47495 research outputs found
Sort by
Virtuaalisiin brändiyhteisöihin sitoutuminen pienissä pelistriimeissä: Case Twitch.tv
No full textIhmisten mediakulutuksen muuttuessa yksilöt ovat alkaneet toimia yhä enemmän sisällöntuottajina mediassa, mikä on johtanut käyttäjien luoman sisällön määrän kasvuun. Mediakulutuksen muutos näkyy erityisesti käyttäjien luoman videosisällön yhteydessä, johon kuuluu muun muassa livestriimaus, jossa niin sanottu ”striimaaja” lähettää yleensä videota ja ääntä katsojilleen. Katsojat voivat kommunikoida reaaliajassa muun yhteisön kanssa niin sanotun ”chatin” kautta, mikä tekee livestriimauksesta erittäin interaktiivisen median muodon. Ilmiön suosio on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina, mikä tekee siitä hyvin relevantin tutkimuksen aiheen.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on analysoida sitä, kuinka yhteisöön sitoutuminen ilmenee sitoutumisen käytänteiden kautta pienissä pelistriimeissä Twitch-alustalla. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä keskiössä on siten sitoutuminen, jota tarkastellaan kahdeksan eri yhteisöön sitoutumisen käytänteen kautta. Nämä käytänteet on koottu aiempien tutkimusten mukaan, ja niitä sovelletaan tässä tutkimuksessa uudenlaiseen kontekstiin. Tämän lisäksi teoriapohjassa otetaan huomioon yhteisön jäsenten sosiaalinen identiteetti ja käsitellään tarkemmin käytänteitä sekä virtuaalisia brändiyhteisöjä.
Tutkimus toteutettiin laadullisesti käyttäen netnografista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruu sijoittui Twitch-alustalle, jossa tarkasteltiin kolmessa eri yhteisössä tapahtuvaa interaktiota. Tutkimus toteutettiin teoriaohjaavasti ja näistä yhteisöistä pyrittiin löytämään eri yhteisöön sitoutumisen käytänteitä, jotka luokiteltiin kahdeksaan eri teoriapohjan määrittämään luokkaan.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että yhteisöön sitoutuminen oli vahvasti kytköksissä yhteisöissä tapahtuvaan interaktioon, myönteiseen ilmapiiriin ja sitä kautta myös niissä kehittyneeseen ryhmäidentiteettiin. Lisäksi sitoutumisessa huomattiin yksilöllisiä eroja, mutta ne näkyivät huomattavasti vähemmän ja siten niiden vaikutus sitoutumiseen ei ollut yhtä merkittävä. Ne toivat kuitenkin esille sen, kuinka jäsenet sitoutuivat yhteisöihin eri tavoin ja sitoutumisen voimakkuudessa oli siten huomattavissa vaihtelua. Yhteisöön sitoutuminen oli siis hyvin interaktiivinen prosessi, jossa muun yhteisön ja striimaajan merkitys korostui erityisesti, mutta yksilöt pystyivät myös erottumaan muista sen kautta
"Vahvempi kestää sen, minkä heikompi vaatii": Paternalismi ja liberalismi uutta alkoholilakia koskevassa eduskuntakeskustelussa
No full textEduskunta hyväksyi uuden alkoholilain vuoden 2017 lopussa. Lain tavoitteena oli vähentää alkoholihaittoja ja samalla yksinkertaistaa lainsäädäntöä. Lain käsittely aiheutti paljon väittelyä kansanedustajien keskuudessa, sillä historiallinen lakiesitys mahdollisti enimmäisvahvuudeltaan 5,5-prosenttisten alkoholijuomien myynnin päivittäistavarakaupoissa. Alkoholin uskottiin tulevan halvemmaksi, joten alkoholin kokonaiskulutuksen uskottiin nousevan ja alkoholihaittojen lisääntyvän.
