47495 research outputs found
Sort by
Talbot effect in cylindrical coordinate systems
No full textThe Talbot effect is a near-field self-imaging phenomenon, where the propagation of a laterally periodic field results in an image of the initial field at a certain propagation distance defined as the Talbot length. The effect is named after Henry Fox Talbot, who first discovered the effect. Cylindrical coordinate systems have been proposed to allow for almost perfect self- and fractional images related to the Talbot effect for angularly periodic fields, thanks to the cyclic nature of the angular periodicity. The task of this bachelor’s thesis is to investigate the propagation of an angularly periodic light field in cylindrical coordinate systems. The behaviour of the field is investigated theoretically in a cylinder surface geometry, and in a ring-core fiber by simulation. The theoretical part is based on literature and scientific articles, and the simulations are done using the split-step beam propagation method with MATLAB. The objective of the research is to observe the Talbot effect in a ring-core fiber, and to specify the properties of a ring-core fiber suitable for experimental research of the effect. This thesis focuses on the interference patterns and self- and fractional images of 2π-periodic input fields, which could be used, for example, to build a novel beam splitter. Beam splitters using the cylindrical Talbot effect could, in theory, split a single input beam to an arbitrary number of output beams of equal intensity. The number of output beams in a beam splitter like this would be limited only by the resolution of the system. In this work, the interference pattern typical to the Talbot effect was seen to be almost perfectly similar in a ring-core fiber as in a planar geometry. In a ring-core fiber, the interference pattern was observed to be somewhat longitudinally stretched due to the ring thickness, but the observed Talbot lengths are very precise regardless. As a result of the simulations, we were able to specify the properties of a ring-core fiber suitable for experimental research regarding the cylindrical Talbot effect. The applicable ring-core fiber is specified to have an inner radius of 20–50 μm, and a ring thickness of 1.5–3.0 μm. In this work, we also estimated that the interference pattern is fairly stable under thermal instability, and the observation of the Talbot effect in the fiber will most probably not need great measures of thermal stabilization. The results of this work suggest that it would be worthwhile to continue the research of the cylindrical Talbot effect experimentally, and that the cylindrical Talbot effect shows a lot of potential in terms of applicability
Paljon muuttujia: Työkyky ja sen muutokset Toimintakykykeskuksen asiakkailla
No full textTässä Pro Gradu -tutkielmassa olen kartoittanut Pirkanmaan ja Etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiireissä syksyllä 2017 toimintansa aloittaneiden Toimintakykykeskusten (Toike) asiakkaiden työkykyä. Tutkielmani empiirisessä osiossa olen analysoinut asiakkaiden itsearvioinnin kautta saatua määrällistä aineistoa. Analyysissä olen hakenut vastauksia kysymyksiin, millainen on Toike:n asiakasprofiili ja asiakkaiden lähtötilanne, millaiset tekijät ovat Toike:n asiakkailla yhteydessä koettuun työkykyyn, sekä millaisia muutoksia asiakkaiden tilanteissa on kuuden kuukauden seuranta-ajan jälkeen näyttäytynyt.
Toimintakykykeskuksen toimintamalli perustuu matalan kynnyksen asiakkuuteen sekä työkyvyn alenemien varhaiseen havaitsemiseen ja ennaltaehkäisyyn, millä pyritään tarttumaan työkyvyn tuen ja kuntoutuksen toiminta-alueella todettuihin haasteisiin. Palvelukenttä on todettu sirpaleisiksi ja asiakkuuksiin pääsy hankalaksi, minkä vuoksi palveluihin päästessä asiakkaiden vaikeat tilanteet ovat usein pitkälle edenneitä.
