47495 research outputs found
Sort by
Neuropsykologinen ryhmäkuntoutus ja vuorovaikutukselliset tietokonepelit tarkkaavuusvaikeuksien kuntoutuksessa
No full textTarkkaavuuden vaikeudet (tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus) ovat yleisiä lapsilla, ja niiden taustalla ajatellaan olevan toiminnanohjauksen, ja erityisesti inhibition, vaikeuksia. Hoitamattomina tarkkaavuuden vaikeudet heikentävät lapsen toimintakykyä usealla eri elämänalueella, ja niihin liittyy usein vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa. Yhtenä haasteena tarkkaavuusvaikeuksien kuntoutuksessa on pidetty lapsen motivaation puutetta, jota on pyritty lisäämään kehittämällä kuntouttavia tietokonepelejä. Tarkkaavuusvaikeuksien ja tietokonepelien välinen yhteys ei ole kuitenkaan ongelmaton, ja suurin osa kuntouttavista tietokonepeleistä on perustunut ruudun ääressä istumiseen ja napin painallukseen. Tässä tutkimuksessa kuntouttavat tietokonepelit olivat vuorovaikutuksellisia: niitä ohjattiin hyödyntämällä koko kehoa, niiden vaikeustaso muuttui lapsen suoriutumisen myötä ja niitä pelattiin yhdessä toisen lapsen kanssa. Kuntoutuspeleillä tapahtuva kognitiivinen harjoittelujakso liitettiin osaksi Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan opetus- ja tutkimusklinikka PSYKE:ssä kehitettyä neuropsykologista TOTAKU-ryhmäkuntoutusta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, tehostaako vuorovaikutuksellisilla tietokonepeleillä tapahtunut kognitiivinen harjoittelujakso TOTAKU-ryhmäkuntoutuksen tuloksellisuutta inhibition sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen tukemisessa. Tutkimus toteutettiin osana PSYKE:n ja Tampere Unit for Computer Sciences (TAUCHI) -tutkimuskeskuksen yhteistä Cognirem- tutkimusprojektia.
Tutkimukseen osallistui 19 kouluikäistä suomalaista lasta, joilla oli lääkärin toteamia tarkkaavuuden vaikeuksia ja jotka aloittivat syksyllä 2018 neuropsykologisen TOTAKU-ryhmäkuntoutuksen. 10 lapsista osallistui syksyn kuntoutusjakson aikana kuuden viikon kognitiivisille peliharjoittelujaksolle, ja 9 lasta seurasi tavanomaista TOTAKU-ryhmäkuntoutusta ja toimi odottavana vertailuryhmänä. TOTAKU- ryhmäkuntoutuksen sekä siihen liitetyn kognitiivisen peliharjoittelujakson tuloksellisuutta tutkittiin havainnoimalla lasten suoriutumista ryhmässä kahdessa kuntouttavia tietokonepelejä muistuttavassa, inhibitiota sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitoja vaativassa, tehtävässä ennen ja jälkeen peliharjoittelujakson. Tutkimusta varten kehitettyjen mittareiden avulla arvioitiin lasten toiminnan muutosta inhibitiossa sekä vuorovaikutus- ja tunnetaidoissa. Lisäksi toisessa tutkimustehtävässä oli yhteistyöasetelma, ja tehtävä tehtiin paitsi oman ryhmän (peliharjoittelu- tai vertailuryhmä) jäsenen kanssa, myös lapsen kanssa, joka kuului vastakkaiseen ryhmään. Tutkimuksessa tutkittiin, näkyikö peliharjoitteluryhmän mahdollinen muutos inhibitiossa ja/tai vuorovaikutus- ja tunnetaidoissa erityisesti oman tutun peliparin kanssa verrattuna pariin, jonka kanssa ei ollut yhteistä peliharjoittelukokemusta. Pienen otoskoon vuoksi muutoksia tarkasteltiin ryhmien välisten vertailujen lisäksi myös ryhmien sisällä.
