47495 research outputs found
Sort by
Makrofagien ja mikrogliojen immuunisuppressiivinen signalointi glioblastoomassa
No full textGlioblastooma (GBM) on pahalaatuinen keskushermoston graduksen IV kasvain, jossa elinaika diagnoosin jälkeen on noin 15 kuukautta. Glioblastooman immuuniterapiasta ei ole saatu toivotun kaltaisia tuloksia. Siksi tämän työn tavoitteena on tutkia glioblastooman immuunisuppressiota sitä välittävien makrofagien ja mikrogliojen näkökulmasta.
Immuunisuppressiossa immuunipuolustusjärjestelmän kyky tunnistaa syöpä ja hyökätä sitä vastaan on heikentynyt. Immuunisuppression kehittymistä voidaan edesauttaa esimerkiksi vaikuttamalla T-solujen toimintaan tai edistämällä makrofagien ja mikrogliojen polarisaatiota kohti immuunisuppressiivista M2-muotoa. Tässä työssä käydään läpi glioblastoomassa tärkeitä solujen väliseen ja sisäiseen signalointiin osallistuvia molekyylejä, eli signalointimolekyylejä. Näihin lukeutuu sekä ligandit, reseptorit, että signaalinvälittäjät. Työssä käydään läpi signalointimolekyylejä, jotka aiheuttavat M2-polarisaatioita sekä signalointimolekyylejä, joiden avulla makrofagit ja mikrogliat edistävät immuunisuppressiota.
Glioblastoomassa immuunisupression kannalta merkittäviä säätelijöitä ovat neurofibromiini 1 (NF1), programmed death ligand 1 (PD-L1), the signal transducer and activator of transcription 3 (STAT3), interleukiini 10 (IL-10) ja nuclear factor -κB (NFκB). Lisäksi glioblastoomissa on merkittävässä roolissa isositraattidehydrogenaasin (IDH) mutaatio. NF1 on tuumorisuppressori, joka voidaan menettää glioblastoomasoluissa. Tämä voi johtaa muiden signalointimolekyylien voimistavaan säätelyyn sekä makrofageissa ja mikroglioissa. Syöpäsolujen IDH-mutaatio tekee kasvaimista immunologisesti vähemmän aktiivisia, mutta PD-L1, IL-10, NFκB ja STAT3 edesauttavat immuunisuppressiota. Näiden signalointimolekyylien yhteisvaikutuksen parempi ymmärtäminen auttaisi kehittämään parempia terapeuttisia sovelluksia glioblastooman hoitoon
Vahinkovakuutusyhtiöiden sääntelykehys: Miten sääntely koetaan ja miten sääntelyriskiä hallitaan?
No full textVahinkovakuutusyhtiöt ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä toimijoita. Finanssialalla sääntely on ollut aina keskeinen osa toimintaa. Sääntely on pakottavaa ja sen toteuttamista valvotaan yhtiöiden ulkopuolelta. Suuri osa vakuutusyhtiöiden sääntelystä tehdään Euroopan unionissa, mutta myös kansallista sääntelyä tehdään edelleen. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on kartoittaa vahinkovakuutusyhtiöiden sääntelykehystä. Tutkielmassa tarkastellaan, mistä lainsäädäntöhankkeet lähtevät, miten yhteistyö alalla toimii ja millaisia toimijoita vahinkovakuutusyhtiöiden sääntelyyn liittyy. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten sääntely vahinkovakuutusyhtiöissä koetaan ja millaisia riskienhallinnallisia keinoja sääntelyriskin hallitsemiseksi on. Lisäksi nykylainsäädäntöä arvioidaan sääntelyteorian avulla.
Tutkimus toteutettiin kahdeksan asiantuntijahaastattelun pohjalta. Haastateltavat edustivat vahinkovakuutusyhtiöitä, valvovaa viranomaista, edunvalvontajärjestöä ja lainsäätäjää. Tutkimus on luonteeltaan teorialähtöinen kvalitatiivinen tutkimus. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä. Aineisto luokiteltiin ja yhdisteltiin teorian käsitteiden ja mallien avulla.