Ennen Toike-asiakkaiden kyselyaineiston analyysia olen avannut teoreettisella tasolla työkyvyn ja siihen läheisesti yhteydessä olevan toimintakyvyn käsitteitä. Olen pohjannut aineistoanalyysini aiempaan kirjallisuuteen ja tutkimuksiin, joissa työkyky on nähty monialaisena käsitteenä, mitä arvioitaessa on huomioitava ihmisen toimintakyky kokonaisvaltaisesti. Tässä tutkimuksessa työkyvyn nähdään pitävän sisällään ihmisen fyysisen ja psyykkisen voinnin ohella hänen päivittäisen suoriutumisensa, sosiaalisen elämäntilanteensa, kognitiiviset ominaisuudet ja taidot, sekä käsitys omasta pärjäämisestään.
Näitä tekijöitä Toike:n asiakkaat ovat arvioineet Kykyviisari-itsearviointikyselyn kautta, joka on Työterveyslaitoksen kehittämä laaja työkyvyn arviointikysely. Toike:n asiakkaat ovat täyttäneet Kykyviisari-kyselyn asiakkuuden alkaessa ja kysely on uusittu 6 kuukautta asiakkuuden alkamisen jälkeen. Tutkimuksen aineistona on 465 ensi- ja 123 toistokyselyä.
Tutkimuksen tulosten perusteella Toimintakykykeskusten asiakkaiden tilanne on asiakkuuteen tullessa ollut kokonaisvaltaisesti heikko ja haasteita näyttäytyy sekä fyysisellä, psyykkisellä, että sosiaalisella osa-alueella. Näin ollen Toike-hanke ei näytä kohdentuneen alkuperäisen suunnitelman mukaiseen varhaiseen tukeen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Tutkimukseen osallistuneilla Toimintakykykeskusten asiakkailla koettu työkyky on yhteydessä laajasti eri toimintakyvyn osa-alueisiin, kuten psyykkiseen vointiin, sosiaaliseen osallisuuteen, päivittäiseen suoriutumiseen, sekä kognitiivisiin ominaisuuksiin ja taitoihin. Myös asiakkaan tulevaisuususko, käsitys omista työllistymismahdollisuuksista, sekä taloudellinen tilanne ovat yhteydessä koettuun työkykyyn. Tulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan työkyvyn arviointi ja siihen liittyvät selvittelyt, sekä työkykyä tukevat palvelut tulisivat olla monialaisia ja ihmisen toimintakyvyn kokonaisvaltaisesti huomioivia
Tutkimuksessa havaittiin, että seuranta-ajan jälkeen Toike:n asiakkaiden tilanteissa oli havaittavissa hienoista positiivista muutosta. Eri muuttujien muutokset olivat pistemääräisesti kohtalaisen pieniä, mutta muutossuunta oli suurimmalla osalla vastaajista positiivinen. Toike:ssa toteutettuja toimenpiteitä tarkasteltaessa huomattiin, että psykologin mini-interventioihin osallistuminen oli vahvasti yhteydessä positiivisiin työ- ja toimintakyvyn muutoksiin. Tulokset antavat viitteitä siitä, että Toimintakykykeskuksen suhteellisen kevyen ja matalan kynnyksen palvelun kautta voidaan saavuttaa myönteisiä vaikutuksia työkyvyn haasteista kärsivien ihmisten tilanteissa. Lisäksi psykologin mini-interventioiden yhteys positiivisiin muutoksiin antaa ymmärtää, että matalan kynnyksen psyykkisen tuen palveluilla voitaisiin saavuttaa työkyvyn kannalta merkittäviä tuloksia
Satakunnan museon peruskorjaus ja laajennus
No full textSatakunnan Museo on Satakunnan kulttuuriperintöä sekä esine- ja rakennushistoriaa tallentava Satakunnan alueella toimiva kulttuuri-instituutio. Satakunnan Museo toimii neljässä toimipisteessä, joista merkittävin on diplomityössä käsiteltävä Porin keskustassa sijaitseva Olaf Küttnerin suunnittelema museon päärakennus. Se sijaitsee valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) ja Porin kansallisen kaupunkipuiston alueella.
