47495 research outputs found
Sort by
EKP:n rahapolitiikka ja osakemarkkinat - vaikutukset tuottoon ja riskiin
No full textEuroopan keskuspankki on vastuussa euroalueen rahapolitiikasta yhdessä kansallisten keskuspankkien kanssa ja tekee päätöksiä siitä, millaiset rahapolitiikan keinot sopivat mihinkin talouden tilaan. Euroopan keskuspankin rahapolitiikan keinot voidaan jakaa tavanomaisiin ja epätavanomaisiin rahapolitiikan keinoihin. Euroalueella yhteistä tavanomaista rahapolitiikkaa on harjoitettu koko eurojärjestelmän ajan, kun taas epätavanomaisen rahapolitiikan keinot otettiin käyttöön vuoden 2007 finanssikriisin aikana. Tavanomaisella rahapolitiikalla viitataan keskuspankin tekemiin muutoksiin koroissa, joista tärkein on perusrahoitusoperaatioiden korko. Epätavanomaisia rahapolitiikan keinoja ovat muun muassa lainananto ja osto-ohjelmat.
Tämä tutkielma tarkastelee sitä, miten osakemarkkinoiden tuotot reagoivat Euroopan keskuspankin rahapolitiikan ilmoituksiin sekä sitä, miten Euroopan keskuspankin epätavanomainen rahapolitiikka vaikuttaa euroalueen osakeindeksin riskitasoon verrattuna markkinariskiin. Rahapolitiikan vaikuttavuutta osakemarkkinoiden tuottoihin analysoidaan OLS-regression avulla tarkastelemalla, miten rahapolitiikka vaikuttaa Euro Stoxx 50 -indeksin logaritmoituun tuottoon. Tavanomaisen rahapolitiikan ja epätavanomaisen rahapolitiikan vaikutuksia tarkastellaan erillään toisistaan. Epätavanomaisen rahapolitiikan vaikutusta osakeindeksin riskiin suhteessa markkinariskiin tutkitaan käyttämällä Capital Asset Pricing -malliin pohjautuvaa testausta. Epätavanomaisen rahapolitiikan vaikutus Euro Stoxx 50 indeksin riskitasoon saadaan beta-kertoimen muutoksista, kun verrataan regression tuloksia ilman rahapolitiikan vaikutusta ja rahapolitiikan vaikutuksen kanssa. Testauksissa otetaan huomioon myös valuuttakurssin vaikutus.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaa käyttämällä kuukausidataa finanssikriisin ajalta ja sen jälkeiseltä ajanjaksolta. Ensimmäinen havainto on huhtikuulta 2008 ja viimeinen havainto joulukuulta 2016. Tutkimuksessa saadaan osin aiempien tutkimusten mukaisia mutta myös niistä poikkeavia tuloksia. Aiempien tutkimusten perusteella on vakiintunut käsitys, että sekä tavanomainen että epätavanomainen rahapolitiikka vaikuttavat osaketuottoihin, löyhä rahapolitiikka positiivisesti ja kireä rahapolitiikka negatiivisesti. Epätavanomaisen rahapolitiikan vaikutusten on myös havaittu olevan voimakkaampia kuin tavanomaisen rahapolitiikan vaikutusten. Tässä tutkimuksessa käytetyn aineiston puitteissa sen sijaan havaitaan, että harjoitettu löyhä epätavanomainen rahapolitiikka vaikuttaa osaketuottoihin aiempiin tuloksiin nähden käänteisesti eli negatiivisesti. Tavanomaisen rahapolitiikan vaikutukset eivät sen sijaan ole tilastollisesti merkitseviä.