Ryhmät eivät eronneet toisistaan inhibitio tai vuorovaikutus- ja tunnetaidoissa kehittymisen suhteen. Ryhmien sisäistä kehitystä tarkasteltaessa havaittiin, että molemmat ryhmät kehittyivät inhibitiossa, joskin jokseenkin vahvempi tuki tälle löytyi peliharjoitteluryhmässä. Kumpikaan ryhmä ei kehittynyt merkittävästi vuorovaikutus- ja tunnetaidoissaan. Yhteisen peliharjoittelukokemuksen tai sen puuttumisen ei havaittu vaikuttavan parien inhibitio ja/tai vuorovaikutus- ja tunnetaitojen mahdolliseen muutokseen yhteistyötä vaativassa tehtävässä kummassakaan ryhmässä. Tulokset antavat tukea TOTAKU-ryhmäkuntoutukseen liitetyn kognitiivisen peliharjoittelujakson tuloksellisuudelle inhibition tukemisessa lapsilla, joilla on tarkkaavuuden vaikeuksia. Tulos on merkittävä, sillä inhibitiota pidetään keskeisenä tarkkaavuuden vaikeuksien ymmärtämisessä. Tulos tukee vuorovaikutuksellisten tietokonepelien käyttämistä osana neuropsykologista ryhmäkuntoutusta ja kannustaa jatkotutkimukseen kuntouttavien tietokonepelien saralla
Rationalization and Modern Play in Local Esports Events
No full textLocal esports events like LAN events and collegiate esports events have been increasingly popular in the society. The number of participants in Lantrek, one of the annual LAN events in Tampere, has quadrupled from 1,500 in 2014 to 6,000 in 2018. This research investigated the increasing popularity of local esports events in Finland based on the two core theories: Rationalization by Max Weber and Modern Play by Thomas Henricks. Using the interview results with the participants and my own participatory experience at the events, I found that the two theories had significant impact on esports across individual, social, cultural and institutional levels. The traits of Modern Play were demonstrated from the motivations of the participants and the physical setting of the events, while the impact of Rationalization was more prominent among the young gamers and the competitive side of local esports events. Additionally, a result comparison with similar studies done in the 2000s revealed two new emerging motivations: 1) exploring the esports scene, and 2) visiting the merch area in local esports events. The fact that these findings were hardly mentioned in previous literature could be served as an indication about the impact of Modern Play and Rationalization on esports over the years.
Several scholars pointed out the significance of the physical aspects of esports apart from the mere audio-visual and gaming context. This thesis furthers the idea and suggests that local esports events could serve as a medium for communication between the esports scene and the local community. First, they allow modern gamers to sensuously explore the esports scene in a physical environment with high accessibility and proximity. Second, game companies and institutions can take the opportunity to portray the physical image of esports and convey it to the local community. Especially in the merch area, various opportunities of physical participation in esports are offered to the participants, such as trying and purchasing new gaming gears and attending meetups with esports celebrities. In conclusion, the results of this research suggest that local esports events deserve more attention from researchers in game studies, game companies, parents and teachers as the physical aspects of esports have been increasingly influential over modern society
Improving knowledge management between developers and consumers of business analytics with conceptual modelling
No full textOrganizations’ increased demand for optimization of business processes and their outcomes in the recent years has increased the popularity of business analytics solutions. It has been pointed out in the literature that many organizations have had challenges in integrating business analytics solutions to their businesses. Often these challenges are caused by the difference in both knowledge and expertise of the different stakeholders involved in the solution. The developers of the business analytics solutions might be more knowledgeable about the data assets and the logic of the solutions, whereas the consumers of the solution might be more familiar with the use of the analytical insight of the solution and with the real-world business processes.
This study processes these challenges through knowledge management perspective. The main objective of knowledge management is to help an organization to utilize all of its available information effectively. This study utilizes the framework of conceptual modelling for knowledge creation in the context of business analytics solutions. The main objective of conceptual modelling is to share knowledge between developers and consumers of an information system.
The ultimate goal of the study is to find conceptual modelling methods for the different elements of business analytics solutions, to identify knowledge management challenges related to case organization's business analytics solutions and to offer action recommendations for the case organization how it should utilize conceptual modelling methods to mitigate the identified challenges. The case organization of the study is a Finnish forest industry company, which has integrated various business analytics solutions to its businesses.