Satakunnan museon peruskorjaus ja laajennus pohjautuu Porin Aarre -nimeä kantaneeseen syksyn 2018 ja kevään 2019 aikana järjestettyyn arkkitehtuurikilpailuun ja sen tehtävänantoon. Kilpailussa oli tavoitteena löytää ratkaisuehdotuksia Satakunnan Museon päärakennuksen peruskorjaukseen ja uuteen museorakennukseen, johon kuuluisivat kiinteänä osana uudet kokoelmakeskustilat sekä uusi lastenkulttuurikeskus. Tehtävään sisältyi myös korttelin kaupunkitilojen ja julkisen ulkoasun suunnittelu. Satakunnan Museo toimii tällä hetkellä useassa eri toimipisteessä ja arkkitehtuurikilpailun tavoitteena on keskittää toimintaa Porin keskustaan nykyisen museon päärakennuksen yhteyteen.
Valitsin kilpailun diplomityöni aiheeksi, sillä se koskettaa sekä työhistoriaani julkisten rakennusten suunnittelussa että syventävää oppiainettani korjausrakentamista. Halusin myös kehittää osaamistani monimutkaisen tilakokonaisuuden hallinnassa. Tehtävä oli haastava ja moniulotteinen. Kattavan museosuunnittelun teoriaan perehtymisen ja Satakunnan Museon peruskorjauksen lisäksi ratkaistavana oli yksilöllisen identiteetin omaavan julkisen uudisrakennuksen suunnittelu. Uudisrakennus tuli istuttaa kiinteäksi osaksi vuonna 1973 valmistunutta Satakunnan museota ja kulttuurihistoriallisesti merkittävää useasta eri vaiheesta kerrostunutta rakennettua ympäristöä.
Suunnitelmassa on pyritty ratkaisemaan museon kokemia toiminnallisia haasteita ja toteutettu kilpailuohjelmaan asetettuja tavoitteita. Korjattu ja laajennettu museokokonaisuus on avoin, uudenlaisia kulttuuripalveluita tarjoava julkisten museorakennusten muodostama museoakseli, joka ulottuu Hotelli Otavalta Satakunnan Museolle ja Kokemäenjoen rantaan. Suunnitelmassa on pyritty julkisen kaupunkitilan rikastamiseen aukioilla, terasseilla ja puistoilla sekä rakennusten hienovaraiseen liittämiseen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen.
Uusi museokokonaisuus edustaa nykyaikaista ja kaikille avointa matalankynnyksen alueellisen ja kansallisen kulttuurin oppimisen ja jakamisen keskusta, jossa myös museotyöskentelyn sekä esineistön ja kulttuurin tallentamisen prosessit on otettu huomioon tärkeänä osana suunnitelmaa. Henkilökunnalle tarkoitetut uusi konservointikeskus, koko museon kellarin kattava kokoelmakeskus ja tutkimusta ja asiakastyötä helpottava tietopalvelukeskus tarjoavat riittävät ja tilavat puitteet museotyöskentelyyn. Kahden kaupunkikorttelin alueelle levittäytyvä aluemuseokokonaisuus palvelee kaupunkilaisia osana kaupunginosan laajempaa kulttuurikeskittymää, johon kuuluvat museon lisäksi muun muassa Porin Teatteri ja Porin taidemuseo.
Satakunnan museon korjaussuunnitelma on tehty ennen kilpailun voittajan ja arvostelupöytäkirjan julkistamista. Uudisrakennus on suunniteltu arvostelupöytäkirjan julkistamisen jälkeen
Kosmetiikkakonsulenttien vuorovaikutusosaaminen ja myynnin personointi
No full textKosmetiikka tuo käyttäjilleen hyvää oloa, tukee yksilöllisen identiteetin ilmentämistä ja on tärkeä osa itsensä esittämistä sosiaalisessa yhteisössä. Kauneusala kasvaa koko ajan huimaa vauhtia, ja yhä useammat seuraavat etenkin sosiaalisessa mediassa tunnettuja kauneusvaikuttajia, ja moni ryhtyy sellaiseksi itse. Kosmetiikka ja kauneudenhoito siis eittämättä kuuluvat suuren ja monimuotoisen kuluttajakunnan päivittäiseen arkeen.
