47495 research outputs found
Sort by
Tekoälyavusteisten kunnonvalvonnan värähtelyanalytiikkatuotteiden kypsyyden arviointi
No full textTekoäly on ollut viime vuosina kuuma aihe mediassa, tutkimuksissa ja liiketoiminnassa. Teollisen internetin, tietoliikenteen, pilviteknologian ja koneoppimistekniikoiden kehittyminen ovat tuoneet mukanaan tekoälykehityksen uuden aallon. Tekoälylle on kasattu viime vuosien aikana suuria odotuksia ja teollisuuden ennakoiva kunnossapito on yksi tekoälyn kaupallisesti kiinnostavimpia sovelluskohteita. Kunnonvalvonnan värähtelyanalytiikka on ollut perinteisesti erikoiskoulutettujen asiantuntijoiden työtä. Tekoälyn uudet tekniikat ovat kuitenkin herättäneet uudelleen kysymyksen siitä, olisiko kunnonvalvonnan analyysit tekoälyn avulla ainakin osin automatisoitavissa. Tällä pystyttäisiin vähentämään asiantuntijoiden työtaakkaa ja saada siten myös taloudellista hyötyä.
Työssä tutkittiin markkinoilta tällä olevien löytyvien kunnonvalvonnan tekoälyavusteisen värähtelyanalytiikan tuotteiden ja palvelujen suorituskykyä ja kypsyystasoa. Kentässä toimii monenlaisista taustoista tulevia yrityksiä ja ne tarjoavat myös erilaisia tuote- ja palvelukokonaisuuksia. Värähtelyanalytiikkajärjestelmien kypsyyden ymmärtämiseksi muodostettiin viitekehys soveltamalla yleistä analytiikan tasojen kypsyysmallia värähtelyanalyysin ja teollisen internetin kontekstiin. Kypsyyden selvittämiseksi tarkasteltiin ensin yhden esimerkkiyrityksen tuotetta tarkemmin. Lisäksi tarkasteltiin myös markkinoilta löytyviä muita tekoälyavusteisen värähtelyanalytiikan tuotteita vertailevasti.
Työssä testattiin myös kohdeyrityksessä kehitetyn ennakoivan kunnossapidon värähtelyanalytiikkajärjestelmän toimintaa. Järjestelmän anomaliantunnistuskykyä testattiin jätevesipumpun värähtelydatalla. Testeissä havaittiin, että koneoppimisen tekniikoita voidaan käyttää pienienkin poikkeamien havaitsemiseen. Testissä todettiin myös, että anomaliantunnistuksen herkkyyttä säätämällä voidaan tunnistus konfiguroida eri käyttökohteisiin. Lisäksi huomattiin, että värähtelyanalytiikan tuotteissa on haasteena datan merkitseminen ja suorituskyvyn viestiminen asiakkaille.
Työn toisessa osassa markkinatutkimuksen menetelmänä oli dokumenttianalyysi, jossa tarkasteltiin kunnonvalvonnan tekoälyavusteisten värähtelyanalytiikan tuotteiden ja palveluiden verkosta julkisesti saatavilla olevia dokumentteja. Tarkastelussa oli yhdeksän yritystä tuotteineen. Työssä havaittiin, että markkinoilla on jo useita värähtelyanalytiikkajärjestelmiä, joiden luvataan diagnosoivan pyörivien koneiden vikoja automaattisesti, sekä opastavan käyttäjiä automaattisesti tarvittaviin kunnossapitotoimenpiteisiin. Tarkastelussa oli myös vanhemmalla asiantuntijajärjestelmäteknologialla rakennettu analytiikkajärjestelmä, joka oli kypsyystasoltaan vertailun parhaiden joukossa. Lopuksi tarjottiin muutamia näkökulmia värähtelyanalytiikan tekoälyominaisuuksiin liittyvään standardointityöhön.Artificial intelligence has been a hot topic in the media, research and business in recent years. The development of the Internet, telecommunications, cloud technology and machine learning technologies have brought with them a new wave of artificial intelligence development. There have been high expectations for artificial intelligence in recent years, and proactive maintenance in industry is one of the most commercially attractive applications for artificial intelligence. Vibration analysis in condition monitoring has traditionally been the work of specially trained experts. However, new technologies for artificial intelligence have again raised the question of whether condition monitoring analyzes could be at least partially automated by artificial intelligence. This would reduce the workload of the experts and thus also bring economic benefits.