Pro gradu-tutkielmani tavoitteena on selvittää kansanedustajien näkemyksiä siitä, millä tavoin kansalaisten alkoholinkäyttöä tulisi heidän mielestään ohjata alkoholipolitiikan keinoin. Aineistona on vuonna 2017 uudesta alkoholilaista käyty eduskunnan lähetekeskustelu, joka käytiin ennen lain hyväksymistä. Analysoin kansanedustajien puheenvuoroja saadakseni selville millaista alkoholipolitiikkaa he haluaisivat harjoittaa. Olin kiinnostunut selvittämään millä tavoin paternalismi ja liberalismi näkyisivät kansanedustajien puheenvuoroissa, sillä kiinnostukseni kohteena oli se, kuinka valtion tulisi pyrkiä ohjaamaan kansalaistensa valintoja kuluttajina. Halusin tutkia ovatko kansanedustajat vielä vuonna 2017 pohjoismaisen alkoholipolitiikan kannalla, vai nouseeko heidän puheissaan esiin halua liberalisoida alkoholipolitiikkaa.
Analysoin aineiston laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Havaintojeni perusteella monet kansanedustajat suhtautuivat kriittisesti uuteen lakiin ja vastustivat vahvempien tuotteiden tuomista ruokakauppoihin. Useat puhujat toivat esiin alkoholista aiheutuvia mittavia yhteiskunnallisia haittoja ja kustannuksia. He kritisoivat alkoholin saatavuuden parantamista, koska tutkimustieto on osoittanut alkoholin hinnan alenemisen johtavan yleensä alkoholinkulutuksen kasvuun. Lakia arvostelleet kansanedustajat ilmaisivat haluavansa helpottaa yritysten toimintamahdollisuuksia, mutta korostivat, että kansanterveyden edistämisen ja heikompien tukemisen tulee olla alkoholipolitiikan ensisijainen tavoite. Toisaalta, useat puhujat toivat esiin liberaaleja mielipiteitä, ja katsoivat tiukkojen alkoholipoliittisten rajoitusten olevan vanhanaikaisia. He puhuivat kevyemmän alkoholilainsäädännön puolesta, ja toivoivat että suomalaista alkoholikulttuuria kehitettäisiin luottamalla enemmän kansalaisiin.
Puheenvuorojen perusteella monet kansanedustajat suhtautuivat alkoholilainsäädännön keventämiseen epäillen, ja pohjoismaiselle alkoholipolitiikalle riitti tukea. Toisaalta keskustelussa näkyi myös halua kehittää suomalaista alkoholikulttuuria enemmän maltillisen ja ”eurooppalaisen” kulutuksen suuntaan, ja jotkut uskoivat alkoholilainsäädännön keventämisen voivan muuttaa suomalaista alkoholikulttuuria myönteisellä tavalla. Yleisesti ottaen puheiden sävy oli melko maltillinen ja varovainen. Paternalistiselle politikalle oli havaittavissa laajaa kannatusta, vaikka esiin tuli myös halua liberaalimman alkoholipolitiikan harjoittamiseen
Kestävä liikkuminen ympäristöpoliittisesta näkökulmasta: Tarkastelussa kävelyn ja pyöräilyn edistäminen kuntatasolla
No full text
Päämääränä väline?: Tilastojen käytön ja vaikuttavuuden arvioinnin tulkitseminen osana tietojohtamista yleisissä kirjastoissa
No full textTällä tutkielmalla tavoitellaan yleisten kirjastojen tietojohtamisen, tilastojen ja vaikuttavuuden arvioinnin osaamisen ja sen välittymisen paikantamista. Kirjastoissa kerätään runsaasti tietoa, mutta sitä hyödynnetään rajallisesti päätöksenteossa huolimatta näyttöperustaisuuteen ohjaavasta toimintaympäristöstä. Tutkielmassa selvitetään näyttöperustaisuuteen siirtymisen sekä arviointikulttuurin synnyn yhteyttä tietojohtamisen ja yleisen kirjaston muuttuvan toimintaympäristön kirjallisuuden avulla. Tietojohtamisen, tilastojen käytön ja vaikuttavuuden arvioinnin osaamisen piirteitä voidaan sekä tunnistaa että vahvistaa kirjastojen arjessa.