First, an extensive literature review was conducted about knowledge management and conceptual modelling. This review was utilized to create a research framework for the empirical part of the study. Based on the literature review, an effective conceptual modelling method was identified for linking data assets to business concepts, tying the logic of the solution to real-world processes and to connect to analytical insight of the solutions to organization’s business goals. Additionally, important factors for both knowledge sharing in cross-unit collaboration and knowledge application outside of its original context were discovered. The empirical material was gathered by interviewing both developers and consumers of business analytics solutions in the case organization.
As a result of the semi-structured interviews, various knowledge management challenges related to the case organization’s business analytics solutions were identified. The interviewees pointed out issues related to the transparency of business analytics solutions, identification of key knowledge aspects to the collaborating party and knowledge codification about the business analytics solutions between its developers and consumers.
Based on the identified challenges, an overall action recommendation is proposed in the study to support the implementation of conceptual modelling methods related to data assets, the logic and the use of the analytical insight in business analytics solutions. Based on the previous literature, the study concludes that challenges related to the transparency of business analytics solutions and recognizing the key aspects of knowledge to the collaborating party are mitigated via a successful knowledge creation process.Organisaatioiden kasvanut tarve liiketoimintaprosessien sekä niiden tulosten optimoimiksesi on kasvattanut liiketoiminta-analytiikkaratkaisujen suosiota viime vuosina. Kirjallisuudessa on tunnistettu, että moni organisaatio on kokenut haasteita liiketoiminta-analytiikkaratkaisujen implementoinnissa heidän liiketoimintaansa. Usein nämä haasteet johtuvat analytiikkaratkaisujen kehittäjien ja käyttäjien erilaisesta osaamis- ja erikoistumistaustasta. Liiketoiminta-analytiikkaratkaisujen kehittäjät ovat enemmän perehtyneitä ratkaisun tietoresursseihin sekä itse ratkaisun logiikkaan eli prosessiin, jolla analytiikan lopputuote on laskettu. Liiketoiminta-analytiikkaratkaisujen käyttäjät ovat taas usein perehtyneempiä analytiikkaratkaisun lopputuotteen käyttöön, esimerkiksi mihin liiketoiminnallisiin kysymyksiin sillä pyritään vastaamaan, sekä reaalimaailman liiketoimintaprosesseihin.
Tutkimus käsittelee näitä haasteita tietämyksenhallinnan viitekehyksen kautta. Tietämyksenhallinnan tavoite on auttaa organisaatiota hyödyntämään tehokkaasti sen käytettävissä olevaa tietoa. Tutkimus hyödyntää myös käsitemallinnuksen viitekehystä jaettavan tiedon luomiseksi. Käsitemallinnuksen tavoite on jakaa tietämystä järjestelmän käyttäjien sekä kehittäjien välillä.
Tutkimuksen tavoitteena on löytää käsitemallinnuksen avulla keinoja liiketoiminta-analytiikkaratkaisun eri osatekijöiden kuvaamiseen, tunnistaa kohdeorganisaation liiketoiminta-analytiikkaratkaisuihin liittyviä tietämyksenhallinnan haasteita sekä tarjota toimintasuosituksia siitä, kuinka kohdeorganisaatio voisi hyödyntää käsitemallinnusta näiden haasteiden ratkaisemiseksi. Tutkimuksen kohdeorganisaatio on suuri suomalainen metsäalan yritys, joka on ottanut käyttöön paljon erilaisia liiketoiminta-analytiikkaratkaisuja.
Tutkimuksen aluksi toteutettiin kirjallisuuskatsaus tietämyksenhallinnasta sekä käsitemallinnuksesta, minkä pohjalta luotiin viitekehys tutkimuksen empiirisen vaiheeseen. Kirjallisuuskatsauksen perusteella tunnistettiin soveltuva käsitemallinnusmenetelmä sekä tiedon koontiin analytiikkaratkaisun tietoresurssien, logiikan että sen lopputuotteen käytön osalta. Tämän lisäksi kirjallisuuskatsauksessa tunnistetiin vaikuttavia tekijöitä erityisesti tiedon jakamiseen eri yksiköiden yhteistyön välillä sekä tiedon hyödyntämisessä sen alkuperäisen kontekstin ulkopuolella. Empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla kohdeorganisaation liiketoiminta-analytiikkaratkaisujen kehittäjiä sekä käyttäjiä.
