47495 research outputs found
Sort by
Kulttuuriset jännitteet maahanmuuttajanuorten kertomuksissa työhön ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvästä osallisuudestaan
No full textTarkastelen tutkielmassani nuorten maahanmuuttajamiesten kokemuksia työhön ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvästä osallisuudestaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Lisäksi tarkastelun keskiössä ovat kulttuuriset jännitteet, jotka liittyvät erityisesti suomalaisen hyvinvointivaltion käytäntöihin ja palveluihin. Kysymykset maahanmuuttajien osallisuudesta ja kotoutumisesta ovat ajankohtaisia ja haluan tutkimuksellani tuottaa tietoa tekijöistä, jotka edistävät tai rajoittavat maahanmuuttajien osallisuuden toteutumista. Keräsin tutkimuksen aineiston haastattelemalla nuoria maahanmuuttajamiehiä. Tavoitin haastatellut kolmannen sektorin monikulttuurisen nuorisotyöpalvelun kautta. Analysoin aineistoani narratiivisen analyysin keinoin. Hyödynnän mallitarinan sekä sitä vastaan suunnatun puheen tai kertomuksen paikantamista. Jaan vastapuheen tavallisuusretoriikkaan ja eron politiikkaan.
Tutkimukseni tuo ilmi maahanmuuttajien kokevan, että heidät mielletään valtaväestöön nähden erilaisiksi ja heillä oletetaan olevan vaikeuksia sopeutua vastaanottavaan yhteiskuntaan. Maahanmuuttajien omakohtaiset kokemukset kuitenkin poikkeavat heihin liitetyistä mielikuvista ja haastavat ajatusta siitä, että vastuu kotoutumisprosessin onnistumisesta olisi vain muuttajilla itsellään. Vastaanottavan yhteiskunnan käytäntöjen sekä valtaväestön asenteiden vaikutukset tulivat esiin niin työhön kuin sosiaalisten suhteisiin liittyvän osallisuuden yhteydessä. Esimerkiksi maahanmuuttajien työllistymistä vaikeuttavat etenkin muuttajiin kohdistuvat asenteet, mutta myös kielitaito näyttäytyy työllistymisen kannalta keskeisenä tekijänä. Luonteeltaan maahanmuuttajien työ on usein kuormittavaa, taloudellisesti epävarmaa ja tapahtuu sisääntuloammateissa. Suomalaista hyvinvointivaltiota ja palvelujärjestelmää kohtaan maahanmuuttajat osoittavat kiitollisuutta, joskin kulttuuriset jännitteet nousevat esiin perhesuhteisiin liittyvien sosiaalisten normien osalta.
Tutkimukseni nostaa esiin kolmannen sektorin toiminnan sekä matalan kynnyksen tapaamispaikkojen keskeisen roolin maahanmuuttajanuorten osallisuuden ja kotoutumisen edistämisessä. Näin ollen tällaisen toiminnan lisäämiselle ja kehittämiselle on merkittävä tarve
Visual perception with UR5 arm towards semantic manipulation
No full textNowadays, the most popular impression about robotics is the factory assembly line of robotic arms working together. Although robotic manipulation has substantially grown in the last decade, creating robots capable of directly interacting with the surrounding is still a desire, where the robots could effectively and autonomously function and safely interact with the human. To achieve this, the robot must have the ability to understand its surroundings. From my perspective, the ontology is a good choice to be a robot knowledge base of the environment. With a knowledge base as the central server, the problem is how to make the system to be flexible for expanding purposes. This thesis presents an approach to tackle this problem by combining the ontology, web server, and ROS environment, which is used as a control system of robot and sensors. The target outcome is that when the system analyzes a current random scene, it can effectively detect the differences between the current scene and the target scene, i.e if there is an object that is not in the target scene, the robot needs to remove it from the current scene. As a result, the proposed system generates the equivalent actions and gives commands for the robot to act accordingly. Thanks to the above process, the robot successfully accomplishes the target tasks from random scenes
On the Definitions of Medical Terms in Dictionaries
