47495 research outputs found
Sort by
Peruskorjauksen taloudellisuus 1970-80-luvun pientaloissa
No full textTutkimuksen tavoitteena oli selvittää 1970-1980- luvuilla rakennettujen pientalojen peruskorjauksen taloudellista kannattavuutta. Kannattavuuden arviointi tehtiin peruskorjauksen, uudisrakentamisen ja alkuperäiskuntoisen rakennuksen myymisen vertailulla. Selvitys aloitettiin rakennusosien teknisten käyttöikien ja korjauksessa huomioitavien riskirakenteiden selvittämisellä. Tämän jälkeen pientaloista muodostettiin mallityypit, millä pyrittiin tarkastelemaan eri tavoilla rakennettujen pientalojen välisiä eroja. Omakotitaloista muodostettiin neljä ja rivitaloista kolme mallityyppiä.
Mallityyppien luomisen jälkeen peruskorjausten kustannukset laskettiin Rakennustiedon RT-kustannuslaskentaohjelmalla. Vaihtoehtojen vertailemiseksi laskettiin myös vanhan pientalon purkamisen ja vastaavanlaisen uudisrakennuksen rakentamisen kustannukset.
Eri vaihtoehtojen taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi pientalojen markkinahintaa selvitettiin Seinäjoen alueella toimiville kiinteistövälittäjille suoritetun kyselyn perusteella. Kyselyssä kiinteistövälittäjät arvioivat pientalojen markkina-arvoa alkuperäiskuntoisena, peruskorjattuna ja uudisrakennuksena.
Korjaustarpeiden, korjauskustannusten ja markkina-arvon muodostumisen selvittämisen jälkeen eri vaihtoehtojen taloudellista kannattavuutta verrattiin. Tutkimustulosten perusteella peruskorjausikään tulevan alkuperäiskuntoisen pientalon osalla kannattavin vaihtoehto on pientalon myynti alkuperäiskuntoisena. Vaihtoehto oli selkeästi kannattavin kaikilla mallityypeillä. Peruskorjausta ja uudisrakentamisen vaihtoehtoa verratessa esiintyi pieniä eroja pientalon sijainnin perusteella. Haja-asutusalueella peruskorjausta kannattavampi vaihtoehto on vanhan rakennuksen purkaminen ja korvaaminen uudella. Vaihtoehto oli peruskorjausta kannattavampi omakotitalojen osalla myös keskusta-alueen läheisyydessä. Keskusta-alueella rivitalojen osalla kannattavampi vaihtoehto oli kuitenkin peruskorjaus.
Tulosten tulkinnassa tulee kuitenkin huomioida korjaustarpeiden muodostamiseen, korjausten kustannuksiin ja markkina-arvon muodostumiseen liittyvät epävarmuustekijät. Lisäksi rakennusten joitain rakennusosia ja teknisiä järjestelmiä on saatettu vuosien varrella jo uusia, mikä laskee peruskorjauksen kustannustasoa. Vaihtoehtojen vertailu tuleekin suorittaa aina kohdekohtaisesti, mutta työn tulosten perusteella saadaan eri vaihtoehdoista yleiskuva perusteellista peruskorjausta vaativien pientalojen osalle
Sydämen YKL-40-immunohistokemia kokeellisessa sydämen äkillisessä oikeanpuoleisessa vajaatoiminnassa
No full textYKL-40 on ollut viimeisen vuosikymmenen ajan kiivaan tutkimuksen kohteena, erityisesti glykoproteiinin merkitys tulehdusbiomarkkerina ja sen käyttömahdollisuudet kliinisessä työssä ovat herättäneet kiinnostusta. YKL-40 on glykoproteiini, joka on eristetty ensimmäisen kerran rustosoluista. Sittemmin sen on havaittu ilmenevän myös useissa muissa kudoksissa, kuten verisuonen seinämän solukosta ja immuunipuolustuksen monosyyttilinjan soluista. YKL-40:n merkitystä tulehdusvälittäjäaineena on tutkittu, ja se näyttäisi aktivoivan luonnollista vastustuskykyä tulehdussignaloinnin kautta. Lisäksi sen on havaittu toimivan migraatio- ja kasvutekijänä osassa kudoksista.