The work examined the performance and maturity level of artificial intelligence-assisted vibration analysis products and services available on the market. There are companies from many different backgrounds in the field and they also offer various product and service packages. To understand the maturity of vibration analysis systems, a framework was formed by applying a generic maturity model of data-analytics to the context of vibration analysis and the industrial Internet. In order to determine the maturity, the product of one example company was first examined in more detail. In addition, other products of artificial intelligence-assisted vibration analysis on the market were also compared.
The operation of the predictive maintenance vibration analysis system developed in the target company was also tested. The anomaly detection capability of the system was tested with the vibration data of the wastewater pump. In the tests, it was found that machine learning techniques can be used to detect even small deviations. The test also found that by adjusting the sensitivity of the anomaly detection, the detection can be configured for different applications. In addition, it was noted that in vibration analytics products, there are challenges in labeling data and communicating performance to customers.
In the second part of the work, the research method was document analysis, in which publicly available documents for these artificial intelligence-assisted vibration analysis products and services were examined. There were nine companies with their products in the review. It was found that there are already several vibration analysis systems on the market, which are promised to automatically diagnose faults in rotating machines, as well as to guide users automatically in the necessary maintenance measures. The analysis also included an analytics system built with an older expert system technology, which was among the best in terms of maturity. Finally, a few perspectives were provided on the standardization work related to the artificial intelligence properties of vibration analytics
Afrikan ja yksityisen sektorin rooli EU:n kehitysyhteistyössä globaalin kehitysyhteistyön viitekehyksessä: Miten poliittiset linjaukset ja käytännön toimet kohtaavat EU:n politiikassa?
No full textEuroopan unioni on maailman johtava kehitysyhteistyötoimija, sillä EU ja sen jäsenmaat yhteensä rahoittavat yli puolet koko maailman kehitysavusta. Viime aikoina EU on pyrkinyt tiivistämään suhteitaan Afrikan maiden kanssa ja muuttamaan yhteistyösuhdetta perinteisestä avunsaaja-avunantaja-asetelmasta kohti tasavertaista kumppanuutta. Samanaikaisesti yksityisen sektorin rooli on kasvanut EU:n kehitysyhteistyön agendalla. Sekä yksityisen sektorin roolin merkitys että lisääntynyt kiinnostus Afrikkaa kohtaan linkittyvät kehitysyhteistyössä nähtäviin muutoksiin globaalilla tasolla. Esimerkiksi kehitysyhteistyökentän moninaistuminen niin toimijoiden kuin tukimuotojen osalta sekä uusliberaali kehitysagenda ovat osaltaan vaikuttaneet kehitysyhteistyön muuttumiseen. Voidaankin väittää, että kehitysyhteistyön globaalissa toimintaympäristössä näkyvät muutokset heijastuvat myös EU:n politiikkaan. Mutta miten EU:n Afrikka-suhteita ja yksityisen sektorin roolia koskevat poliittiset linjaukset heijastuvat käytännön toimiin EU:n kehitysyhteistyössä?