Tässä työssä tarkasteltiin kosmetiikkakonsulenttien vuorovaikutusosaamista ja myynnin personointia. Tavoitteena oli kuvata ja ymmärtää, millaista vuorovaikutusosaamista kosmetiikkakonsulentit arvioivat tarvitsevansa myyntitilanteessa. Lisäksi pyrittiin ymmärtämään, millainen merkitys vuorovaikutusosaamisella on myyntiä personoitaessa. Kosmetiikka-alaa ei olla vielä tarkasteltu viestinnän tutkimusperinteessä, mikä tekee siitä kiinnostavan etenkin myyntiviestinnän näkökulmasta. Vuorovaikutusosaamista ja personointia ei tiettävästi olla tutkittu kosmetiikka-alalla. Aikaisemman tutkimustiedon perusteella näiden kahden ilmiön tarkastelu uudenlaisissa myynti- ja palvelukonteksteissa olisi kuitenkin perusteltua. Tämän lisäksi voidaan olettaa, että kosmetiikan myyntitilannetta määrittää jossain määrin henkilökohtaisempi ja intiimimpi vuorovaikutus muihin myyntikonteksteihin verraten. Näin ollen keskiöön valittiin kosmetiikkakonsulentit ja juuri heidän työnsä edellyttämä vuorovaikutusosaaminen ja myynnin personoinnin dynamiikka. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja havainnoinnilla. Yksilöhaastatteluihin osallistui yhteensä kahdeksan kosmetiikkakonsulenttia ja havainnointimateriaali kerättiin observoimalla kymmentä kosmetiikan myyntitilannetta. Aineistot analysoitiin laadullisesti sekä aineistolähtöistä sisällönanalyysia että teemoittelua hyödyntäen.
Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että kosmetiikkakonsulentit tarvitsevat monipuolista vuorovaikutusosaamista työssään. He joutuvat muun muassa mukauttamaan viestintäänsä asiakkaiden mukaan, viestimään harkitusti henkilökohtaisissa tilanteissa ja kohtaamaan haastavia asiakastilanteita. Samalla, kun kosmetiikkakonsulentit myyvät tuotteita asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, he rakentavat pitkäaikaisia asiakassuhteita ja toimivat edustamiensa kosmetiikkamerkkien brändilähettiläinä. Tulosten valossa myynnin personoinnilla eli yksilöllistämisellä kullekin asiakkaalle on iso merkitys myynnin onnistumisen ja asiakkaiden kokeman tyytyväisyyden kannalta. Kosmetiikkakonsulentit hyödyntävät useita myynnillisiä ja viestinnällisiä personoinnin keinoja myyntitilanteissa. Havainnoinnin perusteella informaation hakeminen ja sen tarjoaminen, hymy ja katsekontakti sekä koskeminen ovat keskeisiä kosmetiikan myyntitilanteessa. Tulosten avulla on mahdollista lisätä konsulenttien itsereflektointia ja kehittää heidän vuorovaikutuskäyttäytymistään asiakaskohtaamisissa. Tuloksien avulla voidaan lisätä ymmärrystä nimenomaan kosmetiikka-alan myynnin dynamiikasta, ja tehostaa sen tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta personoidun myyntiviestinnän avulla
Impact of big data analytics and financial technology in Finnish banking sector
No full textBanking sector has gone through many changes after the recent financial crisis, where the most notable ones are technological leaps in terms of big data analytics and added regulatory pressure towards the banks. Especially in the EU area, the changes to regulation have shaped the banking sector market, in which PSD 2 directive is one key factor. Tightened regulation towards the banks as well as EU’s will for more open competition has brought new players into financial industry markets, and Financial Technology (FinTech) companies have especially emerged to these markets. Banks are in the midst of a turning point, and to survive they have needed to digitalize their services and processes in addition to the factors stated above but also because of increased demands from the customers. This research examines the factors that affect Finnish banks from the perspectives of FinTech and big data analytics.
