47495 research outputs found
Sort by
"Draamalta ei vältytty" : Kielelliset tehokeinot Helsingin Sanomien ruokaosaston otsikoissa
No full textTämä kandidaatintutkielma käsittelee Helsingin Sanomien ruokaosaston otsikointia. Tutkielmassa tarkastellaan kielellisiä tehokeinoja, joilla otsikoiden houkuttelevuutta lisätään. Tutkielman aineisto on kerätty nimenomaan ruokaosastolta siksi, että kyseisen osaston otsikot ovat melko vapaasti muodostettavissa, joten niistä löytyy paljon kiinnostavia kielellisiä elementtejä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia kielellisiä tehokeinoja otsikoista löytyy, mitkä ovat näiden tehokeinojen tehtävät ja mitkä tehokeinot lisäävät otsikoiden houkuttelevuutta. Tutkielman päätteeksi muodostetaan määritelmä klikkiotsikolle.
Tutkimusaineisto sisältää 50 otsikkoa, jotka on kerätty Helsingin Sanomien verkkosivujen arkistosta ruokaosastolta. Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty ingressit ja otsikkokuvat, koska tutkielmassa tarkastellaan ainoastaan otsikoiden kirjoitettua kieltä. Tutkielmassa esitellään sekä määrällisiä että laadullisia havaintoja. Määrällistä tietoa on se, kuinka paljon mitäkin kielellistä tehokeinoa aineiston otsikoista löytyy. Laadullista tietoa on analyysi siitä, miten tai kuinka onnistuneesti tehokeinot lisäävät otsikoiden houkuttelevuutta, ja miksi tehokeinot on aseteltu otsikkoihin tietyllä tavalla. Teoriataustana on käytetty aiheesta aiemmin tehtyjä tutkimuksia sekä suomen kielen että journalistiikan alalta. Tutkielmassa on hyödynnetty tekstianalyyttistä otetta otsikkorakenteiden ja lehtikielen tarkastelussa.
Tutkimustulokset osoittavat, että otsikoinnissa on hyvin yleistä käyttää välimerkkejä, joista ajatusviiva on yleisin. Ajatusviivan tavoin otsikoinnissa voidaan käyttää myös kaksoispistettä. Sekä ajatusviiva että kaksoispiste jakavat otsikoita osiin ja korvaavat ajoittain pisteen, jota otsikoinnissa ei käytetä ollenkaan. Ajatusviivan ja kaksoispisteen lisäksi aineiston otsikoissa esiintyy myös pilkkuja, kysymysmerkkejä ja lainausmerkkejä. Myös näiden välimerkkien merkitystä selvitetään tässä tutkielmassa. Esimerkiksi kysymysmerkin sisältävät suorat kysymyslauseet ovat otsikoinnissa yleisiä, koska niiden avulla voidaan herättää lukijan mielenkiinto. Muita usein käytettyjä kielellisiä tehokeinoja ovat esimerkiksi eteenpäin viittaamisen keinot diskurssideiksis ja katafora. Yhteenvetona tutkimustuloksista voidaan sanoa, että lähes kaikki kielelliset tehokeinot auttavat otsikoita jakautumaan kahteen osaan. Ajatusviivat, kaksoispisteet, kysymyslauseet, suorat lainaukset, asiantuntijaroolit ja eteenpäin viittaaminen liittyvät siis kaikki jollain tavoin otsikoiden kahtiajakautumiseen.
Tutkielman perusteella voidaan todeta, että otsikoiden houkuttelevuuteen vaikutetaan erityisesti kysymyslauseilla, asiantuntijarooleilla, eteenpäin viittaamisella ja suorilla lainauksilla. Välimerkit ja otsikoiden jakautuminen osiin vaikuttavat vahvasti otsikon rakenteeseen ja rytmiin, mutta niiden vaikutus otsikon houkuttelevuuteen ei ole niin suuri kuin aiemmin mainittujen kielellisten tehokeinojen. Työn päätteeksi klikkiotsikko määritellään otsikoksi, jossa jätetään tahallaan kertomatta jotakin oleellista
Ekologinen kompensaatio ja direktiivilajisuojelun sääntelykehykset: Liito-orava vastaan Suomen tasavalta
No full textAsthma diagnosed in late adulthood is linked to work disability and poor employment status
No full textEnergiankeräys ympäristöstä
No full textTämä kandidaatintyö on kirjallisuusselvitys eri tavoista kerätä energiaa ympäristön energiapotentiaaleista. Työssä käydään läpi neljä erilaista tapaa kerätä energiaa, energian kerääminen aineen mekaanisesta rasituksesta pietsosähköisen kalvon avulla, energian kerääminen radioaalloista, aurinkoenergian kerääminen ja energian kerääminen lämpötilagradientista.