Tässä tutkimuksessa selvitetään, mitkä ovat EU:n kehitysrahoituksen määrässä näkyvät trendit vuosina 2016– 2019 Afrikkaa ja Afrikan yksityiselle sektorille suunnattua tukea koskien, ja ovatko nämä trendit linjassa EU:n kehityspolitiikkaa sekä EU:n ja Afrikan välisiä suhteita koskevien poliittisten linjausten kanssa. Tutkimusaineisto koostuu Euroopan komission kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosasto DEVCO:n sekä kehitysyhteistyön rahoitusinstrumenttien Euroopan kehitysyhteistyöväline DCI:n ja Euroopan kehitysrahasto EKR:n kautta rahoitettujen kehitysyhteistyövarojen tilastoista. Aineiston tiedot on ladattu Euroopan komission ylläpitämien FTS-internetsivujen kautta. Tutkimusmenetelmänä on hyödynnetty tilastojen analysointia ja tulkintaa, jonka avulla muodostettiin tutkimusaineisto ja tehtiin päätelmiä EU:n kehitysyhteistyövarojen trendeistä. Aineiston tuloksia peilattiin kirjallisuuteen pohjaavaan EU:n poliittiseen viitekehykseen sekä laajemmin globaalin kehitysyhteistyön viitekehykseen.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan argumentoida, että EU:n poliittiset linjaukset ja käytännön toimet ovat jokseenkin ristiriidassa keskenään. Aineiston tulokset osoittavat, että EU:n Afrikkaan kohdistamat kehitysyhteistyövarat ovat huomattavasti laskeneet vuosittain tutkittavalla aikavälillä sekä absoluuttisesti että suhteessa kaikkiin EU:n kehitysyhteistyöhankkeisiin. Afrikan yksityiselle sektorille kohdistetuissa varoissa lasku- ja noususuhdanteet ovat puolestaan vaihdelleet vuosittain, ja kaiken kaikkiaan yksityiselle sektorille kohdistettujen varojen osuus kaikista Afrikkaan suunnatuista kehitysyhteistyöhankkeista on hyvin pieni. Afrikkaan suunnattujen kehitysyhteistyövarojen lasku ja yksityiselle sektorille kohdistetun tuen vähäisyys eivät näytä olevan linjassa niiden EU:n poliittisten linjausten kanssa, joiden mukaan yhteistyötä Afrikan maiden kanssa on haluttu tiivistää ja yksityisen sektorin roolia kehitysyhteistyössä korostaa.
Toisaalta Afrikkaan kohdistuneiden kehitysyhteistyövarojen lasku voi olla osoitus EU:n poliittisten linjausten mukaisista pyrkimyksistä kohti tasavertaista kumppanuutta, jossa perinteisestä kehitysapukeskeisestä suhteesta luovutaan. Lisäksi, kun huomioidaan yksityisen sektorin moninainen toimijuus kehitysyhteistyössä, on varsin mahdollista, että EU:n poliittisten linjausten mukaisesti panostukset Afrikan yksityisen sektorin tukemiseen ovat muualla kuin tässä työssä tarkastelluissa yksityisen sektorin hankkeissa. Lukuisat jatkotutkimusmahdollisuudet esimerkiksi yksityisen sektorin investointien ja useampien EU:n politiikan osa- alueiden tarkastelusta tai Afrikan eri valtioiden ja alueiden välisten erojen analysoinnista tarjoavat mahdollisuuksia tässä tutkimuksessa esiteltyjen näkökulmien syventämiseen
Suihkumoottorin turbiinin siivekkeen materiaalin korvaaminen korkean entropian metalliseoksella
No full textMaailmassa on jatkuvasti tarve nopeammille ja tehokkaammille henkilöiden ja rahdin kuljetusvälineille. Tämä koskee myös lentoteollisuutta. Jotta koneiden nopeutta saataisiin nostettua, tarvitaan ratkaisuja laitteiden rakenteissa tai materiaaleissa. Moottoreiden tuottama työntövoima voidaan verrata melko suoraan lämpötilan suuruuteen kyseisessä prosessissa. Koska lämpötilat nousevat nopeuden myötä, nykyiset turbiinin siivekkeen materiaaliratkaisut eivät ole enää käyttökelpoisia tässä tilanteessa, sillä niiden mekaaniset ominaisuudet laskevat liika lämpötilan kasvaessa. Eräs uusi materiaalien tutkimuskohde on korkean entropian metalliseokset, jotka voisivat olla varteen otettava vaihtoehto korvaamaan nykyisin käytettäviä supernikkeliseoksia. Materiaalin tulisi kestää korkeita lämpötiloja mutta samalla olla mahdollisimman kevyttä, jotta polttoaineen kulutus ei kasvaisi painon takia.
Tässä opinnäytetyössä keskitytään turbiinin siivekkeeseen, joten siihen kohdistuvat rasitukset ovat tärkeä ymmärtää. Turbiini sijaitsee suihkumoottorissa polttokammion jälkeen, missä suurin lämpötila saavutetaan ja näin ollen rasitukset ovat merkittävimmät.
