47495 research outputs found
Sort by
Modelling Neuronal Populations Using a Mean-Field Approach
No full textThe human brain consists of roughly a hundred billion interconnected neurons that work together to give rise to higher-level brain functions like memory consolidation and emotions. Single-cell models for neurons have existed since the start of the 20th century, often taking the form of differential equation systems. Connecting these cell models to form a network leads to large coupled systems that can be very challenging - if not impossible - to solve analytically.
The mean-field approach borrowed from theoretical physics allows us to represent large networks of neurons by studying the mean behaviour of the population. This means that we can assume the behaviour of each and every cell to tend to a mean average in a network that is large enough, due to the asynchronous behaviour such biological networks tend to exhibit. The mean- field method simplifies a large network of spiking neurons down to a single distribution function that describes the time evolution of the probability density of the population when it moves across its state space. This leads to the Fokker-Planck equation representation of the neuronal system.
In this Master of Science Thesis we study the mathematics behind these mean-field methods and how they can be applied to different neuronal models. As the Fokker-Planck equation is a seminal part of the mean-field approach, we explain how it is derived using Markovian chains and the concept of Brownian motion. We then concentrate on three different models in closer detail and show the reader how to derive and solve the resulting differential equation systems. Lastly we discuss how these models differ from each other both mathematically as well as biologically, and compare their respective properties
Differences in caesarean delivery and neonatal outcomes among women of migrant origin in Finland : A population-based study
No full textToiminnanohjausjärjestelmän mobiilimoduulin valinta ja sen käyttöönottoprosessi
No full textInformaatiota saadaan ja tuotetaan aina vain enemmän ja enemmän. Tiedon hallinta ja hyödyntäminen on muuttunut entistä suurempaan rooliin kaikessa yritystoiminnassa. Informaatiota ei saa hukata, se pitää olla nopeasti ja helposti hyödynnettävissä sekä löydettävissä eri alustoista ja järjestelmistä, myös toimistojen ulkopuolella. Tietoa käytetään myös jo olevassa olevan liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvattamiseen. Tiedon perusteella voidaan tarjota ennakoivaa huoltoa tai lisäkoulutusta laitteiden oikeanlaiseen käyttöön, johon on saatu signaali kerätystä tiedosta.
Työssä selvitettiin nykyiseen toiminnanohjausjärjestelmään sopivaa mobiilimoduulia, jonka avulla voidaan nopeammin ja tarkemmin toteuttaa laitteen käyttöönotto, luovutus ja huoltotietojen, -asiakirjojen ja työmääräinten tallennus ja saattaminen työnjohdon tietoon. Sovelluksen valinnassa tuli huomioida sen soveltuvuus ja toimivuus kansainvälisesti, koska yritys toimii pääasiallisesti suomen ulkopuolella sekä sovelluksen integrointi nykyiseen toiminnanohjausjärjestelmään ja muihin jo käytössä olevaan järjestelmiin. Tieto ei saa pirstoutua eri järjestelmiin ja sen on liikuttava ehjänä portaalista toiseen. Avainasemassa oli löytää järjestelmä, joka vähentää työtä niin kentällä kuin työnjohdossa sekä keräisi dataa tietopankkiin, josta sitä olisi helppo etsiä ja käyttää hyväksi myös jatkossa.
Aluksi tutustuttiin, minkälaisessa toimintaympäristössä kohdeyritys toimii, mitkä ovat ne säännökset ja standardit, jotka on otettava huomioon järjestelmävalinnoissa ja jotka sitovat liiketoimintaa. Työssä selvitettiin, minkälaisia henkilönostimia kohdeyritys valmistaa ja minkälaisiin toimintaympäristöihin ne ovat suunniteltu ja missä ne toimivat parhaiten, luoden asiakkaalle tehokkaimmin lisäarvoa.
