47495 research outputs found
Sort by
Tanssikoreografian suunnittelu ja tarkastelu liikkeenkaappausteknologiaa hyödyntäen
No full textTässä tutkielmassa käsitellään liikkeenkaappausteknologian hyödyntämistä tanssikoreografian suunnittelussa ja tarkastelussa. Tutkimusta varten toteutettiin prototyyppi sovelluksesta, jolla pystyy suunnittelemaan ja tarkastelemaan kilpatanssiin kuuluvan hitaan valssin koreografiaa. Prototyypin työnimeksi annettiin Choreo. Tutkimuksessa käydään lävitse Choreon kehitystyötä, sen evaluoimista, evaluoinnin tuloksia ja liikkeenkaappausteknologian soveltuvuutta vastaaviin sovelluksiin
Tarinoita toipumisesta: Mielenterveyskuntoutujat Hämeen Sanomissa ja Helsingin Sanomissa vuonna 2019
No full textTässä tutkimuksessa tutkitaan miten, mielenterveyskuntoutujista kirjoitetaan kahdessa suomalaisessa sanomalehdessä. Tutkimuksen kysymyksenasettelu on seuraava: Millaisin diskurssein mielenterveyskuntoutujia esitetään Helsingin Sanomissa ja Hämeen Sanomissa, ja mitä yhtäläisyyksiä ja mitä eroja on Helsingin Sanomien ja Hämeen Sanomien diskursseissa.
Tutkimus hyödyntää aikaisempaa tutkimusta mielenterveydestä suomalaisessa mediassa. Diskurssianalyysin avulla tutkimuksessa käytiin läpi yhteensä kuusi artikkelia käsittävä aineisto. Artikkeleista kolme oli Hämeen Sanomista ja toiset kolme Helsingin Sanomista. Kaikki artikkelit olivat aikavälillä 1.1.2019–31.12.2019 julkaistuja mielenterveyskuntoutujista kertovia artikkeleita. Artikkelien analyyttisen läpikäymisen tuloksena niistä erotettiin yhteensä kuusi diskurssia; neljä Hämeen Sanomien ja kaksi Helsingin Sanomien mielenterveyskuntoutujista kertovista artikkeleista.
Diskurssianalyysin tuloksena aineistoista löydettiin seuraavat diskurssit: Hämeen Sanomista avuttomuusdiskurssi, helpottumisdiskurssi, itsenäisyysdiskurssi ja huolestumisdiskurssi sekä Helsingin Sanomista kokemusdiskurssi ja kiitollisuusdiskurssi. Diskurssit eroavat siinä, miten toipuminen kuvataan mielenterveyskuntoutujan näkökulmasta.
Tutkimuksen tuloksissa korostuu se, että sairauden oireet iskevät yllättäen ja varoittamatta. Kokemuksellisuus ja subjektiivisuus nousevat esiin tutkimuksessa eikä sairautta kuvata lamaannuttavana ja kaaosmaisena tekijänä mielenterveyskuntoutujan elämässä. Tutkielman tuloksissa paljastuu, että sairautta ei kuvata talouden näkökulmasta, mikä saattaa johtua aineiston artikkelien henkilövetoisuudesta. Artikkelien kerronta liikkuu mielenterveyskuntoutujan eri elämänvaiheissa ja niiden kuvailuissa
Haastava lapsiperhearki: Perhe-elämän esittämisen tavat Aamulehdessä ja Helsingin Sanomissa
No full textParisto- tai akkukäyttöinen itsenäisesti toimiva infonäyttö langattomaan lähiverkkoon
No full textTässä työssä toteutettiin paristo- tai akkukäyttöinen itsenäisesti toimiva infonäyttö langattomaan lähiverkkoon. Tavoitteena oli toteuttaa laite, jonka näytöllä olevat tiedot ovat jatkuvasti luettavissa. Lisäksi laitteen tuli olla edullinen ja suhteellisen helppo toteuttaa.
