47495 research outputs found
Sort by
Korkealämpötilalämpöpumppujen teknoekonominen tarkastelu: Sovellusesimerkki paperiteollisuudesta
No full textKorkealämpötilalämpöpumppu on lämmöntalteenottolaite, joka nostaa hukkalämmön painetta ja lämpötilaa, jotta sitä voidaan hyödyntää teollisuuden prosesseissa. Tämän kandidaatintyön tavoitteena on selvittää millä tekniikoilla ja mihin lämpötiloihin nykyisillä korkealämpötilalämpöpumpuilla päästään, sekä minkälaisia sovelluskohteita lämpöpumpuille on. Lisäksi tavoitteena on tarkastella korkealämpötilalämpöpumppuinvestoinnin kannattavuutta valitussa sovelluskohteessa. Teollisuus on suurin lämpöenergiankuluttaja ja globaalisti lämmöntuotannossa käytetään eniten maakaasua ja kivihiiltä, jotka aiheuttavat merkittävistä CO2 päästöistä. Jotta ilmastonmuutosta saataisiin hillittyä, tulisi teollisuuden energiatehokkuutta kasvattaa esimerkiksi ottamalla hukkalämmöt hyötykäyttöön korkealämpötilalämpöpumppujen avulla, jolloin primäärienergiantarve vähenee. Yksi tapa jaotella korkealämpötilalämpöpumpputekniikoita on systeemin mukaan avoimeen ja suljettuun. Avoimessa systeemissä energia ja materia voivat kulkea systeemin rajojen yli ja näitä tekniikoita ovat MVR ja TVR. Suljetussa systeemissä vain energia voi kulkea rajojen yli ja tähän lukeutuvat tekniikat absorptiolämpöpumppu, lämmönvaihdin sekä CCC. Lämpöpumpun energiatehokkuus määritellään lämpökertoimen (COP) avulla. Korkealämpötilalämpöpumppuja voidaan soveltaa kemian-, metalli-, paperi-, mineraali- ja ruokateollisuudessa, joista suurin hukkalämmön hyödyntämispotentiaali, 1,7 TWh/a, lämpötilavälillä 100 – 200 °C Suomessa on paperi- ja massateollisuudessa. Tyypillisiä prosesseja ovat kuivaus, keitto-, valkaisu-, tislaus- ja haihdutusprosessit. Lisäksi lämpöpumppuja voidaan hyödyntää pastöroinnissa, suolan poistossa, sterilisoinnissa sekä kuumavalssauksessa. Työssä tarkasteltiin paperi- ja massateollisuuden kuivatusprosessia sovelluskohteena. Tekniikaksi valittiin MVR, johtuen kuivatusprosessista syntyvästä vesihöyrystä, jota voidaan käyttää lämpöpumpun kiertoaineena. Takaisinmaksuajaksi saatiin 3,3 vuotta ja annuiteettimenetelmällä kymmenessä vuodessa säästöjä kertyy 674 k€/MW. Takaisinmaksuajan tulisi olla vähintään alle 2-3 vuotta, jotta teollisuuden yritys tekisi investoinnin, joten tarkastelukohteen investoinnin takaisinmaksuaika on siis liian suuri. Takaisinmaksuaika on altis sähkönhinnan muutoksille, mikäli käytetty polttoaine on halpaa. Jos tarkastelukohteeseen olisi siis valittu kallis polttoaine, kuten maakaasu tai kivihiili, olisi investointi ollut kannattava. Annuiteettimenetelmän mukaan investointi olisi kannattava riippumatta polttoaineen hinnasta. On monia syitä miksi korkealämpötilalämpöpumppuja ei ole vielä niin yleisesti käytössä teollisuudessa, kuten investoinnin kallis hinta, tiedon puute, asiakkaiden epävarmuus sekä yrityksen vähäinen tieto prosessiensa energiankulutuksista. Tilannetta voidaan helpottaa koulutuksella, onnistuneiden asennusten tiedottamisella, massatuotannolla sekä poliittisella päätöksenteolla esimerkiksi verotuksen ja lainantakauksen muodoissa. On kuitenkin selkeitä merkkejä kiinnostuksesta panostaa enemmän energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen. Tulevaisuudessa tutkimusta voisi ohjata enemmän monimutkaisempiin energianhallintamenetelmiin, jotta fossiilisista polttoaineista voitaisiin luopua täysin
Nanorakenteen aiheuttama värinmuunnos metallissa.
