47495 research outputs found
Sort by
Automaatiojärjestelmien hyödyntäminen terveydenhuollossa ja sairaalaympäristössä: Potilaiden hoitoon ja kuntoutukseen liittyvät laitteistot
No full textAutomatisointi ja teknologisten ratkaisujen lisääntyminen terveydenhuollossa ja sairaalaympäristöissä antavat monia mahdollisuuksia tehokkaammalle sairauksien diagnosoinnille, seurannalle ja hoidolle. Erilaisissa hoitotoimenpiteissä avustava teknologia on hyödyksi niin tarkkuutta vaativissa kuin monotonisissakin toimenpiteissä. Tässä työssä tarkastellaan automaatiojärjestelmien ja teknologian hyödyntämistä potilaiden hoidossa keskittyen erityisesti hoitolaitteistoihin. Työn tavoitteena on tuottaa kattava kooste lääketieteen teknologian nykytilasta sekä sen mahdollisista tulevaisuudennäkymistä. Lisäksi halutaan selvittää, kuinka paljon automaation ratkaisuista on hyötyä potilaan hoidon onnistuvuuden kannalta verrattuna perinteisiin hoitomenetelmiin.
Työ on jaettu osioihin, joissa tarkastellaan lääketieteen automaation historiaa ja kehityksen etiikkaa, nykytilaa, tulevaisuutta sekä teknologisten ratkaisujen käytöstä saatuja hyötyjä. Historiallisesti tärkeitä menetelmiä on edelleen laajalti käytössä, joskin menetelmiin perustuvat laitteistot ovat kehittyneet ajan mittaan. Terveydenhuollon automatisoinnin ja teknologian lisääntymisen hyödyistä löytyi tilastoja ja esimerkkejä, jotka on esitelty työn loppupuolella. Tämän työn tarkastelut perustuvat kirjallisuusselvitykseen, jonka lähteinä käytettiin pääasiassa verkossa saatavilla olevia aineistoja meneillään olleen koronapandemian vuoksi.
Tarkastelun tuloksena voidaan osoittaa selkeitä hyötyjä automaation käytöstä hoidon turvallisuuden parantumisen, hoitotasapainon säilymisen ja hoitomenetelmien parantumisen osalta. Modernit laitteistot antavat hoitohenkilökunnalle enemmän vaihtoehtoja erilaisten hoitotilanteiden ratkaisemiseksi. Kotihoidossa olevien potilaiden omatoimisuus ja itsenäisyys ovat tärkeitä seikkoja, joihin automatiikkaa hyödyntävät laitteistot tuovat osaltaan ratkaisun. Esimerkiksi liikkumista edistävät kuntoutusvälineet sekä hoitotasapainon ylläpitoa helpottavat mittalaitteet ja sensorit lisäävät potilastyytyväisyyttä ja mahdollistavat paremman omatoimisuuden. Kotihoidon laitteistot edistävät potilaiden kuntoutumista parantuneen seurannan ja hoidon optimoinnin kautta
GeoGebra apuna kohtisuoruuden ymmärtämisessä
No full textTämän työn aiheena on pisteen etäisyys tasosta ja suorasta. Pisteen etäisyys suorasta on yksi lukion pitkän matematiikan oppimäärän keskeisistä sisällöistä. Lukion edellisessä (2003), nykyisessä (2015) ja tulevassa (2021) opetussuunnitelman perusteissa pisteen etäisyys suorasta sisällytetään analyyttiseen geometriaan. Pisteen etäisyyttä suorasta sivutaan lukion pitkän matematiikan oppimäärässä myös vektoreiden yhteydessä. Pisteen etäisyys suorasta sivuaa esimerkiksi kohtisuoruutta ja erilaisia suoran yhtälöitä.
