47495 research outputs found
Sort by
Luottamuksen syntyminen vertaisverkkokaupassa
No full textAlustat mahdollistavat luottamuksen syntymisen ajasta ja paikasta riippumatta. Luottamusta tarvitaan sosiaalisissa tilanteissa ja sen rooli korostuu erityisesti sosiaalisesti etäisissä suhteissa, joissa kommunikaatio on rajoittunutta. Vertaisverkkokauppa on esimerkki alasta, jossa alusta mahdollistaa luottamuksen syntymisen kahden toisilleen tuntemattoman yksilön välille. Luottamuksen ansiosta vertaisverkkokauppa on mahdollista.
Tutkimuksessa tutkitaan luottamuksen syntymistä vertaisverkkokaupassa. Teoreettinen viitekehys on synteesi sosiologiasta ja psykologiasta peräisin olevista luottamuksen teorioista, joita on hyödynnetty monissa eri kontekstien luottamustutkimuksissa. Tutkimuksen lähes 1400 vastaajan aineisto kerättiin internetkyselyn avulla tori.fi - alustalta. Tutkimuksessa vahvistetaan sekä laajennetaan aiempaa teoriaa. Aineisto analysoidaan faktori- ja regressioanalyyseilla, joiden avulla vastataan neljään tutkimushypoteesiin.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että luottamuksen syntymiselle vertaisverkkokaupassa keskeistä ovat yksilön asennoituminen luottamukseen ja tilanteen normaalius. Luottamuksen taustavaikuttajina toimivat usko ihmisyyteen ja rakenteelliset varmuustekijät. Alustakohtaisilla luottamusmekanismeilla on mahdollista tukea luottamuksen syntymistä, mutta luottamuksen syntyminen ei ole riippuvainen niistä. Tuloksien pohjalta luotiin malli luottamuksen syntymisestä vertaisverkkokaupassa.
Tutkimuksen tieteellinen kontribuutio syntyy täsmentämällä eri luottamuskonstruktioiden välistä roolia luottamuksen syntymisessä vertaisverkkokaupassa. Tämän huomioonottaminen on tärkeää myös lainsäätäjille, koska lakien yhtenä tehtävänä on lisätä luottamusta. Näin ollen yhteiskunnallinen implikaatio syntyy lainsäätämisen helpottamisesta. Liikkeenjohdon implikaationa tutkimuksesta esiin nousee huomio, että luottamuksen syntyminen ei välttämättä ole riippuvainen alustakohtaisista luottamusmekanismeista
Sosioekonomisen aseman yhteys nuorten kotona kokemaan fyysiseen väkivaltaan: Kouluterveyskysely 2019.
No full textUniversal Urban Language, Collective Social Behavior In Urban Parks
No full textUrban park or city park is an institution which expands social, culture, and well being esteems within a city. Additionally, urban park is considered as a place of relaxation, sports and tourism. It increases the quality of living in an urban environment additionally associates the area to profit the general public. Parks everywhere throughout the world convey a comparable example with regards to its user behavior, and additionally it doesn't make a difference whether it is in an extremely hot and humid district or it is in the furthest north of globe where it is cold and dry. Human in a gathering behave likewise with regards to visit or take a break in a city park or urban green region. The purposes of the park is also same anywhere in the world. Parks from around the globe has an equal character imparted to set of patterns. This example of the collective behavior and how each element of a specific place cause the users to behave in such manner, is basic to demonstrate an urban park have similar qualities and personalities. Subsequently makes it a Universal Urban Language
Sosiaalista läsnäoloa tukeva etäopetuksen malli: Samanaikaista etäopetusta sulautuvissa oppimisympäristöissä
No full textTutkimuksen tarkoituksena oli kehittää samanaikaisen etäopetuksen malli yhteistyössä erään eteläsuomalaisen kaupungin opetushenkilöstön edustajien kanssa. Malli oli suunnattu ensisijaisesti tutkimuksen kohdekoulun ja -kaupungin käyttöön. Kehitettävän mallin tavoitteena oli tukea vuorovaikutusta ja etäoppilaan sosiaalista läsnäoloa etäopetustilanteissa. Tutkimuksessa haettiin vastausta kysymykseen: Millainen samanaikaisen etäopetuksen malli vahvistaa yläkouluikäisen etäoppilaan sosiaalista läsnäoloa?