No full textSanakirjoja on erilaisia eri käyttötarkoituksiin ja sanakirjan käyttäjän kyvyt täytyy ottaa huomioon sanakirjoja tehdessä. Yksittäisen sanakirjan on haastavaa vastata kaikkiin vaatimuksiin, ja tämän takia on olemassa erilaisia sanakirjoja eri tarpeisiin. Sanakirjat, jotka on tarkoitettu samalle käyttäjäryhmälle voivat myös poiketa toisistaan huomattavasti, sillä sanakirjan tekoprosessi vaatii päätöksentekoa joka vaiheessa, ja vaikka lähtökohtana on aina sanakirjan käyttäjä ja käyttäjätutkimus, prosessi on harvoin tieteellinen vaan vaatii myös hyvin perusteltuja päätöksiä. Sanakirjojen määritelmät tarjoavat tietoa käyttäjille, jotka yleensä haluavat tarkistaa mm. sanan merkitystä, kirjoitusasua ja alkuperää. Informaatio, jonka määritelmät tarjoavat tulee kuitenkin sanakirjantekijöiltä, jotka sisällyttävät niihin tietoa, joita olettavat käyttäjäryhmän tarvitsevan. Sanakirjan käyttäjä harvoin ajattelee mitä tietoa määritelmästä on jätetty pois, ja sen takia tämä tutkimus tarkastelee sanakirjamääritelmien yhtäläisyyksiä ja eroja.
Tutkittavat sanat ovat lääketieteen termejä, jotka on tässä tutkimuksessa jaoteltu kahteen ryhmään: yleisiin lääketieteen sanoihin, ja sensitiivisiin lääketieteen sanoihin. Yksi tutkimuksen tavoitteista on myös selvittää, näkyykö sanan sensitiivisyys sen määritelmässä. Tutkimusmateriaali koostuu viidestä yleissanakirjasta, viidestä oppijan sanakirjasta ja kahdesta lääketieteen sanakirjasta. Tutkimuksen metodi on vertailla sanakirjojen määritelmiä ja mahdollisia konnotaatioita, joita sensitiivisten termien määritelmät saattavat välittää.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sanavalinnat määritelmissä vaihtelevat suuresti, ja eri sanavalinnoilla voi olla konnotaatioisia vaikutuksia. Vaikka määritelmät sisältävät oikeellista tietoa, jotkin niistä voivat sisältää riittämättömän määrän tietoa ja tämä voi aiheuttaa ristiriitoja eri sanakirjojen määritelmien välillä. Toisen sensitiivisen sanan, miscarriage, määritelmistä voi saada viitteitä sanan sensitiivisestä luonteesta, mutta enemmän tutkimusta sensitiivisistä sanoista vaadittaisiin selvien johtopäätösten tekemiseen sensitiivisyyden havaitsemiseen sanakirjamääritelmissä.Dictionaries have a variety of different forms and appearances and that is because they are meant to be used differently. User’s needs and capabilities have to be considered when dictionaries are compiled, and it is difficult for individual dictionaries to meet all of the demands: that is why there are different types of dictionaries for different kinds of needs. Even dictionaries aimed for the same user group differ from each other as the compiling process requires decision-making at each stage, and while the starting point is always the user profile and user research, the process is rarely scientific but making well-informed decisions. Dictionary definitions provide information for the users, who usually want to check the meaning, spelling or etymology of the word. However, the information provided comes from lexicographers who include material that they assume the user would be interested in. The user of the dictionary might not consider i.e. the information which is omitted from the definition and that is why this study concentrates on the differences and similarities found in dictionary definitions.
The focus of the words chosen for this study is on medical terms and there are two types of them in this study: general medical terms and sensitive medical terms. One of the aims of the study is also to note if the sensitivity of the term can be seen in the definition of it. The research material consists of five general-purpose dictionaries, five learner’s dictionaries and two medical dictionaries. The method of the study is to compare the definitions in the dictionaries and note any possible connotations that the definitions of sensitive medical terms might convey.