Työssä keskitytään matemaattisen teorian lisäksi GeoGebran käyttöön opetuksen tukena sekä tutustutaan olemassa olevaan tietoon oppimisvaikeuksista, käyttökohteista ja ylioppilaskoetehtävistä. Työtä varten luotiin GeoGebra-kirja, johon on koottu monipuolisesti erilaisia GeoGebran verkko- tai tietokonesovelluksella ratkottavia tehtäviä. Useimpiin kirjan tehtäviin on ohjelmoitu sisäinen tarkistin sekä vihjetoiminto, mikä mahdollistaa tehtävien oikeiden numeroarvojen tarkistamisen ja vuorovaikutteisen oppimisen.
Vaikka pisteen etäisyys suorasta mainitaan lukion opetussuunnitelman perusteissa yhtenä keskeisenä sisältönä, sen käsittelyyn ja opettamiseen on varattu oppikirjojen suunnitelmissa aikaa keskimäärin yksi oppitunti. Tämä voi osittain selittää sitä, miksi pisteen etäisyyttä suorasta ja tasosta ei yleensä kysytä ylioppilaskirjoituksissa. Toinen taustalla oleva syy voi olla ylioppilaskoetehtävien ja yleisten harjoitustehtävien mekaaninen luonne, mihin ei tarvita soveltavia taitoja. Tässä työssä havaittiin, että tehtävistä on mahdollista laatia melko haastavia ja eri aiheita yhdisteleviä kokonaisuuksia.
Monipuolisten, vuorovaikutteisten ja erilaisten tehtävien tarkoituksena on matematiikan teoriataitojen lisäksi tukea visuaalisten taitojen kehittymistä sekä lisätä motivaatiota GeoGebran käyttöön, koska se on yksi keskeisimmistä apuvälineistä matematiikan ylioppilaskirjoituksissa. GeoGebran visuaaliset ja vuorovaikutukselliset kuvaajat edistävät opiskelijoiden visuaalista hahmottamiskykyä, ymmärtämistä ja muistamista. Näitä taitoja tarvitaan lähes jokaisessa ammatissa nykyisessä tietoyhteiskunnassa. tietotekniset taidot ja kokemukset erilaisista ohjelmistoista tukevat uusien teknisten taitojen oppimista ja vastaavat tämän hetken työelämän tarpeisiin.The subject of this work is the distance between a point and a plane or a line. The perpendicular distance from point to line is a part of the analytical geometry course in the Finnish upper secondary school curriculum of mathematics. In order to understand the distance of a point directly, one must know the properties closely related to it. These properties include, among others, the perpendicular, and the direct processing of different forms of line and plane equations.
The purpose of this work is to study how to teach the perpendicular distance from a point to a line or a plane. In addition to the mathematical theory, this work deals with the use of GeoGebra as a teaching aid, as well as existing knowledge of learning difficulties, uses, and matriculation exams in Finland. A GeoGebra book was created for this work, which compiled various types of mathematical exercises. Most of the exercises include some hints and a checking tool that checks the syntax of the answer and gives some feedback.
Although the point distance from the line is mentioned as one of the main contents of the upper secondary school curriculum, there is no more than one lesson time to teach it in the upper secondary school. Based on this, it is it quite understandable that it has not been recent on the matriculation examination. In the GeoGebra book, there are many exercises, and a somewhat challenging exercise that combines different subjects.
