47495 research outputs found
Sort by
Factors predicting satisfaction in outpatient substance abuse treatment: a prospective follow-up study
No full textPrevention of child wasting : Results of a Child Health & Nutrition Research Initiative (CHNRI) prioritisation exercise
No full textAutonomisten ajoneuvojen regulaation haasteet vastuun, eettisyyden ja datan näkökulmasta
No full textAutonomiset ajoneuvot ovat ajoneuvoja, jotka kykenevät hoitamaan ajotehtävän osittain tai kokonaan ilman ihmiskuljettajan ohjausta. Autonomisten ajoneuvojen laajamittainen käyttöönotto sisältää lukuisia mahdollisuuksia esimerkiksi liikenneturvallisuuden ja infrastruktuurin suunnittelun näkökulmasta. Teknologia nostaa esille kuitenkin paljon sen regulaatioon liittyviä kysymyksiä, jotka on ratkaistava teknologian käyttöönoton mahdollistamiseksi. Tässä kandidaatintyössä keskitytään regulaation haasteisiin vastuukysymysten, eettisyyden, ja datan osalta. Työn tavoitteena oli perehtyä regulaation haasteisiin rajatussa viitekehyksessä ja tuoda esiin keskeisimpiä regulaation ongelmia. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena.
Työssä käsitellään ensin autonomisia ajoneuvoja ja teknologian regulaatiota yleisesti sekä esitellään kirjallisuudessa laajasti käytetty autonomisten ajoneuvojen luokittelu, jota sovelletaan myös tässä työssä. Seuraavaksi perehdytään tarkemmin autonomisten ajoneuvojen regulaation haasteisiin vastuun, eettisyyden ja datan regulaation osalta. Lisäksi tutkitaan regulaation vaikutusta autonomisten ajoneuvojen kehitykseen. Esille nousseita haasteita sovelletaan yhdistämällä työn alussa esitelty luokittelumenetelmä haasteisiin ja havainnoidaan haasteiden ilmenemistä luokittelun viitekehyksessä. Lopuksi tarkastellaan regulaation keskeisimpiä haasteita yleisesti.
Vastuukysymysten osalta kirjallisuudessa nousevat esille vastuun siirtyminen kuljettajalta ajoneuvolle ja sen vaikutukset ajoneuvon valmistajiin ja vakuutuskäytäntöihin. Eettisissä kysymyksissä keskeisenä ongelmana ovat erilaiset eettiset filosofiat ja eettisistä valinnoista vastaavan tahon määrittäminen. Datan omistajuuteen liittyvissä kysymyksissä keskeisenä teemana ovat datan eri sidosryhmät ja sidosryhmien väliset ristiriidat mutta toisaalta myös datan hyödyntämisen tuomat mahdollisuudet. Kyberturvallisuuden osalta on huomattu ajoneuvojen olevan jo nykyiselläänkin alttiita kyberhyökkäyksille, ja kehityksen sekä ajoneuvojen ja infrastruktuurin välisen kommunikaation lisääntyessä painotetaan kyberturvallisuuden merkityksen kasvua.
Regulaation haasteiden huomataan osittain kytkeytyvän toisiinsa ja ilmenevän eri tavoin työssä käytettävän luokittelun eri tasoilla. Kirjallisuudessa painotetaan regulaation vähäisyyden ja epäyhtenäisyyden negatiivisia vaikutuksia autonomisten ajoneuvojen kehitykseen. Keskeiseksi teemaksi kaikilla käsitellyillä regulaation osa-alueilla nousevat eri sidosryhmien intressit ja intressiristiriidat
Functional electrical stimulation for facial pacing : Effects of waveforms on movement intensity and ratings of discomfort
No full textMoraalinen järkeily ja yhteydenpidon rajoittaminen sijaishuollossa
No full textPro gradu -tutkielmassani tarkastelen, millaista moraalista järkeilyä lastensuojelun sijaishuollon sosiaalityöntekijät käyttävät rajoittaessaan yhteydenpitoa. Tutkielman tavoitteena on kuvata millä tavoin yhteydenpitoa rajoitetaan, keneen rajoituksia kohdistetaan sekä millaisissa tilanteissa rajoitustoimenpiteitä katsotaan tarpeellisiksi. Tutkielmani aineisto koostuu erään tutkimuskaupungin sosiaalitoimessa tehdyistä hallintopäätöksistä yhteydenpidon rajoittamisesta vuodelta 2018. Päätöksiä on yhteensä 32 kappaletta.
Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä olen käyttänyt moraalista järkeilyä. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja analyysitapana on käytetty sisällönanalyysia. Aineistoa on analysoitu pääosin aineistolähtöisesti. Analyysi sisältää osittain teoriaohjaavia elementtejä, sillä tulkintaa on tehty moraalisen järkeilyn kautta.
Tutkielmani kannalta olennaiset teemat koostuvat lapsen taustasta, yhteydenpidon merkityksestä lapselle, rajoitustoimenpiteen kohteena olevasta henkilöstä, asiantuntijoiden näkemyksistä ja kannanotoista sekä sosiaalityöntekijän päätöksestä moraalisen järkeilyn tuloksena. Yhteydenpidon rajoitukset liittyivät esimerkiksi yhteydenpidon toteuttamistapaan, tapaamistiheyteen tai tapaamisten määrään. Ne kohdistuivat useimmiten lapsen biologisiin vanhempiin tai vanhempaan. Moraalinen järkeily liittyi puolestaan lapsen osallisuuden ja lapsen edun välisiin tulkintoihin, lapsen suojelun ja vanhempien oikeuksien tunnistamisen välille, ratkaisukeskeiseen pohdintaan ja tulevaisuuden ennakointiin.
Johtopäätöksenä voidaan todeta yhteydenpidon rajoittamista koskevan päätöksen syntyvän perusteellisen harkinnan tuloksena. Yksiselitteistä vastausta ei kuitenkaan ole siihen, minkälaista moraalista järkeilyä sosiaalityöntekijät käyttävät rajoittaessaan yhteydenpitoa. Päätöksentekoon liittyvä harkintaprosessi on kompleksinen, ja sitä ohjaavat muun muassa lastensuojelulain periaatteet, lasten kokemukset, vanhempien oikeudet sekä asiantuntijoiden kannanotot. Toisaalta yhteydenpidon rajoittaminen perustuu aina tapauskohtaiseen harkintaan. Yhteydenpidon rajoittamista koskevaa päätöksentekoa voidaan luonnehtia erityisen haastavaksi ammatilliseettiseksi harkintaprosessiksi, joka syntyy lopulta moraalisen järkeilyn tuloksena.This master’s thesis examines moral reasoning and restrictions on contact in child protection in out-of-home placements. The purpose of this study is also to investigate how the contact is restricted, to whom restrictions are imposed and in which situations restrictive measures are considered necessary. The material of my thesis consists of social workers’ administrative decisions in a research city made to restrict contact in year 2018 and there is a total of 32 decisions.
The theoretical framework I’ve used is the concept of moral reasoning. The research is qualitative and I have used content analysis as the method of analysis. The content has mainly been analysed relying on the collected data, but the analysis consists partly of theoryguiding elements, as the interpretation has been done through the concept of moral reasoning.
The topics relevant to my thesis consists of the background of the child and how the communication affects the child, to whom the restriction is imposed, the views and opinions of professionals and finally the social worker’s administrative decision as a result of moral reasoning. Restrictive measures were related, for instance, to how often the parents or other relatives were allowed to meet the child or in which way they were allowed to communicate with each other. Moral reasoning on the other hand dealt with the questions about child involvement and the interpretation of the child’s best interests, the competing principles between child protection and the recognition of parental rights, solution-oriented reflection and anticipation of the future.