Muuttuva sääntely on aiheuttanut vahinkovakuutusyhtiöille paineita kehittää toimintamallejaan. Lainsäädäntö on itse luonut vakuutusyhtiöille mekanismit seurata ja varautua sääntelyriskeihin. Solvenssi II -sääntelyn nojalla vakuutusyhtiöissä on oltava riskienhallintajärjestelmä, sisäisen valvonnan (compliance) ja tarkastuksen järjestelmät sekä aktuaaritoiminto. Lainsäädäntöhankkeiden aktiivinen seuranta ja arviointi yhtiön toimintaan suhteutettuna ovat keskeisiä menetelmiä, joiden avulla vakuutusyhtiö voi varautua tuleviin muutoksiin ennalta. Lainsäädäntöön vaikuttaminen lähtee alan yhteisestä etujärjestöstä Finanssiala ry:stä, jonka toimintaan panostaminen lisää vakuutusyhtiöiden mahdollisuuksia vaikuttaa. Ensisijaisen tärkeää on aktiivinen osallistuminen FA:n työryhmiin ja kommentointipyyntöihin.
Sääntelyriskit ovat vakuutusyhtiöissä merkittäviä riskejä, jotka korostuvat toiminnan kehittämisessä ja sisäisten toimintamallien kautta. Sisäisen sääntelyriskin hallinta edellyttää koko organisaation kouluttamista, jotta sääntelyn edellyttämät vaatimukset ymmärretään jokapäiväisessä toiminnassa. Liiketoiminnan kehittämisessä on huomioitava sääntelyn aiheuttamat rajoitteet. Nykysääntely koetaan lähtökohtaisesti tarkoituksenmukaisesti ja sen avulla on saavutettu onnistuneita tavoitteita. Sääntelyn ongelmiksi nousivat kustannukset, rajoittavuus ja toimeenpanolle jäävä aika. Kokonaisuudessaan sääntely koetaan vakuutusalalla hyvin luonnolliseksi, jopa keskeiseksi ja välttämättömäksi osaksi toimintaa. Tiukalla sääntelyllä varmistetaan finanssialan kriisinsietokyky, järjestelmän luotettavuus ja jatkuvuus sekä asiakkaiden etujen turvaaminen. Huolellinen sääntelyn arviointi ja toimeenpano voivat tuottaa vakuutusyhtiölle jopa kilpailuetua
Tracking based virtual reality player experience measurement method
No full textThe purpose of my thesis is to explore the possibilities of using room-scale virtual reality tracking data for player experience measurement. This study is based on the theoretical background of user experience, games user experience, virtual reality, virtual reality experience, and motion sickness research. Based on the theoretical background, a method for semi-automated evaluation of player experience using tracking data is created
Identiteettipoliittiset ulottuvuudet venäjän kieltä opiskelevien näkemyksissä
No full textTämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia käsityksiä venäjän kielen opiskelijoilla on venäjän kielestä ja mistä nämä käsitykset ovat välittyneet. Lisäksi selvitetään, millaisia identiteettipoliittisia ulottuvuuksia venäjän kielen opiskeluun sisältyy. Empiirinen aineisto koostuu kolmesta haastattelusta. Aineistoa analysoidaan teoriaohjaavasti.
Käsitys teoreettisena käsitteenä ymmärretään kielellisenä kuvauksena siitä, miten yksilö suhtautuu johonkin asiaan ja mitä hän pitää totena. Käsitysten lähdettä kuvataan tässä tutkimuksessa jakaen käsitysten välittäjiä ihmiskasvoisiin ja kasvottomiin välittäjiin. Käsitysten luonnetta analysoidaan kieli-ideologian ilmentäjänä. Kieli-ideologia sisältää yksilön tai yhteisön uskomuksia ja käsityksiä kielestä. Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota kieli-ideologiaan sisältyviin motivaatiotekijöihin. Motivaatiotekijät jakautuvat integratiivisiin ja instrumentaalisiin tekijöihin. Integratiivisiin tekijöihin lukeutuvat esimerkiksi samaistuminen kieltä puhuviin, sekä halu tutustua heihin ja heidän kulttuuriinsa. Instrumentaaliset eli välineelliset tekijät liittyvät hyötyihin, joita kielellä katsotaan olevan esimerkiksi työelämässä tai koulutuksellisissa yhteyksissä.