Tutkimus sijoittui sulautuvan oppimisen viitekehykseen, ja siinä kiinnitettiin erityisesti huomiota samanaikaiseen etäopetukseen. Kohdekoulussa toteutettiin sulautuvaa opetusta suurelta osin etäyhteyden avulla, verkkokokousjärjestelmää käyttäen. Laajassa kuvassa tutkimuksen taustalla on monesta syystä lisääntyvä etäopetuksen tarve perusopetuksessa valtakunnallisella tasolla. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena design-tutkimuksen menetelmällä. Tutkimuksen aineisto koostuu kartoittavista kyselyistä, haastatteluista ja etäopetustilanteiden havainnoinneista. Haastateltavia oli kouluyhteisön ja kaupungin opetustoimen edustajien lisäksi eräästä kohdekaupungissa toimivasta yrityksestä, jonka kaksi työntekijää työskentelee toisessa kaupungissa ja on etäyhteyden avulla säännöllisesti yhteydessä muuhun henkilöstöön.
Aineiston pohjalta mallia rakennettiin sykleittäin. Tutkimuksen tuloksena on toisen syklin etäopetuksen toteuttamiseen ohjaava dynaaminen malli ja kolmannen syklin ihanteellisen sulautuvan opetuksen malli. Tutkimuksessa todettiin, että sosiaalista vuorovaikutusta tukeva samanaikainen etäopetus voi toteutua, kun tarvittavat resurssit ovat olemassa ja sidosryhmät ovat motivoituneita toimintaan. Etäoppimistilanteet vaativat oppijalta enemmän itsenäisyyttä ja oma-aloitteisuutta kuin lähiopetukseen osallistuminen. Toimijoiden lähtötilanne tulisi kartoittaa realistisesti etäopetuksen suunnittelussa. Kartoituksen perusteella edetään sopivin askelin kohti sosiaalisesti läsnäoloa tukevaa etäopetusta niin opetuksen käytäntöjen kuin teknologiankin osalta. Kun sulautuvissa oppimisympäristöissä tapahtuva samanaikainen etäopetus toimii hyvin, se mahdollistaa vuorovaikutusta ja sosiaalista läsnäoloa etäoppilaille erityistilanteissa.
Tutkimuksen aikana todettiin, että design-tutkimus on varsin laaja tutkimusote, jonka vuoksi tietomäärä paisuu helposti pro gradu -tutkielman vaatimuksia suuremmaksi. Lisätutkimusta aiheesta tarvitaankin erityisesti perusopetusikäisten etä- ja lähioppilaiden kokemusten ja oppimistulosten näkökulmasta
Ammattikasvattajuus ammatillisten opettajien ja hallinnon tulkinnoissa: tapaustutkimus Tampereen seudun ammattiopistossa
No full textTutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa ammatillisten opettajien käsityksistä ammattikasvattajuudesta ammatillisen opettajan näkökulmasta ammatillisen koulutuksen reformin jälkeen ja verrata näitä käsityksiä hallinnon asiakirjoissa ilmeneviin tulkintoihin ammattikasvattajuudesta. Tarkoituksena oli myös saada tietoa ammattialojen välisistä eroista ammattikasvattajuuden käsityksissä sekä eroista nuoria opettavien opettajien ja aikuisopettajien käsityksissä. Tutkimuksen ensimmäinen aineisto kerättiin teemahaastattelulla viideltä ammatilliselta opettajalta, jotka opettavat nuoria Tampereen seudun ammattiopistossa. Ammatilliset opettajat ovat liiketalouden- turvallisuuden ja autoalan opettajia. Ensimmäinen aineisto analysoitiin fenomenografisella analyysilla. Toinen aineisto kerättiin teemahaastattelulla yhdeltä liiketalouden aikuisopettajalta. Hänen haastattelunsa edusti aikuisopettajuuden näkökulmaa tutkimuksessa. Tämän lisäksi aineistoksi valittiin hallinnon näkökulmaa edustamaan Tredun pedagoginen ohjelma ja ammatillisen koulutuksen reformin toteutukseen liittyvä asiakirja. Tämä aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuskysymykset olivat: 1. millaisia käsityksiä ammatillisilla opettajilla on ammattikasvattajuudesta ammatillisen koulutuksen reformin jälkeen? 2. Miten ammatillisten opettajien käsitykset ammattikasvattajuudesta suhteutuvat hallinnon tulkintoihin eli ammatillisen oppilaitoksen pedagogisiin linjauksiin ja opetushallinnon linjauksiin?