No full textUseimmat metallit heijastavat lähes kaiken niihin kohdistuvan sähkömagneettisen säteilyn optisella aallonpituusalueella. Asia kuitenkin muuttuu merkittävästi, kun metalliatomeista muodostetaan nanopartikkeleita, jotka saattavat koostua tuhansista metalliatomeista. Nämä metalliset nanopartikkelit pystyvät absorboimaan sähkömagneettista säteilyä myös optisella aallonpituusalueella. Siksi esimerkiksi kultananopartikkeleista valmistettu kalvo voi näyttäytyä silmään värikkäänä kuten mustana, punaisena tai vihreänä. Työn tavoitteena oli selvittää, mistä aiheutuu kultananopartikkeleista valmistetun kalvon vihreä väri.
Työ koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa käsitellään sähkömagneettisen säteilyn ja metallin välisen vuorovaikutuksen teoriaa. Lisäksi perehdytään nanopartikkeleiden absorptiomekanismeihin. Työn toisessa osassa esitellään mittausjärjestelmät ja niillä saadut tulokset, sekä pohditaan tulosten merkitystä.
Työn ongelmaa lähestyttiin mittaamalla nanopartikkelikalvon heijastusspektri. Lisäksi otettiin kalvosta kuvia pyyhkäisyelektronimikroskoopilla, jotta saatiin selville nanopartikkeleiden muodot ja mitat. Heijastusspektriä, muotoja ja mittoja voitiin hyödyntää optisessa mallinnuksessa. Mallinnuksessa hyödynnettiin kaupallista ohjelmistoa, jolla rakennettiin nanopartikkelikalvon malli ja osoitettiin siihen sähkömagneettista säteilyä optisella aallonpituusalueella. Näin saatiin rakenteen heijastusspektri ja tieto siitä, mihin kohtaan rakennetta mikäkin aallonpituus säteilystä absorboituu.
Saadut tulokset osoittavat, että optisen aallonpituusalueen pidemmät aallonpituudet absorboituvat kultananopartikkeleiden ja niiden alustan välisiin rakoihin. Normaalisti nämä pidemmät aallonpituudet heijastuvat pois kullasta, jolloin se näyttää kellertävältä. Kun punertava ja keltainen väri absorboituu rakoihin lähes täydellisesti, vihreän värin aallonpituus heijastuu dominoivana ja kalvo näyttää vihreältä. Simulaatioiden perusteella jopa nanometrien muutokset rakojen syvyydessä tai leveydessä muuttavat pidempien aallonpituuksien absorptiota kymmeniä prosentteja. Tulokset antavat motivaation tutkia raollisten nanorakenteiden absorptiota enemmänkin, sillä esimerkiksi auringon energian keräämistä voidaan nanorakenteiden avulla parantaa huomattavasti
"Mun lasten ei tarvi pelätä jumalan vihaa": Lapsena koetun hengellisen väkivallan vaikutukset vanhemmuuteen
No full textPaikallavalukuilun raudoitusten ja liitosten parametrinen mallintaminen
No full textRakenteiden tietomallintaminen on suunnittelumenetelmä, jossa rakennuksen ominaisuudet kuvataan tarkassa digitaalisessa muodossa. Rakenteiden tietomallintamiseen käytetään tyypillisesti Tekla Structures-tietomalliohjelmistoa, jolla voi esimerkiksi mallintaa geometrian lisäksi rakenteen raudoitukset ja liitokset. Rakennesuunnittelijat kokevat raudoitusten ja liitosten mallintamisen manuaalisesti työlääksi ja hitaaksi menetelmäksi varsinkin korkeissa paikallavalukuiluissa, joissa mallinnettavien detaljien määrä on suuri. Yhä enemmissä määrin arkkitehti- ja rakennesuunnittelijat ovat ottaneet perinteisen tietomallintamisen avuksi parametrisen eli algoritmiavusteisen tietomallintamisen. Tekla Structures-ohjelmistolla on myös mahdollista tuottaa luodusta rakennemallista rakennepiirustuksia rakennushankkeen muiden osapuolien käyttöön. Tekla Structures-ohjelmistoa käyttävät rakennesuunnittelijat saattavat kokea myös piirustuksien tuottamisen ongelmalliseksi puutteellisten piirustusasetuksien ja käyttöohjeiden vuoksi.
