47495 research outputs found
Sort by
Ihanteen uuvuttamat: Työuupumuksen kuvaukset blogiteksteissä
No full textTämän kandidaatintutkielman aiheena on työuupumus sen kokeneiden näkökulmasta. Työuupumusta käsitteellistetään usein Maslachin ym. (1996) kolmiulotteisen mallin avulla. Tämä malli on yleisesti vakiintunut tapa käsitteellistää työuupumus. Mallin mukaan työuupumus koostuu kolmesta piirteestä, joita ovat uupumusasteinen väsymys, kyynistyminen ja ammatillisen itsetunnon vähentyminen. Yhteiskuntatieteellisemmin katsottuna työuupumuksessa voidaan esimerkiksi katsoa olevan kyse työn ongelmien yksilöllistämisestä, jota käytän apuna analyysini tulkinnassa. Tutkielmassani analysoin kuutta (6) työuupumuskokemuksesta kertovaa julkisesti saatavilla olevaa blogitekstiä teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Analyysini runkona toimii edellä mainitut työuupumuksen kolme vakiintunutta ulottuvuutta. Lisäksi tarkastelen analyysirungon ulkopuolelle jääviä kuvauksia työuupumuksesta. Analyysini keskiössä on se, miten blogiteksteissä kuvataan työuupumusta. Otan tarkastelussani huomioon myös vakiintuneen kolmiulotteisen käsityksen ulkopuolelle jääneet merkitykset, joita työuupumukselle annetaan. Aineiston analyysin perusteella voidaan todeta, että blogiteksteissä korostuvat uupumusasteinen väsymys ja ammatillisen itsetunnon vähentyminen. Kyynistymiseen liittyviä ilmauksia ei aineistossa juurikaan esiinny. Analyysirungon ulkopuolella blogiteksteissä korostuvat työuupumuksen yksilöllisyys ja häpeällisyys. Tutkielmani tukee jo aiemmin tutkimuksissa esitettyä näkökulmaa siitä, että työuupumuksen voi nähdä osana työn ongelmien yksilöllistymisen kehitystä, jossa työuupumus nähdään yksilön piirteiden syynä. Työuupumus näyttäytyy lopulta häpeän voimakkaasti leimaamana tilana, jossa työuupunut yksilö näyttäytyy heikkona työn vaatimusten ja ideaalisen työntekijyyden alla
Ohjelmistotuotannon menetelmän valinnan vaikutus työmotivaatioon
No full textTutkimuksessani pyrin ottamaan selvää, miten eri ohjelmistotuotannon menetelmät vaikuttavat työmotivaatioon. Tutkimuksia motivaatiosta ohjelmistotuotannossa on tehty, mutta ohjelmistotuotannon menetelmien eroista työmotivaatiossa ei ole juurikaan tutkittu. Tutkimus toteutetaan kirjallisuuskatsauksena, joten tutkimus kerää tietoa eri lähteistä ja yrittää yhdistellä teorioita muodostaakseen vastaukset tutkimuskysymyksiin.
Tutkimus vastaa kysymykseen "Miten ohjelmistotuotannon menetelmän valinta vaikuttaa työmotivaatioon?". Tutkimus selvitti, että ketterän menetelmän valinta projektiin kasvattaa työntekijöiden työmotivaatiota
Varusmiespalveluksen digitaalinen sotilaallisuus Instagramissa: diskurssianalyysi Inttielämää-kanavan ja varusmiesten tuottamista sotilaallisuuden mielikuvista
No full text2020-luvulla monet sotilaalliset toimijat joutuvat punnitsemaan olemassaolonsa oikeutusta yleisön silmissä, sillä välittömän sotilaallisen hyökkäyksen uhka on lukuisissa länsimaissa nykyään varsin pieni. Asevoimien ylläpitämistä voi olla vaikeaa perustella yleisölle, jolla on tiedon lähes rajattoman saatavuuden ja laajan mediavälitteisen julkisuuden myötä entistä enemmän käsityksiä ja mielipiteitä turvallisuuskysymyksistä ja eri maiden sotilastoimien seurauksista ja kuluista.
