47495 research outputs found
Sort by
Kestävä kasvu: Ullakkorakentamisen potentiaali Tampereen keskustassa
No full textTässä kandidaatintyössä tarkastellaan ullakkorakentamisen potentiaalia Tampereella kaupungin kestävän kasvun näkökulmasta. Työn näkökulman taustalla on kaupunkien tyhjät ja vajaakäyttöiset tilat, joissa hukataan käytössä olevia resursseja. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on luovuttava tuhlailevasta luonnonvarojen käytöstä ja rakennusten turhasta purkamisesta. Rakennusalalla pitäisi ottaa vahvemmin käyttöön kiertotalouden periaatteet ja materiaalien kierrättämisen lisäksi laajentaa ne koskemaan tuotteiden eli rakennusten hyödyntämistä sellaisinaan. Olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen ja muuntaminen uusiin käyttötarkoituksiin on ympäristöystävällistä ja viisasta resurssien käyttöä. Ullakkorakentamisessa otetaan käyttöön rakennusten vajaalla käytöllä olevat ullakkotilat, ja se on näin ollen yksi esimerkki kiertotalouden mukaisesta rakentamisesta.
Työssä tutkitaan ullakkorakentamisen lähtökohtia ja potentiaalia Tampereen keskustassa sekä sen hyötyjä kaupungille. Ullakkorakentamiselle on Tampereella kohtuullisen hyvät lähtökohdat ja sen suurimpia hyötyjä ovat rakennetun ympäristön tehostettu käyttö sekä asuntokannan monipuolistuminen. Monipuolistunut asuntotarjonta lisää keskustan vetovoimaisuutta ja tukee paikallisia palveluita. Toisaalta ullakkorakentamisen toteutumiseen Tampereella liittyy myös haasteita. Niitä ovat esimerkiksi ullakkorakentamista koskevan säätelyn ongelmallisuus ja kattomaailman muutoksiin kohdistuva varovainen suhtautuminen. Tällä hetkellä ullakkorakentamista säädellään vielä uudisrakentamisen määräyksillä, minkä takia kaikki tapaukset eivät ole ullakkorakentamisen näkökulmasta mielekkäästi ratkaistavissa. Ullakkorakentamisen potentiaalin hyödyntäminen vaatii uudenlaista ja innovatiivista ajattelua sekä sitä koskevan säätelyn helpottamista.
Työn aihe on ajankohtainen ilmastonmuutoksen ja Tampereen väestön kasvun myötä. Tampere on korkean rakentamisen myötä lähivuosina suuren kaupunkikuvallisen muutoksen edessä, joten ullakkorakentaminen ja kattomaailman positiivinen uudistuminen voivat tukea tapahtuvaa muutosta. Ullakkoasunnot tarjoavat asukkaille erityislaatuisia ja uniikkeja tiloja, joita arvostetaan juuri siksi, ettei niitä toteutettaisi uuteen rakennukseen. Yleinen suhtautuminen rakennuskannan ominaisuuksiin vaikuttaa korjaustavan valintaan ja siihen, koetaanko järkeväksi huoltaa tai laajentaa tiloja ylipäätään. Vanhaa rakennuskantaa arvostetaan jo, mutta koska lähivuosina korjaus ja käyttöiän jatkaminen koskevat yhä nuorempaa rakennuskantaa, tulee asennemuutos saavuttaa myös sen kohdalla. Parhaimmillaan ullakkorakentaminen voi olla esimerkillisessä asemassa asennemuutoksen syntymiseen ja parantaa Tampereen kaupungin imagoa sekä auttaa sitä saavuttamaan ilmastotavoitteensa
Monikäyttöinen tila pitkäaikaiskestävyyden tekijänä: ratkaisuja kerrostalorakentamiseen modernismin historiasta
No full textMonimuotoisuuskeitaita ja rytökärpän pesiä: Kaupunkisuunnittelijoiden näkemykset kaupunkivihreän merkityksistä ja suunnittelun haasteista