Seerumin YKL-40-pitoisuuksien on havaittu nousevan monissa sairaustiloissa, kuten sydän- ja verisuonisairauksissa, sokeritaudissa, syövissä sekä tulehduksellisissa sairauksissa. Verenkiertoelimistön sairauksista etenkin sepelvaltimotaudissa ja muissa valtimokovettumataudin muodoissa glykoproteiinin pitoisuus seerumissa vaikuttaisi kohoavan merkittävästi. Olemme aikaisemmin havainneet kokeellisessa sydämen vajaatoiminnassa korkeat YKL-40-geenimuutokset. Tarkoituksenamme oli nyt selvittää YKL-40-glykoproteiinin esiintyvyyttä proteiinitasolla kokeellisesti sydämen vajaatoimintamallissa.
Tutkimusaineistoksi keräsimme eläinmallilla tuotettuja sydämen vajaatoimintaleikkeitä, ja tutkimme niissä ilmeneviä YKL-40-positiivisia soluja verrattuna leikkeen sydämenseinämän sisäisten valtimoiden määrään. Vajaatoimintaleikkeiden vajaatoiminnan kesto jaettiin 1, 3 ja 7 vuorokauden ryhmiin. Selvitimme YKL-40-proteiinin ilmentymisen eroja vajaatoimintaleikkeissä verrattuna terveisiin kontrollileikkeisiin. Tilastollisia vertailuja tehtiin sekä eri pituisten vajaatoimintajaksojen että kaikkien vajaatoiminta- ja verrokkinäytteiden välillä.
Tutkimuksessa eri vajaatoimintaryhmien ja kontrolliryhmän välillä ei ilmennyt tilastollisesti merkitseviä eroja. Myöskään vajaatoimintaryhmän sisällä erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Vajaatoimintanäytteissä ei ollut kontrollileikkeitä enempää YKL-40-glykoproteiinikertymää, eikä vajaatoiminnan kesto vaikuttanut glykoproteiinin kertymään. YKL-40 saattaa olla varhainen ja nopeavaikutteinen välittäjämolekyyli sydämen oikeanpuoleisen vajaatoiminnan kehittymisessä, mutta glykoproteiinin ilmeneminen vaikuttaisi säilyvän muuttumattomana tutkimusasetelman mukaisissa olosuhteissa
Why do children in slums suffer from anemia, iron, zinc, and vitamin a deficiency? Results from a birth cohort study in Dhaka
No full textPuurankarunkoisten ulkoseinien liitosten lämpö- ja kosteustekninen toiminta
No full textDiplomityön tavoitteena oli selvittää puurankarunkoisten pientalojen ulkoseinien alapohja-, ulkonurkka- ja sisänurkkaliitosten lämpö- ja kosteusteknistä toimivuutta laskennallisilla tarkasteluilla. Tutkimuksessa tarkasteltiin puu- ja tiiliverhottujen seinärakenteiden toimintaa yhdessä tuulensuojakipsilevyn kanssa. Tarkasteluissa noudatettiin TTY:llä kehitettyä rakenteiden kosteusteknisen toiminnan analysointimenetelmää ja rakenteiden toimintakriteerinä käytettiin homehtumisriskiä.
Tarkasteluissa rakenneliitokset mallinnettiin aluksi ideaalisesti toteutettuina. Rakenteissa esiintyy kuitenkin lähes aina rakennus- ja suunnitteluvirheistä johtuen sade- ja ilmavuotoja, joten rakenneliitosten toimintaa tarkasteltiin lisäksi vikatilanteissa. Tarkasteluissa rakennusvirheiden vaikutuksia mallinnettiin ilmavuotojen avulla. Ilmavuotojen mallintamista varten tutkimuksessa selvitettiin kirjallisuudesta, miten rakennusfysikaalisilla laskentaohjelmilla voidaan mallintaa ilmavuotoja tai niiden vaikutuksia ja miten ilmavuotoja aiheuttavat ilmanpaine-erot muodostuvat rakennuksen ulkovaipan yli.
Puurankarunkoisten ulkoseinärakenteiden liitosten rakennusfysikaalista toimintaa ei ole aikaisemmin juurikaan tutkittu, joten laskentatarkastelujen tuloksia ei voitu suoraan verrata aikaisempiin tutkimustuloksiin. Ulkoseinien rakenneliitosten laskentatuloksia vertailtiin vastaavien seinärakenteiden rakennetyyppien tutkimuksiin, jotta varmistuttiin siitä, että tulokset käyttäytyvät samalla tavalla kuin aikaisemmissa rakennetyyppien tutkimuksissa saadut tulokset. Laskentatarkasteluiden alussa selvitettiin myös rakenneliitosten kriittisiä kohtia sijoittamalla tarkastelupisteitä lähes kaikkiin materiaalirajapintoihin.