Nykyiset supernikkeliseokset ovat kestäviä ja laajalti käytettyjä turbiinin siivekkeiden valmistamiseen. Kuitenkin niiden sulamislämpötila on melko lähellä nykyisiä polttoaineen palamislämpötiloja. Tämän takia niiden pinnalle on kehitetty keraaminen pinta, jonka lämpöominaisuudet vähentävät metalliin kohdistuvaa termistä rasitusta, jolloin koko komponentti kestää moottorin käyttämisen. Tämän lisäksi siivekkeeseen on valmistettu jäädytyskanavia, joiden kautta suhteellisesti viileämpi ilmavirta kulkee. Tärkeää siivekkeen rakenteelle on sen erilliskiteinen raetyyppi, joka vähentää virumisesta johtuvaa mekaanisten ominaisuuksien heikkenemistä korkeissa lämpötiloissa.
Korkean entropian seoksilla on havaittu hyviä mekaanisia ominaisuuksia, kuten suuret kovuudet, hyvä kulutuksenkestävyys sekä korkeat sulamislämpötilat. Nimensä mukaisesti näiden seosten entropiat ovat suuret verrattuna tyypillisiin metalliyhdisteisiin. Seosten valmistamiseen käytetään yleensä viittä tai useampaa metallista alkuainetta, joista saadaan erittäin hyvät ominaisuudet. Korkeaa lämpötilan kestävyyttä saadaan materiaaliin esimerkiksi käyttämällä refraktorimetalleja, kun taas hapettumisen estoa varten alkuaineita, jotka eivät reagoi ympäristön kanssa herkästi. Näin ollen korkean entropian seoksilla saadaan yhdistettyä moni eri ominaisuuksia. Näissä seoksissa vaikeuksia syntyy kuitenkin valmistamisessa. Etenkin hapettuminen ja seoksen komponenttien erkaantuminen ovat rakenteelle haitallisia valmistuksen aikana. Myös erilliskiteen val-mistaminen on korkean entropian seoksilla melko vaikeaa.
Vaikka korkean entropian seoksista löytyy potentiaali korvaamaan nykyiset materiaaliratkaisut, niiden tutkimusta täytyy lisätä, jotta päästäisiin haluttuihin lopputuloksiin
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportoinnin kehittyminen kuntakentällä: Kuntalain osittaisuudistuksen vaikutukset
No full textTämän pro gradun tavoitteena on lisätä ymmärrystä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportoinnista kuntakentällä niin muutoksen ja ajallisen ulottuvuuden kuin tilivelvollisuussuhteiden näkökulmista. Tutkimuksessa selvitetään, miten kuntakentän raportoimisinformaatio sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on muuttunut vuosien 2012–2019 ajanjaksolla sekä miten kuntalain osittaisuudistus on vaikuttanut raportoimisinformaatioon. Tutkimus keskittyy tilivelvollisuus ilmiön ympärille, joten raportoinnin tilaa pohditaan etenkin tilivelvollisuussuhteiden näkökulmista eli miten raportoimisinformaatio näyttäytyy kuntalaisille, valtuutetuille ja viranhaltijoille. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on löytää kehityskohteita ja -ehdotuksia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportointiin.
Tutkimus tehdään kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, johon valitaan kuusi kuntaa ja kaksi kuntayhtymää, joiden toimintakertomuksista, arviointikertomuksista sekä muista hyvään valvontaan liittyvistä dokumenteista ja ohjeista muodostuu tutkimuksen aineisto. Aineistoa analysoidaan teorialähtöisellä sisällönanalyysilla, joka pohjautuu yleisohjeeseen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Tutkimuksen taustalla vaikuttaa agenttiteoria, jonka pohjalta voidaan havaita tilivelvollisuussuhteita ja tilivelvollisuudesta kumpuava raportoimisvastuu. Näitä suhteita ja vastuita hallitaan sisäisellä valvonnalla ja riskienhallinnalla. Pidemmällä aikavälillä kuntasektorilla sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämiseen ja raportointiin ovat vaikuttaneet julkisen hallinnan muutokset, jotka ilmenevät esimerkiksi kuntalain osittaisuudistuksina.