This work and the GeoGebra books try to support the development of visual skills and increase motivation with the using of GeoGebra application. The GeoGebra application is one of the main software programs of matriculation exams in Finland. The visualized diagrams support the development of visual skills, understanding and memory in GeoGebra. These skills are important, and they are needed in working life. All in all, all technical skills and experiences support each other and help to learn new technical skills
Stress Differentiation of Noun-Verb Homographs by Finnish ESL Students
No full textThis bachelor thesis presents a study of cross-language prosodic competencies of Finnish high school students (N = 28). Stress shifts of English noun-verb homographs made by Finnish native speakers attending a Finnish high school were studied by recording and analyzing the pronunciation of the students. The pronunciation test was conducted by recording the students’ reading sentences out loud from a prepared sheet. Embedded in the sentences were 22 disyllabic homographs. Error frequencies of both variations of each homograph for a total of 616 items were analyzed. Out of 616 words, a total of 144 stress-related pronunciation errors were made. The stress-related pronunciation errors consisted predominantly of stress-inversion. Out of 308 verbs, 47 were stressed incorrectly as nouns. The corresponding numbers for nouns were 84 out of 308. Most frequently mispronounced were words with con as the initial syllable. The data indicates that the students significantly favor end-stress at predictable loci, which is ascribed mostly to hypercorrection. In conclusion, Finnish ESL students are adept at recognizing the need for contrastive stress in English noun-verb homographs despite the phenomenon’s absence in their native language. The findings serve as a positive remark for the Finnish education system and more specifically the teaching of foreign languages in Finland
Suusyöpäpotilaiden suoriutuminen 100 millilitran vedennielemistestissä 4-5 vuotta hoitojen jälkeen
No full text
Trauman luonteen merkitys trauman prosessoinnissa keskilapsuudessa: Kiintymyssuhdeteoreettinen näkökulma
No full textSota-alueella elävät lapset kohtaavat jatkuvasti heidän kehityksensä ja hyvinvointinsa vaarantavia traumaattisia tapahtumia, kuten itseen kohdistuvaa väkivaltaa ja omaisten menetyksiä. Sota kuormittaa myös vanhempia, ja lasten kaltoinkohtelun sekä kovan kurittamisen riski kasvaa sota-alueen perheissä. Trauman kognitiivisella prosessoinnilla on keskeinen rooli trauman psyykkisten seurausten kehittymisessä ja traumasta toipumisessa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, vaikuttaako eri traumakokemusten kumuloituminen traumaperäisten kognitioiden kielteisyyteen keskilapsuudessa ja prosessoivatko lapset sotakokemuksia ja psykologista kaltoinkohtelua eri tavalla. Lisäksi tutkittiin, suojaako turvallinen kiintymystyyli lasta kielteisiltä traumaperäisiltä kognitioilta ja haavoittaako turvaton (ristiriitainen ja välttelevä) kiintymys lapsen kykyä prosessoida traumaa.
Tutkimus toteutettiin poikkileikkausasetelmana Gazassa keväällä 2009 kolme kuukautta sodan loppumisen jälkeen. Tutkimukseen osallistuneet 10–13-vuotiaat palestiinalaislapset (N = 482) valittiin satunnaisesti Pohjois-Gazan ja Gazan kaupungin koululuokista. Osallistujista puolet oli tyttöjä (49.8 %) ja puolet poikia (50.2 %). Lapset raportoivat traumaattisia kokemuksiaan sodasta ja psykologisesta kaltoinkohtelusta, traumaperäisiä kognitioitaan sekä kiintymyssuhteensa piirteitä. Traumaperäiset kognitiot jaettiin kahteen ulottuvuuteen kuvaamaan maailmaan ja itseen liittyviä kognitioita. Kiintymyssuhteesta muodostettiin dimensiot kuvaamaan kiintymystyylin turvallisuutta, ristiriitaisuutta ja välttelevyyttä.
Tulokset osoittivat, että suurempi määrä traumakokemuksia oli yhteydessä kielteisempiin traumaperäisiin kognitioihin. Trauman luonteella ei ollut oletusten vastaisesti merkitystä lasten trauman prosessoinnissa. Lapsilla oli kielteisiä traumaperäisiä kognitioita sekä maailmasta että itsestä riippumatta siitä, olivatko he kokeneet enemmän sotatraumoja vai psykologista kaltoinkohtelua. Turvallinen kiintymystyyli suojasi oletusten mukaisesti paljon sotatraumoja kokeneita lapsia maailmaan liittyviltä kielteisiltä traumaperäisiltä kognitioilta. Oletusten vastaisesti myös välttelevä kiintymystyyli suojasi trauman kokenutta lasta. Kiintymystyylin välttelevyys suojasi paljon psykologista kaltoinkohtelua kokeneita lapsia itseen liittyviltä kielteisiltä traumaperäisiltä kognitioilta. Ristiriitainen kiintymystyyli sen sijaan haavoitti odotetusti lapsen trauman prosessointia. Kiintymystyylin ristiriitaisuus oli yhteydessä maailmaan liittyviin kielteisiin traumaperäisiin kognitioihin paljon sotatraumoja kokeneilla lapsilla.