No full textKasvavien kaupunkien maankäytön suunnitteluun kohdistuu yhä suurempia tehokkuuspaineita. Arvokkaalle kaupunkitilalle löytyy ottajia monesta suunnasta, ja usein käyttötarkoitukset määritellään suurimman taloudellisen hyödyn näkökulmasta. Samalla tiivistyvä kaupunkirakenne on uhkakuva kaupunkien viheralueille, jotka ylläpitävät kaupunkiluontoa ja tarjoavat virkistystä sekä viihtyisyyttä kaupunkien asukkaille. Luonnon tarjoamien hyötyarvojen hahmottamiseen muodostettu ekosysteemipalveluiden käsite on löytänyt tiensä myös kaupunkisuunnitteluun, ja ekosysteemipalveluita tuottavista vihreän infrastruktuurin elementeistä etsitään yhä useammin vaihtoehtoja vanhalle, harmaalle kaupunkirakenteelle.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kaupunkisuunnittelun ammattilaisten näkemyksiä kaupunkien vihreästä suunnittelusta tämän hetken suomalaisessa suunnittelukulttuurissa. Tarkoitus on selvittää, minkälaisia merkityksiä suunnittelijat antavat viherrakenteelle, ekosysteemipalvelut huomioivalle lähestymistavalle ja vihreän infrastruktuurin suunnitteluratkaisuille. Lisäksi huomio kohdistuu suunnittelijoiden nimeämiin haasteisiin, joita he näkevät kaupunkien viherrakenteen ja etenkin uusien ratkaisujen sekä käytäntöjen esteenä olevan.
Tutkimuksen aineisto koostuu kolmen suomalaisen kaupungin kanssa yhteistyössä toteutettujen työpajojen aikana äänitetyistä ryhmäkeskusteluista. Tutkimus on aineistolähtöinen, ja aineistoa lähestytään laadullisen tutkimuksen näkökulmasta, temaattisen sisällönanalyysin keinoin. Aineistosta hahmottuu kaksi pääteemaa: viheralueiden kautta tavoiteltavat hyödyt ja kaupunkivihreän lisäämisen haasteet, joiden sisällä tunnistetaan lisäksi useampia alateemoja.
Tutkimuksen perusteella esitetään, että viheralueiden monipuolinen merkitys niin kaupunkiluonnolle, ihmisten elämälle kuin kaupunkirakenteen toimivuudellekin ymmärretään, ja ekosysteemipalveluiden hyötyjä painottavat lähtökohdat on otettu osaksi suunnittelua. Vihreän infrastruktuurin ratkaisuista haetaan kestävyyttä, monitoiminnallisuutta ja uusia toimintamalleja, joiden toivotaan yleistyvän suunnittelukulttuurissa. Tiedonkulun katkokset suunnitteluprosessin aikana ja sidosryhmien vaihteleva sitoutuminen voivat kuitenkin muodostaa esteitä vihreiden ratkaisujen toteuttamiselle. Lisäksi kehitettävää on vihreän infrastruktuurin hyötyjen luotettavassa arvioinnissa, joka helpottaisi ratkaisujen argumentointia myös taloudellisin perustein
Onnistunut brändin hallinta B2B-markkinoilla sosiaalisen median avulla
No full textBrändin ja brändin hallinnan merkitys on korostunut sosiaalisen median aikakaudella. Kuluttajamarkkinoiden puolella brändin merkitys on tiedostettu jo pitkään ja brändin hallintaa on tutkittu jo paljon. B2B-puolen brändin hallintaa ei ole tutkittu yhtä paljon, sillä perinteisesti brändiä ei ole pidetty yhtä tärkeänä. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan B2B-yritysten brändin hallintaa sosiaalisessa mediassa ja etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: millaisia strategioita ja tavoitteita B2B-yritysten sosiaalisen median brändin hallinnassa esiintyy ja mitä haasteita B2B-yritysten sosiaalisen median brändinhallintaan liittyy. Kirjallisuuskatsauksessa käytetään lähteinä alan vertaisarvioituja tutkimuksia.