Tyypillisesti ympäristöstä kerätyn energian tehotiheys on huomattavasti pienempi verrattuna esimerkiksi akuista saatavan energian tehotiheyteen. Työn loppuosassa vertaillaan eri energiankeräystapoja keskenään ja pohditaan niiden sopivuutta erilaisiin käyttötarkoituksiin.
Pietsosähköistä ilmiötä käydään läpi selittämällä ilmiön perusperiaatteet ja mekanismi. Pietsosähköisyyden vahvuuksia on kerätyn energian suhteellisen korkea tehotiheys, ja se on teknologiana pitkälleviety. Heikkouksia on ulostulon suuri vaihtelu, joka riippuu aktiivisuudesta.
Energian keräämisessä radioaalloista käydään läpi ilmiön perustoimintaa, lähi- ja kaukokentän eroa ja ilmiön sovelluskohteita. Radioaalloista kerättävä energiamäärä on tyypillisesti pieni, mutta se on riittävä signaalin takaisinlähetykseen.
Aurinkoenergian tapauksessa energiaa voidaan kerätä hyvin
paljon, ja keräys skaalautuu suoraan keräimien pinta-alan suhteen. Heikkouksia aurinkoenergian keräämisellä on energian saatavuuden syklisyys. Työssä aurinkoenergian keräämisestä käydään läpi ilmiön teoriaa ja yleisempiä sovelluskohteita
"Etätyö on yksi tärkeimmistä voimavaroista arjessani" - Työn imun ja työn voimavarojen kokemukset etätyössä
No full textTutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät lisäävät etätyöntekijöiden työhyvinvointia. Tarkastelemme, miten etätyötä tekevät kokevat työn imua ja miten tämä yhdistyy heidän kokemiinsa etätyöskentelyn voimavaroihin, ja mitä nämä voimavarat ovat. Tutkimuksen aihe valikoitui sen ajankohtaisuuden perusteella. Etätyö on noussut organisaatioissa yhä yleisemmäksi työmuodoksi, mikä huomioidaan myös uudessa työaikalaissa. Työhyvinvointitutkimusta on vuosikymmenen ajan tehty yhä enemmän positiivisen psykologian lähtökohdista, mikä ohjaa myös tätä tutkimusta. Teoreettinen viitekehyksemme työhyvinvoinnista perustuu Bakkerin & Demeroutin kehittämään työn
vaatimusten ja voimavarojen malliin ja Schaufelin & Bakkerin luomaan työn imua koskevaan teoriaan. Näitä tarkastelemme etätyön ympäristössä. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin neljään IT-alan yritykseen, joissa tehdään etätyötä. Kyselyyn saatiin 55 vastausta.
Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusta yhdistävää mixed methods -menetelmää. Laadimme kyselylomakkeen, joka sisälsi sekä 7-portaisen vastausasteikon väittämäosion että avoimia kysymyksiä. Metodia hyödyntämällä tutkimusongelmaa oli mahdollista lähestyä kokonaisvaltaisemmin ja tuloksia oli hedelmällisempää analysoida, sillä avoimet kysymykset työhyvinvoinnista ja työn voimavaroista kulkivat tiiviisti käsikkäin työn imu -mittarin tulosten kanssa. Laadullisen aineisto-osuuden analyysimenetelmänä käytimme aineistolähtöistä sisällönanalyysiä ja aineiston käsittelyssä hyödynnettiin teoreettisia käsitteitä. Teemoittelimme laadullisesta aineistosta kolme työn voimavaroihin vaikuttavaa teemaa, jotka toistuivat vastauksissa. Teemat olivat työympäristö, aikataulutus ja työn sisäiset tekijät.