Työn toteutukseen valittiin sähköpaperinäyttö. Tämä mahdollisti paristokäyttöisen laitteen toteuttamisen niin, että sen esittämä informaatio on jatkuvasti luettavissa. Ohjelmoitavaksi komponentiksi työhön valittiin WiFi-yhteyksillä varustettu ESP32-piiri. Laite toteutettiin niin, että sen energiavarastona voivat toimia joko alkaliparistot tai litiumioniakku, jotta näiden soveltuvuutta voidaan verrata. Lisäksi työstä tehtiin sekä lineaariregulaattorilla että hakkuriregulaattorilla varustettu versio.
Komponenttivalinnan jälkeen laitteelle suunniteltiin kytkentä ja siitä toteutettiin prototyyppi. Prototyyppiä varten valmistutettiin myös piirilevy, mutta sen tarkoitus oli vain helpottaa laitteen toteuttamista eikä sitä käsitellä tässä työssä tarkemmin. Tämän jälkeen toteutettu prototyyppi ohjelmoitiin hakemaan kalenteritietoja Google Calendar -palvelusta 15 minuutin välein ja esittämään nämä näytöllään.
Prototyypin rakentamisen jälkeen mitattiin näytön päivittämiseen kuluva energia ja arvioitiin laitteen toiminta-aika valituilla paristoilla tai akulla. Lisäksi työssä arvioitiin lineaariregulaattorin ja hakkuriregulaattorin vaikutusta molempien energialähteiden tapauksessa.
Työssä saatiin toteutettua toimiva laite, joka hakee kalenteritapahtumat Google Calendar -palvelusta ja esittää ne näytöllään. Laitteen toiminta-ajaksi arvioitiin puolitoista vuotta, kun käytössä on kolme AA-koon alkaliparistoa. Tämä arvio tehtiin olettaen, että laite päivittyy 15 minuutin välein ja ainoastaan tiettyyn aikaan päivästä. Lisäksi työssä todettiin, että lineaariregulaattori on toimiva valinta akkua käytettäessä. Paristojen tapauksessa sen sijaan kannattaa käyttää hakkuriregulaattoria ja useampaa paristoa sarjassa.
Työn tuloksena voidaan myös todeta, että laite soveltuu muihinkin käyttötarkoituksiin, joissa esitettävän informaation määrä on suhteellisen pieni ja päivitystahti on suhteellisen hidas. Laite voisi esimerkiksi esittää uutisotsikoita, muistilistoja, osakekursseja tai vaikkapa säätietoja.The main objective of this thesis was to design a battery powered standalone infodisplay with wireless connectivity. Additional objectives were to make the device relatively inexpensive and easy to implement. The information should also be constantly displayed on the device.
Electronic paper display was chosen for the implementation of the device, which made it possible for the battery powered device to be always readable and have a decent battery life. ESP32-module was chosen as a WiFi-radio and a CPU for the device. The device was designed to work with both alkaline bateries and lithium ion cells so that their suitability for this device could be compared. The implemented device can also include either a linear or a buck-boost regulator.
A schematic and a prototype were devised after the component selection. A PCB design was also created from the schematic to ease the development of the device. However the PCB design is not the main topic of this thesis. Two prototypes of the device were built, one including the linear regulator and one including the buck-boost converter. The prototypes were programmed to fetch and display events from Google Calendar every 15 minutes.
After the prototype was complete, the current consumption of the device was measured and the battery life of the device was estimated in case of both alkaline and lithium ion batteries. Additionally the effects of the linear and buck-boost regulators on functionality of the device were investigated.
The result of this thesis is a working device which fetches events from Google Calendar and displays them on the electronic paper display. The battery life of the device was estimated to be one and a half years assuming three AA-batteries are used and limiting the display updates to every 15 minutes and only at specific time interval during the day. Additional conclusion was that the linear regulator is suitable to be used with the lithium ion battery. With the alkaline batteries however, it's recommended to use a buck-boost converter because of the discharge voltage curve of the batteries.
