47495 research outputs found
Sort by
Euroopan keskuspankin oikeudellinen sääntely ja epätavanomainen rahapolitiikka
No full textTutkimuksen aiheena on Euroopan keskuspankin oikeudellinen sääntely ja Euroopan keskuspankin harjoittama epätavanomainen rahapolitiikka euroalueella vuonna 2007 alkaneen finanssikriisin seurauksena. Korkopolitiikan tehottomuuden ja euroalueen velkakriisin pitkittymisen myötä Euroopan keskuspankki on ottanut käyttöönsä epätavanomaisia rahapoliittisia välineitä, joiden oikeudellinen arviointi on osoittautunut haastavaksi erityisesti Euroopan keskuspankille perussopimuksissa annetun mandaatin puolesta. Tutkimuksessa tarkastelun kohteena ovat kaksi rahapoliittista osto-ohjelmaa, rahapoliittiset suorat kaupat (Outright Monetary Transactions, OMT-ohjelma) ja julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelma (public sector purchase programme, PSPP-ohjelma), joiden molempien laillisuudesta esitettiin ennakkoratkaisupyynnöt Euroopan unionin tuomioistuimelle. Tutkimuksessa tehdään oikeustapausanalyysi kumpaakin osto-ohjelmaa koskevasta oikeustapauksesta. Oikeustapausanalyysin avulla tutkitaan Euroopan keskuspankkia koskevan sääntelyn ja rahapoliittisten osto-ohjelmien välisiä oikeudellisia ristiriitoja.
Tutkimuksessa tarkastellaan Euroopan keskuspankkijärjestelmää velvoittavaa oikeudellista sääntelyä, jonka rajoissa Euroopan keskuspankin ja kansallisten keskuspankkien on toteutettava euroalueen yhteistä rahapolitiikkaa. Euroopan keskuspankkijärjestelmälle ensisijaiseksi tavoitteeksi asetettu hintatason vakauden ylläpitäminen on muodostunut koetinkiveksi eurokriisin aikana. Hintavakauden ylläpitämisen tavoittelu epätavanomaisin rahapoliittisin toimin eurokriisin aikana on osaltaan vaikuttanut EKP:n rahapoliittista mandaattia koskevan sääntelyn tulkinnallisiin muutoksiin. Rahapoliittisia osto-ohjelmia koskevilla tuomioilla oli erityisesti vaikutus SEUT 123 artiklan ilmaiseman julkisen sektorin keskuspankkirahoituksen kiellon tulkintaan, sillä kyseiset osto-ohjelmat perustuvat julkisen sektorin velkapapereiden ostoihin. Vaikka perussopimusten säännöksiä ei ole virallisesti muutettu eurokriisin ja epätavanomaisen rahapolitiikan myötä, on Euroopan unionin talous- ja rahaliittoa koskeva oikeudellinen sääntely käynyt läpi muodonmuutoksen.
Tutkimuksen metodi on oikeusdogmaattinen, mutta tutkimukseen on otettu mukaan myös EU-oikeudelle tyypillisen laintulkintamallin, eli teleologisen tulkinnan, näkökulmia mukaan. Lisäksi tutkimuksessa esitetään de lege feranda - kannanotto siihen, minkälainen eurokriisin jälkeisen rahapolitiikkaa koskevan oikeustilan tulisi olla, jotta kriiseistä voitaisiin tulevaisuudessa selviytyä legitiimisti. Pääasiallisina oikeuslähteinä tutkimuksessa ovat Euroopan keskuspankkia koskeva oikeudellinen sääntely, Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö sekä asiantuntijakirjoitukset.