The results of the study show that wordings vary greatly between the dictionaries and the different word choices could have a connotative influence as well. Although the definitions provide appropriate information, some of them might contain insufficient information and that can create contradictions between the different dictionary definitions. One of the sensitive terms, miscarriage, and its definitions, might show some indications of the sensitive nature of the term, but more research between general medical terms and sensitive medical terms would be needed to make any definite conclusions on the matter
Analysis of Smart Meter Functionalities in the Electricity Market and Network Management
No full textAn advanced meter that provides the end-users real-time meter data and additional data to the utility company is called smart meter. Smart metering system is an important feature of smart grid. Also, in network management, operation, planning, and asset management, smart metering is playing a vital role. The whole world is now focusing on large-scale smart metering system implementation. European countries are the front-liner in the mass smart metering rollout. European Union has smart metering related legislation for the member countries, which is to install 80% of the smart meter if the country has positive cost-benefit analysis results.
This thesis analyses how smart metering is creating an impact on network management and in the electricity market. Applications and challenges of smart metering related to design and large- scale development have been described as well. Moreover, the state of the art of Nordic countries (Finland, Norway, Sweden, and Denmark), USA, and some other EU countries (Germany, Italy, France, UK) based on the country's legislation and EU legislation has described by the literature review. Different measures have been taken to analyze the differences between the selected countries.
After observing the implementation status and different implementation of smart metering deployment projects in the selected countries, few findings have been found. Such as growing concerns about meter data security, concerns about health problems among customers, etc. Selected countries came up with the idea like datahub projects and smart meter gateway to solve the raised problems. After analyzing the different measures and problems, it can be seen that the main reasons behind the differences in the large-scale rollout are mainly the legislative barrier, CBA results, and the country's overall policy-related electricity market
Rajankuvauspöytäkirja valtiosopimustekstin alalajina: Tarkastelussa Suomen ja Venäjän/NL:n väliset sopimukset
No full textTutkielma käsittelee Suomen ja Venäjän/Neuvostoliiton välisiä rajankuvauspöytäkirjoja (1938–2017) tekstilajianalyysin lähtökohdista. Aiheen valinta perustuu valtiosopimusaineiston tarkastelun pohjalta tehtyyn havaintoon tekstien poikkeavasta luonteesta, ja sitä on motivoinut valtioiden rajojen kansainvälisoikeudellisen määrittelyn problematiikan ajankohtaisuus. Tutkielman hypoteesin mukaan rajankuvauspöytäkirjat poikkeavat muusta valtiosopimusaineistosta konkreettisen aihealueensa perusteella, ja tämän poikkeavuuden arvioitiin heijastuvan tekstin eri tasoilla. Sen sijaan viimeisimmän, vuonna 2017 allekirjoitetun pöytäkirjan oletettiin heijastavan siirtymää kohti valtiosopimusteksteille tyypillisempää muotoa. Tutkielmassa sovelletaan tekstilajiteorian piirissä kehitettyä ajatusta tekstin kokonaisrakenteesta ja eritellään vuosien 1938–1967 rajankuvauspöytäkirjoissa esiintyviä tekstijaksoja. Tekstin funktiota lähestytään pragmaattisen kielitieteen piirissä kehitetyn puheaktiteorian näkökulmasta, minkä lisäksi tekstin mikrotasolla tarkastellaan rajankuvauspöytäkirjojen kieliopillisia piirteitä tekstitypologian näkökulmasta. Erityiseen tarkasteluun on valittu tekstien temporaalinen rakenne, jota analysoidaan korpuksen avulla. Analyysiosio päättyy vuoden 2017 pöytäkirjan tarkasteluun näiden edellä saatujen tulosten valossa. Tutkielmassa vertaillaan eri kieliversioita ja analyysissä yhdistetään määrällisen ja laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Ensisijaisena aineistona on rajankuvauspöytäkirjojen ohella käytetty Suomen ja Venäjän/Neuvostoliiton välisten valtiosopimusten tekstikorpusta (PEST).