The research has been executed in two parts. In the first part, a literature review is conducted from the subject matters of the research. The purpose of the literature review is to give an understanding to the reader about different themes relating to the research and what have been the most influential factors in the history of banking sector from the FinTech and big data analytics point-of-view. The second part of the research is an empirical study, in which Finnish experts in banking sector are interviewed. Empirical study is conducted as a qualitative research, where the purpose is to validate the phenomena impacting banking sector gathered from the literature review and to make general conclusions on how Finnish banking sector is aligned with compared to the international comparison coming from the literature review.
The results of the research indicate that changes impacting Finnish banks from the perspectives of FinTech and big data analytics are two-folded. From the big data analytics viewpoint Finnish banks seem to mostly be aligned with the observations made in the literature review. The most influential factors affecting Finnish banks are the rise of big data and its challenges, and also the technological application utilization in banks’ own business core functions. Big data analytics applications were identified especially in the fraud and money-laundering prevention. In addition, big data analytics applications have been seen as a way to solve the increased customer centricity among Finnish banks. It was identified that in the Finnish banking landscape the banks are relatively capable in terms of data analytics when compared to international landscape, and especially the capabilities in terms of digitalization are above average in the international comparison. Finnish consumers were also seen as more demanding, as they have been used to digital services such as mobile banking for years now.
From FinTech point-of-view, the results were somewhat contradictory when comparing the literature review to the empirical study. The results of the literature review showed that the focus of academic literature is pointed towards the competition between the FinTech companies and banks, while in the empirical study it was evident that Finnish banks see the FinTech more as partnerships and a way to collaborate. Also, Finnish FinTech companies were seen relatively positively by the banks
”Se ainut pieni luottamus tutkijoihin mennyt jo aikoja sitte”: retorinen analyysi Facebookin suurpeto- ja eräaiheisten ryhmien asiantuntijuusdiskursseista
No full textSusien oikea lukumäärä on poliittinen kiista, jossa kamppailu oikeasta tiedosta on viime vuosina noussut keskiöön. Siitä huolimatta, että susien lukumäärä on pohjimmiltaan luonnontieteellinen fakta, on siihen julkisessa keskustelussa kietoutunut runsaasti sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä, jotka aiheuttavat ristiriitoja keskustelijoiden välille.
Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan retorisen diskurssianalyysin keinoin asiantuntemuksen arvostuksen laskemisen ilmiötä. Tapausesimerkkinä toimii Luonnonvarakeskuksen asiantuntijoiden kohtaama epäluottamus tuottamaansa luonnontieteellistä tietoa kohtaan. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia ja analysoida sosiaalisen median suurpetoaiheisten ryhmien retoriikkaa, jolla asiantuntijuuden kyseenalaistavia diskursseja pyritään tuottamaan ja vahvistamaan. Asiantuntijuuden kriisiä selittämään käytetään Foucault’n teoriaa sisäistetystä hallinnasta ja halusta paeta tuota hallittavuutta. Myös yksilöllistynyt yhteiskunta ja mediamaiseman muutos, vahvistusharha ja Dunning-Krugerin efekti ovat asiantuntijuuden kriisiä selittämään käytettyjä teorioita, joita on hyödynnetty tässä tutkielmassa. Aineistona tutkielmassa on käytetty Facebookin avoimia, suurpeto- ja eräaiheisia ryhmiä, joista on poimittu 130 Luonnonvarakeskuksen toimintaa käsittelevää, anonymisoitua kommenttia. Tutkimuskysymys on: miten asiantuntijuutta kyseenalaistetaan ja toisaalta rakennetaan suurpetopoliittisessa keskustelussa Suomessa vuonna 2019 ja 2020?