Eurokriisin seurauksena julkisen sektorin keskuspankkirahoituksen kieltoa on tulkittu unionin tuomioistuimessa tavalla, jonka myötä SEUT 123 artiklan osoittama keskuspankkirahoituksen kielto on menettänyt merkityksensä. Eurokriisin aiheuttamien vakavien talouden häiriöiden myötä EKP:n oli pelastettava vaikeimmin velkaantuneet euroalueen jäsenvaltiot estääkseen euron hajoamisen. Huolimatta SEUT 123 artiklan ilmaisemasta selkeästä kiellosta rahoittaa julkista sektoria, Euroopan unionin tuomioistuin ei tuominnut julkisen sektorin velkapapereiden ostoihin kohdistuvia osto-ohjelmia Euroopan keskuspankin toimivaltaan kuulumattomiksi
”Det kändes som om kroppen kokade”: Retorisk analys av kosttillskottsannonser i tidningen Året runt
No full textJärjestön lausuntojen tuottamisprosessi ja tekstilajipiirteet
No full textTämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, millainen on Suomen Musiikintekijät ry -järjestön julkaisemien lausuntojen tuottamisprosessi ja millaisia tekstilajipiirteitä järjestön lausunnoilla on. Tavoitteena on tutkia haastattelun avulla lausuntotekstien tekijöitä, tavoitteita ja yleisöä sekä sitä, millaisin vaihein lausuntojen tuottamisprosessi etenee. Lausuntotekstien analyysissa tarkastellaan lausuntojen ulkoasua, rakennetta, jaksoja ja intertekstuaalisuutta. Lisäksi tarkastelussa on lausuntopyyntöjen vaikutus lausuntoteksteihin. Oletuksena on, että lausuntotekstien tuottaminen jakautuu erilaisiin vaiheisiin ja että lausuntoteksteistä voidaan hahmottaa tekstilajin kannalta valinnaisia ja pakollisia jaksoja.
Tutkimusaineisto koostuu noin tunnin mittaisesta tutkimushaastattelusta sekä kuudesta lausuntotekstistä, jotka on poimittu järjestön verkkosivuilta. Haastateltavana on järjestön toiminnanjohtaja. Tutkimuksen teoreettisen taustan muodostavat systeemis-funktionaalinen kieliteoria sekä tekstilajiin, diskurssintutkimukseen, rekisteriin ja kontekstiin liittyvät käsitteet ja näkökulmat.
Analyysien perusteella järjestön toiminnanjohtaja on päävastuussa lausunnoista. Lausunnon tuottamisprosessi jakautuu lausuntopyynnön saamiseen, sisällön suunnitteluun, kirjoittamiseen ja lausunnon eteenpäin lähettämiseen ja julkaisemiseen. Analyysissa selviää, että lausuntopyynnön rakenne vaikuttaa lausunnon rakenteeseen ja asioiden esittämisjärjestykseen. Lausunnoissa viitataan erityisesti lakeihin, määräyksiin, sopimuksiin, esityksiin ja selvityksiin sekä muihin lausuntoihin ja lausuntopyyntöihin. Monet näistä viittauksista liittyvät lausuntopyynnön tai kommentoitavan tekstin sisältöön. Tutkimusaineiston lausunnoista voidaan erottaa visuaalisten ja typografisten seikkojen avulla jaksot osoittaminen vastaanottajalle, lausuntopyynnön mainitseminen, lausunnon antajan esittely, kiitokset, yhteenveto, käsittelykappaleet ja päiväys ja allekirjoitus.
Analyysien perusteella lausuntojen leipätekstin sisäinen variaatio luo lausunnon tekstilajista melko vakiintumatonta kuvaa, mutta toisaalta jaksoista voidaan näinkin pienellä aineistolla esittää esimerkiksi skemaattisen kokonaisrakenteen kuvaus, jossa on melko kiinteä järjestys ja jossa lähes kaikki jaksot ovat pakollisia eli toistuvat kaikissa tai useimmissa aineiston lausunnoissa. Tämä viittaisi siihen, että lausunnoissa on osin vakiintuneitakin rakenteita. Lausuntotekstin tuottamisprosessi jakautuu oletuksen mukaisesti erilaisiin vaiheisiin, jotka voidaan eritellä. Tutkimuksen myötä tieto järjestöjen tekstityöstä ja tekstien tuottamisen prosesseista laajenee. Lisäksi päästään hieman lähemmäs lausunnon tekstilajin piirteiden selvittämistä ja kuvaamista
Äärellisesti määrättyjen modulien homologista algebraa
No full textTutkielman tarkoitus on käsitellä klassista porrastettujen modulien homologista algebraa sen verran, että tutkielman lopulla on mahdollista esittää modernimpaa homologisen algebran kehittymistä topologiseksi data-analyysiksi kutsuttavalla matematiikan alalla. Tutkielman alussa esitellään tarvittava peruskäsitteistö ja kerrataan kommutatiivisen algebran ja homologisen algebran oleellisia käsitteitä, kuten injektiiviset ja projektiiviset porrastetut modulit. Esimerkkinä määritellään affiinit puoliryhmärenkaat ja modulit näiden yli.