Tutkimus lisää ymmärrystä sota-alueella elävien lasten kokonaisvaltaisesta traumatisoitumisesta sekä kiintymyssuhteen merkityksestä vakavasti traumatisoituneiden lasten trauman prosessoinnissa. Tutkimus korostaa kiintymyssuhdetta lapsen kehittämänä mallina suojautua uhalta ja taata turva omassa elinympäristössään. Kasvuympäristön vaatimuksista riippuen sekä turvallinen että turvaton kiintymystyyli saattaa olla lapselle adaptiivinen. Jatkotutkimukset traumaperäisten kognitioiden sisällöistä ovat tarpeen, jotta ymmärretään, miten toisaalta traumatapahtuman piirteet ja toisaalta lapseen liittyvät tekijät voivat vaikuttaa trauman prosessointiin. Syvempi ymmärrys lasten traumatisoitumisesta auttaa myös kohdentamaan riskiolosuhteissa elävien lasten traumainterventioita entistä paremmin
The good kind of bad stress: how social media stress and procrastination are associated with feelings of productivity in the Finnish working population.
No full textEmployee productivity has clear given benefits. Productive employees usually translate to productive organizations. Organizations have multiple ways to maintain and enhance employee productivity. Usually, the most effective way is to maintain a positive employee well-being. Well-being and productivity are well intertwined, and in most circumstances, a healthy employee is also a productive employee. One of the ways of maintaining employee well-being is to mitigate unnecessary work-related stress.
Social media is increasingly utilized in organizations. It has the potential to enhance communication, streamline work-related tasks, and provide effective marketing. The potential of utilizing social media is well known. It is designed for humans, to make us more efficient. Another increasing topic regarding social media is its negative associations. These negative phenomena caused by the new technology are referred to as the dark side of the technology. One of the major themes of this dark side is technostress. Technostress originally referred to the difficulties in using new technology, but it has since expanded to other dimensions. The present thesis utilizes two technostress dimensions: techno-overload (too much) and techno-invasion (always connected). These two technostress dimensions are perceived to be caused by challenge stressors. Challenge stressors initiate stress than can be appraised as an obstacle to conquer. In these stressful situations, the potential gain overshadows the potential losses. Hence, challenge stressors could lead to beneficial outcomes in addition to the negative ones. Stress is usually coped with and the present study adds the perspective of procrastination. Procrastination has multiple different concepts, but they all include an element of putting off tasks or delaying them. Procrastination is conceptualized as a tendency to procrastinate and also, as a form of avoidance coping. Additional view of curvilinearity was included. Curvilinear model of stress and productivity states that low levels of stress lead to low levels of productivity. A moderate level of stress increases productivity and an excess amount of stress decreases productivity. Curvilinear models are heavily debated in current literature, but rarely do they involve the perspective of stressor types.
The present thesis hypothesizes that 1) social media stress is positively associated with the feelings of social media enabled productivity, 2) procrastination is negatively associated with social media productivity, 3) social media stress is curvilinearly associated with social media productivity (inverted U-shape) and 4) procrastination moderates the effect of social media stress on social media productivity.
The present study utilizes the data from social media at work in Finland survey. It was conducted as a part of a Finnish project: Social media and work engagement among young adults, funded by the Finnish Work Environment Fund. The sample consists of Finnish full-time employees who use social media for work purposes (n = 1136). Age ranged from 18-65 and 43% were females. Hierarchical OLS regression was used to provide answers to the hypotheses.
The results showed support for the positive relationship between social media stress and productivity. Procrastination had no significant effect on productivity. The curvilinear effect was supported, and no significant moderation effect was found. The present thesis offers knowledge on the less know side of good kind of bad stress, referring to challenge stressors that may have beneficial outcomes. The present thesis also participates in the ongoing debate about the curvilinear models of stress and performance. It is important to elaborate on stressor types in stress research since stress is a complex process that takes time to progress