Tutkimus toteutettiin yhdessä Sweco Rakennetekniikka Oy:n kanssa. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään esitettyihin ongelmiin ratkaisu ja kehittämään paikallavalurakenteiden tietomallipohjaista suunnitteluprosessia. Tutkimus aloitettiin kirjallisuustutkimuksella, jossa tavoitteena oli selvittää paikallavalukuilun tyypilliset ja useasti toistuvat raudoitus- ja liitosratkaisut. Empiirisessä tutkimuksessa tutkittiin algoritmisen prosessin teknistä toteutusta. Arvioitiin, voidaanko valmiita raudoitus- ja liitoskomponentteja hyödyntää parametrisessa mallintamisessa vai tarvitaanko uusia komponentteja ja miten niitä voidaan hyödyntää algoritmiavusteisessa mallintamisessa. Empiirisessä tutkimuksessa kehitettiin myös piirustustuotantoprosessia. Parametrisen mallinnusprosessin soveltuvuutta paikallavalurakenteiden raudoitusten mallintamiseen tutkittiin haastattelututkimuksen avulla. Seitsemän rakennesuunnittelijaa suoritti lyhyen suunnittelutehtävän ja arvioivat parametrisen mallintamisen käytännöllisyyttä vastaamalla haastattelukysymyksiin.
Tutkimuksen aikana luotiin parametrinen mallinnusprosessi seinärakenteen pysty-, vaaka-, ja jatkosraudoitukselle sekä seinäkonsolin raudoitukselle. Raudoitusten parametrisessa mallintamisessa algoritmi suorittaa komponentin mallintamisen ihmisen sijaan. Tutkimus osoitti, että suurin osa Teklan omista raudoitus- ja liitoskomponenteista ovat toiminnaltaan puutteellisia, joten parametrisessa mallintamisessa kannattaa hyödyntää valutarvikevalmistajien ja Sweco Rakennetekniikka Oy:n oma kehittämiä komponentteja. Tutkimukseen osallistuva suunnitteluryhmä koki parametrisen mallintamisen soveltuvan hyvin raudoitusten mallinnusmenetelmäksi. Lähes kaikkien vastaajien mielestä parametrinen mallintaminen on nopea mallinnusmenetelmä manuaaliseen mallintamiseen verrattuna. Heidän mielestään kehitystyötä kannattaa jatkaa muiden raudoitus- ja liitosperiaatteiden osalta ja algoritmia ohjaavasta käyttöliittymästä täytyy kehittää vielä käyttäjäystävällisempi.
Tutkimus osoitti, että Tekla Structures soveltuu hyvin raudoituspiirustuksien luontiin. Onnistuneen piirustustuotannon perusedellytyksenä ovat toimivat piirustusasetukset. Toimivat piirustusasetukset soveltuvat erinomaisesti perustapauksiin ja niitä on helppo muokata tarvittaessa ilman syvällisempää osaamista. Parametrisella mallintamisella ja koulutuksilla voidaan edistää piirustustuotannon tehokkuutta
Keskustelua julkisen liikenteen lippuvyöhykeuudistuksesta - Julkinen oikeuttaminen kaupunkipoliittisissa verkkokeskusteluissa
No full textOpinnäytetyöni käsittelee julkista liikennettä koskevaa keskustelua kaupunkipoliittisissa verkkokeskusteluryhmissä. Tutkielman tavoite on selvittää minkälaisiin julkisen oikeuttamisen kehyksiin kaupunkipoliittisissa verkkokeskusteluissa ilmenevät väitteet nojaavat. Analyysin kohteena on hyvin suosittu Helsingin kaupunkikehitystä ja -politiikkaa käsittelevä Lisää kaupunkia Helsinkiin -Facebook-ryhmä.
Tutkielmani tarkastelee kaupunkisuunnittelukeskustelussa yleistä kommunikatiivisen suunnittelun paradigmaa kriittisesti ja täydentää suunnittelun osallistamiskeskustelua pragmatistisen demokratia- ja oikeutusteorian avulla. Poliittista keskustelua lähestytään John Deweyn julkisuuskäsityksen sekä Luc Boltanskin ja Laurent Thévenot’n oikeuttamisteorian avulla. Tutkielmaani ohjaa erityisesti oikeuttamisteorian periaate tavasta, jolla julkiseen keskusteluun osaa ottavat yksilöt pyrkivät vakuuttamaan kanssakeskustelijat tekemistään väitteistä vetoamalla yhteisesti jaettuihin arvomaailmoihin. Oikeuttamisen tapojen tutkiminen pyrkii valottamaan arvojen vaikutusta julkiseen kaupunkipolitiikkakeskusteluun ja selvittämään minkälaisia arvohierarkioita analyysin kohteena oleva verkkokeskusteluryhmä tuottaa.