Tulokset osoittavat, että etätyöntekijät kokevat työn imua. Työn imu on tärkeä etätyön voimavara, mutta myös itse etätyötä voidaan pitää voimavarana, mikä taas edistää työn imua. Vaikka etätyössä koettiin myös vaatimuksia, sen mahdollistamat voimavarat saivat vastauksissa suuremman painoarvon ja moni koki etätyöskentelyn mieluisena työmuotona. Etätyö lisää työn voimavaroja ja mahdollistaa työn imua, minkä vuoksi sillä voidaan todeta olevan työhyvinvointia edistäviä vaikutuksia
Investigations of 5G localization with positioning reference signals
No full textTDOA is an user-assisted or network-assisted technique, in which the user equipment calculates the time of arrival of precise positioning reference signals conveyed by mobile base stations and provides information about the measured time of arrival estimates in the direction of the position server. Using multilateration grounded on the TDOA measurements of the PRS received from at least three base stations and known location of these base stations, the location server determines the position of the user equipment.
Different types of factors are responsible for the positioning accuracy in TDOA method, such as the sample rate, the bandwidth, network deployment, the properties of PRS, signal propagation condition, etc. About 50 meters positioning is good for the 4G/LTE users, whereas 5G requires an accuracy less than a meter for outdoor and indoor users. Noteworthy improvements in positioning accuracy can be achievable with the help of redesigning the PRS in 5G technology.
The accuracy for the localization has been studied for different sampling rates along with different algorithms. High accuracy TDOA with 5G positioning reference signal (PRS) for sample rate and bandwidth hasn’t been taken into consideration yet. The key goal of the thesis is to compare and assess the impact of different sampling rates and different bandwidths of PRS on the 5G positioning accuracy.
By performing analysis with variable bandwidths of PRS in resource blocks and comparing all the analyses with different bandwidths of PRS in resource blocks, it is undeniable that there is a meaningful decrease in the RMSE and significant growth in the SNR. The higher bandwidth of PRS in resource blocks brings higher SNR while the RMSE of positioning errors also decreases with higher bandwidth. Also, the number of PRS in resource blocks provides lower SNR with higher RMSE values. The analysis with different bandwidths of PRS in resource blocks reveals keeping the RMSE value lower than a meter each time with different statistics is a positivity of the research.
The positioning accuracy also analyzed with different sample sizes. With an increased sample size, a decrease in the root mean square error and a crucial increase in the SNR was observed.
From this thesis investigation, it is inevitable to accomplish that two different analyses (sample size and bandwidth) done in a different way with the targeted output. A bandwidth of 38.4 MHz and sample size N = 700 required to achieve below 1m accuracy with SNR of 47.04 dB
Lentokoneen laskutelineen vika-analyysin ja kunnossapidon kehittäminen
No full textTässä diplomityössä tutkittiin, onko mahdollista parantaa lentokoneen laskutelineen käytettävyyttä hyödyntämällä siitä kerättyjä vikaraportteja vika-analyysin keinoin. Lisäksi selvitettiin, kuinka paljon käytettävyys voi parantua tällä tavoin.
Työssä kehitettiin 2-vaiheinen vika-analyysi prosessi. Ensimmäisen osan avulla tietokantaan tallennetuista vikaraporteista voidaan löytää kaikkein suurinta käytettävyyden kehityspotentiaalia sisältävät osat. Toisella määritetään näille osille huoltojaksot ja minkälaista parannusta ne tuovat käytettävyyteen historiatietoon nähden. Tätä prosessia hyödynnettiin case-luontoisesti hävittäjän laskutelineeseen.
Analyysin tulokseksi saatiin joukko komponentteja, joille määritettyjen huoltojaksojen perusteella käytettävyyteen olisi saatavissa selkeätä parannusta. Tuloksien luottamusväliksi saatiin suuri alue, mikä johtuu tarkasteltujen laitteiden vikaraporttien määrän vähäisyydestä. Jokaiselle komponentille suoritettiin osana huollonkehitystoimenpiteitä vikaantumis- ja kriittisyysanalyysi, joiden tuloksien perusteella annettiin suosituksia huoltotoimenpiteiksiThe goal of this master’s thesis was to study is it possible to improve the availability of landing gear of an airplane by utilizing failure analysis on data within failure reports. In addition, the quantity of possible improvement was determined.