As a result of this thesis, it's also safe to say that this device could be used for similar applications, which require only occasional updates and have relatively low amount of info to display. Such applications could include news topics, notes, stocks and weather info
Kasvatusalan opiskelijoiden kulttuurienvälinen herkkyys: Näkemyksiä moninaisuuden ja erilaisuuden merkityksistä
No full textViime vuosina kasvaneen maahanmuuton myötä moninaisuuteen ja erilaisuuteen liittyvistä aiheista on tullut yhä ajankohtaisempia. Esimerkiksi opettajien valmiudet kohdata kulttuurista erilaisuutta ja suhtautua erilaisiin näkökulmiin ovat tärkeitä aiheita myös opetuksen laadun kannalta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia kasvatusalan opiskelijoiden suhtautumista erilaisuuteen ja moninaisuuteen. Tutkimuskysymyksiä olivat, millä tavoin opiskelijat asennoituvat kulttuurisiin eroihin, ja minkälaisia merkityksiä opiskelijat näkevät kulttuurisessa moninaisuudessa?
Tutkimuksessa käytettiin Tampereen yliopiston CORE-tutkimus- ja kehittämishankkeesta saatua valmista kyselylomakkeella kerättyä aineistoa. Tutkimuskohteena oli yhteensä 91 kasvatusalan opiskelijaa, joista 62 oli luokanopettajaopiskelijoita ja 29 varhaiskasvatuksen opettajiksi opiskelevia.
Analyysi toteutettiin sisällönanalyysilla, hyödyntäen aineiston avoimen kysymyksen vastauksia. Opiskelijoiden asennoitumista kulttuurisiin eroihin tarkasteltiin teorialähtöisesti hyödyntäen Milton Bennettin (1986) mallia kulttuurienvälisestä herkkyydestä, jonka avulla kuvaillaan suhtautumista kulttuurisiin eroihin. Malli sisältää kuusi erilaista orientoitumisen tapaa kulttuurisiin eroihin. Moninaisuuden merkityksiä analysoitiin aineistolähtöisesti.
Analyysin perusteella opiskelijoiden asennoituminen kulttuurisiin eroihin jaettiin kolmeen tasoon: Etnosentrismiin, minimisaatioon ja etnorelativismiin. Kasvatusalan opiskelijoiden asennoitumisessa erilaisuuteen oli nähtävissä jonkin verran kulttuuristen erojen merkityksen vähättelyä, mutta myös innokkuutta oppia ymmärtämään uusia näkökulmia. Moninaisuuden merkitykset kategorioitiin kahteen pääluokkaan: yleisiin merkityksiin ja henkilökohtaisiin merkityksiin. Moninaisuus saattoi merkitä opiskelijoille kulttuurien kohtaamista ja yhteiseloa, mutta se yhdistettiin myös asiaksi, joka koskee lähinnä vähemmistöjä. Moninaisuus nähtiin myös omaa toimintaa ohjaavaksi arvoksi ja itsensä kehittämisen keinoksi
Varhaiskasvatuksen erityisopettajan työnkuva ja resurssit eri kokoisissa kunnissa
No full textKasvatustieteen kandidaatintutkielmassa perehdyttiin varhaiskasvatuksen erityisopettajien työnkuviin eri kokoisissa kunnissa työskentelevien varhaiskasvatuksen erityisopettajien kertomana. Lisäksi tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita siitä, mihin varhaiskasvatuksen erityisopettajat ovat tyytyväisiä työssään ja käytössään olevissa resursseissa. Näihin resursseihin laskettiin kuuluvaksi niin kunnan tarjoamat resurssit kuin haastateltavien omat resurssit, kuten koulutuksen ja kollegoiden kanssa tehtävän yhteistyön kautta kertyvä tietotaito. Tutkielmassa esitellään kirjallisuuden ja aiempien tutkimusten pohjalta varhaiserityiskasvatuksen toteuttamista Suomessa, varhaiskasvatuksen erityisopettajan työnkuvaa sekä kunnan vaikutusta varhaiskasvatuksen erityisopettajan työhön.