Teoreettisessa viitekehyksessä ongelmaa lähestytään mielekkään arviointikulttuurin ja tietävän organisaation malleilla. Lisäksi esitellään yleisten kirjastojen henkilöstön ja informaatiotutkimuksen käsityksiä tietojohtamisesta, informaatiosta ja tiedosta sekä tutkimuksia arvoa tuottavasta tiedosta kirjastoissa sisältäen tietojohtamisen sovellusalueet, tilastojen käytön, arvioinnin ja vaikuttavuuden sekä tukea näyttöperustaisuudelle. Empiriassa kartoitetaan ja vertaillaan teemojen esiintymistä yhden suomalaisen alueellisen kehittämiskirjaston alueella.
Aineisto kerättiin määrällistä tutkimusprosessia noudattaen ELomake-verkkokyselynä 2.12.2019–15.1.2020 Pirkanmaan ja Keski-Suomen kehittämiskirjasto PiKen toimialueen kirjastohenkilöstöltä. Vastauksia kertyi 70. Vastaajien taustatietojen jakaumat vastasivat alueen ja kotimaisen kirjastohenkilöstön jakaumia. Analyysimenetelminä käytettiin suoria jakaumia sekä ristiintaulukointia ja avovastaukset luokiteltiin Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Sekä kerätyn tiedon hyödynnettävyys että tietojen hyödyntämistaidot vaikuttavat liittyvän tietojen hyödyntämiseen.
Kirjastojen käyttäjien ja palvelujen tilaajien tarpeet ja odotukset näyttäytyvät tuloksissa ensisijaisina, mutta niihin vastaaminen vaikeasti arvioitavana, koska ajatus arvon luomisesta aineettomista resursseista koetaan suurelta osin myönteisyydestä huolimatta vieraana. Tietojohtamisen vieraus sekä vähäiset kiinnostus ja osoitetut välineet mahdollistavat turvautumisen perinteisiin määrällisiin mittareihin ja teknisen lähestymistavan korostumisen. Johtajilla on vahvimmat edellytykset tunnistaa eri sidosryhmien arvottavan tietoa eri tavoin. Etenkin koulutussisällöt ja ammattikirjallisuus toimivat välineinä jakaa arvostettua hiljaista tietoa, mutta tiedon hyödyntämisen tukena käytettävä materiaali ei välttämättä ole ajantasaista. Mielekäs arviointikulttuuri tarvitsee tukea niin omasta työyhteisöstä, viranomaisilta kuin järjestöiltäkin, jotta sillä voisi tuottaa tietoa myös kirjastojen muuttuvista merkityksistä. Teemojen tutkimus on vasta alussa
Case-tutkimus johdon ohjausjärjestelmäpaketin implementoinnista – muutosprosessiin vaikuttavat tekijät
No full textJohdon laskentatoimen menetelmien käyttöä pidetään merkittävänä tekijänä pienyrityksen menestymisen ja toiminnan kannalta. Yksi paljon käytetyistä laskentatoimen menetelmistä on johdon ohjausjärjestelmät. Niillä tarkoitetaan formaaleja käytäntöjä, joilla organisaation toimintaa ohjataan kohti yhteisiä tavoitteita. Johdon ohjausjärjestelmien on myös osoitettu toimivan yhdessä, ohjausjärjestelmäpakettina. Varsinkin pienille yhtiöille on tyypillistä, että laskentatoimen käyttö on toiminnan alkuvaiheessa hyvin vähäistä. Toiminnan kasvaessa käytön tarve lisääntyy ja tämä johtaa erilaisiin käyttöönottoprojekteihin. Tämän kaltaisia käyttöönottoprojekteja on tutkittu muutostutkimuksen kautta. Muutosprosessiin vaikuttaa saman aikaisesti useita tekijöitä, jotka osaltaan luovat muutospotentiaalia tai estävät muutosta. Tutkielman tavoitteena on laajentaa ymmärrystä johdon ohjausjärjestelmistä pienyhtiön kontekstissa ja ymmärtää muutokseen vaikuttavia tekijöitä paremmin. Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu johdon ohjausjärjestelmäpaketin ja muutosprosessin tutkimuksiin. Keskeisenä teoriana tutkimustulosten analysoinnissa hyödynnetään Malmin ja Brownin (2008) johdon ohjausjärjestelmäpakettia ja Kasurisen (2002) muutostutkimusta. Tutkielma toteutettiin pitkäaikaisena case-tutkimuksena haastattelemalla yrityksen päätöksentekijöitä ja havainnoimalla yrityksen toimintaa. Aineiston keruun vaihe kesti yhteensä 21 kuukautta.