Tutkimuksen tulosten ydin koostuu kahdesta raportoinnin muutosvaiheesta, jotka tapahtuivat vuosien 2013–2015 välillä sekä vuosien 2017–2019 välillä. Merkittävimmät muutokset liittyivät raportoinnin esittämistapaan ja sisältöön. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että kuntalain osittaisuudistus on vaikuttanut yleisohjeeseen ja sitä kautta kuntien ja kuntayhtymien raportointiin ja että ne kunnat ja kuntayhtymät, jotka noudattivat yleisohjetta täsmällisesti, täyttivät tilivelvollisuudesta kumpuavan raportoimisvastuunsa. Raportoinnin kehityskohteiksi voidaan todeta informaation raportointimuoto ja sisältö. Kohteita voidaan kehittää soveltamalla yleisohjetta sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan COSO-malleja yhdessä. Jatkotutkimuksessa olisi mielenkiintoista pureutua syvällisemmin siihen, miten valtuutetut hyödyntävät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportoimisinformaatiota päätöksenteossaan tai miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta konkreettisesti järjestetään tietyssä kuntakonsernissa. Myös yleisohjeen käyttöä voisi tutkia laajemmin kunnissa ja kuntayhtymissä
Kaupungin viestintä ulkoisen shokin aiheuttamassa kriisissä: Tapaustutkimus opettajankoulutuksen siirrosta Savonlinnasta Joensuuhun
No full textTässä tutkimuksessa käsitellään kuntien viestintään, maineeseen ja markkinointiin liittyviä kysymyksiä tilanteessa, jossa kunta on kohdannut ulkoisen shokin aiheuttaman kriisin. Kunnat kohtaavat erilaisia kriisejä, jotka voivat liittyä muun muassa onnettomuuksiin, palvelukatkoihin, väkivallan tekoihin, maineeseen, työtaisteluihin tai epidemioihin. Tässä tutkimuksessa tarkasteltavana kriisinä on hitaasti kehittyvä sekä maineeseen liittyvä kriisi. Tutkimusongelman ytimessä on kaupungin viestinnällisiin toimiin liittyvät kysymykset kriisin aikana. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, miten kriisin koetaan vaikuttavan kaupungin maineeseen ja markkinointiin.
Tutkimuksen lähestymistapana toimii tapaustutkimus, jossa tarkastellaan Savonlinnan kaupungin viestintää tilanteessa, jossa Itä-Suomen yliopisto päätti siirtää opettajankoulutuksen Savonlinnasta Joensuuhun. Tapaus oli merkittävä sekä Savonlinnan kaupungin että Etelä-Savon maakunnan kannalta. Vuonna 2016 Savonlinnan kaupungin väkiluvun arvioitiin laskevan tapauksen vuoksi noin 5,5 prosenttia. Tutkimuksen aineisto muodostuu Helsingin Sanomien ja Itä-Savon uutisartikkeleista, pöytäkirjadokumenteista sekä tapauksen avainhenkilöiden haastatteluista. Tutkimuksessa tarkastellaan tutkimuskysymyksiä media-analyysin ja haastattelujen osalta aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimus käsittelee kaupungin viestintää kriisin aikana sekä kokemuksia kriisin vaikutuksesta maineeseen ja markkinointiin. Viestinnän osalta keskeisimpänä tutkimustuloksena on, että lobbaus on yksi kriisiviestinnän keino tilanteessa, jossa alue kohtaa ulkoisen shokin aiheuttaman kriisin. Vaikka lobbausta ei pidetäkään perinteisenä kriisiviestinnän keinona, tutkimuksen perusteella lobbaus voi olla myös sitä. Verkostojen merkitys ja henkilökohtaiset tapaamiset päättäjien kanssa korostuvat lobbauksessa myös kriisitilanteissa. Maineen kannalta keskeisimpänä tuloksena on, että kriisin koetaan vaikuttavan maineeseen negatiivisesti, mutta kriisin myötä kaupungin koetaan saavan myös sympatiaa muilta kunnilta ja alueilta. Markkinoinnin osalta keskeisimpänä havaintona on, että kriisin koetaan antavan sysäyksen suunnitelmallisemmalle kaupunkimarkkinoinnille. Voidaan siis olettaa, että kaupunkien täytyy panostaa enemmän esimerkiksi asukas- tai yrityshankintaan kriisin jälkeen, jotta kaupungin elinvoima pystytään säilyttämään.