Alapohjaliitosten tarkasteluissa selvitettiin alaohjauspuun rakennusaikaisen kosteuden ja alaohjauspuun eristämisen vaikutuksia alaohjauspuun kosteustekniseen toimintaan. Jo hyvin ohuilla lämmöneristekerroksilla alaohjauspuun ympärillä havaittiin olevan positiivinen vaikutus liitoksen kosteustekniseen toimintaan. Seinäelementille tyypillisen alajuoksun lisääminen alaohjauspuun päälle heikensi merkittävästi liitoksen kuivumiskykyä.
Nurkkaliitoksissa puuverhotut seinärakenteet toimivat tiiliverhottuja ulkoseinärakenteita paremmin. Sisänurkkaliitoksien rakenneosien olosuhteet olivat suoraan seinään verrattuna paremmat ja ulkonurkkaliitoksissa heikommat. Ulkoseinien nurkkaliitosten tarkasteluissa havaittiin homehtumisriski sisäkoolauksen ulkopinnassa, mutta riski saatiin hallintaan höyrynsulkukerroksen muutoksilla
Development and validation of a ceramide- and phospholipid-based cardiovascular risk estimation score for coronary artery disease patients
No full textRakennustyömaan sisäisen jätelogistiikan kehittäminen
No full textTalonrakennustyömaiden tuotannossa syntyy monenlaisia jätteitä, joiden asianmukainen kierrätys ja hävittäminen on velvoitettu lakisääteisesti tuottajan vastuulle. Jätteiden käsittelyssä haasteena on tunnistaa jätelajikkeet ja lajitella ne tehokkaasti. Lajittelemattomat jätteet aiheuttavat huomattavasti suurempia kustannuksia tuottajalle kuin lajitellut. Rakennusjätteiden kierrätykseen liittyvää lainsäädäntöä ollaan jatkuvasti kiristämässä pyrkimyksenä vähentää syntyvän jätteen määrää ja ympäristön kuormitusta.
Tehokas jätehuollon järjestäminen perustuu huolelliseen ennakkosuunnitteluun ja tehokkaaseen lajittelun valvontaan. Oleellista on koko työmaan henkilöstön sitoutuminen ja yhteistyö jätehuoltoasioissa. Ongelmajätteiden osalta tulee huolehtia varastoinnista ja säilytyksestä muista jätteistä erillään sekä varmistettava ongelmajätteiden käsittelyssä asianmukainen toiminta ja suojaus jätelajikkeesta riippuen.
Oikein mitoitetulla ja tehokkaalla jätehuollolla vähennetään kustannuksia ja parannetaan työmaiden turvallisuutta, kun jätteet lajitellaan välittömästi eteenpäin. Siistin työmaan merkitys yrityksen imagolle on myös merkittävä.
Työn tuloksena havaittiin, että ennakkosuunnittelu jätehuoltoon hyvin perehtyneen toimijan kanssa vaikuttaa voimakkaasti siihen, kuinka hyvin jätehuollossa onnistutaan. Voimakkaasti vaikuttavia tekijöitä ovat myös riittävä kalusto ja henkilöstön perehdytys
Circular Supply Chain Management: Evaluating Circular Models, Technology and Competencies in Manufacturing Industries of Finland
No full textFor any foreseeable economy and society, the industry is an integral part of a provider of employment and essential materials as it is connected to almost all industry value chains. Yet, the industry faces major challenges and uncertainties. The Finish manufacturing industry have experienced rapid growth in recent years. The rapid growth has raised both hopes concerning the economic benefit and fears of environmental degradation.
The industry in Finland has is heavily dependent on the imported concentrates and the research is focused on defining the level of impacts of the environmental impacts of the domestic and international supply. Environmental sustainability is the point of focus among Finnish companies with major adjustments seen in the production machinery and the source of raw materials. Manufacturing companies have in the recent time implemented the circular supply chain management whereby in addition to mining raw material the recycles material what is already in the field to create a new product. Companies are looking to implement the circular supply chain management to ensure that raw material sourcing is sustainable through the wide application of recycling. Supply chain management has a significant role in closing the circulatory gap in resource sustainability in the industry in Finland. While the focus is significantly on the circular business model, technology, and how it can be used to enhance the supply chain and sustainability in the industry