Tutkimustuloksena saatiin, että ammattikasvattajuus näyttäytyy opettajien käsityksissä kasvatuksellisuutena. Kasvatuksellisuus näyttäytyy sekä mikro- että makro-orientaatioina. Mikro-orientaation tasolla opettajat pyrkivät kasvattamaan opiskelijasta ”hyvää oppilasta” ja makro-orientaatio puolestaan näyttäytyy siten, että opettajille on tärkeää, että opiskelija pääsee eteenpäin ja hänestä tulee yhteiskunnan jäsen. Opettajien käsitys ammattikasvattajasta on jännitteinen suhteessa Tredun pedagogiseen ohjelmaan ja ammatillisen koulutuksen reformin asiakirjaan. Ammatilliset opettajat näkevät hyvän ammattikasvattajan empaattisena, tasavertaisesti opiskelijoita kohtelevana kasvattajana, joka osaa ohjata opiskelijaa ja on oman alansa asiantuntija. Tredun pedagogisen ohjelman ja ammatillisen koulutuksen reformin asiakirjan kuvaus ammatillisesta opettajasta on toisenlainen. Siellä nousevat esiin verkostoituminen, työelämäyhteyksien ylläpitäjä, digiosaaja ja verkosto-osaaja.
Tutkimuksen tuloksena tulee esiin myös toimintaympäristö, jossa ammatillinen opettaja toimii ammatillisen koulutuksen reformin jälkeen. Toimintaympäristöön liittyy jatkuva muutos ja sen tuomat haasteet. Ammatillisen opettajan työhön haasteita on tuonut muun muassa vähentynyt lähiopetus ja kiire. Ammatillisten opettajien huolena oli vähentynyt aika opiskelijoiden kanssa ja se, että ammatillisen koulutuksen reformin myötä opiskelijoilta vaaditaan paljon itseohjautuvuutta. Tutkimuksen tuloksena oli myös, että ammattikasvattajuus näyttäytyy erilaisena nuorten ja aikuisten opettajien näkökulmasta. Kasvatuksellisuus ei korostunut aikuisopettajan puheessa, kuten se korostui nuoria opettavien puheessa. Lisäksi aikuisopettaja ei kokenut ammatillisen koulutuksen reformin tuomia muutoksia kovinkaan suurina. Tämän tutkimuksen mukaan ammattikasvattajuus näyttäytyy erilaisena aikuisopettajan ja nuorten opettajien käsityksissä, ammattialojen väliset erot sen sijaan ovat hyvin pieniä
Vihreä terveystieto: Ihmisen terveyden ja luonnon hyvinvoinnin suhde lukion terveystiedon oppikirjoissa
No full textKielitietoisuus osana luokka-arkea: Tapaustutkimus opettajien kielitietoisuudesta maahanmuuttajataustaisissa luokissa
No full textTässä tutkimuksessa tutkittiin kahden opettajan kielitietoisia käytänteitä sekä valmistavan opetuksen että yleisopetuksen luokassa. Tarkoituksena oli etnografisen havainnoinnin ja haastattelun avulla selvittää, miten kielitietoisuuden osa-alueet näkyvät opettajien käytänteissä, ja mitä he tietävät kielitietoisuudesta. Kielitietoisuudella tarkoitetaan laajaa ohjaavaa periaatetta, jossa kieleen ja sen merkityksiin kiinnitetään opetuksessa erityistä huomiota.