Seuraavaksi tutkielmassa siirrytään tarkastelemaan lähemmin porrastettujen injektiivisten modulien rakennetta. Erityisesti tutustutaan injektiivisiin verhoihin ja näiden avulla määritetään porrastettujen injektiivisten modulien rakenne. Syntynyttä teoriaa sovelletaan moduleihin yli affiinien puoliryhmärenkaiden.
Tullaan käsittelemään homologisia dimesioita, jotka ovat porrastettujen resoluutioiden pituuteen liittyviä invariantteja. Lisäksi tutustutaan homologisiin dimensioihin liittyviin Bassin ja Bettin lukuihin sekä todistetaan kuuluisa Hilbertin Syzygilause.
Tämän jälkeen tutkielmassa siirrytään topologisen data-analyysin puolelle. Avainasemassa ovat äärellisesti määrätyt Zn-modulit, joiden merkittävyydestä topologisessa data-analyysissä kertoo näihin moduleihin liittyvä Syzygilause. Viimeinen luku tarjoaa tämän uudemman Syzygilauseen todistamiseen tarvittavan käsitteistön. Erityisesti tutkitaan Čechin verhoa ja Zn-modulien laakea-injektiivistä esitystä
Sosiaalinen mikroyrittäjäidentiteetti: Laadullinen tutkimus mikroyrittäjäidentiteetin rakentumisesta ja sille annetuista merkityksistä
No full textYrittäjyyttä arvostetaan suomalaisessa yhteiskunnassa, ja yrittäjyyteen kannustavat tukitoimet ovatkin olleet viime vuosina esillä esimerkiksi poliittisessa päätöksenteossa. Tässä tutkielmassa olen kiinnostunut mikroyrittäjyydestä identiteetin käsitteen näkökulmasta. Tutkielmassa selvitetään, kuinka suomalaiset mikroyrittäjät mikroyrittäjäidentiteettiään rakentavat ja millaisia merkityksiä identiteetille annetaan yrittäjyyden näkökulmasta. Tutkielmassa vastataan kahteen tutkimuskysymykseen, jotka ovat: Miten haastateltavat rakentavat yrittäjäidentiteettiä haastatteluaineistossa? ja Millaisista tekijöistä haastateltavien mikroyrittäjien yrittäjäidentiteetti muodostuu?
Tutkielma on tehty aineistolähtöisesti Työterveyslaitoksen sekä Oulun, Tampereen ja Kölnin yliopistojen Evidence-based health promotion@work -hankkeeseen kerätyn aineiston pohjalta ja tutkielman aineistona on ollut 30 suomalaisen mikroyrittäjän haastattelua. Tutkielman aineiston analyysi on tehty diskurssianalyysia metodina hyödyntäen. Erilaisista mikroyrittäjyyden merkityksellistämisen tavoista jäsentyi diskursiivisia muodostumia, jotka muodostavat tutkielman tulosluvun. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu sosiaalisen identiteetin teoriaan sekä aikaisempaan yrittäjä- ja identiteettitutkimukseen.