Aineistolähtöisessä analyysissa aineistosta nousi esiin viisi diskurssia: asiantuntijuuden mitätöinti, halu palauttaa valta maaseudulle, metsästäjien kategorisointi asiantuntijoiksi, uhkakuvien maalailu ja salaliittoteoriat. Analyysin tuloksena voidaan esittää, että Facebookin suurpeto- ja eräaiheisissa ryhmissä Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden tuottama tieto susien lukumäärästä Suomessa kohtaa voimakasta kyseenalaistusta ja tutkijoiden sijaan asiantuntijoina esitetään usein metsästäjät ja susireviirien asukkaat. Analyysin perusteella petopolitiikan asiantuntijuuskiistassa voi tunnistaa monia yleisiä asiantuntijuuden kriisin selittämiseksi käytettyjä tekijöitä kuten henkilökohtaisen joukkoviestinnän mahdollistaman diskurssien vahvistumisen ja leviämisen, vahvistusharhan ja halun paeta asiantuntijatiedon sisäistämisen aiheuttamaa hallittavuutta
Projektien onnistuminen IT-alalla
No full textTietotekniikka (engl. Information Technology, IT) on toimialana riskialtis, sillä suhteellisen monet IT-projektit epäonnistuvat. Epäonnistuminen IT-projektissa voi aiheuttaa yritykselle suuria tappioita niin ajallisesti kuin rahallisestikin. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoite on selvittää, mitkä tekijät toistuvat onnistuneissa sekä epäonnistuneissa IT-projekteissa.
Työ on jaettu kahteen osaan. Teoriaosa käsittelee projektinhallintaa yleisellä tasolla sekä IT-alan projektinhallintaa, jossa syvennytään riskienhallintaan sekä projektinhallintamenetelmiin. Teoriaosassa tunnistetaan kuusi riskikategoriaa, joiden mukaan onnistumis- ja epäonnistumistekijät ryhmitellään tulososassa. Nämä riskikategoriat ovat omistajuus, henkilöstö, laajuus, vaatimukset, suhteiden hallinta sekä rahoitus ja aikataulut. Tulososion taulukkoihin on koottu tutkimuksista löydetyt onnistumis- ja epäonnistumistekijät sekä käytettyjen tutkimusten taustat.
Kirjallisuuskatsaus osoittaa, että jokaiseen riskikategoriaan kuuluu monia tekijöitä, jotka vaikuttavat IT-projektien onnistumiseen ja epäonnistumiseen. Yhteisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat sekä onnistumiseen että epäonnistumiseen, löydettiin omistajuus, henkilöstö, laajuus, vaatimukset sekä suhteiden hallinta riskikategorioista. Näihin yhteisiin tekijöihin kuuluvat muun muassa kommunikointi, johtajuus, ylemmän johdon sitoutuminen, vaatimusten määrittäminen, riskienhallinta ja projektipäällikön osaaminen. Uniikkeja onnistumistekijöitä ovat muun muassa luottamuksen rakentaminen, tuntisopimuksen käyttäminen ja ketterien menetelmien käyttäminen. Uniikkeja epäonnistumistekijöitä ovat esimerkiksi huono budjetin hallinta, ulkoisen ympäristön muuttuminen ja huono suunnittelu. Näiden löydettyjen onnistumis- ja epäonnistumistekijöiden avulla voidaan ehkäistä IT-projektien epäonnistumista ja edistää IT-projektien onnistumista
Karttakepin heiluttajia vai kasvatuksen ammattilaisia: Opettajahahmot toimijoina lastenkirjoissa
No full textTutkielman tavoitteena on selvittää, millainen opettajahahmo löytyy 2010-luvulla 1–4-luokkalaisille suunnatusta suomalaisesta lastenkirjallisuudesta. Vertaan tätä kirjallisuuden opettajahahmoa kasvatustieteen ajatusten pohjalta muodostuvaan kuvaan opettajasta pohtien, miten opettajahahmot eroavat toisistaan ja mistä erot johtuvat. Aineisto on koottu käyttäen Oulun, Tampereen ja pääkaupunkiseudun kirjastojen lukudiplomilistoja. Kahdeksan kohdeteosta on valikoitu niin, että jokainen niistä esiintyy vähintään kahdella kolmesta listasta. Näin varmistuu aineiston laaja luetettavuus ympäri Suomen. Kytken tutkimuksen osaksi lastenkirjallisuuden kenttää käyttäen Peter Huntin ja Marleena Mustolan ajatuksia. Teoriana tutkimuksessa toimii E.M. Forsterin näkemykset hahmojen syvyydestä, jota Slomith Rimmon-Kenan jalostaa pidemmälle. Lisäksi käytän Gérard Gennetten fokalisaatioteoriaan pohjaavaa Rimmon-Kenanin näkemystä fokalisaatiosta ja fokalisoijista. Käytän fokalisaatiota tutkimalla sitä, saavatko opettajahahmot roolia fokalisoijana, vai välittyvätkö he pelkästään muiden fokalisoijien kautta. Tämän jälkeen tutkin hahmojen syvyyttä kehittyvyyden, kompleksisuuden ja sisäisen elämän kuvauksen kautta. Lopuksi vertailen aineistosta löytyneitä opettajahahmoja kasvatustieteen näkemykseen opettajasta etsien eroja ja yhtäläisyyksiä. Apuna vertailussa käytän kasvatustieteen teorianäkemyksiä opettajuudesta ja opettajan roolista.