Tutkimus antaa kuvaa kaupunkien viestinnästä ulkoisen shokin aiheuttamassa kriisissä. Lisäksi saadaan käsitystä siitä, miten kriisin koetaan vaikuttavan kaupungin maineeseen ja markkinointiin. Tutkimus antaa jatkotutkimuskohteita kuntien viestintään, maineeseen ja markkinointiin
“Well, no one can say she is without success” : A Parameter-based Analysis of the Use of Evaluation towards Greta Thunberg in Two Contrasting Subreddit Communities
No full textThis thesis examines the use of evaluation towards Greta Thunberg in two contrasting subreddits with a parameter-based qualitative approach. On 23 September 2019, 16-year-old Greta Thunberg held a passionate speech to world leaders at the United Nations Climate Action Summit. Afterwards, discussion revolving around Greta peaked on both traditional and social media. The objective of this study is to observe how evaluation is used towards Greta in two communities, r/climate and r/climateskeptics, on the Reddit discussion forum after her speech at the UN. The interest regarding evaluation is particularly on evaluations of emotivity, i.e. positive and negative feelings, reliability, i.e. genuineness and artificiality, and importance, i.e. (the lack of) influence and authority. Additionally, the study aims to determine how the use of evaluation differs between the two subreddits as well as how it compares to previously recognised features of climate change communication.
The data consist of 140 comments, 63 from the r/climate subreddit and 77 from the r/climateskeptics subreddit, posted on Reddit on 23 September 2019. Data collection was conducted using a script that accessed Reddit’s Application Programming Interface (API). The qualitative analysis of the data was conducted with a parameter-based framework of evaluation, which provides descriptions for nine different evaluative parameters. Evaluations of emotivity, reliability and importance were identified in the data based on the parameter descriptions and wider context. Additionally, the subjective analysis was supported by second-level use of corpora in utilising the definitions of the Collins Online English Dictionary in identifying evaluation. Evaluation was also identified through the presence of irony in the data.
The analysis of the data reveals that emotive evaluations in particular are widely used towards Greta, and that some key themes can be identified connected to the expression of emotive evaluation: positive emotivity was often based on an opinion of Greta as someone who takes initiative and has mental toughness and high influence, whereas negative emotivity was often based on an opinion of Greta’s lack of credibility, dishonesty and negative behaviour. Evaluations of importance were also common, but the presence of evaluations of reliability was much rarer than expected. However, the evaluations of reliability and importance that occurred in the data related essentially to the key themes mentioned above.
Based on the analysis, some differences can be identified in the use of evaluation between the two subreddit communities. The use of evaluation was both more common and more varied in the r/climateskeptics subreddit, where most of the evaluations of reliability and importance occurred in addition to extensive use of emotive evaluation. The expression of emotive evaluation was divided so that most evaluations of positive emotivity occurred in the r/climate community and most evaluations of negative emotivity occurred in the r/climateskeptics community. In the context of climate change communication, some similarities can be observed between the use of evaluation in the two subreddits and the previously recognised features of language use by climate change proponents and sceptics. Additionally, the presence of a narrative character and its relation to evaluation towards Greta can be explored based on the analysis. Overall, the study produced qualitative information on the use of evaluation towards Greta Thunberg in a wider context of social media and climate change communication.Tässä työssä tutkitaan kielellistä evaluaatiota eli asenteiden ja arvioinnin ilmaisua Greta Thunbergia kohtaan kahdessa vastakkaisessa Reddit-keskustelufoorumiyhteisössä. 16-vuotias Greta Thunberg piti tunteikkaan puheen maailman johtajille YK:n ilmastokokouksessa 23. syyskuuta 2019, jonka jälkeen Gretaan liittyvä keskustelu nousi huippuunsa sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka Gretaan kohdistuvia asenteita ja arviointeja ilmaistaan Reddit-keskustelufoorumin r/climate ja r/climateskeptics -yhteisöissä Gretan YK:n ilmastokokouksen puheen jälkeen. Kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti tunneperäiset eli positiivisuuteen ja negatiivisuuteen liittyvät asenteet sekä arvioinnit Gretan aitoudesta ja merkittävyydestä. Lisäksi analyysin tavoitteena on selvittää, kuinka asenteet ja niiden ilmaiseminen eroavat kahden keskustelufoorumiyhteisön välillä. Analyysin tuloksia verrataan myös aiemmin tutkittuihin ilmastonmuutoskeskustelun ominaispiirteisiin.