Henkilönostimien valmistusta, kunnossapitoa ja käyttöä määräävät maakohtaisesti tiukat lainsäädännöt ja standardit. Varaa virheisiin ja informaatio katkoksiin niin ihmisten kuin järjestelmienkään välillä ei ole. Laitteilla liikutaan huomattavissa korkeuksissa ja sellaisissa paikoissa, esim. tulipaloissa, että virheet järjestelmissä tai sitä ohjaavissa taustatiedoissa voivat olla kohtalokkaita
Advancing language education in the context of developing the European Language Portfolio in Finland
No full textJos sanoo jotain, niin kumppanin vastaus on "mitä?": Videopelaamisen vaikutus parisuhteen vuorovaikutukseen
No full textVideopelaaminen on kasvattanut viimeisen vuosikymmenen aikana suosiotaan nuorison harrastuksesta myös aikuisten ajanviettotavaksi. Pelaamisen on todettu koskettavan yksilön sosiaalisia suhteita ja täten myös parisuhdetta. Kandidaatintutkielmamme tarkastelee videopelaamisen heijastumista parisuhteen vuorovaikutukseen sekä pelitilanteissa että niiden ulkopuolella. Tutkimuksessa vertaillaan myös parisuhteen osapuolten vuorovaikutuksellisia kokemuseroja. Tutkimuksen kohteena ovat pariskunnat, joista vain toinen osapuoli harrastaa videopelejä. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää sitä, millä tavoin peliharrastus heijastuu osapuolten keskinäiseen viestintään ja parisuhteeseen.
Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä. Mahdollisten kokemuserojen kartoittamiseksi parisuhteen osapuolille muodostettiin erilliset kyselyt, jotka yhdistettiin pariskunnan valitseman tiiminimen avulla. Sosiaalisessa mediassa jaettu verkkokyselylomake tavoitti yhteensä 18 vastaajapariskuntaa. Tutkimus noudatti pääosin aineistolähtöistä lähestymistapaa, mutta myös aiheeseen liittyvää teoriatietoa sovellettiin tulosten analysoinnissa. Teoriat valikoituivat aineiston ja aiheen tuntemuksen pohjalta. Aineiston analyysi toteutettiin laadullisen sisällönanalyysin ja diskurssianalyysin avulla.
Tulokset osoittavat, että pelitilanteen vuorovaikutus on vähäistä ja heikkolaatuista. Tulosten kannalta merkittävimmäksi tekijäksi voidaan ilmiön kannalta nimetä heikkenevän kuuloyhteyden ja pelaamisessa hyödynnettävien lisälaitteiden yhteys. Heikkenevän kuuloyhteyden vuoksi pariskunnan ei-pelaava osapuoli joutuu suunnittelemaan ja laajentamaan viestintäänsä tarkemmin kumppanin huomion kiinnittämiseksi. Pelitilanteen ulkopuolella pelaamisesta keskustellaan vähäisesti. Yleisesti osapuolten keskinäiset kokemukset pelaamiseen liittyvästä viestinnästä ovat tutkimuksen perusteella yhteneväisiä. Pariskunnat määrittelevät samalla tavalla esimerkiksi pelaamiseen käytettävän ajan ja lisälaitteiden osuuden keskinäisessä vuorovaikutuksessaan. Tulosten perusteella pelaamiseen liittyvän vuorovaikutuksen voidaan todeta rakentuvan pariskuntien yhteisestä ymmärryksestä ja avoimesta keskustelusta videopelaamisen ympärillä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että pelitilanne ymmärretään parisuhteessa molempien osapuolten omana aikana, jolloin vuorovaikutuksen ei tarvitse olla monipuolista, mutta tarvittaessa mahdollista. Tarpeellisen vuorovaikutuksen mahdollistamiseksi molemmat osapuolet suunnittelevat viestintäänsä tilanteen mukaan. Viestinnän suunnittelun kannalta olennaisessa roolissa ovat osapuolten asenteet peliharrastusta kohtaan sekä heidän viestintähistoriansa. Tulosten perusteella kohtuullisissa rajoissa pysyvä videopelaaminen ei vaaranna parisuhteen tilaa eikä osapuolten välistä viestintäsuhdetta