Vuosien 1938–1967 pöytäkirjoja luonnehtii suhteellinen yhdenmukaisuus tekstien mikro- ja makrotasoilla. Erityisesti vuosien 1940–1947 pöytäkirjat ovat hyvin samankaltaisia, eikä kuvatun rajan kansainvälisoikeudellinen asema valtion/vuokra-alueen rajana vaikuta tähän muotoon. Yhteistä kaikille Neuvostoliiton aikana laadituille rajankuvauspöytäkirjoille on niiden kuvaavalle tekstityypille ominainen tekninen luonne sekä johdanto-osan todistuslauseke, jonka edustama illokuutiotyyppi erottaa rajankuvauspöytäkirjat tyypillisistä valtiosopimuksista. Syntaktisella tasolla asiakirjojen poikkeavuus ilmenee siinä, että niistä puuttuu sopimusteksteille ominainen konditionaalimuoto. Rajankuvauspöytäkirjat eivät juurikaan sisällä ohjaavaan tekstityyppiin kuuluville valtiosopimusteksteille tyypillistä futuurista aikamuotoa ja sen sijaan niissä esiintyy kertovalle tekstityypille ominainen mennyt aikamuoto. Kieliversiot eivät poikkea toisistaan suuresti temporaalisuudeltaan, vaikkakin suomenkielinen teksti on vahvemmin sidottu aikaan ja enemmän preesensissä kuin venäjänkielinen. Vuoden 2017 pöytäkirja puolestaan edustaa tyypillisempää valtiosopimusta, sillä varsinainen rajankuvaus ja siihen liittyvä erikoissanasto sijaitsevat pöytäkirjan liitteessä. Asiakirjan kontekstiin liittyen siinä on valtiosopimuksille tyypillinen sopimuslauseke poikkeuksena edellisiin pöytäkirjoihin. Vuoden 2017 asiakirjassa on myös eksplisiittinen viittaus tulevaan aikaan sekä kaksi kertaa tekstissä toistuva negaatio liittyen rajojen muuttumattomuuteen
Esihenkilöiden odotukset ja pettymykset psykologisessa sopimuksessa: "Kahden kauppa"
No full textTutkielma kiinnittyy johtamisen affektiivisuuden tutkimukseen ja sen kiinnostuksen kohteena on psykologinen sopimus esihenkilön näkökulmasta. Esihenkilöiden näkökulma on psykologisen sopimuksen tutkimuksessa merkittävässä tutkimuskatveessa. Tutkimus tehtiin laadullisena tutkimuksena haastattelemalla kahdeksaa keski- tai ylempään johtoon kuuluvaa esihenkilöä. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: 1) Millaisia ovat esihenkilöiden implisiittiset odotukset psykologisessa sopimuksessa henkilöstöä kohtaan? 2) Millainen henkilöstön toiminta tai käyttäytyminen rikkoo psykologista sopimusta esihenkilöiden näkökulmasta? Aineisto analysoitiin teoriaohjaavana sisällönanalyysina.
Tutkimuksesta käy ilmi, että esihenkilöillä on runsaasti omaa affektiivista tapahtumista psykologisessa sopimuksessa. Heidän työntekijöihinsä kohdistamat implisiittiset vastaodotuksensa liittyvät sekä varsinaisen työn suorittamiseen että odotuksiin tunnetason kohtaamisen tasapainotilasta. Omien odotustensa täyttymisen pohjalta esihenkilöt joko edistävät työntekijöidensä psykologisen sopimuksen täyttämistä tai estävät sitä. Osa implisiittisistä odotuksista on työntekijöiden odotuksista riippumattomia. Lisäksi esihenkilöiden taustaoletukset henkilöstöstä muokkaavat odotuksia McGregorin ja Ouchin & Pricen X, Y ja Z -tyypittelyn mukaisesti; myös uuden tyypin, eräänlaisen näiden hybridin olemassaolosta nousi viitteitä tutkimuksessa.