Aineistossa mikroyrittäjäidentiteettiä ja yrittäjyyttä toimintana jäsennettiin mikroyrittäjien toimesta hyvin moninaisesti, ja tutkielman tulokset on aineiston analyysin perusteella koottu viiteen diskursiiviseen ryhmään. Nämä ryhmät ovat 1. Mikroyrittäjyys elämäntavan ja työnteon mahdollistajana, 2. Sosiaalinen mikroyrittäjyys, 3. Yhteiskunnallinen mikroyrittäjyys, 4. Vapaus sekä mikroyrittäjyyden sitovuus ja 5. Epävarmuus ja kokemus kyvykkyydestä oman mikroyrityksen suhteen. Mikroyrittäjäidentiteettiä tuotettiin aineistossa haastateltujen mikroyrittäjien toimesta muun muassa vastadiskurssien, kuten mikroyrittäjyyteen liitetyn vapauden ja sitovuuden, kautta sekä vertailemalla mikroyrittäjyyttä palkkatyön tekemiseen.
Suomalaisista yrityksistä suurin osa on mikroyrityksiä. Mikroyrittäjäidentiteettiä on tästä huolimatta tutkittu suomalaisessa kontekstissa hyvin vähän, ja tutkielma tarjoaa näkökulmia mikroyrittäjäidentiteetin ja mikroyrittäjyyden ymmärtämiseksi
Tyypin 2 diabeteksen yhteys toiminnanohjaukseen, tarkkaavuuteen ja prosessointinopeuteen työiässä
No full textTyypin 2 diabetes ja korkea pitkäaikainen verensokeri (HbA1c) ovat yhteydessä toiminnanohjauksen, tarkkaavuuden ja prosessointinopeuden heikkenemiseen vanhemmalla väestöllä, mutta tutkimustulokset aiheesta työikäisillä (alle 65-vuotiailla) ovat ristiriitaiset. Työikäisillä diabeetikoilla on havaittu toiminnanohjauksen osatoiminnoista kognitiivisen joustavuuden, inhibition, työmuistin ja foneemisen sanasujuvuuden heikkenemistä, muttei kategorisen sanasujuvuuden heikkenemistä. Lisäksi tarkkaavuuden ja prosessointinopeuden on havaittu heikkenevän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työikäisten tyypin 2 diabetesta sairastavien ja terveiden verrokkien mahdollista eroa toiminnanohjauksessa, tarkkaavuudessa ja prosessointinopeudessa. Lisäksi tutkittiin diabeetikkojen, joiden HbA1c oli koholla (≥ 53 mmol/mol), ja diabeetikkojen, joiden HbA1c oli tavoitetasolla (< 53 mmol/mol), eroa kyseisillä kognition osa-alueilla.
Tutkimusaineisto koostui kymmenestä tyypin 2 diabetesta sairastavasta potilaasta ja kymmenestä terveestä verrokista. Tutkittavat olivat 38–63-vuotiaita ja heistä muodostettiin vertaistetut parit iän ja koulutusvuosien mukaan. Toiminnanohjauksen, tarkkaavuuden ja prosessointinopeuden arvioinnissa käytössä olivat Lontoon torni -testi, Stroopin testi, Trail Making -testi, Wechsler Adult Intelligent Scale IV:n numerosarjat järjestyksessä ja merkkikoe, sanasujuvuustestit, d2-R-testi, Vilkin kaksoistehtävä ja Continuous Performance -testi.
Tyypin 2 diabetesta sairastavilla työikäisillä inhibitio oli heikompaa kuin terveillä verrokeilla. Muiden toiminnanohjauksen osatoimintojen sekä tarkkaavuuden ja prosessointinopeuden osalta diabeetikot eivät eronneet terveistä verrokeista. Tyypin 2 diabetesta sairastavilla, joiden pitkäaikainen verensokeri oli koholla, suoriutuminen toiminnanohjauksessa, tarkkaavuudessa ja prosessointinopeudessa ei poikennut diabeetikoista, joiden pitkäaikainen verensokeri oli tavoitetasolla. Tutkimustulosten luotettavuutta ja yleistettävyyttä heikentää tutkimuksen pieni otoskoko ja poikittaistutkimusasetelma. Jatkotutkimuksia tarvitaan selvittämään tyypin 2 diabeteksen ja HbA1c:n yhteyttä toiminnanohjaukseen, tarkkaavuuteen ja prosessointinopeuteen työikäisillä, jotta diabeteksen hoidossa osataan ottaa paremmin huomioon kyseisten kognition osa-alueiden mahdollinen heikkeneminen
"Kun mukana on lapset, asiat mutkistuvat": miesten kokemuksia erosta ja eropalveluista
No full textTämän pro gradu -tutkielman aiheena on miesten kokemukset erosta ja eropalveluista. Tutkielmani miehet kertovat kokemuksistaan omasta näkökulmastaan käsin ja kyseessä on kokemuksen tutkimukseen nojaava hermeneuttis-fenomenologinen tutkimus. Aihe on tärkeä, sillä pitkälti yli 13 000 avioliittoa sekä arviolta tuhansia avoliittoja purkautuu vuosittain, ja monet eroon kytkeytyvät ilmiöt voidaan nähdä sosiaalisina ongelmina. Sosiaalityössä puolestaan pyritään 2020-luvulla asiakaslähtöiseen työskentelytapaan, jossa asiakkaidet omat näkemykset nähdään tärkeinä, joten siksi on tärkeää tutkia eroa myös kokemuksellisena ilmiönä.
Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: 1) millaisia erokokemuksia miehillä on ja 2) millaista apua miehet kokevat tarvitsevansa erossa. Tutkielmani teoreettinen tausta pohjautuu sukupuolentutkimukseen ja erityisesti sosiaalisen, kulttuurisesti muovautuvan sukupuolen merkitykseen sekä ihmisen arkielämässä että auttamisammateissa ja viranomaiskäytännöissä. Erityisesti suomalaisessa, tasa-arvoajatteluun vahvasti pohjaavassa sosiaalityössä sukupuolta on pyritty pitkään häivyttämään taustalle tai jopa kokonaan pois työskentelystä, ja tällainen lähestymistapa saattaa jättää miesasiakkaiden tarpeet näkymättömiin. Tutkielmassani olen myös esitellyt aikaisempaa erotutkimusta sukupuolinäkökulmasta.
Tutkielmani aineisto on kerätty sähköisellä lomakkeella ja kyselyyn vastasi 48 miestä. Vastaajat olivat iältään 26–65-vuotiaita; suurin osa vastaajista sijoittui 26-45 -vuotiaiden haarukkaan. Enemmistö vastaajista oli eronnut suhteellisen pitkistä avioliitosta 1–5 vuotta sitten. Tutkielman aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Tutkimustulokset miesten kokemuksista tuovat ilmi, että aloite eroon on koettu tulevan useimmiten ex-puolisolta ja yleisimpänä erosyynä ovat miesten kokemusten mukaan ex-puolison uskottomuus, erilleen kasvaminen ja mielenterveysongelmat. Suurimmalla osalla on vaikeistakin kokemuksista huolimatta hyvät välit ex-puolisoonsa ja miehet kokevat välien parantuneen ajan kuluessa. Erityisen vaikeana eroon liittyvänä seikkana miehet nostavat esiin lasten huoltajuuteen ja tapaamiseen liittyvän problematiikan, jonka osalta monet kokevat epätasa-arvoa. Eroon saatuun apuun liittyen tulokset osoittavat, että suurin osa miehistä kokee saaneensa erossa apua ystäviltä ja toiseksi eniten ammattilaisilta. Kun miehet kuvailevat sitä, miten tuki on heitä auttanut, on tunnesanasto vähäistä. Suuri enemmistö vastaajista kokee tarvetta mieserityisille tukipalveluille ja peräänkuuluttaa tuen tarvetta erityisesti tunteiden käsittelyssä sekä lasten huoltajuus- ja tapaamisasioissa neuvomiselle.
