47495 research outputs found
Sort by
Voimaantumista tuottavat tekijät sosiaalisessa kuntoutuksessa
No full textTässä pro gradu tutkielmassa tutkitaan voimaantumista tuottavia tekijöitä sosiaalisessa kuntoutuksessa. Tutkimus kohdistuu sosiaalisen kuntoutuksen palveluun ja siinä tuotettuihin palvelusuunnitelmiin. Valtakunnallisissa ja alueellisissa sosiaalityön kehittämisohjelmissa on viime vuosina puhuttu paljon sosiaalisesta kuntoutuksesta ja sen paikantamisesta aikuissosiaalityön palvelualueeseen. Sosiaalinen kuntoutus pohjautuu osaksi poliittisiin merkityksiin aktiivisen kansalaisen käsitteestä, jonka avulla pyritään löytämään keinoja kansalaisten osallisuuden ja osallistumisen lisäämiseen yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisraporteissa ja tutkimuksissa nostetaan merkittävänä tekijänä esiin voimaantuminen ja sen menetelmälliset välineet asiakkaiden tilanteen parantamiseksi ja osallisuuden lisäämiseksi. Myös eri tutkimuksissa sosiaalista kuntoutusta on määritelty, tarkasteltu ja käsitteellistetty asiakkaan voimaantumisen kautta. Voimaantumisen tekijöiden selvittämiseksi tutkimuskysymyksenä on: millaisia voimaantumista tuottavia tekijöitä ilmenee sosiaalisen kuntoutuksen palvelusuunnitelmissa? Tutkimusaineistona ovat olleet eteläpohjalaisen kunnan sosiaalisen kuntoutuksen palvelussa vuonna 2018 valmistuneet 19 palvelusuunnitelmaa.
Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusaineisto on analysoitu sisällönanalyysillä. Tutkimuksen näkökulma on sosiaalisen kuntoutuksen ideologiaan liittyvässä voimaantumisessa sekä Malcolm Paynen (2014) kuvauksessa sosiaalityön teoriasta. Tutkimustulosten perusteella voimaantumista tuottavia tekijöitä ovat moniammatillinen tuki, sosiaalinen osallisuus, arjen hallinta, psykososiaalinen tuki sekä terveydenhoito ja terveet elämäntavat. Tutkimuksen perusteella kunnallinen sosiaalinen kuntoutus tarkastelee ihmistä kokonaisvaltaisena toimijana arjessa ja omassa viitteellisessä toimintaympäristössään. Tästä syystä voidaan katsoa, että sosiaalisen kuntoutuksen toiminta-ajatus hyvinvoinnin edistäjänä ja syrjäytymisen ehkäisijänä toteutuu hyvin kunnallisen sosiaalisen kuntoutuksen kontekstissa. Erityistä tukea tarvitsevien ja heikommassa asemassa olevien osuus vaikuttaa yhteiskunnallisessa keskustelussa yhä useammin nousevan palveluiden järjestämisen tai organisoinnin haasteeksi. Tästä syystä sosiaalinen kuntoutus edellyttääkin hyvin pitkäjänteistä ja moniammatillisuuteen perustuvaa työskentelyä. Siinä missä sosiaalityö yläkäsitteenä hakee voimaantumisen avulla keinoja nousta vähäosaisuuden yläpuolelle, voidaan sosiaalista kuntoutusta kutsua välineeksi, joka mahdollistaa voimaantumista käytännön tasolla.