Teemahaastatteluiden tuloksena tunnistettiin useita tietämyksenhallinnallisia haasteita liittyen kohdeorganisaation liiketoiminta-analytiikkaratkaisuihin. Haastateltavat toivat esille ongelmakohtia analytiikkaratkaisun osatekijöiden läpinäkyvyydestä, yhteistyökumppaneiden keskeisten tietotarpeiden tunnistamisesta sekä liiketoiminta-analytiikkaratkaisun osatekijöiden tiedon koonnista sen kehittäjien sekä käyttäjien välille.
Tunnistettujen haasteiden perusteella tutkimuksen toimintasuositus kohdeorganisaatiolle on käsitemallinnusmenetelmien hyödyntäminen tietämyksenhallinnan tehostamiseksi sekä liiketoiminta-analytiikkaratkaisun tietoresursseihin, sen logiikkaan sekä ratkaisun lopputuotteen käyttöön liittyen. Tutkimus toteaa myös aikaisemman kirjallisuuden avulla, että onnistunut tiedon luomisprosessi helpottaa myös haasteita tiedon läpinäkyvyyteen sekä yhteistyökumppaneiden keskeisten tietotarpeiden tunnistamiseen
Hyperoperaatiot : Laajennus laskutoimituksiin
No full textLukumäärää ilmaistaan luonnollisilla luvuilla. Ne määritellään Peanon aksioomilla, joista viimeinen esittelee matemaattisen induktion. Se on todistusmenetelmä, jonka avulla lause osoitetaan todeksi jokaista luonnollista lukua kohti aloittaen jostain luvusta. Matemaattinen induktio on erityisen tehokas, jos lauseessa esiintyy rekursiivisesti määriteltyjä funktioita. Rekursio tarkoittaa funktion määrittelemistä osin itsellään.
Työn tavoitteena on tutkia uusia, rekursiivisesti määriteltäviä luonnollisten lukujen laskutoimituksia ja niiden algebrallisia ominaisuuksia. Laskutoimitus on kuvaus, joka liittää kahteen luonnolliseen lukuun yhden luonnollisen luvun. Tutuimmat niistä ovat yhteen- ja kertolasku ja potenssiin korotus. Seuraava laskutoimitus on tetraatio, joka on rekursio potenssiin korotuksesta samalla tavalla kuin potenssiin korotus on rekursio kertolaskusta. Tetraatiota kutsutaan potenssitorniksi. Jos tämänkaltaista rekursiivista määrittelyä jatketaan, niin laskutoimituksia muodostuu äärettömän paljon. Niiden muodostamaa joukkoa kutsutaan nimellä hyperoperaatiot, ja niitä merkitään yleensä Knuthin nuolinotaatiolla. Se on rekursiivinen laskutoimitus, jossa kolme luonnollista lukua kuvautuvat yhdeksi luonnolliseksi luvuksi. Kolmikon kolmas luku osoittaa, mikä laskutoimitus on kyseessä. Hyperoperaatioiden merkintätapa ei ole vakiintunut, vaikka niiden tutkiminen alkoi 1920-luvulla, kun Wilhelm Ackermann julkaisi kehittelemänsä φ -funktion.
