuuden näkymiä sekä mahdollista kasvun estettä. Tiilen arvoa on tarkasteltu Tampereen historiallisessa kaupunkikuvassa merkittävien tiilirakennusten ja kulttuurimaiseman näkökulmasta. Rakentamisen kuormittavia tekijöitä on tutkittu rakennusvaiheiden ja -materiaalien kautta sekä ratkaisuna on tarkasteltu puurakentamisen potentiaalia sekä tutkimuksen ja innovaatioiden osuutta kestävän rakentamisen edistämiseen. Työssä on tutkittu vastaavan julkisivurakenteen yleisyyttä kivipohjaisella rungolla, esitelty ulkoseinärakenteen osat, kiinnitykset ja toiminta sekä tarkasteltu ulkoseinärakenteen käytettävyyttä ja käyttökohteita. Rakenteen ominaisuuksia on tutkittu yhdeksästä eri näkökulmasta, jotka ovat paloturvallisuus, kosteusteknisyys, lämmöneristävyys, nopeus, keveys, materiaalikestävyys, säädettävyys, ekologisuus ja kierrätettävyys. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kirjallisuustutkimusta.
Tehdyn selvityksen perusteella voidaan todeta, että esitetty ulkoseinärakenne on ympäristöystävällisempi ja kehittyneempi ratkaisu ominaisuuksiltaan kuin perinteinen tiilimuuraus. Vahvuudeksi osoittautui sen kompakti rakennetyyppi, joka parantaa sekä lämpö- että kosteusteknistä toimivuutta. Uusiutumattomien materiaalien vähentäminen sekä uusiutuvien ja uusiokäyttöisien materiaalien lisääminen parantaa rakenteen ekologisuutta ja edistää puurakentamista tavoitteiden mukaisesti. Tutkimuksen perusteella esitetyn rakenteen keveys, säädettävyys sekä materiaalitehokkuus ovat myös parempia verrattuna tyypillisen muurauksen ominaisuuksiin. Yhtäläisiä ominaisuuksia tiilimuurauksen kanssa ovat rakenteen paloturvallisuus sekä materiaalikestävyys mittauserojen oltua minimaalisia. Puurakentamisen korkeammat rakennus- ja ylläpitokulut sekä tiililaattojen mekaaninen kiinnitys tekevät rakenteen kustannuksista suuremmat kuin muuratun rakenteen. Esitetty ulkoseinärakenne on potentiaalinen vaihtoehto muuratulle rakenteelle sen yhtenevien sekä kehittyneempien ominaisuuksien puolesta. Innovatiivinen rakenne voi olla tulevaisuuden kestävä ratkaisu tiilijulkisivullisiin rakennuksiin, kun puun yleisyys runkomateriaalina kasvaa
Sosiaalialan johtajat työhyvinvoinnin edistäjinä: -Työhyvinvoinnin johtaminen sosiaalialalla esimiesten ja johtajien näkökulmasta
No full textSosiaalialan johtamiselta odotetaan paljon, sillä johtamistaitoihin ja johtajien toimintaan kiinnitetään huomiota aikaisempaa enemmän. Sosiaalialan johtamisen tulee noudattaa sille kuuluvia arvoja ja tukea sosiaalialan perustehtävää. Johdettavat asiat ja ihmiset ovat sosiaalialalla nykyisin paljon laajempia, mihin on aikaisemmin totuttu. Sosiaalialan johtamisen tulisi olla yhtä aikaa asiantuntijuuden johtamista, sekä lakien toteuttamista kuntalaisten palveluina. Johtamiselle on asetettu myös runsaasti vaatimuksia työhyvinvoinnin osalta.