Suomen puolustusjärjestelmä on vuosikymmenien ajan perustunut miesten yleiselle asevelvollisuudelle, johon on viimeisten parin vuosikymmenen aikana kohdistunut yhä enemmän muutospaineita ja kritiikkiä. Puolustusvoimien uskottavuuden ja instituutiota kohtaan koetun luottamuksen kannalta olennaista on se, millaisia mielikuvia varusmiespalvelukseen ja ylipäätään puolustusvoimiin julkisuudessa liitetään.
Koska hyvä maine on sotilasinstituutioille yhä tärkeämpi toimintaedellytys, armeijat ovat enenevässä määrin läsnä yleisöjen suosimissa sosiaalisen median palveluissa; Ne pyrkivät paitsi hankkimaan näkyvyyttä, myös muotoilemaan mielikuvia toiminnastaan ja rakentamaan itselleen suotuisaa julkisuuskuvaa. Sosiaalisen median käyttäjien nähtäville luodaan näin jatkuvasti armeijoiden toimintaympäristöä harkitusti esitteleviä julkaisuja, joissa sotilaallisen toiminnan muodot sekoittuvat sosiaalisen median ilmaisutyyleihin ja sulautuvat arkisen populääriin sisältövirtaan. Sosiaalisen median ja sotilaallisen toiminnan voidaankin katsoa vaikuttavan toisiinsa kaksisuuntaisesti, ja ilmiötä voidaan tarkastella digitaalisen militarismin käsitteen avulla.
Tässä tutkielmassa tarkastelen suomalaisen varusmiespalveluksen kuvauksia analysoimalla varusmiesten ja puolustusvoimien Inttielämää-kanavan tuottamia Instagram-päivityksiä. Kohdistan huomioni digitaalisen militarismin teorian ohjaamana siihen, millaisia sotilaallisuuden mielikuvia varusmiehet ja Inttielämää-kanava luovat kuvien ja videoiden, kuvatekstien, emojien ja hashtagien yhdistelmillä.
Kehittelen digitaalisen militarismin käsitettä ja esitän, että suomalaisessa kontekstissa on hedelmällistä puhua digitaalisen militarismin sijaan digitaalisesta sotilaallisuudesta: siinä missä digitaalinen militarismi viittaa vankasti valtiollisen voimankäytön ideologiaan ja väkivallan asemaan kansainvälisen politiikan välineenä, digitaalisen sotilaallisuuden käsitteellä voidaan irtautua valtioiden politiikan kontekstista ja kohdistaa huomio kaikenlaisten sotilaallisuuden ilmenemismuotojen ja arkisten sosiaalisen median muotojen lomittumiseen.
Teoreettisessa viitekehyksessäni digitaaliseen sotilaallisuuteen yhdistyvät propagandan teoretisoinnit ja sotilaiden itserepresentaation käsite sekä ajatus propagandistisesta dissonanssista, joka viittaa sotilaiden ja sotilasinstituution viestinnän väliseen jännitteeseen ja erilaisiin viestintäpyrkimyksiin. Visuaalisen diskurssianalyysin keinoin tekemässäni analyysissä hahmottuu yhteensä yksitoista diskurssia. Analyysini osoittaa, etteivät varusmiesten ja puolustusvoimien kanavan tuottamat mielikuvat ole kauttaaltaan erilaisia tai useinkaan ristiriitaisia. Sävyeroja kuitenkin on: varusmiesten puhetavoissa erottuu runsaasti palvelukseen liittyviä negatiivisia ilmaisuja, kun taas Inttielämää-kanavalla korostuvat varusmieheyden edut ja palveluksen toimivuus. Keskeinen huomio on, se, että sekä varusmiehet että Inttielämää-kanava luovat jopa avoimen ihailevilta tuntuvia sotilaallisuuden vaikutelmia, jotka normalisoivat sotilaallista toimintaa ja voimankäyttöä. Myös joitakin perinteisiä sotilaallisuuden mielikuvia purkavia diskursseja nousee esiin
Työntekoa tukevien johtamispalveluiden käyttö työn tuunaamisen välineenä - Yhteys työn voimavarojen ja vaatimusten tasapainoon
No full textNostosilta älykäs kaupunki sovellus
No full textTyössä esitellään useampi eri näkemys älykkäistä kaupungeista, joita käytetään aiheeseen liittyvissä tieteellisissä julkaisuissa. Näkemysten pohjalta työssä tutkitaan esineiden internetin pe-rusteita ja kuinka sitä ja massadataa voidaan hyödyntää älykkään kaupungin suunnittelussa. Teo-riassa käsitellään myös pilvilaskennan perusteita ja kuinka tätä voidaan hyödyntää esineiden in-ternetin kanssa.