Aineistosta muodostui 14 pääryhmää esihenkilöiden implisiittisistä odotuksista psykologisessa sopimuksessa, ja ne on esitelty tutkimusraportissa dyadisuuden, työn suorittamisen, työyhteisötaitojen, ammatillisen käyttäytymisen, asenteen ja motivaation, sekä eri työntekijöihin kohdistuvien erilaisten odotusten näkökulmista. Myös psykologisen sopimuksen rikkoutumista kuvaavia pääryhmiä oli muodostettavissa 14. Nämä pääryhmät esitetään tutkimusraportissa aihepiireittäin työtehtävien epäasiallinen hoitaminen, tehtävään soveltumattomuus, haitallinen työyhteisökäyttäytyminen, haitallinen vallankäyttö sekä esihenkilöön kohdistuva epäasiallinen käytös. Organisaation rooli psykologista sopimusta moderoivana tekijänä nousi esille tutkimusaineistosta. Erityisesti esihenkilöiden suhteella omaan esihenkilöönsä (leader-leader -exchange, LLX) on keskeinen merkitys psykologisen sopimuksen rikkoutuessa.
Keskeisinä löydöksinä esille nousivat valtakamppailut ja keskijohdon vallan legitimiteetin epäselvyys uusissa, madaltuneissa organisaatioissa. Myös puutteelliset työyhteisötaidot nousivat esille aineistosta. Löydökset ovat pääosin linjassa aiempaan, niukkaan tutkimukseen mutta hiukan eri painotuksin. Tämä tutkimukset tulokset painottavat aiempaa enemmän vuorovaikutuksellisia seikkoja sekä esihenkilöiden implisiittisinä odotuksina psykologisessa sopimuksessa, kuin sen rikkoutumisen aiheuttajina.
Laajemmassa kuvassa psykologisen sopimuksen 1960-luvulla käynnistynyt ja Rousseaun 1990 -luvun merkittävän kehittämistyön myötä valtavirtaistunut psykologisen sopimuksen tutkimus tulisi nostaa uudelleen tarkasteluun sekä käsitteen että sisältöjen osalta. 2000- luvun nopea työelämän muutos haastaa tutkimaan psykologista sopimusta ajassa muuttuvana ilmiönä ja monenvälisenä prosessina. Lisätutkimusta tarvittaisiin myös erityisesti esihenkilöiden näkökulmasta. Esihenkilöillä on tutkitusti keskeinen rooli psykologisen sopimuksen kommunikoinnissa mutta määritelmälliset vaikeudet psykologisen sopimuksen toisesta sopimuskumppanista, työnantajasta, ovat ajaneet esihenkilöön liittyvän tutkimuksen katvealueelle. Organisaation rooli ja sen vaikutukset psykologisen sopimuksen alustana olisi niin ikään kiinnostava jatkotutkimuksen aihe. Lisäksi keskijohdon roolia ja valtaa nykyisessä työelämässä tulisi tutkia
Miksi emme kuluta käytettyjä vaatteita? : Ei-käyttäjien liittämät merkitykset käytettyjen vaatteiden kuluttamiseen
No full textEmbodying climate justice: An ethnographic inquiry into the resisting choreography of the climate movement Ende Gelände
No full textThis thesis is an ethnographic inquiry into the embodied resistance practices of the climate justice movement Ende Gelände in Germany. By engaging with the actual protesting bodies of the climate justice movement, the thesis examines the possibilities of corporeal political contestation, and ultimately, transformation, in the times of climate turmoil. The actions of Ende Gelände suggest that, at times, our bodies are the only remaining media to bring about political change. While social movements and their role in the global climate governance have received scholarly interest, the corporeal techniques and relations structuring the practice of resistance are worthwhile a more in-depth study. Therefore, I have placed the protesting bodies of the Ende Gelände activists at the centre of the research. Informed by Feminist scholarship of International Relations, I approach resistance in this thesis as an embodied practice that consists of relations, techniques, repetition and improvisation. As the research focuses on the politico-corporeal struggle around climate justice, I have conceptualised the research design as a choreography. I use the notion choreography of resistance to refer to bodies organising through various strategies in order to address the intersecting issues of climate justice. My overarching research question is how does the resisting choreography of Ende Gelände contest the business-as-usual of our political economy driven by the extraction and use of fossil fuels. Consequently, I examine how the choreography of resistance emerges; how it works, and what kind of relationalities it entails; and eventually, what the resisting choreography of Ende Gelände does. Methodologically, I have applied embodied approaches to ethnography in my research and developed a body-based inquiry for the qualitative interviews. I conducted 12 multisensory interviews among the activists of Ende Gelände during the fieldwork in August 2017, in March and October 2018, and in June 2019. For the analysis, I animate the research data by composing impressionistic research portraits from the interviews and the fieldnotes.