Tuloksista voi päätellä, että suurin osa miehistä selviytyy eron aiheuttamasta kriisistä hyvin, mutta osa jää vaille tarpeenmukaista tukea sekä lähipiiriltä että ammattilaisilta. Mielikuva siitä, että viranomaiset suosivat naisia ja äitejä ratkaisuissaan, elää edelleen vahvasti miesten ajattelussa. Tutkimusta ammattilaisten mahdollisesti sukupuolittuneista asenteista sekä uudistetun lapsenhuoltolain vaikutuksista perheoikeudellisiin ratkaisuihin erotilanteessa tarvitaan lisää
Kiristystä, kehuja ja kilpailua: Keskustelu Euroopan yhteisöön kuulumisen ehdoista Ison-Britannian pääministerin kyselytunneilla 1979-1984
No full textPro gradu -tutkielma käsittelee keskustelua Euroopan yhteisöön kuulumisen ehdoista Ison-Britannian pääministerin kyselytunneilla vuosina 1979 – 1984. Yhteisöön kuulumisen ehtoja käsiteltiin osana Britannian budjettikysymystä, jossa pääministeri Margaret Thatcherin johdolla maa pyrki pienentämään omaa osuuttaan EY:n budjetista. Britannian jäsenyys Euroopan yhteisössä ja myöhemmin Euroopan unionissa on ollut paljon esillä viime vuosina Brexitin myötä. Tutkielma antaa uudenlaisen näkökulman Britannian ja EU:n suhteiden historialliseen muotoutumiseen. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, minkälaisilla ehdoilla brittipoliitikot pitivät yhteisöön kuulumista Britannian etujen mukaisena ja minkälaisia strategioita he ehdottivat yhteisön muokkaamiseksi haluamaansa suuntaan. Lisäksi tutkielmassa analysoidaan sitä, millä tavoin parlamentaarisen keskustelun luonne vaikutti esitettyjen argumenttien sisältöön ja niiden esitystapoihin.
Tutkielman aineistona toimivat Britannian budjettikysymystä käsittelevät pääministerin kyselytunnit. Aineiston analyysissa aineisto on jaettu teemoihin ja teemojen sisällä vielä yksityiskohtaisempiin tyyppeihin. Teemoittelun ja tyypittelyn kautta analysoidaan aineiston sisältöjä ja konteksteja tutkimuskysymyksestä käsin. Teemoina toimivat argumentit yhteisön jäsenyyden puolesta ja sitä vastaan. Teemojen sisällä debatit on jaettu erilaisiin strategioihin, joilla parlamentin jäsenet toivat esiin kannatuksensa tai kritiikkinsä Euroopan yhteisöä kohtaan. Strategiat on jaettu vielä keskenään samankaltaisia kritiikin tai puoltamisen keinoja käyttäviin keskusteluihin. Tutkielmassa vertaillaan Britannian suurimpien puolueiden debatteja toisiinsa, jolloin tarkastelun kohteena on Britannian sisäpoliittinen kamppailu äänestäjistä. Pääministerin kyselytuntien analyysissa hyödynnetään paradigmaa parlamentaaristen debattien puheajan jakautumisesta ja sen vaikutuksesta puolueen äänien tavoitteluun. Britannian käyttäessä enemmistövaalitapaa, kansa äänestää tiettyä henkilöä, ei niinkään puoluetta. Parlamentissa hallituspuolueen kannattaa antaa puheaikaa myös puolueen yleisestä linjasta poikkeaville näkemyksille. Tällä tavoin puolueen on mahdollista saada laajempi kannatus kansan keskuudessa.