Nostosilta voidaan teoriassa liittää osaksi älykkään kaupungin älykästä liikenteen ohjausjär-jestelmää. Sovelluksen ja älykkään liikenteen ohjausjärjestelmän tavoite on sujuvoittaa liikennettä hyödyntäen reaaliaikaista tietoa liikenteestä ja optimoimalla liikenteen virtausta kaupungin sisällä ja sen lävitse.
Työn tarkoituksena on toteuttaa esineiden internetin sovellus nostosillasta. Työssä tutkittiin eri keinoja ja tekniikoita toteuttaa LEGO EV3:n ja Beckhoffin teollisuustietokoneen välinen tietolii-kenne viestintä ja toteuttaa sovellus, joka hyödyntää kyseistä tekniikkaa. Toimivan WiFi adapterin löytämisen jälkeen, toteutus tekniikaksi valittiin MonoBricks kirjasto, jonka avulla Beckhoffilta voi-daan luoda langaton yhteys, ohjata EV3:n moottoreita ja lukea sen sensoridataa. Sovelluksesta toteutettiin yksinkertainen liikenteen ohjausjärjestelmä nostosillan avaamiseen ja sulkemiseen eri toimintamuodoissa, manuaalisesti komennettuna tai automaattisesti sensoridataa hyödyntäen. Nostosillan fyysinen toteutus tehtiin LEGO EV3:lla
Selluloosananomateriaalien käyttö lääketieteessä
No full textNanoselluloosa luonnonpolymeeri, jota voidaan eristää eläinperäisistä sekä kasviperäisistä lähteistä. Selluloosananomateriaalit voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: selluloosananofibrillit, selluloosananokristallit ja bakteeriselluloosa. Lääketieteen sovelluksissa kiinnostus on kohdistunut enimmäkseen bakteeriselluloosan käyttöön, sillä se on puhdasta ja lähtökohtaisesti nanomittakaavassa. Lääketieteen sovelluksissa nanoselluloosaa on tutkittu enimmäkseen haavahoidossa sekä kudosteknologiassa. Kiinnostusta materiaali on herättänyt myös diagnostiikassa, lääketeollisuudessa sekä keinotekoisena verisuonisiirteenä.
Työssä käydään läpi nanoselluloosan potentiaalia lääketieteen sovelluksissa, sekä verrataan sitä jo käytössä oleviin ratkaisuihin. Tärkeimpiä nanoselluloosan ominaisuuksia lääketieteen kannalta ovat mekaaninen kestävyys, sen pintakemia, bioyhteensopivuus, muovattavuus ja huokoisuus. Suurimpia haasteita ovat bakteeriselluloosan tuottaminen laajassa mittakaavassa sekä nanoselluloosan reagoiminen ympäröivien yhdisteiden kanssa. Haavanhoitotuotteissa on kuitenkin hyödynnetty puhdasta selluloosaa. Nanoselluloosaa ei ole kuitenkaan sellaisenaan vielä juurikaan hyödynnetty lääketieteessä. Useissa sovelluksissa nanoselluloosaa on hyödynnetty komposiittirakenteissa tai sen funktionaalisia ryhmiä on muokattu oikeanlaisen pintakemian saavuttamiseksi. Tulevaisuuden näkymät nanoselluloosan käytölle lääketieteessä ovat kuitenkin lupaavat, ja sitä on pidetty potentiaalisena materiaalina useissa sovelluksissa
Contractions gonna and wanna in internet language : A corpus study
No full textThis thesis examines the use of the contractions wanna and gonna in written internet language based on corpus data. These contractions are typically used only in spoken language due to their informality, and they rarely occur in texts that use formal language. The aim of the thesis is to discover how the use of the contractions is distributed across the different registers of internet language. The thesis also intends to determine how the contractions are used in these registers in comparison to their full forms want to and going to.