Tutkimus toteutettiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla ja aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia hyödyntäen. Haastateltavina oli neljä varhaiskasvatuksen erityisopettajaa kolmelta eri paikkakunnalta, joista isoimmassa on yli 150 000 asukasta ja kahdessa pienemmässä alle 10 000 asukasta. Haastateltavat kertoivat työnsä olevan varsin monipuolista. Työnkuvat vaihtelivat kiertävästä varhaiskasvatuksen erityisopettajasta oman erityisryhmän opettajuuteen. Yhden haastatellun varhaiskasvatuksen erityisopettajan toimialueeseen kuului kaksi eri kuntaa, joten aineistosta sai käsityksen neljän eri kunnan alueella toimivien varhaiskasvatuksen erityisopettajien työstä. Kuten aiemmissa tutkimuksissa, myös tässä tutkimuksessa suurin osa varhaiskasvatuksen erityisopettajien viikoittaisesta työajasta kului lasten, päivähoidon ja esiopetuksen työntekijöiden sekä huoltajien kanssa toimittaessa. Työtyytyväisyyteen vaikuttavista tekijöistä korostuivat toisten varhaiskasvatuksen erityisopettajien kanssa tehtävä yhteistyö, oma kiinnostus ja halu oppia uutta sekä kunnan tarjoamat resurssit ja moniammatillinen yhteistyö. Tuloksista oli havaittavissa kollegoiden kanssa tehtävän yhteistyön tärkeys varhaiskasvatuksen erityisopettajan työssä. Aineistosta oli havaittavissa myös COVID-19-taudista johtuvan poikkeustilan aiheuttamat muutokset esimerkiksi etätöiden lisääntymisenä
Poliittisen luottamuksen vaikutus kansalaisten halukkuuteen lisätä EU:n toimivaltuuksia
No full textTämä pro gradu -tutkielma käsittelee poliittisen luottamuksen vaikutusta kansalaisten halukkuuteen laajentaa EU:n toimivaltuuksia. Poliittisen luottamuksen ymmärretään kattavan kansallisen poliittisen luottamuksen lisäksi EU-instituutioihin luottamuksen. Suhtautumista EU:n toimivaltuuksien laajentamiseen tarkastellaan osana EU-asenteita koskevaa laajaa tutkimuskirjallisuutta. Aineistona tutkimuksessa toimii eurobarometri 89.1. ja menetelminä käytetään tilastollisia menetelmiä, kuten erilaisia kuvailevia menetelmiä sekä lineaarista regressioanalyysia.EU-asenteisiin vaikuttavia tekijöitä on tutkittu viime vuosikymmeninä laajasti, ja myös poliittisen luottamuksen vaikutus EU-asenteisiin on saanut vahvistusta useista eri empiirisistä analyyseista. EUasenteiden tutkimuksessa on kuitenkin vasta viime aikoina ymmärretty, että kansalaisilla voi olla erilaisia mielipiteitä integraation eri aspekteista, eikä heitä voi välttämättä jakaa yksiselitteisesti EU:n kannattajiin ja vastustajiin. EU-asenteita onkin syytä tutkia monesta eri näkökulmasta ja pyrkiä selittämään niiden osatekijöiden vaihtelua, jotka yhdessä muodostavat yksilön suhtautumista EU-integraatiota kohtaan. Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään, mitkä tekijät vaikuttavat nimenomaan kansalaisten suhtautumiseen EU:n toimivaltuuksien laajentamista kohtaan.Tutkimuksen hypoteesien mukaan poliittinen luottamus vaikuttaa EU:n toimivaltuuksien laajentamiseen suhtautumiseen saman suuntaisesti kuin sen on todettu aiemmissa tutkimuksissa vaikuttavan EU-asenteisiin. Korkean kansallisen poliittisen luottamuksen on havaittu lisäävän EU:hun positiivisesti suhtautumista. Samaan aikaan kansallisiin instituutioihin enemmän kuin EU-instituutioihin luottamisen on havaittu laskevan EUkannatusta. Tämä poliittisen luottamuksen kahden suuntainen vaikutus näyttää tämän tutkimuksen perusteella pitävän paikkansa myös EU:n toimivaltuuksien laajentamiseen suhtautumisen kysymyksessä.Analyysin perusteella kansalaiset suhtautuvat keskimäärin positiivisesti ajatukseen EU:n toimivallan lisäämisestä. EU-instituutioihin myös luotetaan enemmän kuin kansallisiin instituutioihin suurimmassa osassa EU:n jäsenmaita. Yksilötason analyysi kertoo, että EU-instituutioihin enemmän kuin kansallisiin instituutioihin luottavat kansalaiset ovat selvästi valmiimpia laajentamaan EU:n toimivaltuuksia kuin kansallisiin instituutioihin enemmän luottavat. Tulokset noudattelevat odotusten mukaisesti EU-asenteiden tutkimuksessa aiemmin havaittuja vaikutussuuntia
Änkyttävien lasten kommunikaatio lasten itsensä ja aikuisten arvioimana-monitapaustutkimus
No full textTässä kandidaatintutkielmassa tarkasteltiin lasten änkytyksen vaikeutta kuvaavan änkytysprosentin, lasten omien kommunikaatioasenteiden ja aikuisten lapsista tekemän arvion suhdetta toisiinsa. Tavoitteena oli tarkastella antavatko eri osa-alueet johdonmukaisen kuvan lapsen änkytyksestä. Vertailu on tärkeää muun muassa siksi, että saataisiin tietoa siitä, voiko esimerkiksi kuntoutuspäätöksen tehdä vain yhden osa-alueen perusteella. Änkytysprosentin mittaamiseen käytettiin SSI4-menetelmää ja kommunikaatioasenteiden mittaamiseen KiddyCAT-kyselyä. Lisäksi Tampereen yliopiston änkytysklinikan yhteydessä logopedian opiskelijat kirjasivat havaintoja lapsesta eri osa-alueilla. Havainnoista valittiin tähän tutkimukseen kolme osa-aluetta: tiedostaako lapsi änkytyksensä, missä muodoissa änkytys ilmenee ja esiintyykö änkytykseen liittyviä sekundääripiirteitä eli änkytyksen välttämiseen ja pakenemiseen liittyviä fyysisiä oireita. SSI4-menetelmässä mitataan änkytyksen vakavuutta käyttämällä kolmea eri piirrettä, jotka ovat änkytysprosentti, kolmen pisimmän änkytyksen kesto ja sekundääripiirteet. Näistä muuttujista tutkimukseen valittiin vain änkytysprosentti, jota tarkastellaan Guitarin kuusiportaisella luokitusasteikolla, joka ulottuu sujuvasta erittäin vakavaan änkytykseen. Lapsen kommunikaatioasenteita mittaava KiddyCAT-kysely toteutettiin siten, että änkytysklinikan ohjaaja esitti kysymykset lapselle ja merkitsi vastauksen lomakkeelle. Havainnointia varten ei järjestetty erillistä havainnointitilannetta, vaan lapsia seurattiin koko yhdeksän viikon mittaisen änkytysklinikka -jakson ajan.