Brändi on kokonaisvaltainen käsitys yrityksestä, tuotteesta ja sen ominaisuuksista. Tuote tai palvelu voi olla helppo kopioida, mutta brändi ei, sillä huoliteltu brändi on pitkän ja suunnitelmallisen työn tulos. Brändin hallinta on organisatorinen kehys bränditoimintojen suunnittelun, kehitykseen, implementointiin ja arviointiin brändistrategian eri osa-alueilla. Brändin hallinnan keinoilla pyritään kasvattamaan brändipääomaa, joka tarkoittaa brändin arvoa.
B2B-yritykset tavoitteet sosiaalisessa mediassa ovat usein yhteneviä yrityksen pääasiallisten tavoitteiden kanssa. Bränditietoisuuden levittäminen, luotettavan brändin maineen saavuttaminen ja tuotteiden mainostaminen ovat monen B2B-yrityksen tavoitteita sosiaalisessa mediassa. Luottamuksen kasvattaminen asiakkaan ja yrityksen välillä on tärkeää, sillä asiakas todennäköisemmin jatkaa yhteistyötään luotettavan yrityksen kanssa tulevaisuudessa.
Bränditavoitteiden saavuttamiseksi B2B-yrityksien täytyy luoda sopiva brändistrategia sosiaaliseen mediaan. Asiakkaiden mielipiteiden seuraaminen, sidosryhmien luomiin sisältöihin vastaaminen, brändin ohjaaminen relevantteihin keskusteluihin ja keskustelujen tavoitteiden kannalta sopiviin suuntiin ohjaaminen ovat tutkimusten mukaan suosittuja ja toimivia strategioita.
Sosiaalinen media on kuitenkin tuonut haasteita brändin hallintaan. Yrityksien kontrolli brändin hallintaan on vaikeutunut, sillä sosiaalisessa mediassa lähes kuka tahansa voi tuoda oman mielipiteensä esiin ja vaikuttaa brändiin. Sosiaalisessa mediassa yrityksen on vaikeampi erottautua toisistaan, jolloin brändit ovat homogeenisempia. Muita haasteita ovat lisäksi tietoturvahaasteet ja sosiaalisen median resurssien puutteet
Puupintojen myönteiset vaikutukset sisätiloissa
No full textPuurakentamisen edistämiselle on asetettu monia tavoitteita Suomessa. Usein rakennusmateriaaleja verratessa keskitytään materiaalien kustannuksiin ja teknisiin ominaisuuksiin, mutta on tärkeää ajatella asiaa myös ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Kiinnostus puuta kohtaan on kasvanut huomattavasti, ja lukuisat tutkimukset osoittavat, että puulla on monia hyviä ominaisuuksia. Tämän työn tavoitteena on selvittää puun myönteisiä vaikutuksia sisätiloissa.
Työ jakautuu kolmeen osaan. Alussa käsitellään puupintojen vaikutuksia sisätilojen olosuhteisiin. Sen jälkeen perehdytään puun myönteisiin vaikutuksiin ihmisen fysiologiaan ja psykologiaan. Lopussa tarkastellaan puun käyttöä hyvinvointirakentamisessa ja tutustutaan terveydenhuollon kohteisiin, joissa puuta on käytetty sen hyvinvointia edistävän ominaisuutensa vuoksi.
Tutkimus osoittaa, että puulla on useita myönteisiä vaikutuksia sisätilojen olosuhteisiin sekä ihmisiin. Puu parantaa sisäilman laatua, sillä se pystyy tasaamaan tilojen lämpötiloja ja kosteusvaihteluita. Puurakenne on hengittävä, mikä aikaansaa terveellisen sisäilman. Lisäksi puu on antibakteerinen materiaali, minkä vuoksi sitä voidaan hyödyntää hyvää hygieniaa vaativissa paikoissa. Puun avulla voidaan myös vaikuttaa tilojen akustiikkaan.