The data is gathered from the iWeb corpus, which consists of a broad collection of web pages. The data is categorized into web registers using the 2015 hierarchical framework of Biber et al, which is introduced in the theory section of the thesis. This chapter also introduces background literature related to internet language and explains its relationship to spoken and written language. In addition, the theory section presents some previous research that has been done on the contractions.
The analyzed data reveals that the contractions wanna and gonna are the most frequent in contexts that resemble conversation. The contractions are most often used in the interactive discussion web register, and more specifically in its sub-registers of discussions forums and reader comments. The use of the contractions is largely limited to these interactive situations, although they also occur to some extent in registers that are directly connected to speech. Such situations are song lyrics, transcripts of video and audio, and TV and movie scripts. The contractions were also compared to their full forms want to and going to, and the results indicate that the use of the full forms is distributed more evenly across the different registers. These results were expected, as the longer word forms also occur in written texts outside of the internet and their use is not generally limited to spoken language.
The findings indicate that the contractions typical to spoken language occur in written online texts as well. The writing style of discussion forums and reader comments prefers the contractions over the full forms, and thus closely resembles speech. This can be explained by the similarities between these registers and face-to-face conversations, although the communication that takes place over the web has some limitations. Interactivity and the number of participants are also essential to these registers. Additionally, registers that are directly linked to speech prefer to use the contractions over the full forms as well. Other registers use mainly the full forms, and consequently their language resembles the formal style of traditional written texts.Tutkielma tarkastelee englanninkielisten lyhenteiden wanna ja gonna käyttöä internetkielessä korpuksen avulla. Käsiteltäviä lyhenteitä käytetään tyypillisesti englannin puhekielessä niiden epämuodollisen tyylin vuoksi, eikä niitä esiinny juurikaan virallista kieltä käyttävissä teksteissä. Tutkielman tarkoituksena on tutkia lyhenteiden käytön jakautumista internetkielen eri tekstilajien välillä. Tarkoituksena on myös selvittää, miten lyhenteiden käyttö internetin tekstilajeissa eroaa niiden pidemmistä muodoista want to ja going to.
Tutkielman aineisto on kerätty iWeb korpuksen laajasta verkkosivujen kokoelmasta. Aineisto jaetaan eri tekstilajeihin käyttäen apuna Biber et al. vuoden 2015 hierarkkista viitekehystä, joka esitellään tutkielman teoriaosuudessa. Teoriaosuus esittelee myös aiheeseen liittyvää taustakirjallisuutta internetkielen osalta, sekä selittää kyseisen kielen suhteita puheeseen ja kirjoitettuun tekstiin. Osiossa käsitellään myös lyhenteistä wanna ja gonna tehtyjä aikaisempia tutkimuksia.
Analysoidusta aineistosta selviää, että lyhenteitä wanna ja gonna esiintyy eniten keskustelua muistuttavissa konteksteissa. Lyhenteitä käytetään eniten interaktiivisen keskustelun tekstilajissa, ja tarkemmin sen alalajeissa keskustelufoorumeilla sekä sivujen kommenttiosioissa. Lyhenteiden käyttö on keskittynyt lähinnä näihin interaktiivisiin keskusteluihin, mutta niitä esiintyy myös jonkin verran puheeseen suoraan linkittyvissä tilanteissa. Tällaisia tekstilajeja ovat laulujen lyriikat, äänitteiden ja videoiden litteraatiot sekä elokuvien ja tv-sarjojen käsikirjoitukset. Lyhenteitä vertailtiin myös niiden pidempiin muotoihin want to ja going to, joiden käyttö oli jakautunut tasaisemmin eri tekstilajien välillä. Nämä tulokset olivat odotettuja, sillä pidempiä muotoja esiintyy kirjoitetuissa teksteissä myös internetin ulkopuolella eikä niiden käyttö ole lyhenteiden tavoin rajautunut puhekieleen.