Identiteettipolitiikka määritellään yleisesti poliittiseksi toiminnaksi, jota harjoittaa identiteetin kokemukseltaan yhtenäinen ryhmä ja sen jäsenet. Identiteettipolitiikkaa on tulkittu aineistosta toiseuden rakentamisen ja kollektiivisiksi muotoutuvien näkemysten ja tavoitteiden kautta. Rakentamalla eli kuvaamalla toiseutta, yksilö rakentaa omaa identiteettiään. Toinen ja toiseus edustaa jotain, johon yksilö joko kokee samaistuvansa, tai jonka hän kokee erilaiseksi itseensä nähden.
Tutkimuksen tuloksena ilmeni, että haastateltavien idea venäjän kielen opiskelun aloittamisesta on syntynyt perheenjäsenten innoittamana. Käsitysten välittäjien teoreettisen jaon mukaisesti käsitykset ovat siis välittyneet ihmiskasvoisilta käsitystenvälittäjiltä. Kieli-ideologia opiskelijoilla määrittyy selkeästi kielen oppimista motivoivaksi. Se sisältää yhtaikaisesti sekä instrumentaalisia että integratiivisia motivaatiotekijöitä. Kieli nähdään etuna työmarkkinoilla. Lisäksi sen koetaan lisäävän ymmärrystä venäläistä kulttuuria kohtaan. Toiseus rakentuu samaistumisen ja erilaisuuden kokemusten myötä. Opiskelijoille toiseutta edustavat muut kieltä opiskelevat, venäläiset ja Venäjään kielteisesti suhtautuvat suomalaiset. Haastateltavat suhtautuvat Venäjään myönteisesti tai neutraalisti, mutta eivät tunne varsinaista yhtenäisyyttä muiden venäjän kielen opiskelijoiden kanssa. Siitä huolimatta, että opiskelijat eivät tunnista laajaa yhtenäisyyttä kieltä opiskelevan ryhmän keskuudessa, ilmenee heillä identiteettipoliittisuutta ilmentäviä yhtenäisiä näkemyksiä ja toiveita. Opiskelijat kuvaavat Suomessa ilmenevän jonkin verran ennakkoluuloisuutta Venäjää kohtaan ja esittävät ajatuksen, että laajeneva venäjän kielen taito yhteiskunnassa vähentäisi ennakkoluuloja
Kulttuuripääoman yhteys ammattikoululaisten jatko-opintohalukkuuteen
No full textSuomessa toisen asteen ammatillinen koulutus ja lukio ovat rinnakkaisia väyliä, joista molemmat tuottavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Koulutuspoliittiset uudistukset ovat kuitenkin muuttaneet ammatillista koulutusta viime vuosina, ja opetus on painottunut entistä voimakkaammin ammatilliseen osaamiseen ja erikoistumiseen, sekä henkilökohtaistamiseen ja valinnaisuuden lisääntymiseen tutkinnon rakenteessa. Yleisen korkeakoulukelpoisuuden toteutuminen saattaa näin jäädä aiempaa enemmän yksittäisen opiskelijan valintojen ja henkilökohtaisten taustan varaan.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan ammattikouluopiskelijoiden kulttuuripääoman yhteyttä heidän halukkuuteensa jatkaa opintoja korkeakoulussa ammattiin valmistumisensa jälkeen. Teoriataustana ja tulkinnan välineenä käytetään Pierre Bourdieun kulttuuripääoman käsitettä (1977), johon myös lähdemateriaalina käytetty kotimainen ja kansainvälinen tutkimus nojautuvat. Tässä tutkielmassa kulttuuripääoman indikaattoreina toimivat vanhempien koulutustausta, sekä opiskelijan peruskoulussa suoriutuminen. Tutkielmassa selvitetään, onko peruskoulussa suoriutuminen, tai vanhempien koulutustaso yhteydessä siihen, halutaanko opintoja jatkaa ammatillisen perustutkinnon jälkeen korkeakoulussa. Tutkittavien muuttujien välisiä yhteyksiä testattiin ristiintaulukoinnin ja khiin neliötestin avulla Amisbarometri 2017-aineistosta ammatillista perustutkintoa nuorisolinjalla opiskelevien osalta.