Vakiintunut käsitys on, että epätavanomainen rahapolitiikka kasvattaa volatiliteettia osakemarkkinoilla, sillä se ohjaa sijoittajia myymään matalariskisiä joukkovelkakirjoja, jolloin korkeamman riskin sijoituskohteiden, kuten osakkeiden, kysyntä kasvaa. Tässä tutkimuksessa havaitaan, että löyhä epätavanomainen rahapolitiikka on kasvattanut Euro Stoxx 50 -indeksin riskitasoa suhteessa markkinariskiin, mikä on yhdenmukaista aiempien tutkimusten tulosten kanssa. Valuuttakurssin huomioiminen kasvattaa Euro Stoxx 50 -indeksin riskitasoa suhteessa markkinariskiin, mutta epätavanomaisen rahapolitiikan vaikutus markkinariskiin ei ole tilastollisesti merkitsevä. Epätavanomaiseen rahapolitiikkaan joudutaan varmasti turvautumaan myös tulevien taantumien aikana, joten epätavanomaisen rahapolitiikan vaikutusten tunnistaminen on tärkeää, jotta rahapolitiikkaa voidaan tulevaisuudessa kohdentaa oikein
Pystykarsintalaitteen suunnittelu: Metsänhoitomenetelmän koneellistaminen
No full textTämän kandidaatintyön tavoitteena oli suunnitella prototyyppi laitteesta, jolla voidaan koneellistaa nykyisin käsityönä tehtävä metsänhoitomenetelmä. Pystykarsinnalla voidaan parantaa metsästä saatavan sahatavaran laatua karsimalla puun alaosan oksat puuston ollessa 20–35 vuotiasta. Tässä kasvuvaiheessa oksat ovat pieniä ja puulla on riittävästi aikaa kyljestyä, eli kasvattaa uutta puuta oksankohdan päälle. Kyljestymisen helpottamiseksi puun tarpeetonta vahingoittamista on vältettävä karsittaessa, mikä on merkittävä ero tavalliseen puun karsintaan nähden. Oksaton tyvitukki on erinomaista raaka-ainetta esimerkiksi puusepäntöissä ja muussa korkeaa laatua vaativassa puurakentamisessa. Uuden laitteen on tarkoitus tehostaa karsintatyötä ja vähentää sen aiheuttamaa fyysistä kuormitusta. Työn pitkä takaisinmaksuaika asettaa kuitenkin haasteita kannattavuudelle ja siten menetelmän suosiolle.
Työ on luonteeltaan tuotekehitysprojekti, jossa aihetta lähestytään tutustumalla tuotekehitysprojektin prosessimallin valintaan ja vaatimusten määrittelyyn. Lisäksi tutkitaan käytössä olevia pystykarsintavälineitä ja karsintatyön laatuvaatimuksia. Tuotekehityksen malleihin tutustuttaessa havaittiin, että projektin ominaisuudet, kuten ennakoitavuus ja kompleksisuus määrittävät projektille sopivan mallin valintaa. Vaatimusten huolellinen määrittely ja arviointi sekä eri näkökulmien ymmärtäminen auttavat oikeiden suunnittelupäätösten tekemisessä. Suunnittelussa tehtyjä ratkaisuja perustellaan vaatimusten lisäksi nykyisten työvälineiden ominaisuuksien avulla. Lopussa käsitellään suunnitellun laitteen riskien arviointia, joka on oleellinen osa jokaisen koneen tuotekehitystä.
Työn tuloksena valmistui metsäkuormaimeen kiinnitettävän pystykarsintakouran 3D-malli ja hydraulikaavio. Tulosten avulla voidaan mitoittaa ja valita tarvittavat komponentit sekä valmistaa prototyyppi testausta varten. Lisäksi esitettiin tuotekehitysideoita, joilla kouran käyttömahdollisuuksia voidaan laajentaa pystykarsintamenetelmän ulkopuolelle
Time Synchronization Redundancy in PTP Networks
No full textAccurate time synchronization is important in industrial automation. Precision time protocol (PTP) is often used as it can provide time synchronization accuracy in scale of nanoseconds. In PTP all devices synchronize to a single clock called grandmaster. A failure in the grandmaster affects all the devices that synchronize to it.
Different methods for adding redundancy to PTP networks is presented in this thesis. The aim of this thesis was to add redundancy to an existing time synchronization software supporting IEEE1588 and 802.1AS protocols. A feature was implemented in the product that added redundancy by using multiple grandmasters concurrently in different time domains. Each device in the network calculates a fault tolerant average between synchronization information from all the available grandmasters. Devices adjust their local clock to this average. On system startup only one of the grandmasters is distributing time. Other grandmasters synchronize to this until their offset to it is small enough. After this, all the grandmasters distribute their time through one domain while also synchronizing to the grandmasters in other domains. If grandmaster fails to provide accurate time, the other grandmasters are able to maintain accurate synchronization by using fault tolerant average algorithm.