A 2-staged process for failure analysis was developed. The first stage can be used to discover the parts with highest potential for availability improvement. The second stage is used to determine maintenance intervals for these parts and what level of improvement they give when compared to historical data. This process was employed to the landing gear of a fighter aircraft.
A set of components with new maintenance intervals which could clearly improve their availabilities were gained as a result of the analysis. The confidence interval for the results was large due to the small amount of failure reports per equipment. As a part of maintenance improvement, a failure and a criticality analysis were both done to each component, the results of which were used to give suggestions for maintenance
Fredrik Adlercreutzin ura ja elämänvaiheet 1820–1849
No full textPro gradu -tutkielmani käsittelee 1800-luvulla eläneen ruotsalaisen upseerin ja kreivin Fredrik Thomas Adlercreutzin elämää. Tarkastelen hänen elämäntarinansa kautta transatlanttisia suhteita ja Etelä-Amerikan merkitystä ruotsalaisessa ulkopolitiikassa 1800-luvun alkupuoliskolla. Tutkimukseni nojaa transnationaalisen ja biografisen historiantutkimuksen perinteisiin. Työni tutkimuskysymys tiivistyy muotoon: mitä Fredrik Adlercreutzin kirjeenvaihto kertoo hänen elämästään, vaihtuvista rooleistaan ja sosiaalisista suhteistaan? Työn pääasiallisena lähdeaineistona toimii Ruotsin Kansallisarkistossa (SRA) säilytetty ja digitoitu Fredrik Adlercreutzin kirjeenvaihto vuosilta 1820–1849. Kokoelma sisältää useita kymmeniä Fredrik Adlercreutzin vastaanottamia kirjeitä sekä ruotsalaisilta että eteläamerikkalaisilta. Analysoin kirjeitä teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Fredrik Adlercreutzin liittyi upseerina Simón Bolívarin joukkoihin Kolumbian itsenäisyystaistelussa, mutta hän oli valmistautunut myös sotilasuran jälkeisiin diplomaattisiin tehtäviin. Hän oli merkittävässä roolissa, kun Ruotsi solmi diplomaattisuhteita ja perusti konsulitoimintaa itsenäistyviin Etelä-Amerikan valtioihin. Työni osoittaa, miten keskeinen rooli Fredrik Adlercreutzin ystävä- ja sukulaisverkostolla oli hänen elämänvaiheissaan. Hän oli saanut isältään Carl Johan Adlercreutzilta huomattavan perinnön ja kreivin aatelisarvon ja oli erittäin hyvissä väleissä Ruotsin kuninkaan Karl XIV Johanin sekä muiden hovin jäsenten kanssa, mikä auttoi häntä etenemään urallaan. Kolumbiassa avioliiton kautta laajentunut sukulaisverkosto sekä ruotsalaiset kontaktit tarjosivat Adlercreutzille apua tämän ajauduttua ongelmiin Kolumbian poliittisten muutosten aikana.
Pro gradu -työni luo laajamittaisen ja analyyttisen kuvan koko Fredrik Adlercreutzin urasta ja selkeyttää hänen merkitystään Ruotsin ja Etelä-Amerikan välisessä transnationaalisessa historiassa. Porvoossa syntynyttä ja Viaporin linnoituksessa lapsuutensa viettänyttä Adlercreutzia on Venezuelassa ja Kolumbiassa arvostettu yhtenä kansallissankareista erityisesti hänen menestyksekkäiden otteidensa tähden kuuluisassa Cartagenan taistelussa 1821. Hänen nimensä on kaiverrettu vuonna 1987 Caracasiin pystytettyyn vapaustaistelijoiden muistomerkkiin. Samassa yhteydessä Venezuelan viranomaiset jopa pyysivät lupaa Adlercreutzin jäännösten siirtämistä Tukholmasta Caracasiin, mutta ne jäivät sukuyhdistyksen toiveesta Ruotsiin. Adlercreutzista on kirjoitettu suomeksi joitakin lyhyitä artikkeleita ja hänestä on tehty lyhyt osio myös Yle:n TV-ohjelmaan, mutta tämä on ensimmäinen pitempi teksti hänestä suomen kielellä
Tiekarttoja tulevaisuuteen: Sosiotekninen näkökulma kuuden Pohjoismaisen kaupungin kestävyyssiirtymiin.