In conclusion, the decision to restrict contact is a result of careful consideration. However, there are no unambiguous answers to the kind of moral reasoning that social workers use to restrict contact. The decision-making process is complex and it is defined by the law, children’s experiences, parental rights and the opinions of professionals. On the other hand, it is always based on an individual consideration. All in all, the decision making to restrict contact can be characterized as a particularly challenging process that consists of professional and ethical reflection and ultimately results from moral reasoning
”Työläitä, mutta huippuja!”: Opettajien kokemuksia pakohuoneiden käyttämisestä koulussa
No full textTutkielmassa kartoitettiin pakohuonepelin toimivuutta opetuskäytössä. Tavoitteena oli selvittää sen hyödyt ja haitat sekä potentiaaliset kehityskohteet ja ongelmakohdat. Tutkimuksen teoriatausta sisältää koulun muuttumisen teeman, jossa muutoksen tarvetta pohditaan esimerkiksi kouluviihtyvyyden ja tulevaisuuden vaatimusten kannalta, pelien ja oppimisen välisen yhteyden sekä pakohuonepelien tiiviin esittelyn, sekä niitä koskevien konstruktivistisen oppimiskäsityksen ja tekemällä oppimisen esittelyn. Lopuksi teoriaosuudessa peilataan vuoden 2016 opetussuunnitelmaa ja pakohuonepelien yhteyttä siihen.
Tutkimus oli kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin 12 opettajalta, jotka olivat käyttäneet pakohuonepeliä työssään. Aineisto hankittiin sähköisellä lomakkeella, joka sisälsi 14 pakollista kysymystä. Näistä viisi oli monivalintakysymyksiä ja loput avoimia kysymyksiä. Lisäksi lomake sisälsi kaksi avointa kysymystä, joihin vastaaminen oli vapaaehtoista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja lisäksi tulosten käsittelyssä hyödynnettiin SWOT-analyysiä, jonka avulla pakohuonepelien opetuskäytön vahvuudet, heikkoudet, uhkat ja mahdollisuudet saatiin koottua tiiviisti.
Pakohuonepeleissä on tutkimukseni perusteella paljon potentiaalia. Ne voivat parantaa kouluviihtyvyyttä lisäämällä iloa, omaehtoisuutta ja oppilaan aktiivisuutta. Pakohuoneen avulla voidaan harjoittaa monia tulevaisuuden tärkeitä taitoja, kuten kriittistä ajattelua, luovuutta, ongelmanratkaisutaitoja sekä tiimityöskentelyä. Koulupakohuone vastaa myös opetussuunnitelman tarpeisiin monilta osin. Suurimmat uhkat ja haasteet pakohuonetoiminnassa liittyvät resurssiongelmiin: pelin suunnittelu ja toteutus vie aikaa, aikuisia tarvitaan valvomaan pelaajia ja loppuluokkaa ja välineet ovat kalliita. Pelin vahvuuksina ja mahdollisuuksina näkyivät taas esimerkiksi opettajan oma ammatillinen kehittyminen pelin kautta, mahdollisuus oppiaineintegraatioon sekä ryhmän havainnointiin.
Tutkielman anti on lupaavaa, mutta jatkotutkimukselle on tarvetta
Näkö- ja kuulorajoitteisten nuorten kokemuksia kiusaamisesta
No full textTämä pro gradu -tutkielma muodostuu kahdesta osasta. Tutkielman ensimmäinen osa on kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena oli kuvata toimintarajoitteisten nuorten, erityisesti näkö- ja kuulorajoitteisten nuorten kiusaamiskokemuksia ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä aikaisemman tutkimustiedon avulla. Tiedonhaku tehtiin kansallisista ja kansainvälisistä tietokannoista, sekä manuaalihakuna. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin 20 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia.
Katsauksen tulokset osoittivat, että toimintarajoitteiset nuoret, niin kuin myös näkö- ja kuulorajoitteiset nuoret olivat erityisen alttiita joutua kiusaamisen kohteeksi. Kiusaamiskokemukset olivat samantapaisia eri toimintarajoiteryhmissä. Myös taustatekijöillä kuten perhetekijöillä, sosioekonomisella statuksella, toimintarajoitteisuudella tai pitkäaikaissairaudella ja vähemmistöryhmään kuulumisella oli yhteys kiusaamiseen.