Sisätilojen miellyttävät olosuhteet vaikuttavat myönteisesti ihmisiin, mutta lisäksi puumaterin on todettu muun muassa vähentävän stressiä sitä katsottaessa tai koskettaessa. Stressin väheneminen on todettu esimerkiksi sydämen sykkeen ja verenpaineen alenemisena. Stressin vähentyessä riski moniin sairauksiin pienenee. Fysiologisten muutosten lisäksi puu saa ihmisissä aikaan miellyttäviä, luonnollisia ja rauhoittavia tunteita. Muilla materiaaleilla ei tutkitusti ole samanlaisia vaikutuksia. Lukuisten myönteisten vaikutustensa ansiosta puu sopii hyvin terveydenhuollon kohteisiin. Niissä materiaali voi toimia potilaiden parantumista edistävänä tekijänä, ja samalla työntekijöiden työolot paranevat. Puuta onkin käytetty paljon ulkomaisissa sairaala- ja hyvinvointiympäristöissä. Myös Suomessa on alettu kiinnittää asiaan huomiota enemmän
Näin Tampereesta tuli tiilenpunainen: Näkökulmia punatiilen asemaan osana Tampereen identiteettiä
No full textPerhepoliittiset etuudet: kaikille vai valikoiduille? : Vertaileva tutkimus Suomen ja Skotlannin perhepoliittisten etuuksien universalismin juonteista
No full textTutkielmassa tarkastellaan Suomen ja Skotlannin perhepoliittisia etuuksia universalismin näkökulmasta. Tutkielman tavoitteena on vertailla maiden perhepoliittisten etuuksien käytäntöjä ja universalismin tasoja. Suomen ja Skotlannin vertailu on mielekästä, sillä maiden välillä on yhtäläisyyksiä, mutta myös eroavaisuuksia. Yhtäläistä maiden välillä on esimerkiksi samanlainen väestörakenne, sekä aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelu syntyvyydestä ja perhepoliitikasta. Molemmissa maissa syntyvyys on laskussa samalla kun väestö vanhenee. Maat eroavat kuitenkin selvästi niiden historiallisen ja institutionaalisen taustan osalta.
Tutkielma on laadullinen poikkikulttuurinen tapaustutkimus, jonka tapaukset muodostavat Suomi ja Skotlanti. Aineistona käytetään kahta erilaista aineistoa, jotta tapauksista voidaan rakentaa mahdollisimman kattavat kuvaukset. Ensimmäinen aineisto on tutkimuskirjallisuus, jolla pyritään muodostamaan tarkka kuvaus tapauksien perhepoliittisten etuuksien taustoista ja kehityskuluista. Toisena aineistona käytetään maiden parlamenttien ja virastojen perhepoliittisia etuuksia koskevia tiedotteita, tutkimuksia ja selvityksiä. Dokumenttiaineiston tarkoituksena on muodostaa kattava kuvaus molempien maiden perhepoliittisten etuuksien nykytilasta. Kahden aineiston käyttäminen mahdollistaa tapauksien pitkittäisen ja poikittaisen tarkastelun. Aineisto on analysoitu teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Teoreettinen viitekehys sisällönanalyysille muodostuu universalismin käsitteestä. Aineiston analyysiä ohjaakin heikon universalismin tai vahvan universalismin näkyminen maiden tapauksissa.