No full text”Mary Lou Retton taisteli kuin mies” : Naiseuden diskurssit mediassa Los Angelesin olympialaisissa 1984
No full textTämä tutkielma käsittelee vuoden 1984 Los Angelesin olympialaisten uutisoinnissa syntyneitä naiseuden diskursseja ja sitä kautta naisurheilijoiden asemaa 1980-luvulla. Tutkielma sijoittuu historian ajanjaksoon, jolloin naisliike vaikutti yhteiskunnan eri aloilla ja myös urheilussa naisten mahdollisuudet olivat lisääntyneet. Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia representaatioita naisurheilijoista luotiin mediassa ja miten naisten lisääntyneet mahdollisuudet ja ainakin näennäisesti lisääntynyt tasa-arvo heijastuivat lehtien uutisointiin Suomessa ja Yhdysvalloissa.
Mediaa tarkastellaan tutkielmassa aikansa edustajana ja se nähdään sekä merkitysten tuottajana että aikansa asenteiden heijastajana. Lähdeaineistona toimivat olympialaisten aikana julkaistujen Helsingin Sanomien ja New York Timesin urheilusivut, joita on tarkasteltu diskurssianalyysin keinoin. Tutkielma yhdistää sukupuoli- ja urheiluhistoriaa sekä hyödyntää feministisen urheilututkimuksen ja mediaurheilun tutkimuksen käsitteitä.
Urheilu ymmärretään pro gradu -tutkielmassa osaksi kulttuuria ja yhteiskunnallisen järjestyksen ja vallan rakentumisen paikkana. Voimakkaasti sukupuolittuneen luonteensa takia urheilu on sukupuolinäkökulmasta hedelmällinen tutkimuskohde. Se on nähty maskuliinisuuden muotoutumisen paikkana ja sukupuolen eroja tuottavana ja vahvistavana järjestelmänä. Tulokset kertovat, millaista sukupuolijärjestystä urheilu-uutisoinnilla rakennettiin aikana, jolloin naisurheilijat valtasivat entistä maskuliinisempina pidettyjä lajeja ja uhkasivat näin urheilun ja yhteiskunnan miehistä hegemoniaa.
Olympialaisuutisoinnista on eroteltu kolme vallitsevaa diskurssia, joiden kautta naisurheilijat esitettiin. Ne olivat naisurheilija objektina ja katseen kohteena, naisurheilija sukupuolensa edustajana sekä naisurheilija osallistujana. Tutkielman tulokset vahvistavat aikaisempien tutkimusten havaintoja median luomista naisurheilijoiden representaatioista, joissa korostuivat urheilun ulkopuoliset ominaisuudet kuten ulkonäkö tai parisuhde ja joissa heidät kuvattiin vähemmän urheilullisena ja kilpailunhaluisena kuin miehet. Lehdistössä muodostuneet representaatiot olivat hyvin samanlaisia sekä Suomessa että Yhdysvalloissa. Naisurheilijoiden trivialisointi mediassa häivytti heidän asemaansa urheilijana ja heidän esittämisensä ensisijaisesti sukupuolensa edustajina ylläpiti urheilussa vallitsevaa ja urheilun kautta yhteiskunnassa ylläpidettävää sukupuolijärjestystä. Tutkielma tuo esiin myös muutoksen hitauden joukkoviestimissä yhteiskunnallisten muutosten aikana sekä median roolin yhteiskunnallisen muutoksen edistäjänä ja vastustajana. Naisurheilun kehityksen myötä sen kuva mediassa oli monipuolistunut, mutta kuva naisurheilijasta oli yhä hyvin perinteinen