Tutkimuksen tuloksena kohdeteoksista löytyi hyvin litteitä opettajahahmoja, jotka jäävät lähes kokonaan ilman fokalisoijan roolia. Näiden kerronnallisten elementtien takia kohdeteosten opettajahahmot eivät vertaudu kasvatustieteen kuvaamaan monipuoliseen opettajaan. Reaalimaailman opettaja ei koskaan voi olla täysin neutraali ja pelkässä sivuroolissa, sillä hän on opetuksen ohjaaja ja arvojen välittäjä. Lastenkirjallisuus on ennen kaikkea kirjallisuutta lapsille, eikä siinä esiintyvien hahmojen tarvitse kuvata täydellisesti reaalimaailman vastaavia hahmoja
Paperittoman subjektipositiot vuoden 2019 täysistuntokeskusteluissa
No full textTässä tutkielmassa tarkastellaan, miten paperittomista eli laittomasti maassa oleskelevista henkilöistä puhutaan eduskunnan täysistuntokeskusteluissa. Tutkimuksessa selvitettiin puheenvuoroissa rakentuvien diskurssien kautta paperittomille tarjoutuvia positioita ja niiden mahdollistamia toimijuuksia yhteiskunnassa. Paperittomat suomalaisessa yhteiskunnassa on nykyisessä laajuudessaan uudehko ilmiö, sillä paperittomien määrä on Euroopan pakolaistilanteen vuoksi kasvanut viime vuosina nopeasti, ja tämä on nostanut ilmiön yhteiskunnallisen keskustelun piiriin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa siitä, miten paperittomia määritellään yhteiskunnassa poliittista valtaa käyttävien toimesta asetelmassa, jossa paperittomia itseään ei päästetä ääneen.
Tutkielma pohjautuu sosiaalisen konstruktionismin ja diskurssianalyysin teoreettis-metodologisiin lähtökohtiin, joissa kielen funktiona nähdään olevan sosiaalisen todellisuuden jatkuva muuntaminen ja merkityksellistäminen. Keskeisenä välineenä tutkimuksen analyysissa käytetään subjektiposition käsitettä tarkasteltaessa paperittomille puheenvuoroissa rakentuvia toiminnan mahdollisuuksia ja rajoituksia. Tutkielman aineisto koostuu vuoden 2019 eduskunnan täysistunnoissa pidetyistä puheenvuoroista, joissa paperittomat henkilöt tuodaan esiin.