Tutkimuksessa opettajien kielitietoisia käytänteitä tarkasteltiin aiemmasta tutkimuskirjallisuudesta (DivED; Opetushallitus 2014; Rapatti 2015) muodostettujen kielitietoisten osa-alueiden avulla. Osa-alueet olivat kielen merkitys yksilölle ja yhteisölle, suhtautuminen kieliin ja monikielisyyteen, tieto kielistä ja niiden rakenteista, kieli kaikkia oppiaineita yhdistävänä tekijänä, tietoisuus eri tiedonalojen kielistä sekä arkikieli ja käsitteellisen ajattelun kieli.
Tapaustutkimus toteutettiin etnografisen tutkimusotteen mukaisesti havainnoimalla ja haastattelemalla opettajia tutkimuskentällä vuoden 2020 tammi- ja helmikuussa eräässä suomalaisessa kunnassa. Molemmissa tutkittavissa luokissa oli maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Yleisopetuksen oppilaat olivat kuudesluokkalaisia, kun puolestaan valmistavan luokan oppilaat olivat 1.–4. luokkalaisia. Tutkimuksemme tavoitteena oli nähdä opettajien jokapäiväistä luokka-arkea, ja poimia siitä kielitietoisia käytänteitä.
Jokainen kielitietoisuuden osa-alue näkyi molempien opettajien käytänteissä, mutta niissä oli määrällisesti ja sisällöllisesti vaihtelua. Valmistavan opetuksen opettajalla painottuivat määrällisesti erityisesti käytänteet, jotka liittyivät tietoisuuteen eri tiedonalojen kielistä, tietoisuuteen kielen merkityksestä yksilölle ja yhteisölle sekä kieliin ja monikielisyyteen suhtautumiseen. Yleisopetuksen opettajalla taas painottuivat tietoisuus eri tiedonalojen kielistä, arkikieli ja käsitteellisen ajattelun kieli sekä tieto kielistä ja niiden rakenteista. Opettajien käytänteistä muodostui kielitietoisten osa-alueiden sisällä uusia alaluokkia, jotka erosivat opettajilla sisällöllisesti toisistaan. Lisäksi se, mitä opettajat osasivat kertoa kielitietoisuudesta, näkyi myös opettajien käytänteissä. Yleisopetuksen opettaja vaikutti olevan erityisen tietoinen kielen merkityksestä yksilölle ja yhteisölle, arkikielestä ja käsitteellisen ajattelun kielestä, kielistä ja niiden rakenteista sekä siitä, että kieli yhdistää kaikkia oppiaineita. Valmistavan opetuksen opettaja vaikutti olevan tietoinen kielen merkityksestä yksilölle ja yhteisölle, kielistä ja niiden rakenteista, eri tiedonalojen kielistä sekä siitä, että kieli yhdistää kaikkia oppiaineita. Lisäksi hän tiedosti kieliin ja monikielisyyteen suhtautumisen tärkeyden.
Tutkimuksen perusteella voisi todeta, että erityisesti oppilaiden äidinkielen painotuksella opetuksessa on suuri merkitys kielitietoisten käytänteiden toteutumiselle. Lisäksi tuloksissa tulee ottaa huomioon tutkimuskontekstin vahva vaikutus opettajien kielitietoisten käytänteiden esiintymiseen. Koska opettajien tietoisuus kielestä ja kielitietoisuudesta vaikutti käytänteiden esiintymiseen, kielitietoisuuden lisäämiseksi tulisi koulutuksissa kiinnittää siihen enemmän huomiota
Kirjat ja lukeminen perhearjesta kirjoittavissa aikakauslehdissä: Tarkastelussa Kaksplus-, Meidän perhe- ja Vauva-lehti
No full textTässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten kirjat ja lukeminen näkyvät perhearjesta kirjoittavissa aikakauslehdissä. Aineistolähtöisen tapaustutkimuksen kohteena on Kaksplus-, Meidän perhe- ja Vauva-lehden toimitettu sisältö vuosina 2018 ja 2019. Aineistoa tarkastellaan sekä määrällisesti että laadullisesti.