Asiakkaan voimaannuttaminen ja yhteiskuntaan osalliseksi mahdollistaminen sosiaalisen kuntoutuksen avulla tulee nähdä hyvinvointia edistävänä ja syrjäytymistä ehkäisevänä toimintatapana ja tätä kautta kustannustehokkaana palveluna. Asiakkaan kuuleminen ja kokemustiedon hyödyntäminen jää kuitenkin nykyisessä palvelusuunnitelmassa rajalliseksi. Asiakkaan näkyvyyttä ja osallisuutta tulisikin kehittää näkyvämmäksi osaksi palvelusuunnitelmassa. Lisäksi sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen esimerkiksi asiakasraatien avulla nostaisi asiakasnäkökulman tärkeää merkitystä osana palveluiden tuottamista.This Master's thesis investigates the factors that contribute to empowerment in social rehabilitation. The research focuses on the social rehabilitation service and the service plans produced there. In recent years, national and regional social work development programs have talked a great deal about social rehabilitation and its location in the service area of adult social work. Social rehabilitation is based in part on the political implications of the concept of active citizenship, which seeks to find ways to increase citizens' participation and participation in communities and society. Social rehabilitation development reports and studies highlight empowerment and its methodological tools to improve client empowerment and inclusion. Also in various studies, social rehabilitation has been defined, examined and conceptualized through client empowerment. To determine the determinants of empowerment, the research question is: What kind of empowerment factors appear in social rehabilitation service plans? The research material has been 19 service plans for the social rehabilitation service of South Ostrobothnia in 2018.
The study is a qualitative study and the research material has been analyzed by content analysis. The perspective of the study is on the empowerment associated with the ideology of social rehabilitation and Malcolm Payne's (2014) description of social work theory. According to research findings, multi-professional support, social inclusion, everyday management, psychosocial support, health care and healthy lifestyles are factors that contribute to empowerment. According to the study, municipal social rehabilitation views a person as a holistic participant in everyday life and in his or her reference environment. For this reason, the concept of social rehabilitation as a promoter of wellbeing and prevention of exclusion can be considered to be realized in the context of municipal social rehabilitation. The share of those in need of special support and disadvantaged people in the social debate is increasingly seen as an emerging challenge in the organization. For this reason, social rehabilitation requires very long-term and multi-professional work. While social work as an overarching concept seeks empowerment through the means of rising above the marginalization, social rehabilitation can be called a means of empowerment at a practical level.
Empowering the client and enabling them to participate in society through social rehabilitation should be seen as a way of promoting wellbeing and preventing exclusion and thus as a cost-effective service. However, in the current service plan, consulting the customer and utilizing experience information remains limited. Customer visibility and engagement should therefore be developed into a more visible part of the service plan. In addition, the development of social rehabilitation through, for example, client panels would raise the importance of the client perspective as part of the delivery of services
"Nuorena sä et tuu pärjäämään hyvin mutta hienoo että oot lähteny ehdolle": Nuorten ehdokkaiden kokemuksia poliittisesta rekrytoitumisesta eduskuntavaaleissa
No full textTässä tutkielmassa perehdytään nuorten poliittisen rekrytoitumiseen eduskuntavaaleissa. Tutkimusten mukaan nuoret kokevat vaaleissa ehdolle asettumisen tehokkaaksi vaikutuskeinoksi. Kuitenkin alle 30-vuotiaat ovat väestöosuuteensa nähden aliedustettuina niin eduskuntavaalien ehdokasasettelussa kuin valittuina kansanedustajina. Tässä tutkielmassa syitä tälle aliedustukselle etsitään rekrytointiprosessista. Tutkielman tarkoituksena on analysoida, miten nuorten poliittinen rekrytoituminen eduskuntavaaleissa tapahtuu sekä millaisia esteitä ja haasteita nuoret rekrytointiprosessin aikana kokevat.
Tutkimuksen teoriapohjan muodostaa poliittisen rekrytoitumisen teoria. Poliittisella rekrytoitumisella tarkoitetaan prosessia, jossa yksittäisestä kansalaisesta tulee ensin vaalien ehdokas ja lopulta valittu edustaja. Rekrytointiprosessi muodostuu erilaisista kynnyksistä, suodattimista ja seuloista, jotka ohjaavat rekrytointia. Tutkielman teoriaosiossa tarkasteltiin sekä poliittisen rekrytoitumisen teoriaa yleisesti että poliittisen rekrytoinnin viitekehystä Suomessa eduskuntavaalien kontekstissa.
Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena. Tutkimusta varten haastateltiin yhdeksää vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ehdolla ollutta 18–29-vuotiasta. Teemahaastatteluissa ehdokkailta kysyttiin heidän kokemuksiaan ehdokkuudesta ja ehdokkaaksi rekrytoitumisesta, ulkopuolisten suhtautumisesta ehdokkuuteen ja nuoriin ehdokkaisiin sekä vaalikampanjoinnista ja edustajaksi rekrytoitumisesta. Tutkimusaineistoa analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia hyödyntäen.