Analyysitulosten mukaan sekä vanhempien koulutustaso, että opiskelijan kokemus suoriutumisestaan peruskoulussa olivat positiivisesti yhteydessä jatko-opintohalukkuuteen korkeakoulussa. Kummankin edellä mainituista, jatko-opintohalukkuutta ennakoivista muuttujista voidaan katsoa viittaavan kulttuuripääomaan, jonka on tutkitusti todettu tukevan menestymistä koulujärjestelmässä. Aiemman tutkimuksen perusteella erityisesti materiaalisella ja henkilöityneellä kulttuuripääomalla tulkittiin olevan merkitystä jatko-opintohalukkuuteen, mm. kodin elintason ja taloudellisen tilanteen sallimien mahdollisuuksien, sekä vanhempien välittämän strategisen tiedon ja kodin kulttuurisen ilmapiirin kautta.
Kaiken kaikkiaan sosiaalisella taustalla vaikuttaisi olevan merkitystä siihen, millaiseksi opiskelija hahmottaa omat mahdollisuutensa koulutusjärjestelmässä. Tutkimus herättää kysymyksen siitä, kohentaako, tai pitääkö ammatillisen perustutkinnon sisältö yllä korkeakouluvalmiuksia, vai muodostaako ammatillinen koulutus peruskoulun jälkeen kuilun, joka jättää korkeakouluvalmiudet yksilön kulttuuripääoman, tai henkilökohtaisten kurssivalintojen varaan. Tämän selvittämiseksi tarvitaan kuitenkin jatkotutkimusta ammatillisen koulutuksen sisällöstä, sekä opiskelijoiden kokemuksista aiheesta
Isositraattidehydrogenaasimutaatio: Vaikutus glioomakasvaimen immuunijärjestelmään
No full textGlioomat ovat eräitä aggressiivisimmista ja tappavimmista aivosyövistä. Niiden aggressiivisuudesta ja tappavuudesta kielii se, että tyypillisesti potilaat selviävät vain 15 kuukautta diagnoosin jälkeen. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää löytää niihin mahdollisimman tehokkaita hoitoja. Isositraattidehydrogenaasi (IDH) toimii normaalisti sitruunahappokierrossa entsyyminä α-ketoglutaraattia tuottavassa reaktiossa. IDH:n mutaatioilla on kuitenkin todettu yhteyksiä kasvaimen immuunijärjestelmän toimintaan glioomissa. On myös todettu, että mutaatio glioomissa tapahtuu jo syövän alkuvaiheessa niin kutsutuissa syövän kantasoluissa. On todettu myös, että glioomista IDH-villityypin gliooma, eli ei mutatoitunut muoto on kaikista tappavin.