Knuthin nuolinotaatiosta seuraa kaksi identiteettiä, joiden avulla todistetaan, että potenssiin korotuksen jälkeiset laskutoimitukset ovat aidosti kasvavia kolmella eri tavalla: kummankin operandin suhteen ja laskutoimituksen suhteen. Lisäksi perustellaan, että hyperoperaatiot eivät ole liitännäisiä eivätkä vaihdannaisia. Työn päätuloksena todistetaan Tetraponent Lemma, joka on tietynlainen tetraatioepäyhtälö ja jonka avulla arvioidaan erittäin suuria lukuja. Nimi Tetraponent Lemma ei ole yleisesti käytössä, mutta tulos on tunnettu. Käytännön sovelluksia ei liene vielä keksitty. Esimerkki luvuista googolplex ja Grahamin luku osoittaa, että järjestysrelaatio on voimassa myös luvuilla, joita voisi luonnehtia jopa järjenvastaisiksi, koska ne ovat niin suuria. Tetraponent Lemman nojalla suuret luvut eivät jää epämääräisiksi tai käsittämättömiksi
Tekoäly ja yritysorganisaatiot : Johtohenkilöstön käsityksiä tekoälystä suomalaisissa yritysorganisaatioissa
No full textTämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia sosiaalisia representaatioita nykypäivän yritysorganisaatioiden päätöksentekijät jakavat tekoälystä sekä millaisia diskursseja määrittelyiden sisällä esiintyy. Aineistoni koostui kymmenestä eri alojen yritysorganisaatioiden johtohenkilöstön haastattelulitteraatiosta. Haastateltavat edustivat eri organisaatio-osissa toimivien ylimmän ja keskijohdon henkilöstöä, jotka ovat keskeisessä asemassa yrityksien päätöksentekopolkua. Haastateltavat eivät edustaneet aineistossa tekoälyn asiantuntijoita, minkä vuoksi haastattelut tarjosivat oivallisen mahdollisuuden tarkastella suomalaisten yritysorganisaatioiden päätöksentekijöiden yleisiä käsityksiä tekoälystä.
Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä käytin sosiaalisen konstruktionismin sekä Sergei Moscovicin sosiaalisen representaation teorioita. Analyysimenetelmänäni toimi diskurssianalyysi, jonka avulla syvennyin tutkielmani aineistoon seuraavien tutkimuskysymyksien avulla: Miten tekoäly määritellään haastatteluissa? ja Millaisen aseman ihmisyys ja sosiaaliset tekijät saavat tekoälykeskusteluissa? Muodostin aineistoni pohjalta kolme päädiskurssia: työkaludiskurssin, vastuun ja vallan diskurssin sekä tasapainon diskurssin. Työkaludiskurssissa haastateltavat kuvasivat tekoälyä toiminnallisena työkaluna. Vastuun ja vallan diskurssissa tuotiin esiin epävarmuutta ja epäluottamusta tekoälyä kohtaan. Tasapainon diskurssi rakentui aineistossa havaitsemistani työntekijän ja tekoälyn yhteistyöhön viittaavista puheenvuoroista, jossa konkretisoitiin työntekijän ja tekoälyn välistä suhdetta.
Analyysini perusteella voidaan todeta, että tekoälyyn suhtauduttiin yleisesti tarkasteltuna varsin positiivisesti. Tekoäly ideoitiin erilaisten työtehtävien helpottajaksi ja tehostajaksi sekä merkittäväksi osaksi tulevaisuuden yritysorganisaatioiden toimintaa. Tietomäärällisesti haastateltavat jakaantuivat aineistossa kahteen eri ryhmään. Ne haastateltavat, joilla oli työnsä tai harrastuksien puolesta enemmän tietoa tekoälystä, esittivät kriittisiä pohdintoja tekoälyn lisäksi myös muita käyttäjiä kohtaan. Yleisemmät kriittistä pohdintaa herättäneet aiheet liittyivät päätöksentekoon, luotettavuuteen ja vastuuseen. Huolimatta siitä, että tekoäly nähtiin potentiaalisena tulevaisuuden työkaluna ihmisen rinnalla tai ihmisen käytössä, sitä ei kuitenkaan toivottu itsenäiseksi toimijaksi tai päätöksentekijäksi. Lähtökohtaisesti tekoäly nähtiin kontrollia ja valvontaa vaativaksi työkaluksi. Ihminen roolitettiin käyttäjän ja päätöksentekijän lisäksi myös eräänlaiseksi tekoälyn käytön luotettavuuden varmistajaksi.
Tutkimukseni tulokset tuovat tärkeää lisätietoa suomalaisten yritysorganisaatioiden päätöksentekijöiden tekoälyyn liittyvistä käsityksistä. Hahmotellut diskurssit kuvaavat, miten ja millaiseksi yrityksissä johtavassa asemassa olevat merkityksellistävät tekoälyä ja sen paikkaa yritysten toiminnassa, tuottaen siten hyödyllisiä näkökulmia tilanteeseen, jossa tekoälyn soveltaminen organisaation päätöksentekoon on yleistymässä
Yksi perhe, kaksi uskontoa: Uskonnollinen kasvatus ja arjen uskonnollisuus suomalais-eteläaasialaisissa kahden uskonnon perheissä
No full textTämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaista on uskonnollinen kasvatus ja arjen uskonnollisuus suomalais-eteläaasialaisissa kahden uskonnon perheissä. Katse kohdistui uskontoon antropologisesta eli merkitysten ja käytäntöjen näkökulmasta. Tutkielma toteutettiin sisällönanalyysin avulla aineistolähtöisesti, mutta sitä pohjustetaan uskontoantropologiaan ja uskonnolliseen kasvatukseen liittyvällä teorialla sekä uskontojen opillisilla lähtökohdilla moniuskontoiseen perhe-elämään.