Tutkimusaineiston perusteella havaittiin, että poliittiseen rekrytoitumiseen eduskuntavaaleissa liittyy erilaisia erityisesti nuoriin kohdistuvia haasteita. Keskeisiä haasteita ovat esimerkiksi taloudellisen pääoman puute, ulkopuolisen rahoituksen keräämisen haastavuus ja epävarmuus, näkyvyyden puute, rekrytoitumisen kannalta tärkeiden verkostojen ja tietotaidon puute, nuorena politiikkaan osallistuvien kokema väheksyntä ja häirintä sekä oman kohderyhmän kannatuspotentiaalin rajallisuus.
Lisäksi kirjallisuuden ja aineiston perusteella havaittiin, että Suomen poliittisesta järjestelmästä johtuen puolueilla on keskeinen rooli ehdokasrekrytoinnissa eduskuntavaalien kontekstissa. Tutkimustulosten perusteella puolueilla olisi petraamisen paikka siinä, miten nuoriin ja nuoriin ehdokkaisiin suhtaudutaan. On selvää, että mikäli puolueet eivät kykene houkuttelemaan itselleen uusia ehdokkaita vaaleissa, on niiden olemassaolo tulevaisuudessa vaakalaudalla. Keskeistä olisi pohtia sitä, kuka tai ketkä ehdokasrekrytoinnista puolueessa vastaavat ja ketkä ylipäätään ovat edustettuina puolueen eri tasoilla
Asukasyhdistys edistämässä asuinalueen osallisuutta?: Tutkielma paikallisesta vaikuttamisesta sosioekonomisessa marginaalissa olevalla asuinalueella
No full textIoT Sensor Simulation for Synthetic Data Generation and Transmission using MQTT
No full textIoT is a fast-growing field in technology world and increasing amount of developers are investing in development of new products and solutions. The key to facilitate the growth of IoT is to make the development process more efficient, quick, and cost effective. Software development for IoT differs from traditional software due to its additional hardware component. IoT software depends on the incoming data from a sensor or physical device. Development of hardware side of an IoT project can slow down the development process of software in early phases. This raises the need to simulate the sensors needed to carry on the software development process.
This thesis introduces the basic concepts in IoT such as protocols for data transmission, structuring of IoT sensor data and the generation of synthetic data itself. Each of these areas have multiple options and choice is made to use MQTT protocol for data transmission and IPSO objects for data structuring. The thesis provides in-depth reasons for the particular choices.
Additionally, a framework architecture is presented to simulate the sensor data and transmit it to the cloud to be used be software component of any IoT project. Five requirements are established for evaluating the framework. Then, the design and implementation of the framework is presented. Multiple areas of the framework such as connection to the broker, transmission and structure are divided into modules. Connection between these modules are thoroughly explained. Lastly, a prototype is developed to test the basic functionality of the framework and evaluated with a sample weather app.
The framework meets all the five requirements set in the test. In the prototype testing, synthetic data is transmitted to the MQTT broker successfully, which in turn is used by an IoT app. The received data by the test app replicates the transmission protocols and structure of real sensor data. This can help boost the development process of the app because no hardware setup is required for developing and testing the app. Furthermore, the framework can also provide data that can effectively test the boundary conditions of a software or the behaviour when data is far away from expected. These anomalies are difficult to generate with an actual sensor but can be done easily through this framework
Solunulkoisten vesikkeleiden sisäänottomekanismien erottaminen elinaikaerotteisella fluoresenssimikroskopialla : Elinaikaerotteisesta fluoresenssimikroskopiasta saatavan tiedon analysointimenetelmien vertailua
No full textSolunulkoiset vesikkelit ovat potentiaalisia lääkeaineenkantajia, diagnostisia välineitä sekä terapeuttisia tuotteita niiden biologisten funktioidensa vuoksi, mutta niiden toimintaa soluissa ei vielä tunnetta hyvin. Leimaamalla solunulkoiset vesikkelit fluoresoivalla merkkiaineella niiden kulkua soluihin ja solujen sisällä voidaan tutkia elinaikaerotteisella fluoresenssimikroskopialla, jolla saadaan selville sekä merkkiaineen fluoresenssin intensiteetti sekä elinaika jokaisessa kuvan pikselissä.