Tutkimustulokset osoittavat, että johdon laskentatoimen menetelmiä käytetään pienyrityksissä vähemmän ja ne ovat yksinkertaisempia verrattuna suuryhtiöihin. Tulosten mukaan johdon ohjausjärjestelmien todetaan myös toimivan paremmin yhdessä, toisiaan täydentäen. Näiden järjestelmien käyttöönottoon liittyvään muutosprosessiin huomataan vaikuttavan useita tekijöitä. Tutkimuslöydösten mukaan tekijöitä on kuitenkin vaikea yksiselitteisesti jakaa muutospotentiaalia luoviin tai muutosta estäviin tekijöihin. Usein tekijöiden huomataan vaikuttavan prosessissa samanaikaisesti molemmissa kategorioissa. Muutokseen vaikuttavien tekijöiden huomataan myös jatkuvasti muuttuvan prosessin edetessä. Alkuvaiheessa on tyypillistä, että muutosta hämmentäviä tekijöitä on paljon ja muutoksen edetessä muutosta turhauttavat tekijät näyttävät lisääntyvän. Erityisesti tutkimuslöydökset kuitenkin korostavat johtajan vaikutusta muutosprosessissa. Tutkimustulosten mukaan muutoksen johtajan katsotaan olevan ehdoton edellytys muutosprosessin etenemiselle
Принципы лексикографического описания медицинской лексики для целей социального перевода (на материале финского и русского языков) = Asioimistulkeille tarkoitetun suomalais-venäläisen terveydenhuoltoalan sanakirjan laatimisperiaatteita
No full textСоциальный перевод в сфере здравоохранения – один из самых сложных типов перевода. Не в последнюю очередь это связано с терминологическими трудностями. Значительную часть времени устного переводчика при подготовке к работе занимает изучение специальной терминологии. Огромную помощь при этом могли бы оказать словари специальной лексики. На данный момент достаточно полного и при этом качественного словаря медицинской лексики для пары языков финский – русский не существует.
Цель данной работы – сформулировать принципы лексикографического описания медицинской лексики для целей социального перевода и, опираясь на эти принципы, составить финско-русский медицинский словарь для социальных переводчиков. Нас интересует, какие факторы следует принимать во внимание при проектировании подобного словаря.
В своей работе мы опирались на теоретические исследования по трём направлениям: 1) лексикографическое описание специальной лексики (Гринёв-Гриневич 2008, 2009; Kudashev 2007, 2013; Fuertes-Olivera & Arribas-Baño 2008); 2) особенности медицинского языка (Bergenholtz & Tarp 1995; Алексеева & Мишланова 2002; Курышко 2001); 3) устный перевод в медицинской сфере и информационные потребности социальных переводчиков (Koskinen, K. et al. 2018; Määttä 2017; Mäntynen 2013).
Для выполнения исследования привлекались аутентичные тексты на русском и финском языках. Финский материал состоит из клинических рекомендаций для пациентов, размещённых на электронных ресурсах Käypä hoito -suositukset potilaalle (2019) и Terveyskirjasto (2019). Материал на русском языке включает в себя клинические рекомендации Минздрава РФ (2019) и издание «Справочник-путеводитель практикующего врача» (2010). В качестве дополнительных источников соответствий на русском языке использовались словари, справочники и международные классификации.