The feature was tested with a test network. Four devices were configured as grandmasters and three as slaves. Three behaviours were tested: system startup, system's runtime and different fault scenarios. Each grandmaster was able to synchronize to their higher priority grandmasters and start distributing their time through one of the domains. When the system was left running for 24 hours the synchronization was maintained through the whole time. Most of the time each device's calculated offset from average was below 30 ns with some peaks at 50 ns. Offset from one of the master varied more than the others. Offset from that master was mostly below 100 ns but it had some peaking at 200 ns. The reason for this was not found, but one possible cause might have been the air conditioning affecting the device's oscillator's frequency. The fault tolerance test results showed that the system was able to maintain accurate synchronization even when up to two grandmasters out of four became faulty. The system was not able to maintain synchronization when three grandmasters started sending incorrect time at the same time.
The results presented in this thesis were used to improve the implemented feature
Näin juttu muuttuu julkaisualustalta toiselle: Tutkimus painetun sanomalehden, verkkosivujen ja Instagramin luoman kontekstin vaikutuksesta journalismiin
No full textTämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten kontekstin eli asiayhteyden muutos mahdollisesti vaikuttaa journalistisiin juttuihin ja toimittajan työhön. Tutkimuksessani vertailen kolmen suomalaisen uutismedian (Helsingin Sanomat, Yle ja Iltalehti) juttuversioita painetussa sanomalehdessä, verkkosivuilla ja Instagramissa. Sosiaalisen median julkaisualustoista olen valinnut tutkimuskohteekseni Instagramin, koska se on tutkimukseni julkaisun ajankohtana yksi suosituimmista sosiaalisen median sovelluksista. Sekä tutkimukseni teoriaosioissa että johtopäätöksissä keskityn erityisesti sosiaalisen median mukanaan tuomiin muutoksiin ja siihen, miten mediaorganisaatiot niihin mukautuvat. Tutkimukseni viitekehys koostuu median murroksen vaikutuksesta julkaisualustaan sekä kehystämisen ja kontekstin käsitteen määrittelystä. Kehystämisen voi nähdä sekä jutun rajauksena, esittämisenä ja asemointina julkaisualustalla (eli konkreettisten puitteiden luomana kontekstina) että toimittajan tekemänä kehystämisen prosessina (eli toimittajan luomana kontekstina). Rajauksen, esittämisen ja asemoinnin osalta täydennän teoriaa tiedolla siitä, millaiset täsmälleen ovat sanomalehden, verkon ja Instagramin julkaisualustat. Toimittajan tekemän kehystämisen prosessin osalta nojaan Erving Goffmanin määritelmään kehystämisestä. Päivitän Goffmania Juho Ruotsalaisen teorialla diginatiivisuudesta, joka auttaa ymmärtämään, miten toimittajat mukautuvat muuttuviin julkaisualustoihin. Esittelemäni teorioiden pohjalta tiivistän oman menetelmäkuvioni, jonka avulla voi verrata journalistisen jutun versioita eri julkaisualustoilla. Olen kerännyt tutkimukseni määrällisen aineiston satunnaisesti valitun viikon ajalta Instagramista marraskuulta 2019. Laadullinen aineisto on valittu tämän aineiston pohjalta. Lisäksi olen laajentanut laadullisen aineistoni niin, että se sisältää kutakin Instagram-versiota vastaavat verkkosivujen ja painetun sanomalehden versiot. Tämän pro gradu -tutkielman määrällisen analyysin perusteella vaikuttaa siltä, että Instagramissa painottuu Lifestyle-sisällöt. Instagram sovelluksena mahdollistaa erilaisia lisättyjä ominaisuuksia, joita muut julkaisualustat eivät tutkimukseni hetkellä mahdollistaneet. Instagramjulkaisujen osalta suosituin lisätty ominaisuus oli aihetunniste ja Instagram-tarinoiden osalta gif. Laadullisen analyysin perusteella voidaan sanoa, että Instagramin luomat konkreettiset puitteet kaventavat huomattavasti toimittajan ilmaisua, sillä Instagramissa ei ole verkon ja sanomalehden kaltaista tilaa otsikolle, ingressille ja leipätekstille eikä kuvatekstille. Instagram rajoittaa erityisesti tekstin mittaa. Lisäksi selvisi, että tutkimukseni uutismediat suosivat Instagramissa ilmaisussaan puhekielisyyttä, emojeja ja finglishiä. Lisäksi uutismediat keskittyivät sovelluksessa vuorovaikutuksen luomisen sijaan houkuttelemaan käyttäjiä verkkosivuilleen niiden ominaisuuksien avulla, joita Instagram tarjoaa
Immunophenotypic characterization of human pluripotent stem cell-derived limbal stem cells
No full textLimbal stem cells are responsible for maintaining vision by renewing the corneal epithelium and preventing the conjunctival cells and surrounding vasculature from invading onto the cornea. If these functions of the limbal stem cells are disturbed, humans are in danger of losing their sight. One of the most severe disorders associated with limbal stem cells is the limbal stem cell deficiency. It may develop due to acute trauma, chronic inflammation or genetic cause. The only suitable treatment for limbal stem cell deficiency is the transplantation of healthy limbal cells, but the lack of suitable cell material creates a drastic issue. Human pluripotent stem cell-derived limbal stem cells may offer a solution to the problem and serve as an alternative treatment.