Tässä diplomityössä eturauhasen syöpäsoluista eristetyt solunulkoiset vesikkelit leimattiin roottori-BODIPY-merkkiaineella, jonka fluoresenssin elinaika muuttuu ympäristön viskositeetin muuttuessa. Käytetyt solunulkoiset vesikkelit on nimetty eksosomeiksi ja mikrovesikkeleiksi, ja ne on erotettu toisistaan eri laskeutumisnopeuksien ja nostetiheyksien perusteella differentiaalisella ultrasentrifugoinnilla. Merkkiaineella leimattujen ja ultrasuodatuksella puhdistettujen vesikkelien kulkua eturauhasen syöpäsoluihin tutkittiin elinaikaeroteisella fluoresenssimikroskopialla.
Vaikkakin aikaisemmissa tutkimuksissa oli huomattu, että eksosomit ja mikrovesikkelit kulkeutuisivat soluissa eri paikkoihin, ei tässä tutkimuksessa päädytty tällaiseen lopputulokseen. Huomattiin kuitenkin, että käytetyllä roottori-BODIPY-merkkiaineella voitiin seurata solunulkoisten vesikkeleiden luonnollista kulkeutumista solussa. Tässä diplomityössä havaittiin, että käytetty merkkiaine muodostaa aggregaatteja vesiliuoksissa, ja että aggregaattien fluoresenssi havaitaan pidemmillä aallonpituuksilla kuin monomeerisen merkkiaineen.
Elinaikaerotteisesta fluoresenssimikroskopiasta saatua tietoa käsiteltiin eri tavoin, jotta saatiin selville parhaimmat analysointimenetelmät tulevaisuudessa tehtäviä kokeita varten. Kun fluoresenssin vaimenemiskuvaajiin tehtiin kahta erilaista sovitusta, saatiin elinaikakomponenteille suurin piirtein samansuuruiset arvot. Elinaikahistogrammeihin taas sovitettiin kahta Gaussin käyrää, jolloin saatiin tietoa elinajan lisäksi myös elinaikakomponenttien populaatioiden suuruuksista ja vaihteluista seurannan aikana. Histogrammeista saadut elinajat kuitenkin poikkesivat jonkin verran fluoresenssin vaimenemiskuvaajiin tehtyjen sovitusten elinajoista, joten se ei ole yhtä luotettava tapa tarkkaan elinajan määritykseen.Extracellular vesicles are potential diagnostic and therapeutic vehicles and drug delivery systems because of their biological functions. However, their actions inside the cells are not well known. By labelling extracellular vesicles with fluorescent labels their uptake and trafficking in cells can be monitored with fluorescence lifetime imaging microscopy, which gives the information about intensity and lifetime of the fluorescence signal in every pixel of the image.
In this master’s thesis, extracellular vesicles separated from the growth medium of prostate cancer cells were labelled with a fluorescent label (rotor-BODIPY) which fluorescence lifetime changes when viscosity of the environment changes. Used extracellular vesicles are divided into exosomes and microvesicles according to their sedimentation rate and buoyant density by differential ultracentrifugation. The trafficking of extracellular vesicles in prostate cancer cells was followed with fluorescence lifetime imaging microscopy.
There are previous studies were the fluorescence signal of the label is different depending on the used delivery system. In this thesis, this phenomenon was not observed. However, rotor-BODIPY allowed us to follow the natural trafficking of extracellular vesicles inside the cells. It was noticed, that used label formed aggregates in aqueous environments, and the fluorescence of aggregates shifted to longer wavelengths than the fluorescence of monomeric label.