Yksilötasolla änkytysprosentista, kommunikaatioasenteista ja havainnoista saadut tulokset eivät kaikki olleet samansuuntaisia. Lapsi A:lla änkytys oli kohtalaisen vakava, mutta lapsen kommunikaatioasenteet siitä huolimatta positiivisia. Änkytysprosentin osoittaman vaikeusasteen kanssa samansuuntaisen kuvan änkytyksestä antoi vain yksi kolmesta havainnosta; änkytyksen esiintyminen kaikissa muodoissaan. Kommunikaatioasenteiden kanssa samansuuntaisen kuvan antoi havainnoista kaksi; lapsi ei tiedostanut omaa änkytystänsä, eikä hänellä esiintynyt sekundääripiirteitä. Lapsi B:llä änkytysprosentti oli kohtalaisen vakava tai vakava ja myös hänellä kommunikaatioasenteet olivat positiiviset. Kolmesta havainnosta vain sekundääripiirteiden esiintyminen antoi änkytyksestä änkytysprosentin vaikeusastetta vastaavan kuvan. Kommunikaatioasenteiden kanssa samansuuntaisia havaintoja olivat, ettei lapsi tiedosta änkytystään, ja että änkytystä esiintyi vain yhdessä muodossa. Lapsi C:llä oli pienimmästä änkytysprosentista huolimatta negatiivisin kommunikaatioasenne. Havainnoista samansuuntaisia änkytyksen kohtalaisen vaikeusasteen kanssa olivat oman änkytyksen tiedostaminen ja änkytyksen esiintyminen toistoina ja venytyksinä. Lapsi C:llä kommunikaatioasenteiden kanssa samansuuntaisia havaintoja olivat, että lapsi tiedostaa änkytyksensä ja sitä esiintyy kahdessa muodossa.
Kaikilta tutkittavilta löytyi yhtäläisyyksiä änkytysprosentin, lasten kommunikaatioasenteiden ja aikuisten havaintojen tuloksissa. Änkytysprosentti ei ollut samansuuntainen kommunikaatioasenteiden kanssa kenelläkään tutkituista. Tutkittavista kaikilla änkytysprosentti ja kolmella eri osa-alueella tehdyt havainnot sen sijaan olivat osin samansuuntaisia. Lapsilla A ja B molemmilla 1/3 havainnosta oli samansuuntaisia änkytysprosentin tulosten kanssa. Lapsella C 2/3 havainnoista oli samansuuntaisia änkytysprosentin tulosten kanssa. Tehdyistä havainnoista samansuuntaisia änkytysprosentin antaman tuloksen kanssa oli yhteensä siis 4/9. Eniten samansuuntaisuutta oli lasten omien kommunikaatioasenteiden ja aikuisten tekemien havaintojen välillä. Tehdyistä havainnoista samansuuntaisia kommunikaatioasenteista saadun tuloksen kanssa oli yhteensä 6/9. Tutkituista alueista änkytysprosentti ja kommunikaatioasenteet olivat vähiten yhteydessä toisiinsa, änkytysprosentti ja havainnot toiseksi eniten ja eniten yhteyttä löytyi kommunikaatioasenteiden ja havaintojen väliltä
Kvantitatiivinen analyysi talouspoliittisten arvojen ja koulutustason yhteyksistä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa
No full textTässä tutkielmassa tarkastelin koulutuksen vaikutusta kansalaisten talouspoliittisiin arvoihin. Tavoitteeni oli selvittää, vaikuttaako koulutustaso kansalaisten taloudellisiin mielipiteisiin sekä voidaanko puolueiden sisällä havaita eroja koulutustasojen välillä suhtautumisessa talouteen. Tarkastelin näitä kysymyksiä vuoden 2015 eduskuntavaalien kontekstissa. Valitsin tarkastelun kohteeksi kyseisten eduskuntavaalien neljän suurimman puolueen äänestäjät. Nämä puolueet olivat Suomen Keskusta, Kansallinen Kokoomus, Perussuomalaiset ja Suomen Sosialidemokraattinen puolue. Koulutustasojen välisiä eroja tutkin ristiintaulukoinnin ja riippumattomien otosten t-testien avulla. Aineistonani käytin vuoden 2015 eduskuntavaalitutkimuksen data-aineistoa.