Further knowledge on the immunogenicity of human pluripotent stem cell-derived cells is needed to enable safe cell replacement therapies in the future. Immunophenotype of the cells plays a huge role in immunogenicity. Most significant surface proteins contributing to the immunogenicity are polymorphic human leukocyte antigens, i.e. HLA-molecules, which are needed to activate T cell-mediated immune reaction. In addition to HLA-molecules, co-stimulatory molecules contribute to the activation of T cells. The immunogenicity of human pluripotent stem cell-derived limbal stem cells depends largely on the expression of these molecules. Thus, for the future clinical applications it is critical to investigate the expression of these molecules determining the immunophenotype of the cells.
In this study, the expressions of these molecules contributing to the T cell activation were studied with cryopreserved human embryonic stem cell-derived limbal stem cells that were differentiated using the specific method developed by the Skottman laboratory. Expressions of the five relevant antigens were studied with immunofluorescent antibody labeling followed by flow cytometric analysis. The experiments were repeated three times. The results showed that human embryonic stem cell-derived limbal stem cells typically express HLA class I molecules, whereas the expressions of other molecules in the studied cells were rather insignificant. However, the expression of a co-stimulatory molecule CD28 varied between individual repetitions. Therefore, the immunopheno-type of the human pluripotent stem cell-derived limbal stem cells regarding the CD28-molecule should be restudied.
These results on the immunophenotype of human pluripotent stem cell-derived limbal stem cells serve as a basis for the understanding of their immunogenicity. Nevertheless, further analysis should be conducted to understand the overall immunological properties that these cells possess. To make cell replacement therapy possible, studying how inflammation affects the immunopheno-type of these cells would be of interest. Also, it would be important to understand, if the particular method used to differentiate the limbal stem cells of this study changes the immunogenicity of the cells
Robottikäsivarren integrointi autonomiseen maa-ajoneuvoon
No full textTyön tarkoituksena on toteuttaa robottikäsivarrelle ohjaus ja liittää käsivarsi itseohjautuvaan ajoneuvoon. Liittämällä robottikäsivarsi ajoneuvoon saadaan ajoneuvolle useampia käyttötarkoituksia. Ajoneuvo ei enää vain kulje paikasta toiseen, vaan se voi myös esimerkiksi siirrellä kappaleita käsivarrellaan.
Tässä työssä toteutetaan toimiva ohjaus robottikäsivarteen, joka liitetään osaksi ajoneuvoa. Ohjauksen valinnassa pohditaan robottikäden valmistajan tarjoaman valmiin työkalun ja itse kirjoitetun ohjauskoodin välillä. Valmiin työkalun etuja ovat sen käyttövarmuus ja luotettavuus. Lisäksi se on erittäin helppo saada toimimaan. Kirjoittamalla oman ohjauksen robotille saan ohjauksesta muokattavamman. Päädyin toteuttamaan oman ohjauksen, jolloin robottia pystyy ohjaamaan samalla ohjaimella kuin ajoneuvoakin. Se ei olisi ollut mahdollista valmiilla työkalulla. Ohjauksessa hyödynnetään robotinohjausjärjestelmää (engl. Robot Operating System, ROS), jota myös ajoneuvon toiminnot käyttävät. Tämä helpottaa robottikäsivarren liittämisessä ajoneuvoon.