Tämä työn tarkoituksena on selvittää IDH-mutaation vaikutuksia gliooman ja sen ympäristön immuunijärjestelmään ihmisessä. Kyseessä on R-ohjelmakielen avulla tehty ekspressioanalyysi jossa vertaillaan kolmea eri ryhmää keskenään. Ensimmäinen ryhmä on IDH-villityyppi, toinen IDH-mutaatio yhdistettynä 1p/19q deleetioon, ja kolmas IDH-mutaatio ilman 1p/19q deleetiota. Analyysissä käytetty data on peräisin The Cancer Genome Atlas –projektista. Dataa on niin alemmilta glioomaluokituksilta kuin myös korkeamman tason glioblastoomista. Ensin ryhmistä etsittiin ne geenit, joilla ekspressioero on tarpeeksi suuri. Tämän jälkeen tarpeeksi suuren ryhmien välisen ekspressioeron saaneiden geenien tilastollinen merkittävyys varmistettiin t-testin avulla. Lopuksi näitä geeniryhmiä analysoitiin KEGG-reittianalyysin ja Gene Ontology –annotaatioiden avulla. Merkittävimpänä havaintona voidaan pitää interferoni (IFN)-γ:n signaloimana tuotettavien kemokiinien vähenemistä niissä ryhmissä, joissa oli IDH-mutaatio. Tämä kemokiinien väheneminen johtaa siihen, että CD8+ tappaja-T-solut eivät pääse tunkeutumaan syöpäkudokseen yhtä hyvin. Analyysissä tuli myös esille luokan II MHC-kompleksin ekspression muutos. Se ilmeni ekspression pienemiseksi IDH-mutatoituneissa kasvaimissa. Kun luokan II MHC-kompleksien määrä laskee, laskee myös CD4+ auttaja-T-solujen määrä. IDH-mutatoituneissa syövissä siis sekä CD8+ tappaja-T-solujen, että CD4+ auttaja-T-solujen määrä laskee, heikentäen kudoksen immuunijärjestelmän toimintaa
Optimization of 2d drawings in architectural engineering and construction
No full textThe work of optimizing the 2d drawings in order to improve their readability and make them ready for the professional use is currently executed manually by the architectural designers, taking too much time and too many resources. This thesis suggests different approaches to improve the designers' life and reduce their workload by automatically restructuring the model representations.
This thesis includes an introduction into the field of Building Information Modelling (BIM) technologies, their influence on the current state of the world, as well as into Tekla Structures, the tool for applying these technologies for construction and engineering onto the real-life tasks.
As the result, different approaches to solving the aforementioned problem are suggested in this thesis, as well as metrics to evaluate if the drawing is optimized. Firstly, the randomized approach is presented, as a way of quickly creating a fixed drawing by following simple and random changes that improve the drawing. Secondly, the grid-based approach is discussed. This method relies on a set of rules and actions and is based on geometrical properties of elements of drawings, thus being more structured. Finally, more restrictions for this method are introduced, effectively improving the quality of the optimization and execution time due to completing less actions. The testing is performed on real-life data provided by engineers.
After being described, all of the suggested approaches are being compared to each other and to the designers' work. It is shown that the proposed approaches provide time efficient results that are comparable to the ones created by professionals.
The possible ways of continuing the development are as well presented
Kseniâ Sobčak — ”svetskaâ l’vica” ili ”borec s vlast’û”: Reprezentaciâ i imidž ženŝiny-politika v predvybornom diksurse SMI 2018 goda. / Ksenija Sobtšak — ”seurapiirijulkkis” vai ”taistelija valtaa vastaan”: Naispoliitikon representaatio ja imago Venäjän median vaalidiskurssissa vuonna 2018.
No full textTutkielmassa tarkastellaan presidenttiehdokas Ksenija Sobtšakin representaatioita ja imagoa venäläisessä mediassa vuoden 2018 presidentinvaalien aikana. Ksenija Sobtšak on Venäjällä tunnettu julkisuuden henkilö, toimittaja sekä oppositioaktivisti. Hänen ehdolle asettumisensa vuoden 2018 presidentinvaaleissa herätti kohua mediassa. Analysoin sekä Sobtšakia käsitteleviä sanomalehtikirjoituksia että hänen omia blogikirjoituksiaan.
Vaikka naispoliitikkojen määrä on lisääntynyt monissa maissa, politiikka mielletään edelleen ”miesten alueeksi” jonka ulkopuolelle naiset usein jätetään. Tutkimukseni lähtökohta oli ottaa selvää, miten naispoliitikosta puhutaan Venäjällä, jossa yhteiskuntaa ja poliittista keskustelua hallitsevat edelleen korostetun patriarkaaliset ja perinteiset arvot. Median valitsin tutkimuskohteekseni, koska medialla on tärkeä rooli yhteiskunnassa ja sen tuottama kuva naispoliitikoista vaikuttaa voimakkaasti heistä muodostettuun yleiseen mielipiteeseen. Toisaalta myös poliitikon imagolla on ratkaiseva tekijä äänestysvalintoja tehdessä.