Tutkielmani analyysissa hyödynnän Tuomas Ylä-Anttilan ja Eeva Luhtakallion kehittämää, Boltanskin ja Thévenot’n teoriaa operationalisoivaa julkisen oikeuttamisen analyysimenetelmää. Aineistoni on kerätty vuonna 2019 keskustelua herättäneestä Helsingin seutuliikenteen lippuvyöhykeuudistusta koskevasta kommenttiketjusta, jossa ryhmän jäsenet esittivät moninaisia väitteitä uudistuksen vaikutuksista. Julkisen oikeuttamisen analyysin avulla tarkastelen väitteissä tehtyjä moraalisia oikeuksia. Erityisesti huomio kiinnittyy siihen minkälaiset arvomaailmat korostuvat ryhmässä käydyssä keskustelussa ja miten arvomaailmat käyttäytyvät keskenään. Julkisen oikeuttamisen analyysi hyödyntää Boltanskin ja Thévenot’n kirjallisuudessa ilmeneviä jaettuja arvomaailmoja, joita ovat kodin, maineen, inspiraation, markkinoiden, teollisuuden, kansalaisuuden ja ekologian maailmat. Nämä teoriasta operationalisoidut arvomaailmat toimivat analyysini koodeina, joiden avulla aineistoa järjestellään ja tarkastellaan.
Helsingin seutuliikenteen lippuvyöhykeuudistuskeskustelussa korostui havaintojeni mukaan teollisuuden, markkinoiden ja kansalaisuuden maailmat. Erityisesti teollisuuden ja markkinoiden maailmat ohjasivat vahvasti keskustelua ja niiden kriteerit yhteiselle hyvälle saivat osakseen hyvin laajasti tunnustusta. Myös kansalaisuuden maailman kriteerit yhteiselle hyvälle olivat keskustelussa usein läsnä, mutta teollisuuden ja markkinoiden maailmoilla nähtiin havaintojeni mukaan helpommin legitiiminä tukena väitteille, sillä niitä käytettiin huomattavasti enemmän. Näiden yksittäisten maailmojen lisäksi tietyt oikeuttamismaailmoja yhdistelevät oikeuttamisen tavat korostuivat. Teollismarkkinallinen oikeuttaminen, teollisuuden maailman rooli muita maailmoja tukevana oikeutusmaailmana sekä markkinoiden ja kansalaisuuden suurempi alttius konfliktille nousivat esiin korostuvina maailmojen välisen vuorovaikutuksen tapoina. Tutkimustulosten valossa erityisesti teollisuuden ja markkinoiden maailmojen arvot näyttäytyvät keskustelua ohjaavina rakenteina
Dynaaminen hystereesi Permalloy-ohutkalvoissa
No full textDynaamisessa hystereesissä ferromagneettiseen kappaleeseen kohdistuva ulkoinen muuttuva magneettikenttä muuttuu niin nopeasti, että kappaleen magnetisaatiovaste on myöhässä ulkoiseen kenttään nähden. Tässä kandidaatintyössä tutkittiin dynaamista hystereesiä neliön muotoisessa 10 nm paksussa permalloy-ohutkalvossa. Työn tavoitteena oli tutkia, miten systeemiin muodostuvan hystereesisilmukan pinta-ala vaihtelee ulkoisen sinimuotoisen kentän taajuuden ja amplitudin funktiona.
Tutkimus suoritettiin numeerisen mikromagneettisen simulaation avulla. Simulaatioon käytettiin GPU-pohjaista MuMax3-ohjelmaa, joka ratkaisee Landau-Lifshitz-Gilbert-yhtälöä numeerisesti. Jokaisen simulaation alussa tarkasteltavan neliön magnetisaatio alustettiin vorteksin muotoiseksi, minkä jälkeen systeemiin syötettiin sinimuotoinen x-suunnassa muuttuva kenttä. Kentän taajuutta muutettiin välillä 0,1-10 GHz ja amplitudia välillä 1-20 mT. Simulaatioita ajettiin usean ulkoisen kentän jaksonajan ajan, jotta tarkasteltavaan systeemiin muodostuisi stabiili silmukka. Stabiilin silmukan saavuttaneella parametrialueella määritettiin tämän silmukan pinta-ala, ja tarkasteltiin, miten pinta-ala muuttui ulkoisen kentän taajuuden ja amplitudin funktiona.