Britannian parlamentin poliitikot ehdottivat pääministerille erilaisia strategioita, joita he pitivät tehokkaimpina yhteisön muokkaamisessa Britannialle edullisemmaksi. Sekä Konservatiivisen puolueen että Työväenpuolueen poliitikot ehdottivat kiristys- ja kostotoimenpiteitä strategioina, joilla yhteisöstä saataisiin muokattua Britannian etujen mukainen. Tällaisia yksinkertaisia ratkaisuja ehdottamalla he yksinkertaistivat budjettikysymyksen kokonaisuudessaan helposti ratkaistavaksi kysymykseksi, vaikka todellisuudessa kysymys oli monimutkainen. Konservatiiveissa oli myös yhteisöä kannattavia poliitikoita, jotka pyrkivät osoittamaan yhteisön tuomat edut Britannialle. Näin he osoittivat yhteisön täyttävän ehdot, joilla yhteisöön kuuluminen oli Britannian edun mukaista. Työväenpuolueen poliitikoiden puheenvuoroista kaikki kritisoivat yhteisön jäsenyyttä. Osa oppositiopuolueen poliitikoista katsoi, ettei Britannia voinut saavuttaa sellaisia ehtoja, joilla jäsenyydestä olisi saatu kotimaan edun mukaista. Tällaisissa puheenvuoroissa korostui usein pelko Britannian suvereniteetin menettämisestä yhteisön jäsenyyden myötä. He ehdottivat pääministerille suoraan yhteisöstä eroamista. Pääministeri pyrki vastauksissaan perustelemaan valitsemaansa strategiaa, jolla yhteisöä voitaisi muokata Britannialle edullisemmaksi. Thatcher kannatti neuvotteluihin turvautumista yhteisön muokkaamisessa, ja kieltäytyi siis käyttämästä parlamentin poliitikoiden ehdottamia kovempia keinoja yhteisön muokkaamiseksi Britannian etujen mukaiseksi
Äänitteiden kuvailu Discogs.com-verkkosivustolla ja yleisten kirjastojen tietokannoissa
No full textDiscogs.com on joukkoistettu tietokantasivusto, joka mahdollistaa äänitteiden kuvailutietojen tallentamisen yhteisölliseen äänitetietokantaan. Prosessi muistuttaa yleisissä kirjastoissa tapahtuvaa aineistojen kuvailua. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää Discogs-tietokantasivustolla ja yleisissä kirjastoissa toteutettavan musiikkiäänitteiden kuvailutyön eroja. Tarkoituksena oli tutkia Discogs-tietokannan kuvailuympäristöä käyttäjän näkökulmasta, ja verrata sitä yleisten kirjastojen käyttämiin kuvailuympäristöihin.
Tutkimus keskittyi aktiivisten Discogs-julkaisulisääjien sekä kuvailutyötä tekevien kirjastoammattilaisten näkökulmaan. Teoreettinen viitekehys syventyi molempien kuvailuympäristöjen määrittelyyn, painopisteen ollessa musiikkiaineistoihin liittyvässä kuvailutyössä. Aineisto kerättiin kymmenen yksilöhaastattelun avulla, joissa haastateltiin viittä äänitetietoja lisäävää Discogs-käyttäjää sekä viittä kuvailutyötä tekevää kirjastoammattilaista. Analyysi tapahtui sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti.
Tulosten mukaan Discogs-lisääjien tekemässä kuvailutyössä oli suurempaa haastateltavien välistä variaatiota, kun taas kirjastoissa tehtävä kuvailutyö määrittyi ylemmiltä tahoilta tulevien sääntöjen ja ohjeistuksien mukaisesti. Kuvailuympäristön käyttäjien tiedontarpeet vaikuttivat kuvailutyöhön. Olemassa olevien kuvailutietueiden muokkaaminen ja täydentäminen olivat suuremmassa roolissa Discogs-tietokannassa. Kirjastotietokantojen tietueet luodaan ensisijaisesti yksilötyönä.
Molemmissa haastatteluryhmissä käytettiin kuvailuun liittyviä maneereita, mutta ne olivat luonteeltaan erilaisia: Discogs-lisääjät merkitsivät kuvailutietoja palvelun sääntöjen vastaisesti, ja kirjastoammattilaiset kuvailivat teosten sisältöjä yleisistä käytännöistä poikkeavilla tavoilla. Ulkoisten tietolähteiden käyttäminen kuvailuprosessissa oli tavallisempaa kirjastoammattilaisten keskuudessa. Discogs-lisääjät eivät käyttäneet kirjastojen aineistotietokantoja lisäyksissä tehdessään, mutta kaikki haastatellut kirjastoammattilaiset hyödynsivät Discogsia kuvailutyössä.
Discogs-lisääjien ja kirjastokuvailijoiden motiivit äänitteiden kuvailun taustalla erosivat toisistaan. Kirjastoammattilaiset tekivät kuvailua kirjastojen käyttäjiä varten, ja Discogslisääjät taas ensisijaisesti itselleen, vaikka he tiedostivat myös muille palvelun käyttäjille olevan hyötyä heidän luomista lisäyksistä. Myös syyt kuvailutyön haastavuuteen erosivat haastatteluryhmien välillä