Näiden tulosten perusteella on mahdollista todeta, että tyypillisesti vain puheessa esiintyneitä lyhenteitä wanna ja gonna käytetään myös kirjoitetussa muodossa internetissä. Internetkielen tekstilajeista keskustelufoorumeiden ja kommenttiosioiden kirjoitustyyli suosii eniten epämuodollisia lyhenteitä ja muistuttaa näin eniten puhetta. Tämä voidaan selittää sillä, että kyseiset tekstilajit muistuttavat tyypillistä kasvotusten tapahtuvaa keskustelua, vaikkakin internetin kautta tapahtuvissa keskusteluissa on rajoitteita. Kyseisiin tekstilajeihin liittyy olennaisina tekijöinä myös niiden interaktiivisuus ja keskustelijoiden lukumäärä. Myös puheeseen suoraan linkittyvät tekstilajit suosivat lyhenteitä pidempien muotojen sijaan. Muut tekstilajit puolestaan käyttävät lähinnä pidempiä muotoja, ja nämä sivut muistuttavat enemmän muodollista kieltä suosivia kirjoitettuja tekstejä
The Experience of Character and the Framework of an Ideal Player: An Enactivist Approach to Character and Theme in The Last of Us
No full textThis thesis explores enactivism as a framework to understand player interaction with video games as digital environments. It proposes a theory of an ideal player which takes into context the player’s socio-cultural familiarity, form familiarity, play setting, and player identity. Finally, the theme of good and evil is shown through characters as a contrast of connection and isolation.
Enactivism, a branch of cognitive science, explores the embodied interactions that the player has with the characters in a game. This experience will be affected by the context of their own lives. Players enact a new world through engaging with the game (Di Paolo, Rohde & De Jaegher, 2010). In order to look at how the characters in The Last of Us affect a player, personal context needs to be understood. Since enactivism examines how organisms (in this case, players) interact with their environment in order to build an understanding of the world and themselves, it is clear that not only will players bring context to the game, but through interaction with the game environment, they will redefine their own identity (Di Paolo, Rohde & De Jaegher, 2010; Caracciolo, 2012).
To draw comparisons to established literary theory, I compare enactivism to reader-response theory and explain the mimetic/synthetic division of a reader’s approach to character. Using this background, I establish the way that theme can be conveyed through character. This is especially crucial in terms of an emotional reaction to character which can affect a reader’s (and thus I posit, player’s) judgement of the larger work (Schneider, 2001).
In order to show how enactivism and the ideal player can be applied to an analysis of theme, I use The Last of Us as an example of connection as good and isolation as evil. Deconstructing four scenes, I break down how Joel’s character will be understood by an ideal player who I define, among other factors, as utilizing a mimetic approach to character. I look at how mental models are affected by each scene and break down the narratological and ludic design that supports this change. To finish, I evaluate how cyclical design mirrors Joel’s redemption arc, and the portrayal of character death is an extension of his processing of death.
I conclude that without a predefined ideal player, any analysis of any game’s design or theme is dependent upon the player’s own interpretation and is therefore less usable. Furthermore, I show that enactivism provides many potential avenues for exploration of identity formation and cultural change through the themes portrayed in games
Talent acquisition in public sector. a case study of Ho Chi Minh city
No full textTalent acquisition is now a global trend for not just private sector, but public sector. In recent years, the governments across countries are trying to attract talent to work for their countries, even the localities in a nation also compete together to attract the best. However, the problem is how to attract talent and how to make talent feel that the public sector is really appealing to them. That are the questions that Ho Chi Minh City is looking for the answers to because Ho Chi Minh City has issued many acquisition policies from 2014, but the results were not as expected.This research is conducted for the main purpose of finding the answer of how to attract talent to work in Ho Chi Minh city’s public sector? On the research process, the study will concentrate on defining talent, talent management as well as talent acquisition, and factors affect to talent attraction in public sector. The main methodology of this study is case study, documents analysis and an in-depth interview will be conducted to collect information. In addition, experiences from other countries are also an important part contributing to consult and suggesting appropriate solutions