Tutkitulla parametrialueella stabiileja silmukoita havaittiin alle 10 mT:n amplitudeilla. Tätä suuremmilla amplitudeilla systeemi oli kaoottinen, eikä hystereesisilmukalle voitu määrittää stabiilia pinta-alaa. Dynaaminen hystereesisilmukka oli yleisesti kapea. Noin 5 GHz:n taajuudella silmukan muoto pyöristyi, mikä viittaa resonanssiin systeemissä. Tällä taajuudella silmukka myös kääntyi niin, että magnetisaation maksimi saavutettiin, kun ulkoinen kenttä oli negatiivinen. 5 GHz:iä suuremmilla taajuuksilla silmukka kapeni, mutta orientaation kääntyminen säilyi.
Dynaamisten hystereesisilmukoiden pinta-alojen havaittiin noudattavan potenssilakia ulkoisen kentän amplitudin funktiona. Tämän potenssilain eksponentti oli välillä 1-3, mikä vastaa melko hyvin aikaisempia tutkimuksia. Ulkoisen kentän taajuuden funktiona pinta-alat eivät noudattaneet potenssilakia tutkitulla parametrialueella, vaan noin 5 GHz:n taajuudella havaittiin pinta-alan maksimi. Myös tämä viittaa resonanssiin
Ympäristöluokituksen kriteerit ja käyttöönotto omaperusteisessa asuntotuotannossa
No full textRakennustietosäätiö on kehittänyt uuden ja täysin suomalaisen kriteeripohjaisen ympäristöluokitusjärjestelmän, RTS-ympäristöluokituksen, rakennusalan tarpeisiin. Luokitus soveltuu myös asuntorakennushankkeelle. RTS-ympäristöluokituksen saamiseksi ulkopuolisen Rakennustietosäätiön valtuuttaman asiantuntijan tulee auditoida hanke. Auditointi perustuu pääosin RTS-ympäristöluokituksen kriteeristön vaatimiin hankeraportteihin ja dokumentteihin.
Ympäristöluokitus on vielä varsin tuntematon, joten tietoa tai aiempia tutkimuksia sen käytöstä ei ole. Lisäksi RTS-ympäristöluokituksen kriteeristö on laaja ja sen ymmärtäminen rakentamistapaa määräävien lakien ja asetusten sekä ohjaavien julkaisuiden kontekstissa koetaan työlääksi. Kestävän kehityksen huomioiminen on kuitenkin välttämätön kehityssuunta myös rakentamisessa. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, vastaako RTS-ympäristöluokitus kestävän kehityksen osa-alueita (taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys). Työn kohdeyrityksen näkökulmasta on tarpeellista myös tutkia ympäristöluokituksen käyttöönotossa huomioitavia asioita sekä valmiutta luokituksen käyttöönotolle tavanomaisessa asuinrakennushankkeessa.
Tutkimus koostuu toisiaan täydentävistä kirjallisuustutkimuksen sekä empiirisen tutkimuksen osista. Kirjallisuustutkimuksen ensimmäisessä osassa perehdytään aiempaan tutkimustietoon erilaisista kansainvälisesti käytetyistä kriteeripohjaisista ympäristöluokituksista, niiden käytöstä ja luokitusprosessin onnistumisen edellytyksistä. Kirjallisuustutkimuksen toisessa osassa perehdytään RTS-ympäristöluokituksen kriteereihin ja niiden vaatimustasoihin suhteessa lainsäädäntöön. Empiirisen tutkimuksen osuus toteutettiin kohdeyrityksen kahden eri hankkeen suunnitteluvaiheen osapuolille tehdyllä kyselyllä ja haastattelulla. Kyselyn ja haastattelun empiirisiä tutkimustuloksia vertaillaan kirjallisuustutkimuksen tuloksiin.
Kirjallisuustutkimuksen perusteella ei voida sanoa, että kriteeripohjaiset ympäristöluokitukset huomioisivat tasapuolisesti kaikkia kestävän kehityksen osa-alueita. Myös RTS-ympäristöluokituksen painoarvoista on nähtävissä, että osa kriteereistä ja kriteerien pääryhmistä nousee pisteytyksen osalta toisia tärkeämmiksi. Toisaalta kyselytutkimuksen perusteella lähes jokaisella luokituksen kriteerillä koettiin olevan vähintään jonkin verran vaikutusta rakennushankkeen kestävyyteen. Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että kestävä kehitys ja kestävä rakennushanke voivat olla määritelminä vielä jonkin verran tuntemattomia rakennushankkeen keskeisille osapuolille.