В результате анализа и в процессе составления нашего словаря мы выяснили, что при проектировании параметров словаря и работе над ним следует прежде всего ориентироваться на нужды пользователей словаря и его назначение. Среди других принципов составления медицинского словаря для социальных переводчиков можно отметить лаконичность и компактность изложения, дескриптивность и обязательное наличие переводных соответствий для всех заголовочных единиц. К работе прилагаются детальные принципы составления словаря, список его источников и фрагмент готового словаря.Asioimistulkkauksen tarve Suomessa on jatkuvasti kasvanut maahanmuuton myötä. Tilastokeskuksen mukaan suurimman vieraskielisen ryhmän muodostavat Venäjältä ja muualta entisen Neuvostoliiton alueelta tulleet. Vieraskielisillä asiakkailla on oikeus asioida viranomaisten kanssa heille ymmärrettävällä kielellä. Asioimistulkkaus terveydenhuollossa on yksi vaativimmista tulkkauksen muodoista, koska viestinnän tarkkuus lääkärin ja potilaan välillä on suorastaan elintärkeää. Tarkkuus vuorostaan riippuu pitkälti siitä, käyttääkö tulkki oikeita termejä.
Termityö ja tiedonhaku vievät tulkilta paljon aikaa. Laaja ja laadukas terveydenhuoltoalan sanakirja varmasti olisi tulkille suureksi avuksi hänen valmistautuessaan toimeksiantoon. Valitettavasti tällaista sanakirjaa ei suomi–venäjä-kieliparissa tällä hetkellä ole.
Tutkielman tavoitteena on kehittää asioimistulkeille suunnatun suomalais-venäläisen terveydenhuoltoalan sanakirjan laatimisperiaatteita ja laatia niiden pohjalta suppeahko ”mallisanakirja”, jota voi myöhemmin laajentaa. Tutkimuskysymykseni liittyy siihen, mitkä tekijät on otettava huomioon laadittaessa asioimistulkeille suunnattua terveydenhuoltoalan sanastoa kieliparissa suomi–venäjä.
Tutkielman teoreettinen viitekehys liittyy yhtäältä erikoiskielten leksikografiaan (Grinjov-Grinevitš 2008, 2009; Kudashev 2007, 2013; Fuertes-Olivera & Arribas-Baño 2008), toisaalta terveydenhuoltoalan erikoiskielen ja lääkäri–potilas-viestinnän tutkimukseen (Bergenholtz & Tarp 1995; Aleksejeva & Mišlanova 2002; Kuryško 2001) ja osaltaan myös asioimistulkin työympäristön tutkimukseen (Koskinen, K. et al. 2018; Määttä 2017; Mäntynen 2013). Tutkimuskirjallisuuteen tutustumisen lisäksi analysoin 1) asioimistulkkien tietotarpeita ja tulkin työympäristöön liittyviä tarpeita konsultoimalla alan asiantuntijoita sekä 2) lääkärin ja potilaan erikoiskieltä tutkimalla tekstiaineistoani.
Suomenkielisenä aineistona ovat Käypä hoito -suositukset potilaalle (2019) sekä kuvaukset oireista ja sairauksista Terveyskirjasto-sivustolta (2019). Venäjänkielinen aineisto koostuu Venäjän terveysministeriön virallisista hoitosuosituksista (2019) sekä lääkärin käsikirjasta. Lisäksi käytän vastinehaussa sanakirjoja, käsikirjoja, oppaita ja kansainvälisiä luokitteluja.
Analyysissäni olen päätynyt siihen tulokseen, että sanakirjan laatijan on perusteltava valintojaan ensisijaisesti käyttäjänäkökulmasta. Asioimistulkeille tarkoitetun terveydenhuoltosanakirjan keskeisiin laatimisperiaatteisiin kuuluvat tietojen yksinkertainen ja tiivis esittelytapa, deskriptiivisyys sekä vastineiden pakollisuus myös silloin, kun lähtökielen termille ei löydy täydellistä luonnollista vastinetta tulokielestä. Tutkielman liitteinä ovat sanakirjan laatimissuunnitelma, lähdeluettelo ja esimerkki sanakirjan sairauskohtaisesta osiosta