The thesis demonstrates that resisting choreography of Ende Gelände is constituted by relations of care, violence and imagination. Moreover, it reflects on the corporeal consequences of climate turmoil in the individual activists and analyses the embodied repercussions of resistance in them. In the analysis, I pay attention to what these resisting practices do on micro, collective and structural layers of the choreography. The thesis argues that the resisting choreography exposes the sites of climate destruction, critically intervenes in the material and symbolic infrastructure of the fossil fuel-based political economy, and performatively fuels the political imagination of what is possible. The thesis discusses how the Ende Gelände climate activists present their claim for climate justice corporeally by crossing the border of legality. Moreover, the thesis elaborates on how the actions of Ende Gelände bridge the gap between the Paris Climate Agreement and political inaction through the practice of political disobedience. In addition, the thesis examines how the resisting choreography of Ende Gelände transcends the act of protest through intentional practices of care, inclusive communication, and basis-democratic relations where vulnerability is not antithetical of resistance, but rather constitutive of it. Drawing from the theories of embodied care and interconnectedness, the thesis elaborates on how the resisting choreography of Ende Gelände informs the changing roles of human agency and transversal dissent. The international politics of climate take ultimately place in-between bodies and on the human skin through resistance, violence and care. In addition to disrupting the business-as-usual of climate inaction, the resisting choreography of Ende Gelände is at its best when cultivating practices of interdependence, mutual support and recognition of one’s own vulnerability. Furthermore, the caring knowledge embodied and transmitted through the resistance fosters new ways of organising and being together as citizens of a political community. This can support us in re-imagining why the struggle for climate justice is worthwhile
Development of Nanocellulose-carbon composite material for Hybrid Supercapacitors
No full textThis thesis work deals with the development of carbide-derived carbon by dry etching treatment with chlorine gas of Si-OC material. Silicon oxycarbide was previously obtained by chemical reaction of divinylbenzene (DVB) and a commercial polymeric precursor (SMP-10) based on the polymer-ceramic transformation technology. Three different compositions of DVB/SMP-10 were performed, followed by pyrolysis treatment at three different temperatures; 700,800 and 900ºC. The material was chlorine etching at the same pyrolysis temperature removing non-active phases (silicon and oxygen) to obtain a full carbon material. Carbon content presents sp2 hybridization, so graphite phase is presented on it. From the elemental analysis, carbon content after dry etching is in the range of 90% and by Raman spectroscopy, an amorphous graphite phase was confirmed. Pore and texture analysis were also performed obtaining fundamentally microporosity distribution and specific surfaces areas in the range of 1500-2000 m2/g. About the electrochemical performance, capacitance values around 3-4uF/cm2 were obtained for the carbide-derived carbon (CDC). Finally, flexible composite films were formed by nanocellulose and the carbon material previously mentioned and named as 90/10/900. Two different compositions of 2.5 and 5 wt% of the carbon material were performed, fabricated and designated as 2.5 C/CNF and 5 C/CNF respectively. 2.5 C/CNF film shows good dispersion leading to great mechanical properties with stress at break around 60 %. The mechanical property of 5 C/CNF film was decreased compared to 2.5 C/CNF film due to agglomeration of the few carbon materials in the 5 C/CNF fil