Different analysis methods were used to obtain the best method for future studies. Fluorescence decay curves were analyzed in two different ways, that both gave same values for the fluorescence lifetime components. Two Gaussian curves were fitted to the lifetime histograms of fluorescence lifetime imaging microscopy images, and among the lifetime data, also knowledge of each lifetime component’s population size and change during measurements were obtained. The fluorescence lifetime data gotten from the lifetime histograms differed from the data that was obtained from the fluorescence decay curves, so it is not as reliable way to estimate the values of the fluorescence lifetime components
Tahtituotannon merkitys rakentamisen tuottavuuden parantamisessa
No full textRakennusalalla tuottavuus on heikompaa, kuin muilla teollisuuden aloilla. Yhtenä suurena syynä alan tuottavuusongelmiin voidaan pitää hukattuja resursseja niin materiaali- kuin henkilöstöpuolellakin. Aikaa menee enemmän odotteluun, kuin tuottavaan työhön. Tuottavuusongelmiin on esitetty erilaisia ratkaisuja, joista yksi on tahtituotanto.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko tahtituotanto avain tehokkaampaan toimintaan talotekniikan alalla ja päästäänkö sen avulla parempaan tuottavuuteen. Tarkoituksena on, että työstä olisi tulevaisuudessa konkreettista hyötyä yrityksessä tahtituotantokohteiden kanssa työskenteleville projektipäälliköille.
Tutkimus toteutettiin laadullisena, eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui tapaustutkimus. Tutkimuksessa hyödynnettiin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, artikkeleita ja muita julkaisuja. Projektipäälliköiden ja toimitusjohtajan haastattelut olivat toinen tärkeä osa tutkimusta.
Tutkimuksen alussa tutustutaan lean-ajattelun ja tahtituotannon teoriaan sekä tärkeimpiin käsitteisiin. Luvussa on kerrottu myös tahtituotannon historiaa. Tämän jälkeen kerrotaan tutkimuksen lähtötilanteesta ja pohditaan rakennusalan tuottavuuden määrittelemiseen liittyviä ongelmia. Tämä kappale sisältää myös projektipäälliköiden haastattelut ja vastausten analysointia. Haastattelujen perusteella pohdittiin tahtituotannon toimivuutta yrityksessämme tällä hetkellä ja myös mahdollisia kehitysehdotuksia.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että tahtituotannon avulla pystytään vähentämään hukkaa sekä tekemään laadukkaampaa urakointia nopeammassa ajassa. Näin ollen tahtituotannolla on positiivinen vaikutus rakentamisen tuottavuuteen. Tutkimuksesta kävi ilmi myös, että tahtituotannon toteuttamisessa on haasteita tietyillä osa-alueilla ja näihin haasteisiin pyrittiin löytämään vastauksia kirjallisuuden ja projektipäälliköiden omien näkemysten avulla.In construction industry the productivity has been weaker than in other industries. One main reason for weak productivity are lost resources in materials and personnel. Time is more spent in waiting than productive work. Various solutions to productivity problems have been presented and one of these solutions is takt production.
The aim of this study is to find out if takt production is a solution for better productivity in the field of building services. The intention is that this study will concretely help project managers work with takt production.
The study was carried out as a qualitative research. The case study was chosen as a research method. Relevant literature, articles and other publications were utilized in this study. Another important part of this study were the interviews of project managers and managing director.
In the beginning of the study there is a review to the theory of lean thinking and takt production and most important concepts are explained. This chapter also includes a review to the history of takt production. The next chapter addresses the baseline of the study. It also includes reflection about defining the productivity in construction and what kind of problems it causes. The end of chapter includes the interviews of the project managers and analyzing the answers. Based on the interviews, the efficiency of takt production in our company was discussed and possible development proposals were also considered.
The study indicates that with the help of takt production, it is possible to reduce waste, do better quality contracting in less time. As it is, takt production has a positive effect on construction productivity. The study also indicates that there are still some challenges in implementing takt production in certain areas. Solutions to these challenges were sought through the interviews of the project managers
АНАЛИЗ КАЧЕСТВА ПЕРЕВОДА ВЫСТАВОЧНОГО ТЕКСТА МУЗЕЯ ЛЕНИНА В Г. ТАМПЕРЕ С ФИНСКОГО ЯЗЫКА НА РУССКИЙ
No full textВ нашей бакалаврской работе мы рассмотрели вопрос о переводе музейных текстов и проанализировали два выставочных музейных текста, переведенных с финского языка на русский. Основная теория, которую мы применили при анализе, – модель оценки качества перевода Юлиан Хаус (Translation Quality Assessment, сокр. TQA). Наш материал – это два выставочных текста из Музея Ленина в г. Тампере, Финляндия. Тексты являются частью постоянной выставки музея с 2016.