Tutkielmani viitekehyksenä toimivat aikaisempi tutkimus poliittisista jakolinjoista sekä puoluevalinnasta. Erityisen tärkeä aiheeni kannalta oli vasemmisto-oikeisto-jakolinja, jonka avulla voidaan luokitella erilaisia mielipiteitä poliittiseen oikeistoon tai vasemmistoon. Puoluevalinnan kohdalla tutustuin aikaisempaan tutkimukseen siitä, miten koulutus ja itsesijoitus vasemmisto-oikeisto-ulottuvuudelle selittävät äänestyspäätöstä. Tutkimuskirjallisuuteeni nojaten oletin koulutuksen vaikuttavan kansalaisten taloudellisiin arvoihin siten, että korkeasti koulutettujen henkilöiden taloudelliset arvot ovat enemmän oikealla kuin matalasti koulutettujen.
Tutkielmani analyysin tein SPSS-tilasto-ohjelmaa käyttäen. Ryhmittelin vastaajat kahteen eri luokkaan, korkeasti ja matalasti koulutettuihin. Korkeasti koulutettu luokka sisälsi ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneet henkilöt ja matalasti koulutettu luokka kaikki muut henkilöt. Talouspoliittisia arvoja mitattiin neljällä talouteen liittyvällä väittämällä, jotka koskevat markkinataloutta ja yksityisyrittäjyyttä, julkisen sektorin kokoa, verotusta sekä tuloeroja. Väittämiä mitattiin asteikolla 0–10, jossa 0 tarkoitti ”erittäin huono ehdotus” ja 10 tarkoitti ”erittäin hyvä ehdotus”. Väittämät pyrkivät selvittämään, kuinka vasemmistolaisia tai oikeistolaisia näkemyksiä vastaajilla oli. Aluksi tarkastelin yleisesti kaikkien aineiston vastaajien taloudellisten näkemyksien yhteyttä heidän koulutustasoonsa. Tämän jälkeen tarkastelin valittujen puolueiden kannattajien taloudellisten näkemyksien yhteyttä heidän koulutustasoonsa. Keskeistä tutkielmassani oli näiden yhteyksien tilastollisten merkitsevyyksien tarkasteleminen.
Keskeisimmät tulokseni osoittivat, että koulutustasolla ei ole selkeää yhteyttä kansalaisten talouspoliittiseen ajatteluun. Molemmilla koulutustasoryhmillä oli sekä oikeistolaisiksi että vasemmistolaisiksi katsottuja näkemyksiä. Näin ollen ei voida sanoa, että toinen ryhmän olisi toista oikeammalla tai vasemmalla. Osa tuloksista oli myös hieman ristiriitaisia keskenään, sillä esimerkiksi useat vastaajat toivoivat samanaikaisesti sekä verotuksen keventämistä että tuloerojen kaventamista. Havaittiin, että erityisesti matalasti koulutetuilla tällainen ristiriitainen ajattelu oli yleisempää. Tulokset osoittivat myös, että puolueiden sisällä ei ole havaittavissa selkeitä eroja suhtautumisessa talouteen korkeasti ja matalasti kouluttautuneiden kannattajien välillä. SDP:n kohdalla tällaisia eroja ilmeni kuitenkin yksittäisiä väittämiä tarkasteltaessa. Perussuomalaisten kohdalla tällaisia eroja tuli esiin silloin, kun taloutta tarkasteltiin laajempana kokonaisuutena. Keskustan tai kokoomuksen kannattajien keskuudessa tällaisia eroja ei löytynyt. Näin ollen ei voida sanoa, että puolueiden sisällä olisi koulutustasoon perustuvia jakolinjoja matalasti ja korkeasti koulutettujen kannattajien välillä. Yksi tärkeä havainto oli myös se, että kaikki vastaajat puoluekannasta tai koulutustasosta riippumatta kannattivat ainakin maltillisesti oikeistolaisempaa talouspolitiikkaa Suomeen