Vaikka työ painottuu ohjauksen toteuttamiselle, tarkastellaan työssä myös robottikäsivarren liittämistä ajoneuvoon. Käsivartta ei vielä kiinnitetä ajoneuvoon, vaikka liitäminen onkin lopulta hyvin yksinkertaista. Työssä käydään kuitenkin läpi liittämisessä huomioitavat asiat. Kun robottikäsivarsi korvaa ajoneuvossa tällä hetkellä olevan kameran, hankaloittaa se käytännön ohjaamista. Käyttäjä ei pysty enää seuraamaan ajoneuvon ja robotin liikkeitä. Tarvittaessa ajoneuvoon voisi kiinnittää pienemmän kameran, jolla ongelma ratkaistaisiin
Risks of intelligent automation and their impact on internal audit
No full textNew technologies are driving transformative changes in all industries. Organizations are adopting new technologies seeking more efficiency and ways to capture value. The role of risk management as a part of organization's decision-making process is emphasized especially now when organizations are facing increasing uncertainty due to the opportunities and risks presented by new technology. Also, increasing uncertainty makes regulatory environment more complex and increases requirements of reporting organizational risks to external stakeholders.
Emerging technologies bring significant opportunities, which sometimes can overshadow their risks. Emerging technologies can complicate existing risks and create risks that organizations have not experienced before. To reach the full potential of technology investments, organizations are seeking new ways to manage their risks. One of the technologies transforming businesses in all industries is artificial intelligence, which can be combined with Robotic process automation.
Robotic process automation (RPA) alone can have significant impacts to organization’s processes but has certain limitations. RPA can only automate specific rule-based tasks. When artificial intelligence capabilities are added to RPA, organizations are able to automate entire workflows. Artificial intelligence capabilities combined to RPA is called intelligent automation. With intelligent automation, predictions and decisions requiring human perception can be automated. Opportunities are clear but intelligent automation creates new kind of risks.
As organizations are seeking new ways to manage risks of intelligent automation, internal audit faces need to develop as well. In general, development of internal audit, the third line of defense, is actual topic. Especially opaque nature of intelligent systems makes understanding them more difficult and artificial intelligence is often referred as “black box”. The objective of this research is to find out the key risks intelligent automation creates to organizations, what kind of challenges they pose to internal audit and what can internal audit do to keep up and stay relevant. The research is multi-method research, consisting expert interviews as qualitative method and survey as quantitative method.
Based on the interviews and survey conducted, five most relevant risk categories were identified. They are technology risks, cyber-risks, people related risks, risks related to strategy of intelligent automation and risks related to design and implementation of intelligent automation. Many of the key risks of intelligent automation are related to competence gaps in organization, increased reliance in intelligent systems and opacity of algorithmic decision-making. In addition, the big amounts of data used by intelligent automation and new access points it crates make cyber-risks relevant especially concerning this technology.
The key challenges, which risks of intelligent automation forces internal audit to face are increasing competence requirements, internal audits role and position in intelligent automation adoption and methods monitoring and auditing intelligent automation. Four key ways to tackle these challenges are improving internal audit’s competences when possible, flexible resourcing models and internal audit’s early involvement in intelligent automation adoption process. Based on the interviews and survey conducted, increased competence requirements is the biggest challenge to internal audit, especially in small internal audit organizations. In addition to technical skills required, internal auditors should have adequate understanding of many other aspects of intelligent automation, like regulation and ethicality questions
Laserhitsaussuuttimen suojakaasun virtausmallinnus
No full textLaserhitsauksessa metalli lämpenee ja altistuu hapettumiselle. Hapettumisen estämiseksi hitsauksessa käytetään suojakaasua. Liian pieni määrä suojakaasua johtaa heikkoon liitokseen, mutta liian suuri määrä on puolestaan taloudellinen menoerä. Sopivan suuttimen suojakaasun määrän ja muodon testaaminen on 3D-tulostettuina prototyyppeinä hidasta. Tässä työssä tarkasteltiin, mitä vaadittaisiin suuttimen CFD-mallinnukseen, mikäli haluttaisiin tutkia tilavuusvirran ja pinnan etäisyyden vaikutusta suojakaasun tilavuusosuuteen.
Työn teoriaosuudessa tutustuttiin virtaukseen liittyviin ilmiöihin, mallinnuksen yksinkertaistuksiin, laskentakaavoihin sekä Comsolin verkkosivujen ohjeistuksiin. Teorian pohjalta pyrittiin luomaan mahdollisimman tarkka sekä laskennallisesti taloudellinen ja stabiili malli. Tämän jälkeen tulokset laskettiin ja esitettiin taulukoidussa muodossa. Lopuksi pohdittiin mallin ja suuttimen parannusehdotuksia.