Tutkimukseni aineisto koostuu 18 lehtiartikkelista, jotka julkaistiin venäläisissä sanomalehdissä ”Komsomolskaja pravda” ja ”Nezavisimaja gazeta” sekä kahdeksasta Ksenija Sobtšakin blogikirjoituksesta, jotka julkaistiin ”Eho Moskva” -radioaseman sivustolla. Aineisto on kerätty aikavälillä 18.10.2017-19.3.2018. Teoreettisena viitekehyksenä olen käyttänyt feminististä mediakritiikkiä sekä feminististä poliittisen julkisuuden tutkimusta. Tutkimukseni menetelmä on kriittinen diskurssintutkimus, jonka avulla analysoin median kieltä kiinnittäen huomiota sanaston valintaan, representaatioihin sekä sukupuolen ja imagon konstruoitumiseen.
Työssäni havaitsin, että lehtiartikkeleissa keskitytään Sobtšakin representaatioon ”seurapiirijulkkiksena” eikä häntä esitetä vakavasti otettavana poliitikkona. Häntä syytetään muun muassa yhteistyöstä Kremlin kanssa ja hänet esitetään toistuvasti ”vale-ehdokkaana”, jonka tehtävä on nostaa äänestysprosenttia ja lisätä vaalien legitimiteettiä. Artikkeleissa tulee esille ehdokkaan sukupuolittunut representaatio, jossa korostetaan yksityiselämään liittyviä tekijöitä usein skandaalien ja viihteellisyyden muodossa. Havaitsin myös trivialisointia sekä seksualisointia, mikä vaikuttaa Sobtšakin uskottavuuteensa poliittisena toimijana.
Sen sijaan Sobtšak itse luo blogeissaan imagoa oppositioehdokkaasta, joka taistelee valtaa vastaan. Hän korostaa tyytymättömyyttä nykyiseen hallintoon ja maan nykytilanteeseen. Hän taistelee myös oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon puolesta. Hän korostaa imagossaan ”maskuliinisia” luonteenpiirteitä, kuten rohkeutta ja itsevarmuutta, mutta toisaalta myös feminiinisiä arvoja, kuten perhe-elämää, sosiaalipolitiikkaa sekä aitoutta ja emotionaalisuutta. Hän kannattaa feministisiä näkemyksiä, ja kamppailee sukupuolten tasa-arvon puolesta. Hän haastaa perinteisen naiskuvan ja rikkoo perinteisiä sukupuolirooleja.В исследовании рассматриваются репрезентации и имидж Ксении Собчак, кандидата в президенты 2018 года в российских СМИ. Ксения Собчак является известным общественным деятелем, журналистом и активистом оппозиции. Ее кандидатура на президентских выборах 2018 года вызвала ажиотаж в СМИ. Мы исследовали, какие репрезентации создают газеты о Собчак и какой имидж она сама создает в своем блоге.
Хотя число женщин-политиков увеличилось во многих странах, политика все еще воспринимается как «мужская сфера», из которой женщин исключают. Нас интересовало то, как о женщине-политике говорят в российских СМИ, так как в России патриархальные и традиционные ценности по-прежнему доминируют в обществе и политике. СМИ играют важную роль в обществе, так как то, как они описывают женщин-политиков, влияет на общественное мнение о последних. С другой стороны, имидж политика также является решающим фактором для избирателей.
Материалом исследования послужили 18 статей из двух российских газет «Комсомольская правда» и «Независимая газета» и 8 публикаций из личного блога Ксении Собчак на сайте радио «Эхо Москвы» в период 18.10.2017-19.3.2018. Теоретической основой дипломной работы является феминистская критика СМИ и политической публичности. Методом является критический дискурс-анализ, с помощью которого мы анализировали язык СМИ, обращая внимание на выбор лексики, на репрезентации, конструирование гендера и имиджа.
Мы обнаружили, что в статьях газет основное внимание уделяется репрезентации Собчак как «светской львицы», и ее не принимают всерьез как политика. Ее обвиняют, в частности, в сотрудничестве с Кремлем и в том, что она является «ложным кандидатом», задачей которого является повышение явки избирателей и легитимности выборов. В ее описании были видны гендерно-маркированные репрезентации, в которых подчеркивали частные проблемы приватной сферы и фокусировались на скандалах и развлекательности. Также мы заметили тривиализацию и сексуализацию, которые снижали степень доверия к Собчак как политическому деятелю.