Tutkimusaineisto koostuu 140 kommentista, jotka julkaistiin Reddit-sivustolla 23. syyskuuta 2019 ja kerättiin käyttämällä hyödyksi Redditin ohjelmointirajapintaa (API). Kommenteista 63 kerättiin r/climate-yhteisöstä ja 77 r/climateskeptics-yhteisöstä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena analyysina evaluaation ilmaisuun liittyvien parametrien pohjalta. Tutkimuksessa käytetty viitekehys sisältää kuvaukset yhdeksälle evaluaatiota luokittelevalle parametrille. Tunneperäiset asenteiden ilmaisut sekä arvioinnit Gretan aitoudesta ja merkittävyydestä luokiteltiin aineistossa näiden parametrien kuvausten sekä laajemman kontekstin perusteella, ja subjektiivisen analyysin tukena hyödynnettiin Collins Online English Dictionary -verkkosanakirjan määritelmiä. Asenteiden ja arvioinnin ilmaisua tunnistettiin myös aineistossa esiintyvän ironian kautta.
Tutkimusaineiston analyysista käy ilmi, että Gretaan liittyvissä keskusteluissa ilmaistaan erityisesti tunneperäisiä asenteita, joihin liittyen on havaittavissa joitakin keskeisiä teemoja: positiiviset asenteet ja arvioinnit pohjautuivat yleensä mielipiteisiin Gretan aloitteellisuudesta, henkisestä sinnikkyydestä ja korkeasta auktoriteetista, kun taas negatiiviset asenteet ja arvioinnit pohjautuivat yleensä mielipiteisiin Gretan puutteellisesta uskottavuudesta, epärehellisyydestä ja huonosta käytöksestä. Arviointia Gretan merkittävyydestä esiintyi myös runsaasti aineistossa, mutta aitouden arviointiin liittyvät ilmaukset olivat paljon harvinaisempia kuin tutkimuksessa lähtökohtaisesti oletettiin. Merkittävyyden ja aitouden arvioinnit liittyivät kuitenkin olennaisesti yllä mainittuihin keskeisiin teemoihin.