Tutkimus osoitti, että suurin osa RTS-ympäristöluokituksen kriteereistä vaatii lainsäädäntöä ja asetuksia korkeampia ominaisarvoja tai toimia rakennushankkeen toteutukselta. Kriteerien vaatimukset olivat kuitenkin löydettävissä pääasiassa Suomessa julkaistuista ohjekirjoista ja -korteista. Myös haastatteluiden perusteella voidaan todeta, kriteerit suomalaiseen rakennustapaan sopiviksi ja suositeltaviksi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.
Tutkimuksen tuloksista koostetiin suositukset RTS-ympäristöluokituksen käyttöönotolle sekä mahdolliset uhat ja vahvuudet, joita RTS-luokiteltavaan rakennushankkeeseen ryhtyvän kannattaa huomioida. Haasteiksi nousivat muun muassa käyttöönoton markkinataloudellinen hyöty ja huoli siitä, unohdetaanko monimutkaiseen luokitukseen keskittyessä jotain muuta rakennushankkeen onnistumisen kannalta olennaista. Pääasiassa luokitusta suositeltiin tarkastuslistana jo hyvälle suunnittelulle ja tekemiselle. Luokituksen työmäärä jäänee hyvinkin kohtuulliseksi, mikäli se otetaan riittävän ajoissa esille ja pystytään hyödyntämään valmiiksi olemassa olevaa tietoa vaadittavista toimenpiteistä ja dokumentoinnista.The Building Information Foundation RTS has developed a new and Finnish criteria-based environmental assessment method, the RTS environmental assessment, for the needs of the construction industry. The assessment can also be applied for a housing construction project. For obtain a certification of RTS, the project must be audited by an external expert authorized by the Building Information Foundation RTS. The audit is mainly based on project reporting and documentation, for which the criteria of the RTS environmental assessment method set requirements.
The RTS environmental assessment is still unknown, so there are not previous studies on its use. In addition, the criteria for the RTS environmental assessment are extensive and it is perceived as difficult to understand it in the context of the laws and regulations governing the construction method and the guiding publications. Sustainable development is also an increasing trend in construction. The aim of the study is to determine whether the RTS environmental classification corresponds to the dimensions of sustainable development (economic, social, and ecological sustainability). From the perspective of the company, it is also necessary to study the ability for the introduction of the environmental assessment in a housing development project.
The study consists of a literature review and an empirical study that complementary each other. The first part of the literature review examined previous research data on various inter-nationally used criteria-based environmental assessments, their use, and the conditions for the success of the assessment process. The second part of the literature review examined the RTS environmental assessment, its criteria, and the requirement levels of the criteria in relation to the legislation. The empirical research part was carried out with a questionnaire survey and interview of the sides in the design phase of two different projects of the target company. The empirical research results of the survey and interview are compared with the results of the literature search.
Based on the literature review, it cannot be said that criteria-based environmental assessments take equal account of all dimensions of sustainable development. It can also be seen from the weights of the RTS environmental assessment that some of the criteria become more important than others in terms of scoring. On the other hand, based on the questionnaire survey, almost every classification criterion was felt to have at least some effect on the sustainability of the construction project. However, the study revealed that sustainable development and a sustainable construction project may still be unknown to key parties in the construction project.
The part of the literature review that examined the requirements of the RTS environmental assessment criteria and their level in relation to legislation showed that most of the criteria required higher level of implementation than Finnish legislation or degrees of the Ministry of the Environment requires. However, the requirements of the criteria could be found also from the design guidebooks and cards published in Finland. Also, according to interview survey the criteria fits the Finnish construction style and can be recommended, with a few exceptions.
The results of the study were also used to compile recommendations for implementation of assessment. Possible threats and strengths of the assessment that appeared in study are also pointed out. One threat was whether the rating would bring any economic benefits. Also, the concern was pointed out if something essential to the success of the construction project would be overlooked when focusing on the complex rating. Mainly, classification was recommended as a checklist for already good planning and production. The workload caused by the RTS environmental assessment criteria is founded more reasonable if they are presented in the beginning of the project and the information on the required measures and documentation are defined clearly