Сама Собчак в своем блоге создает имидж оппозиционного кандидата, борющегося за власть. Она подчеркивает недовольство нынешнем правительством и ситуацией в стране. Она также борется за справедливость и равенство. В своем имидже она подчеркивает как «маскулинные» качества характера, например, смелость и уверенность в себе, так и «фемининные» ценности, такие, как частная сфера, социальная политика, честность и эмоциональность. Собчак утверждает, что поддерживает феминистские взгляды, а также борется с гендерным равенством, бросает вызов традиционному женскому образу и разрушает традиционные гендерные стереотипы.КСЕНИЯ СОБЧАК — «СВЕТСКАЯ ЛЬВИЦА» ИЛИ «БОРЕЦ С ВЛАСТЬЮ»: Репрезентация и имидж женщины-политика в предвыборном дискурсе СМИ 2018 год
Muovien pitkäaikaiskestävyyden testimenetelmät
No full textMuoveja käytetään monissa erilaisissa käyttökohteissa, kuten pakkauksissa sekä elektroniikka- ja rakennusteollisuudessa. Eri sovelluskohteet asettavat muovituotteille eritasoisia vaatimuksia ja tuotteiden käyttöikä voi vaihdella hyvinkin lyhyestä ajasta vuosikymmeniin. Ajan kuluessa muovin ominaisuudet muuttuvat monien tekijöiden vaikutuksesta, jolloin puhutaan muovin vanhenemisesta. Tuotesuunnittelun ja -kehityksen kannalta on tärkeää saada luotettavaa tietoa siitä, miten eri tekijät vaikuttavat muovien vanhenemiseen ja kuinka pitkä käyttöikä tuotteille voidaan luvata. Tämän työn tarkoituksena on selvittää, millaisilla menetelmillä muovien pitkäaikaiskestävyyttä testataan eli miten tutkittavia näytteitä vanhennetaan ja miten näytteiden muuttuneita ominaisuuksia testataan vanhennuksen jälkeen.
Työ jakaantuu kolmeen osaan. Ensiksi käsitellään muutamaa tähän työhön valittua muovien vanhenemiseen vaikuttavaa ympäristötekijää, minkä jälkeen perehdytään tutkittavien materiaalien vanhentamiseen käytettäviin menetelmiin. Muoveja voidaan vanhentaa joko luonnollisissa olosuhteissa tai laboratoriossa, jossa vanheneminen tapahtuu nopeutetusti. Lopuksi käsitellään testimenetelmiä, joiden avulla selvitetään miten materiaalin ominaisuudet ovat muuttuneet vanhenemisen myötä.
Muovimateriaalien vanhentaminen luonnollisissa olosuhteissa altistaa materiaalin todellisille sääolosuhteiden vaihteluille. Tällainen vanhennustestaus voi kuitenkin kestää useita vuosia, mikä ei useimmiten ole kannattavaa. Tuloksia saadaan nopeammin silloin, kun näytteitä vanhennetaan laboratoriossa keinotekoisesti. Sääolosuhteiden huomattava vaihtelu paikasta, vuorokauden ajasta ja vuodenajasta riippuen tulee ottaa huomioon vanhennustestejä suunniteltaessa. Ongelmaksi muodostuu se, millaiset testiolosuhteet valitaan sellaisille tuotteille, joita on tarkoitus käyttää maailmanlaajuisesti. Työssä kiinnitetään huomiota myös siihen, miten hyvin laboratorioissa toteutettavat nopeutetut vanhennustestit vastaavat materiaalin käyttäytymistä ja kestävyyttä sen todellisissa käyttöolosuhteissa. Laboratoriotestit tulisi toteuttaa niin, että materiaalin vanhenemisen aiheuttama mekanismi pysyisi samana kuin luonnollisissa olosuhteissa, sillä muutoin laboratoriotestit eivät enää vastaa todellisuutta. Työssä tuodaan ilmi myös muita laboratoriotestien ja luonnollisen altistuksen korrelaatiota mahdollisesti heikentäviä tekijöitä