Исследование состоит из введения, теоретической части, анализа и заключения. Вначале мы рассмотрели теорию Хаус и ее ключевые термины, такие как, предмет (Field), модус (Mode) и взаимоотношения участников коммуникации (Tenor). Затем мы составили профили исходного и целевого текста, сравнили их и выявили ошибки перевода. Также мы рассмотрели приемлемость целевого текста с точки зрения примененной модели оценки качества перевода и сравнили ее с системой проверки авторизованных переводов (Opetushallitus, 2017).
Результаты показывают, что исследованные выставочные тексты были переведены довольно точно. Как и предполагалось, вследствие перевода текстовая функция и взаимоотношения участников коммуникации немного изменились. Таким образом, согласно TQA, можно сказать, что качество перевода достаточно высокое. Однако мы заметили, что данная модель несовершенна, поскольку в ней не учитывается приемлемость целевого текста, в частности орфографическая и грамматическая правильность.Tässä kandidaatintutkielmassa käsitellään museotekstejä ja niiden käännöksiä, sekä tarkastellaan kahden suomesta venäjän kielelle käännetyn museonäyttelytekstin käännöksen laatua. Teoria, jota tarkasteluun sovelletaan, on Juliane Housen Käännöksen laadunarviointimalli (Translation Quality Assessment. lyh. TQA).
Tutkimusmateriaalina toimivat kaksi Tampereen Lenin-museon suomesta venäjäksi käännettyä näyttelytekstiä. Kyseiset näyttelytekstit ovat olleet osana museon pysyvää näyttelyä vuodesta 2016.
Tutkimus koostuu kolmesta osasta: teoriasta, tarkastelusta sekä johtopäätelmistä. Ensin on käsitelty teoriaa sekä sen keskeisiä käsitteitä, kuten aihetta (Field), tyyliä (Mode), sekä puhujaa (Tenor). Tämän jälkeen on profiloitu ja vertailtu lähtötekstin ja kohdetekstin piirteitä, ja eritelty avoimelle käännökselle ominaiset tyyppivirheet. Lopuksi vielä on tarkasteltu kohdekielen hyväksyttävyyttä osana käännöksen laatua. Tähän sovellettiin Opetushallituksen vuonna 2017 julkaisemaa auktorisoidun kääntäjän tutkinnon arvioijan käsikirjaa.
Tulokset osoittavat, että tutkimuksen kohteena olleet näyttelytekstit on käännetty tarkasti. Kuten olettaa saattaa, käännösprosessin myötä tekstin funktio sekä puhuja muuttuivat hieman. Voimme siis todeta, että Käännöksen laadunarviointimallin mukaan tutkimamme käännösten laatu on hyvä. On kuitenkin huomattava sovelletun teorian puutteellisuus, sillä teoria keskittyy hyvin vahvasti vain tekstin funktioon, eikä esimerkiksi ota huomioon oikeinkirjoitusoppia tai tekstin sujuvuutta kohdekielellä osana arvioitavaa laatua
Pedagoginen suunnittelutyö päiväkotiryhmässä
No full textTutkimukseni aiheena on pedagoginen suunnittelutyö päiväkotiryhmässä varhaiskasvatuksen opettajan näkökulmasta katsottuna. Tutkimus on toteutettu keväällä 2019 kahdessa Tampereen kunnallisessa päiväkodissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten varhaiskasvatuksen opettaja suunnittelee ryhmänsä pedagogiikkaa, osana kasvattajatiimiä.