Tutkimusaineistona käytettiin kolmea eteläaasialaisen kanssa parisuhteessa olevan tai olleen suomalaisen naisen haastattelua, jotka toteutettiin syksyllä 2019. Haastateltujen perheissä harjoitetaan kristinuskoa, islamia ja hindulaisuutta ja heidän puolisonsa ovat kotoisin Intiasta ja Nepalista.
Tutkielmassa tarkasteltiin tutkimusaihetta kuuden teeman avulla, joita ovat puolison uskontoon suhtautuminen, keskustelemisen haasteet, kasvatusvalinnat, sukupuolen merkitys, lähisuvun merkitys ja uskonnon merkitys. Kaikilla haastatellut naiset suhtautuvat hyväksyvästi puolisonsa uskontoon, vaikka ristiriitojakin on ollut. Naiset vaikuttavat tutkimuksen perusteella aktiivisilta niin oman kuin puolisonsakin uskonnollisten perinteiden välittäjiltä. Jotkin asiat uskonnollisesta kasvatuksesta ovat kuitenkin jääneet perheissä täysin keskustelematta, niistä on keskusteltu liian myöhään tai puolisoiden välille on aiheutunut väärinymmärryksiä. Kaikissa perheissä on linjattu, että lapset tutustuvat molempiin uskontoihin ja saavat myöhemmin itse päättää uskonnostaan. Uskonnollisten vakaumusten keskinäistä tasa-arvoa pidetään perheissä tärkeänä asiana.
Sukupuolen merkitys korostuu perheissä uskonnollisen kasvatuksen kautta. Etelä-Aasiassa poikalapsen saaminen on kulttuurisesti ja uskonnollisesti todella tärkeää, mikä näkyy myös näi-den Suomessa asuvien perheiden elämässä. Poikien uskonnolla näyttää myös olevan enemmän merkitystä isille ja eteläaasialaisille suvuille. Suomalaiset äidit kuitenkin haluavat, että heidän perheissään kohdellaan tyttöjä ja poikia tasa-arvoisesti.
Toisin kuin aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, haastateltujen perheissä isovanhemmilla ja muulla lähisuvulla ei ole kovin suurta roolia lasten uskonnollisessa kasvatuksessa. Suvun vaikutus kohdistuu enemmän naisiin itseensä kuin heidän lapsiinsa. Uskonto merkitsee haastatelluille naisille pääasiassa lohtua, henkistä turvaa ja hyväksyntää. Tämä heijastuu myös uskonnolliseen kasvatukseen, sillä lasten toivotaan saavan uskonnolta samoja asioita kuin naiset itse ovat saaneet. Lasten itsemääräämisoikeus uskonnosta kuitenkin menee näiden toiveiden edelle
Tavallinen erikoisrokote naisten syöpää vastaan: Rokotusikäisten tyttöjen käsityksiä HPV-rokotteesta
No full textTarkastelen pro gradu -tutkielmassani rokotusikäisten tyttöjen käsityksiä HPV-rokotteesta. Kohdunkaulan syövän ja sen esiasteiden ehkäisemiseen tarkoitettu, kahdelta seksiteitse leviävältä papilloomaviruksen tyypiltä suojaava rokote otettiin mukaan kansalliseen rokotusohjelmaan vuonna 2013. Rokote annetaan ilmaiseksi 10–12-vuotiaille tytöille osana kouluterveydenhuoltoa. Yhteiskuntatieteellisissä keskusteluissa rokotetta on tarkasteltu kriittisesti medikalisaation ilmentymänä sekä rokotekampanjoiden ilmentämän sukupuolittuneen hallinnan näkökulmasta. Terveystieteelliset tarkastelut taas ovat pyrkineet rokotekattavuuden parantamiseen tiedonsaantia kartoittamalla. Suomessa on käyty keskustelua siitä, minkä ikäisen voi katsoa olevan kykenevä tekemään terveyttään koskevia päätöksiä: päätöksen rokotteen ottamisesta tekee viime kädessä tyttö itse. Samalla rokotteen kattavuus on jäänyt ennakoitua alhaisemmaksi.