Tutkimuksessa havaitaan, että näissä lehdissä nimeltä mainitut kirjat voidaan jakaa suoriin kirjavinkkeihin ja välillisiin kirjavinkkeihin sen mukaan, millaisessa yhteydessä ne mainitaan. Suoralla kirjavinkillä tarkoitetaan kirjamainintaa, jossa kirja on tekstin huomion keskipisteenä. Tällaiset kirjaesittelyt voivat olla palstoilla, joissa esitellään muitakin tuotteita tai lyhyissä haastatteluissa, joissa kirjailijaa haastatellaan kirjoittamastaan kirjasta. Välillisiä kirjavinkkejä on lehden sellaisessa toimitetussa sisällössä, jonka ensisijainen tarkoitus ei ole esitellä kirjoja. Niitä on lehtien pitkissä tietosisältöisissä artikkeleissa sekä henkilöhaastatteluissa. Tutkimuksessa havaitaan, että välilliset kirjavinkit voidaan teemoitella edelleen sen mukaan, mikä on niiden suhde siihen ympäristöön, jossa ne mainitaan. Artikkeleissa nimeltä mainitut kirjat voidaan jakaa lähteinä käytettyihin kirjoihin, haastatellun asiantuntijan kirjoittamiin kirjoihin, lisätietoa antaviin kirjoihin, keskustelun tueksi suositeltuihin kirjoihin sekä kirjallisuusesimerkkeinä mainittuihin kirjoihin. Henkilöhaastatteluissa nimeltä mainitut kirjat voidaan jakaa haastateltujen kirjoittamiin kirjoihin tai kirjoihin, joihin haastateltavalla on jokin muu yhteys, haastateltavan perheessä luettuihin kirjoihin sekä haastateltavan itse lukemiin kirjoihin. Lisäksi havaittiin, että välillisiä kirjavinkkejä voi saada haastatteluista, joissa kerrotaan kirjoista, joita ei mainita nimeltä, kirjasitaateista sekä toimituksen muussa yhteydessä mainitsemista kirjoista.
Lukeminen näkyi tutkimukseen valittujen lehtien teksteissä monin tavoin. Tutkimuksessa havaittiin, että myös lukemiseen liittyvät viittaukset voidaan teemoitella sen mukaan, millä tavalla ja missä merkityksessä lukemisesta artikkelissa puhutaan. Lukeminen voi yhdistyä rentoutumiseen tai se voi viitata perheen yhteiseen hetkeen vaikkapa iltasadun muodossa. Lukeminen voi viitata tiedonhankintaan tai se voi olla oman identiteetin rakentamisen ja tunnetaitojen oppimisen väline. Lukemisesta voidaan puhua mekaanisena taitona ja kirjasta voidaan puhua esineenä. Lukemiseen voi myös liittyä ulkopuolelta asetettuja odotuksia tai arvostuksia. Lukeminen voi lisäksi näkyä kuvissa artikkeleiden yhteydessä
Rakentamisen aikana ilmenevien laatukustannuksien mittaamisen ja seurannan kehitystyön aloittaminen
No full textTämä tutkimus käsittelee rakentamisen aikana ilmenevien laatukustannuksien mittaamisen ja seurannan kehitystyön aloittamista ja laatukustannuksien hyödyntämisen nykytilaa kohdeyrityksessä sekä rakennusalalla. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda ehdotus laatukustannuksien mittaamisen ja seurannan kehitystyölle sekä perehtyä laatu- ja laatukustannuskäsitteeseen, ryhmitellä ja tunnistaa rakentamisen aikana ilmeneviä laatukustannuksia, selvittää laatukustannuksien mittaamisen ja seurannan nykytila kohdeyrityksessä ja tunnistaa keskeisimpiä laatukustannuksien välttämiskeinoja. Tutkimuksen taustalla on kohdeyrityksen tahtotila selvittää rakentamisen aikaisten laatukustannuksien määriä suhteessa optimaaliseen tuotantokustannukseen ja keskeisimpiä keinoja laatukustannuksien välttämiseksi. Kohdeyrityksessä laatua lähestytään asiakaskeskeisesti, jonka vuoksi laatu määrittyy asiakkaan odotuksiin vastaamisen kautta. Rakennus-alalla laatukustannuksia ei kerätä laaja-alaisesti. Alalla laatukustannuslaskennan ongelmiksi ovat nousseet muun muassa hankkeiden koko ja monimutkaisuus, asiakkaan määrittely ja laatukustannuksien keräämisen työläys. Tehtävien kustannuksia seurataan kohdeyrityksessä kuukausittain, mutta varsinaista laatukustannustietoa ei kerätä, tai se on palasina useissa järjestelmissä.