Varhaiskasvatusta määrittävä valtakunnallinen opetussuunnitelma uudistettiin 2018, kun normittavaksi se tuli jo 2016. Myös varhaiskasvatuslaki päivitettiin 2018. Nämä muutokset ovat nostaneet varhaiskasvatuksen laadun vahvasti esille ja arvioinnin kohteeksi. Suunnittelun tasoja ja sisällöllisiä elementtejä on toimintaympäristössä useita, ja osa niistä on vaarassa jäädä päiväkodin arjessa näkymättömiin. Tässä laadullisessa tapaustutkimuksessa paneuduttiin laatuun merkittävästi vaikuttavaan sisällölliseen tekijään, pedagogiseen suunnittelutyöhön. Tehtävänä oli selvittää, millä tavalla varhaiskasvattajat käsittävät päiväkodin pedagoginen suunnittelun osana arjen työtään. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelemalla kolmea varhaiskasvatuksen opettajaa.
Tutkimuksen tuloksena syntyi kuva, jossa varhaiskasvatusta ohjaavista asiakirjoista arkeen sovellettiin käytännössä lähinnä eritasoisia varhaiskasvatussuunnitelmia, erityisesti lapsi- ja ryhmä-vasuja. Lasten henkilökohtaisen tuntemisen sekä varhaiskasvatussuunnitelmien hyvän hallinnan katsottiin mahdollistavan sisältöjen painopisteen vaihtelun eri aikoina ja takaavan laadukkaan pedagogisen toiminnan myös suunnitelmien muuttuessa. Pienryhmätoiminnan suunnittelu koettiin hyvänä työkaluna pidemmän aikavälin suunnittelutyössä. Myös kasvattajatiimin pitkäaikainen yhteistyö näytti tukevan suunnittelutyötä. Mahdolliset tukipyynnöt kohdistettiin useimmiten kiertäville varhaiseritysopettajille, joskin myös opettajankokousten vertaistuen merkitys tunnistettiin. Päiväkodin ulkopuolisista tahoista suunnittelun ja erityisesti ongelmienratkaisun kannalta merkityksellisimpinä pidettiin vanhempia; integroidussa erityisryhmässä myös muun muassa erilaisia terapeutteja ja lastensuojelua.
Lasten osallisuutta tuettiin leikinvalintatauluilla sekä haastatteluilla. Opettajan lakisääteinen suunnitteluaika koettiin useimmiten riittäväksi, joskin osa haastatelluista korosti organisointityön vievän ison osan suunnittelun kokonaisajasta. Aloittelevilla varhaiskasvatuksenopettajilla kokemus omasta osaamisesta ja pystyvyydestä vaihteli, kun taas kokeneemman usko molempiin oli varsin vakaa.
Jatkotutkimusaiheina esiin nousi arviointi- ja kehittämistoiminnan sekä kasvattajatiimin moniammatillisen yhteistyön vaikutus suunnittelutyön kokonaisuuteen
Social Class and Marxism in Twenty One Pilots’ Trench
No full textThe purpose of this study is to analyse Twenty One Pilots’ 2018 album Trench from a Marxist point of view, focusing on the portrayal of social classes in the text. Most of the songs on the album are linked to a fictional city of Dema. Dema is an authoritarian city-state with two clearly separated social classes: the ruling class and the subordinate class. This thesis will analyse the social classes and the speaker’s attitudes towards them. The ruling class constitutes of nine bishops and the subordinate class is formed by the people of Dema as well as the rebels living outside of the city. I argue that the analysed texts in themselves present Marxist critique by describing the bishops’ hegemony as problematic. The album is analysed as a multimedia entity where the focus will be on the three songs that best portray the Dema-narrative: “Jumpsuit”, “Levitate”, and “Nico and the Niners”, the letters written by a fictional Dema-citizen called Clancy that were used in promoting the album, and the three songs’ music videos. The analysis is thus based on the song lyrics, letters, and the visual story portrayed in the music videos. The theoretical background of the analysis is cultural studies and Marxist theory. Cultural studies will present music as a political tool and discuss who can make music political. Marxist studies are used to present two important terms: ideology and hegemony, which are essential to the analysis and help analyse the differences and relationships between the two social classes. The analysis shows that the ruling class’ hegemony is seen as negative in the texts and resistance and escaping from Dema are two major themes in the album. However, a solution is also presented: the subordinate class, as a supportive community, is seen as a counterforce to the bishops’ hegemony. This study also opens new possibilities for further study: it enables further study of the album and the additional material attached to it and allows the study of the album as a reflection of real society