Tulosten perusteella suutin ei saavuttanut haluttua suojakaasun 90 %:n tilavuusosuutta. Osuuteen ei voitu vaikuttaa merkittävästi 5–35 mm:n etäisyyksillä ja 10–50 l/min syöttönopeuk-silla. Tulokset olivat keskimäärin 50–65 % alueella, mutta ajasta riippuvaa vaihtelu oli merkittävää. Vaihtelu lisääntyi etäisyyden kasvaessa ja tilavuusvirran vähentyessä. Tulosten pohjalta vaikuttaakin, että geometria imee suuttimen yläaukosta vakiomäärän ilmaa suhteessa syötettävään suojakaasumäärään. Siksi tulokset eivät juurikaan parantuneet parametreja muuttamalla.
Ongelmana tulosten luotettavuuden suhteen oli turbulenssimallin, numeraalisen tarkkuuden tarkastelun sekä hilakoon tarkastelun puuttuminen. Lisäksi suuttimen geometriaa olisi voinut yksinkertaistaa huomattavasti poistamalla suojakaasun tuloväyliä. Myöskin pyöristyksiä olisi kuulunut käyttää enemmän parempien mallinnustulosten saamiseksi.
Saatujen tulosten perusteella suuttimen suorituskykyä voisi parantaa pyrkimällä estämään ilman imeytymistä suuttimen yläosasta suojakaasuun. Lisäksi suojakaasun jakautuminen oli epätasaista, ja siksi jakajan tulisi hankaloittaa kaasun pääsemistä tuloputkea lähimpien ja vastapäätä oleviin putkii
Kansallinen turvallisuus sotilastiedustelun oikeuttajana
No full textTeknologisen ja taloudellisen kehityksen myötä entistä suurempi osa viranomaisia kiinnostavasta tiedosta on siirtynyt sähköiseen muotoon. Tämä on myös monimutkaistanut yhteiskunnan uhkakuvia ja kasvattanut tarvetta uusille turvallisuusviranomaisten tiedustelutoimivaltuuksille. Tähän kehitykseen on Suomessa vastattu uudella tiedustelua koskevalla lainsäädäntökokonaisuudella, jonka eduskunta hyväksyi viime vuonna. Tiedustelulakien säätämisen yhteydessä myös perustuslain yksityisyydensuojaa koskevaa pykälää oli muutettava. Uuden PL 10.4 §:n mukaan yksityisyydensuojaan voidaan puuttua kansallisen turvallisuuden nimissä.
Kansallisen turvallisuuden käsitteellä on vakiintunut asema Euroopan Unionin oikeudessa ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä ja sen perusteella voidaan rajoittaa Euroopan Unionin perusoikeuskirjan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen turvaamia oikeuksia. Eurooppalainen oikeuskäytäntö ei kuitenkaan määrittele sen sisältöä tarkemmin. Kansallinen turvallisuus kuuluu valtiosuvereniteetin piiriin ja sen määrittäminen on ensisijaisesti kansallisen käytännön varassa. Suomessa kansallisen turvallisuuden käsitettä ei ole määritetty säädöstasolla.
Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kansallisen turvallisuuden oikeudellista käsitesisältöä sekä sen käyttöä uusien tiedustelutoimivaltuuksien oikeuttajana, erityisesti sotilastiedustelun kontekstissa. Tutkimus on lainopillinen ja sen tärkeintä lähdeaineistoa ovat uusi tiedustelulainsäädäntö lainvalmisteluaineistoineen. Näiden lisäksi perehdytään myös kansallista turvallisuutta ja tiedustelua käsitteleviin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuihin sekä suomalaisiin puolustus-, ulko- ja turvallisuuspoliittisiin selontekoihin.