Analyysin pohjalta kummankaan maan perhepoliittisten etuuksien järjestelmät eivät edusta vahvaa universalismia. Skotlannissa universalismin taso on kuitenkin heikompaa, sillä etuuksiin sisältyy enemmän tarveharkintaa ja ehdot etuuksien saamiselle ovat tiukempia. Skotlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 1999 jälkeisen vallan hajauttamisen myötä Skotlanti on kuitenkin saanut enemmän valtaa omien perhepoliittisten etuuksien määrittelyyn. Skotlannin omat etuudet, Baby Box ja Best Start Grant, edustavat vahvempaa universalismia Yhdistyneen kuningaskunnan yhteisiin etuuksiin verrattuna. Maiden järjestelmiä verratessa Suomen perhepoliittisten etuuksien universalismi on kokonaisuudessaan vahvempaa, sillä Suomessa etuuksiin ei sisälly juurikaan tarveharkintaa ja etuuksiin oikeutettujen joukko on monimuotoisempi
Hiilijalanjäljen arviointi aikaisessa suunnittelussa ja siihen vaikuttaminen
No full textTyössä selvitettiin voiko rakennuksen hiilijalanjälkeä arvioida luotettavasti aikaisessa suunnittelussa, jolloin rakennusmateriaaleja ei ole vielä päätetty. Tähän käytettiin kahta laskentatapaa, joita vertailtiin keskenään.
Aikaisen suunnitteluvaiheen laskenta tehtiin rakennetyyppeihin perustuvalla laskennalla, johon aineiston on kerännyt yritys. Esimerkkikohteelle suoritettiin määrälaskenta ja näiden tulosten pohjalta laskettiin hiilijalanjälki.
Rakennuksen todellinen hiilijalanjälki laskettiin One Click LCA -ohjelmalla, jossa käytettiin ympäristöministeriön Rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmä -ohjetta laskentamenetelmänä. Ohjelmaan syötettiin pinta-alat ja saatiin todellinen hiilijalanjälki.
Saatuja tuloksia verratessa huomattiin, että aikaisen suunnitteluvaiheen hiilijalanjälki vastaa hyvin todellista hiilijalanjälkeä, kunhan kaikki tarvittavat rakennetyypit ovat tiedossa. Yrityksen mallirakennekirjasto kaipaa kuitenkin laajentamista täsmällisyyden saavuttamiseksi.
Lisäksi tehtiin tarkasteluja, miten rakennesuunnittelija voi vaikuttaa hiilijalanjälkeen. Tarkastelu tehtiin betonille, sillä se on yleisin runkomateriaali kerrostaloissa. Betonin lujuusluokkaa vaihdettiin, jolloin saatiin suhdeluvut sementtimäärän muutokselle. Lujuusluokkaa vaihtamalla hiilijalanjälki jopa kaksinkertaistui.
Betonin sementille tehtiin tarkastelu, jossa vertailtiin CEMI-sementtiä, jossa on 0 % masuunikuonaa ja CEMII-sementtiä, jossa on noin 20 % masuunikuonaa. Huomattiin, että tiettyjen sementtilaatujen välillä on suuria eroja, mutta CEM-luokan vaihtaminen ei välttämättä aiheuta suurta muutosta.Finnish Ministry of the Environment has released a guideline regarding the calculations of environmental impact of buildings. It was released as a trial version and it will be finalized according to the feedback given.
In this thesis two calculation methods will be examined and compared to each other to see if they are comparable. A quantity calculation was performed, and it was used for both methods. The first method is based on the type of structure of the building. The types and quantities of used structures are known from the beginning of a building project and it is possible to calculate the carbon footprint of a building based on this information. This calculation method is not accurate, but it predicts the impacts of changing a structure type.
The second method used a calculation programme called One Click LCA and calculation method used in it was based on the Ministry of the Environment’s guideline. In this programme were quantities and types of structures also used and the programme gave a result. The result given was not fully transparent.
Comparing the two calculation methods, was seen that the first one could be used as a predictive method and by multiplying its result by 1.5 it was close to the second, more accurate method. Neither of the methods were completely accurate because some of the structure types had to be left out for their complexity.
Further examinations were made for concrete because it is the most common material for frames of buildings. By changing the strength class of the concrete, the carbon footprint went up as high as two times the original strength class’s footprint. This is where a structural designer can affect the carbon footprint.
The other examination was made for the cement used in concrete. By using class CEMI cement, which has 0 % slag, the carbon footprint is the highest. Changing it to class CEMII, which has 20 % slag, helps, but there is a difference between cement types within the same class