Pro gradu tutkielma käsittelee sosiaalialan työhyvinvoinnin johtamista sosiaalialan johtajien ja esimiesten näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää, millaista on hyvä työhyvinvoinnin johtaminen sosiaalialan johtajien ja esimiesten kuvaamana sekä sitä, mitä sosiaalialan johtajat tarvitsevat työhyvinvoinnin johtamiseen. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu aiemmista sosiaalialan johtamisen ja työhyvinvoinnin tutkimuksista, johtamisen teorioista, malleista ja johtamisnäkökulmista sosiaalialalla sekä työhyvinvointi-käsitteen avaamisesta. Lisäksi käsittelen työhyvinvoinnin johtamista huomioiden lainsäädännön sisällöt.
Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka aineisto koostuu sosiaalialan johtajien ja esimiesten vapaamuotoisista kirjoituksista sosiaalialan johtajuudesta ja sen merkityksestä työntekijöiden työhyvinvointiin. Tutkimusaineisto koostuu kolmestatoista sosiaalialan johtajan ja esimiehen kirjoituksesta. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Sosiaalialan johtajien ja esimiesten kirjoituksia analysoimalla löytyi viisi työhyvinvointia kuvaavaa yläkäsitettä. Näitä yläkäsitteitä, jotka kuvaavat sosiaalialan johtajien näkemyksiä työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ovat johtaminen, työympäristö ja työpaikka, työntekijä itse, työ sekä työyhteisö. Työhyvinvoinnin johtaminen puolestaan sisältää tulosten mukaan viisi erilaista osa-aluetta, joista ensimmäinen on kaiken perustana oleva johtamismalli. Neljä muuta osa-aluetta ovat luottamus ja arvostus, vuorovaikutus ja kuuleminen, tukeminen ja kannustaminen sekä oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus. Nämä osa-alueet tukevat hyvää työhyvinvoinnin johtamista sosiaalialalla. Tutkimustulosteni perusteella esitän lisäksi, että voidakseen johtaa työhyvinvointia sosiaalialalla, johtajat ja esimiehet tarvitsevat riittävästi aikaa esimiestyöhön, läsnäoloon ja työntekijöiden kohtaamiseen sekä tukemiseen. Myös esimiesten oma verkosto ja verkostolta saatu tuki on tärkeää. Sosiaalialan johtajilta odotetaan substanssiosaamisen lisäksi johtamisosaamista, johon tulisi saada enemmän koulutusta.There are great expectations placed on social work management, as the leadership skills and actions of leaders are under more scrutiny than before. Social work management must abide by its innate values and support the basic functions of social work. The range of tasks and people under management are currently much wider than has been previously accustomed to. Social work management should simultaneously manage expertise and the implementation of laws as part of municipal services. Workplace well-being also sets an array of demands on management.
This master’s thesis examines the management of workplace well-being from the perspective of leaders and managers in the field of social work. It is the purpose of this study to ascertain what constitutes good workplace well-being management from the perspective of leaders and managers, and what resources social work leaders need to manage workplace well-being. The theoretical framework for this study is composed of previous studies on social work management and workplace well-being, leadership theory and models, leadership perspectives in social work, the definition of the concept of workplace well-being, and workplace well-being management with attention given to content of legislation.
This thesis is a qualitative study consisting of informal texts written by social work leaders and managers about social work leadership, and its significance to worker well-being. The research material consists of thirteen texts written by social work leaders and managers. Content analysis was used to analyse the material.
While analysing the texts produced by social work leaders and managers, five generic concepts of workplace well-being were determined. These five concepts, which affect workplace well-being are leadership, working environment and location, the employee, the work itself, and the working community. According to the research results, management of workplace well-being can be divided into five different elements. The leadership model serves as a basis for the all the elements. The four other elements are trust and appreciation, interaction and listening, support and encouragement, and fairness and equality. All these elements support good social work leadership. In order to manage workplace well-being in social work, leaders and managers need enough time for managerial work, for being attainable and present, and lending support to employees. The managers’ own network and the support it provides is also important. In addition to substance expertise, leaders are expected to have leadership skills, an area where more training is needed