Pro gradu -tutkielman toinen osa oli tutkimusartikkelikäsikirjoitus. Artikkelissa raportoidun tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia kiusaamiskokemuksia on näkö- ja kuulorajoitteisilla nuorilla ja miten näkö- ja kuulorajoitteisuus ja taustatekijät ovat yhteydessä kiusaamiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa nuorten kiusaamisen ehkäisemiseksi, nuorten parissa työskentelevien koulutuksen kehittämiseksi sekä oppilashuoltotyön suunnittelemiseksi ja kehittämiseksi. Tutkimuksen aineistona käytettiin vuoden 2019 Kouluterveyskyselyä, johon olivat vastanneet peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaiset nuoret. Aineistoa kuvattiin frekvensseillä ja prosenttiosuuksilla. Muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin ristiintaulukoinnilla ja khiin neliötestillä, jonka jälkeen tehtiin logistinen regressioanalyysi.
Tutkimuksen tulosten mukaan näkö- ja kuulorajoitteisuus oli yhteydessä suurempaan kiusaamisen esiintymiseen. Myös sukupuoli, luokka-aste, syntyperä, vanhempien koulutustausta, perherakenne ja koettu terveydentila olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kiusaamiseen näkö- ja kuulorajoitteisilla nuorilla. Kiusaaminen oli tutkimuksen tulosten mukaan yleisempää näkö- ja kuulorajoitteisilla nuorilla kuin muilla nuorilla.
Tämän pro gradu -tutkielman tuloksena saatiin ajankohtaista tietoa näkö- ja kuulorajoitteisten nuorten kiusaamiskokemuksista ja kiusaamiseen yhteydessä olevista tekijöistä. Kirjallisuuskatsaus kokosi kansainvälistä tutkimustietoa toimintarajoitteisten nuorten kiusaamisesta. Kiusaaminen on kansainvälinen ongelma ja etenkin toimintarajoitteiset nuoret altistuvat herkästi kiusaamiselle. Lisää tutkimustietoa tarvitaan toimintarajoitteisten nuorten ja erityisesti näkö- ja kuulorajoitteisten nuorten kokemasta kiusaamisesta ja kiusaamiseen yhteydessä olevista taustatekijöistä, jotta nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta koulussa voitaisiin parantaa.This Master's thesis consists of two parts. The first part of the thesis is a literature review aimed at describing bullying experiences and related factors in young people with functional disabilities, especially those with visual and hearing impairments, based on earlier research. The information was searched from domestic and international databases, as well as by manual search. Twenty peer-reviewed scientific articles were selected for the literature review.
The results of the review showed that young people with disabilities, as well as young people with visual and hearing impairments were particularly vulnerable to bullying. Experiences of bullying were similar across groups of people with disabilities. Background factors such as family factors, socio-economic status, disability or long-term illness, and belonging to a minority group also had a connection with bullying.
The second part of the Master's thesis is a manuscript of a research article. The purpose of the study reported in the article was to find out what kinds of bullying experiences young people with visual and hearing impairments have, and how visual and hearing impairments and background factors are related to bullying. The aim of the study was to produce information to prevent bullying among young people, to improve the education of those working with young people, and to plan and develop student support work. The research material was the 2019 School Health Survey, which was answered by 8th and 9th grade secondary school pupils. The data was described with frequencies and percentages. Relationships between variables were examined by cross-tabulation and chi-square test followed by logistic regression analysis.
According to the results of the study, visual and hearing impairment was associated with a higher prevalence of bullying. There was also a statistically significant association between gender, grade, background, parenting background, family structure, and perceived health status in bullying-impaired young people. The study found that bullying was more common within young people with visual and hearing impairments than in other young people.
As a result of this Master's thesis, up-to-date information on bullying experiences and factors related to bullying among young people with visual and hearing impairments was obtained. The literature review gathered international research data on bullying of young people with disabilities. Bullying is an international problem and young people with disabilities are particularly vulnerable to bullying. More research is needed on bullying experienced by young people with disabilities, and especially those with visual and hearing disabilities, and the underlying factors involved in improving the well-being and safety of young people at school