Analyysin perusteella voidaan myös tunnistaa eroavaisuuksia asenteiden ja arvioinnin ilmaisussa kahden tutkitun yhteisön välillä. Asenteiden ja arvioinnin ilmaisu oli sekä yleisempää että monipuolisempaa r/climateskeptics-yhteisössä, jossa esiintyi laajan tunneperäisten asenteiden ilmaisun lisäksi suurin osa aineistoon sisältyvistä aitouden ja merkittävyyden arvioinneista. Tunneperäisten asenteiden ilmaisu oli jakautunut suurilta osin siten, että positiivisia asenteita esiintyi ennen kaikkea r/climate-yhteisössä ja negatiivisia asenteita r/climateskeptics-yhteisössä. Aiemmin tutkittuihin ilmastonmuutoskeskustelun ominaispiirteisiin verrattuna aineistossa esiintyvä asenteiden ja arvioinnin ilmaisujen jakauma kahden tutkitun yhteisön välillä seurasi suurelta osin tunnettuja piirteitä ilmastonmuutostoimien kannattajien ja ilmastonmuutoksen epäilijöiden kielenkäytöstä. Lisäksi aineiston perusteella voidaan tarkastella erilaisia näkökulmia liittyen ilmastonmuutoskeskustelussa esiintyviin kerronnallisiin henkilöhahmoihin. Kaiken kaikkiaan tutkimus tuotti laadullista lisätietoa Greta Thunbergiin kohdistuvien asenteiden ja arvioinnin ilmaisuun liittyvistä konventioista laajemmassa sosiaalisen median ja ilmastonmuutoskeskustelun kontekstissa
Miltä ympäristökaupunki näyttää?: Ympäristökaupungin imago Lahden kaupunkimaisemassa
No full textIlmastonmuutoksen vastaisesta taistelusta on viimeistään 2000-luvun aikana tullut keskeinen osa kaupunkien harjoittamaa politiikkaa. Yhteiskuntien siirtyessä kohti ekologisesti kestävämpää tulevaisuutta on kaupunkitutkimuksen piirissä syntynyt ympäristökaupungin käsite. Ympäristökaupungit tähtäävät päästöjen vähentämisen ohella resurssien kestävään käyttöön sekä kaupunkiympäristön parantamiseen. Ympäristökaupunkina profiloitumisesta on tullut samalla myös keino luoda kaupungista myönteisiä mielikuvia ja näyttäytyä edelläkävijänä alati kiristyvässä kaupunkien välisessä kilpailussa. Suomessa Lahden kaupungissa on jo 1990-luvulta saakka tietoisesti rakennettu ympäristökaupunki-imagoa. Tästä pitkäjänteisestä työstä palkintona Lahti valittiin Euroopan ympäristöpääkaupungiksi vuodelle 2021.
Tässä pro gradu- tutkielmassa tarkastellaan miltä ympäristökaupungin tulisi näyttää kaupunkilaisten ja kaupungin kehittämisestä vastaavien viranhaltijoiden näkökulmasta. Tavoitteena on tunnistaa visuaalisen kaupunkimaiseman elementtejä, joiden tulkitaan edustavan ympäristökaupunkia. Käytännöllisenä tutkimustavoitteena on löytää kaupunkisuunnittelun keinoja, joilla ympäristökaupungin imagoa voidaan tuoda esiin kaupunkikuvassa. Tutkimuksen päämääränä on kokemustiedon kerääminen ja analysointi, joten tutkimus on tieteenfilosofiselta suuntaukseltaan humanistinen.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat imagon käsite sekä kaupunkimaiseman eri tarkastelutasot. Ympäristökaupungin fyysisiä ja ideologisia imagoresursseja tarkastellaan visuaalisen, symbolisen ja kulttuurihistoriallisen kaupunkimaiseman näkökulmista. Tutkimusaineistona käytettiin teemahaastatteluja, jotka toteutettiin kevättalven 2020 aikana. Aineiston keruu suuntautui kahteen eri ryhmään: kaupungin kaduilta satunnaisesti poimittuihin ihmisiin, sekä kaupunkimaiseman kehittämisestä vastaaviin kaupungin viranhaltijoihin. Aineistoa analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Lahdessa ympäristökaupungin maiseman kannalta keskeisimmät imagoresurssit ovat vihreä kasvillisuus ja muut luonnonelementit, kevyttä liikennettä palveleva liikennejärjestelmä sekä kaupunkiympäristön siisteys ja elinvoimaisuus. Haasteita ympäristökaupungin maiseman kehittämiselle tuovat vaihtuvat vuodenajat, rakennetun ympäristön koettu harmaus sekä etenkin liikennejärjestelmän kehittämisen politisoituminen. Ympäristökaupungin imagoresurssit voivat myös ristetä keskenään, jolloin fyysisessä kaupunkimaisemassa täytyy tehdä valintoja ja kompromisseja toteutettavista toimenpiteistä.
Kaupunki-imagon vahvistamiseksi ympäristökaupungin imagoresurssit tulisi pyrkiä liittämään osaksi kaupungin jo olemassa olevaa kulttuurihistoriaa. Myös kaupunkilaisten osallistamisen suuri merkitys kaupunkimaiseman kehittämiseen osoittautui tutkimuksessa keskeiseksi havainnoksi