Kansallinen turvallisuus määritellään Suomessa sitä uhkaavan toiminnan kautta. Kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaava toiminta on luonteeltaan sellaista, joka uhkaa suuren ihmismäärän henkeä tai terveyttä, yhteiskunnan vakautta tai kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta. Käsite on riittävän väljä pitääkseen sisällään mm. uudet informaatio- ja hybridisodankäynnin muodot, mutta samainen väljyys on ongelmallista perusoikeuksien toteutumisen kannalta. Turvallisuusviranomaisilla on merkittävä harkintamarginaali kansallisen turvallisuuden määrittelemisessä ja uusien tiedustelutoimivaltuuksien soveltamisessa, joka korostaa tiedustelutoiminnan riittävän valvonnan merkitystä. Valvonnan riittävyys on tärkeässä asemassa myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tiedustelutoimintaa koskevassa oikeuskäytännössä. Kansallisella turvallisuudella voidaan perustella erittäin pitkälle meneviä perusoikeusrajoituksia, kunhan tiedustelutoiminnan valvonta on asianmukaisesti järjestetty
Ironinen lahjanantokäyttäytyminen
No full textKulutusvalinnat ovat keino viestiä kanssaihmisille. Kuluttamalla ilmaisemme, mistä pidämme, mitä haluamme elämältä ja mitä emme voi sietää. Kuluttamisen viestinnällinen luonne korostuu lahjoja annettaessa, jolloin kulutuksen kohteena oleva tavara tai asia annetaan toiselle henkilölle.
Tutkimuksen tarkoituksena on eritellä ja luokitella lahjojen avulla ilmaistavia merkityksiä silloin, kun lahja onkin olemukseltaan ironinen eli edustaa päinvastaista, kuin mitä lahjanantaja haluaa lahjanannon välityksellä lahjansaajalle ilmaista. Ironinen kuluttaminen itsessään on ajallemme tyypillinen kulutusilmiö, jolla halutaan esimerkiksi tuoda esiin omaa persoonallisuutta tai ottaa kantaa makrotason kysymyksiin kääntämällä kuluttamisen sosiokulttuurillisia normeja päälaelleen. Erityisen kiinnostavaksi tutkimuksen aiheen tekee se, miten tämä kuluttamisen ironinen ulottuvuus soveltuu lahjojen antamiseen, ja mitä näillä ironisilla lahjoilla halutaan sanoa lahjansaajalle.
Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisin menetelmin. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla, joissa hyödynnettiin Critical Incident Technique -menetelmää ironisten lahjojen antamisen taustalla olevien tarkoitusperien tunnistamiseksi. Analysoitavaksi päätyi yhteensä 12 haastattelua, jotka nauhoitettiin ja litteroitiin ennen litteroitujen tekstitiedostojen viemistä ATLAS.ti -ohjelmaan. Ohjelmaa hyödyntäen suoritettiin koodaukset ja kolmitasoinen sisällönanalyysi, minkä avulla päädyttiin yksittäisten lahjanannon merkitysten kautta useat eri lahjanantotilanteet kattaviin kokonaisulottuvuuksiin.
Tutkimuksessa tunnistettiin ironisten lahjojen kautta ilmaistaville merkityksille kuusi erilaista ulottuvuutta: itseilmaisu ja tahdon ilmaisu, välittäminen ja kehystäminen sekä nostalgisointi ja satirisointi. Nämä on mahdollista luokitella edelleen vastaavasti kolmeen erilaiseen alaluokkaan sen mukaan, määrittelevätkö merkitykset lahjanantajaa, tämän suhdetta lahjansaajaan vaiko tilannetta, jossa lahja annettiin. Käytännössä merkitysten ”kohteet” ovat kuitenkin aina jossain määrin limittäisiä.
Tutkimustulokset osoittavat, että ironisilla lahjoilla voidaan ilmaista yhtä monipuolisia ja hyväntahtoisia merkityksiä kuin ei-ironisillakin lahjoilla. Tämä laajentaa lahjanantajan vaihtoehtoja: suurta symbolista arvoa edustavat, ulkoiselta olemukseltaan vaatimattomat ironiset lahjat voivat olla esimerkiksi edullisempia kuin vastaavaa ilmaisevat ei-ironiset lahjat. Toisaalta ironisia lahjoja antavat henkilöt huomioivat lahjanantokäyttäytymisessään usein myös vastuullisuuden, ja haluavat ironistenkin lahjojen olevan sellaisia, jotka lahjansaaja säilyttää ja pitää arvossaan omaleimaisen lahjanantotilanteen jälkeenkin.
Tutkimus yhdistelee klassisia kuluttajakäyttäytymisen tutkimuksen teemoja – kuluttamisen symbolisia merkityksiä ja lahjanantokäyttäytymistä – esitellen samalla ajankohtaisen kulutusilmiön. Myös markkinoijat voivat hyödyntää tutkimuksen havaintoja ironisten lahjanantotilanteiden spontaaniudesta markkinointiviestinnän suunnittelussa