Osallistun tutkielmallani näihin keskusteluihin: toisaalta kriittiseen yhteiskuntatieteelliseen keskusteluun naisia ja tyttöjä velvoittavasta terveyden ja riskilaskennan eetoksesta, toisaalta pyrkimykseen ymmärtää rokotteen ottamiseen vaikuttavia syitä ja siihen liittyviä sosiokulttuurisia merkityksiä. Tavoitteeni on tarkastella sitä, minkälaisia merkityksiä rokote ja sen ottaminen saavat nuoren tytön omassa arjessa ja elämässä, kenen kanssa keskustellessa nämä merkitykset muodostuvat, ja miten rokotteen sukupuolittunut luonne tulee ymmärretyksi. Aineistoni koostuu kahdentoista rokotusikäisen tytön haastatteluista, jotka on toteutettu pirkanmaalaisissa peruskouluissa vuoden 2018 aikana. Tarkasteluni taustana toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokotteesta tiedottava Tyttöjen juttu -kampanja. Analysoin aineiston grounded theory -perinteestä inspiroituneen aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin ja syvennän tulkintaa hyödyntämällä kehystymisen ja kesyttämisen käsitteitä. Ensimmäisellä viittaan tyttöjen oman pohdinnan ulkopuolella rakentuneisiin, verrattain vakiintuneisiin merkityksiin ja tapoihin, joita rokotteeseen liittyy ja joilla se tulee jäsennetyksi. Jälkimmäisellä puolestaan tarkoitan aktiivista prosessointia, jolla rokotteeseen liittyviä ristiriitoja ja ulkopuolelta tulevaa velvoitetta päättää rokotteen ottamisesta tehdään ymmärrettäväksi nuoren tytön omilla ehdoilla.
Siinä missä Tyttöjen juttu -kampanjassa korostuvat tiedolliset kysymykset, asettuu rokote tyttöjen elämään ennen kaikkea kokemuksellisena tapahtumana: se ymmärretään ensisijaisesti ”rokotuksena” – pistosmuodossa annettavana lääkevalmisteena – ja vasta toissijaisesti käyttötarkoituksensa, syövän ehkäisyn, kautta. Kampanjassa rakennettu kehys järkevästä toiminnasta otetaan vastaan, mutta ymmärrystä HPV:n merkityksestä sairauden kehittymiselle tai seksin roolista viruksen leviämisessä ei useinkaan ole. Sen sijaan rokote näyttäytyy tytöille kampanjan sukupuolittunutta kehystä noudatellen itsestäänselvästi ”naisten syöpärokotteena” ja sosiaalisesti muotoutuvana ”tyttöjen juttuna”. Pohdinnoissa rokotteen tarpeellisuudesta korostuu ymmärrys rokotteesta huolta vähentävänä, ja toisaalta rokotteesta itsessään verrattain turvallisena. Paikoin tytöt rakentavat myös vaihtoehtoisia rationaalisuuksia pohtimalla mahdollisuuksia suojautumiseen omalla käyttäytymisellään ja samalla kyseenalaistavat viestiä rokotteen ottamisen tarpeellisuudesta. Tulokset tuovat uudenlaista näyttöä siitä, miten HPV-rokotekampanjoihin liittyvät, yksilölliseen riskilaskentaan velvoittavat ja sukupuolittuneet viestit vaikuttavat tyttöjen omiin näkemyksiin rokotteesta, ja toisaalta miten vaikeasti ymmärrettävä rokotekokonaisuus on vastaanottajilleen. Samalla tulokset vahvistavat aikaisempaa tutkimustietoa siitä, miten keskeisiä rokotteisiin liittyvät arkiset tekijät ja kokemuksellisuus ovat niiden ottamisen kannalta