Tutkimus koostuu kirjallisuustutkimuksesta, haastattelututkimuksesta ja kohdeyrityksen dokumenteista saadun tiedon analysoinnista. Kirjallisuustutkimuksessa esitellään aiheen aiempaa teoriaa ja alan nykytilaa laadun ja laatukustannuksien suhteen. Kirjallisuustutkimuksen mukaan Suomen rakentamisen laatu on keskiverto eurooppalaista parempaa. Suomessa on reagoitu kosteus- ja laatuongelmiin muun muassa Kuivaketju 10 -toimintamallilla. Useimmat rakentamisen ongelmat johtuvat kyselyiden mukaan kiireestä, olosuhteista, suunnitelmista ja asenteista. Lisäksi alan asiakasnäkökulman painottamisessa tulee siirtyä sanoista tekoihin. Haastattelututkimuksessa selvitettiin kohdeyrityksen nykytilaa laadunvarmistamisen, laatupoikkeamien ja laatukustannuksien suhteen. Haastatteluiden mukaan laatupoikkeamia syntyy eniten sisätyövaiheessa. Tärkeimpiä keinoja laatukustannuksien välttämiseksi ovat haastattelun mukaan mallityöt, oikea-aikainen puuttuminen ja jatkuva kanssakäyminen tekijöiden kanssa. Ennakkosuunnittelun merkitys painottui vastauksissa. Haastattelun tuloksia vahvistettiin kohdeyrityksen dokumentteja ja Congridin Live-palvelun havaintoja analysoimalla. Tapaustutkimuksen työmaiden Congridin Live-palvelun havainnot jaoteltiin vastuu-urakoitsijan avulla tehtäviin. Analysoinnin tulokset tukivat haastateltavien näkemyksiä. Tehtäviä, joista oli tehty eniten havaintoja Congridin Live-palveluun tapaustutkimuksen työmailla, olivat: maalaus ja tasoitus, kalusteasennus, sisäpuuovet, loppusii-vous sekä puualumiini-ikkuna- ja oviasennus.
Geneerisen, sovelletun ja empiirisen tiedon pohjalta muodostettiin John Kotterin (2012) muutosprosessiin pohjautuva ehdotus laatukustannuksien mittaamisen ja seurannan kehitystyön aloittamisesta. Kohdeyrityksen laatukulttuurin vuoksi tutkija koki oleelliseksi seurata vain sisäisiä virhekustannuksia. Laatukustannuksien mittaamiseen soveltuu rakentamisessa PAF-mallia paremmin prosessikustannusmalli, jossa seurataan vain yhtä prosessia. Kehitystyö alkaa kohdeyrityksessä muodostamalla tarkat ohjeet Congridin Live-palvelun havaintojen tekemiseen, jonka avulla ennalta valituista kriittisistä tehtävistä tai työvaiheista voidaan selvittää tarkemmat laatupoikkeamamäärät. Jokaisen tehtävän laatupoikkeamalle voidaan määrittää keskimääräinen laatukustannus, jonka avulla arvioidaan kriittisen työvaiheen tai tehtävän sisäisen virheen laatukustannukset. Tässä tutkimuksessa tunnistettiin useita kriittisiä tehtäviä. Tehtävät painottuivat sisätyövaiheeseen. Yleisimpiä poikkeamia olivat kolhut, naarmut tai muut valmiin pinnan virheet