Analyysin tuloksena aineistosta erottuu neljä erilaista diskurssia: kansallisen edun diskurssi, turvallisuusdiskurssi, lainsäädäntödiskurssi ja humanitaarinen diskurssi. Paperittomat asemoituvat puheenvuoroissa diskurssista riippuen tunkeilijoiksi, taloudelliseksi taakaksi, rikollisiksi, laittomiksi henkilöiksi ja autettaviksi. Tunkeilijan, taloudellisen taakan sekä rikollisen subjektipositioissa paperittomista rakentuu kuva yhteiskunnalle haitallisina toimijoina. Laittoman henkilön ja autettavan subjektipositioissa paperittomalle tarjoutuva asema on hyvin passiivinen eikä toiminnan mahdollisuuksia juuri ole. Yhtä poikkeavaa puheenvuoroa lukuun ottamatta, paperittomat eivät aineiston diskurssien kautta merkityksellisty yhteiskunnan kannalta hyödylliseksi tai toivottavaksi ilmiöksi. Paperittomille tuotetut positiot ovat toiseuttavia ja sulkevat paperittomat sen yhteiskunnan ulkopuolelle, jossa he tosiasiallisesti oleskelevat. Puheenvuoroissa rakentuvat subjektipositiot eivät ole kohteilleen yhdentekeviä, sillä parlamentaarinen puhe tuotetaan aivan erityisestä institutionaalisesta asemasta käsin ja sillä on merkittävää valtaa määritellä ilmiöitä yhteiskunnassa
Pienten modulaaristen reaktoreiden turvallisuus ja taloudellisuus
No full textPienet modulaariset reaktorit (small modular reactor, SMR) ovat sähköteholtaan alle 300 MW:n modulaarisia ydinvoimaloita. Tässä kandidaatintyössä tutkitaan kirjallisuuslähteiden avulla, miten SMR:ien turvallinen toiminta voidaan taata ja millaiset kilpailumahdollisuudet SMR:illä on energiamarkkinoilla. SMR:ien turvallisuutta tarkastellaan selvittämällä, millaisia turvajärjestelmiä SMR:issä voidaan käyttää sekä mitä asioita on huomioitava SMR:ien turvallisessa sijoittamisessa ja ydinjätehuollossa. Taloudellisuuden kannalta tutkitaan SMR:ien kustannusrakennetta ja arvioita niiden kustannuksista. Lisäksi verrataan SMR:ien arvioituja kustannuksia muiden energiantuotantomuotojen kustannuksiin. Työssä keskitytään vesijäähdytteisiin kevytvesireaktoreihin.
Työssä selvisi, että SMR:ien keskeisimmät turvalaitteistot ovat säätösauvat, jälkilämmönpoistojärjestelmä, ruiskutusjärjestelmät sekä reaktorin suojakuori. Eri turvalaitteistoille on useita eri ratkaisuja ja usein laitteistot ovat passiivisia, eli niiden toiminta perustuu esimerkiksi veden luonnolliseen kiertoon tai paine-eroihin. Eräänä tavoitteena on, että SMR:t voitaisiin sijoittaa hajautetusti niin, että sähkö ja kaukolämpö voitaisiin tuottaa lähellä asutusta. Passiivisten turvajärjestelmien ja pienen ydinpolttoaineen määrän ansioista SMR:ien sijoittaminen lähelle asutusta voisi olla mahdollista, mutta vaatii vielä lisätarkastelua. Ydinjätehuollon osalta SMR:t eivät eroa juurikaan perinteisistä ydinvoimaloista, kun käytössä on sama polttoaine. SMR:illä kyseeseen voi kuitenkin tulla keskitetty jätehuoltomalli, mikä vaatisi muutoksia lainsäädäntöön ainakin Suomessa.
Työssä ei saatu selville millaisiksi SMR:ien kustannukset muodostuvat, sillä SMR:iä ei ole vielä juurikaan rakennettu. Kävi kuitenkin ilmi, että Venäjällä toimivan KLT-40S-tyypin kelluvan kevytvesireaktorin kustannukset ovat huomattavasti korkeammat kuin venäläisellä VVER-1200-painevesireaktorilla. SMR:ien etuna pidetään mahdollisuutta sarjatuotantoon, sillä se jakaa suunnittelukustannuksia useammalle reaktorille sekä lyhentää voimalan rakennusaikaa. SMR:t voisivat siis olla tulevaisuudessa kilpailukykyisiä, mutta vielä siitä ei ole näyttöä