47495 research outputs found
Sort by
Towards better comprehension of the theory by enhancing languaging in engineering mathematics course differential calculus
No full text
Laajakaistaiset Taajuusmoduloidut Millimetriaaltotutkat ja käyttöä säätelevät standardit
No full textTyö käsittelee laajakaistaista, taajuusmoduloitua jatkuvan aallon tutkaa, joka toimii millimetriaalloilla, joita vastaava taajuusalue on 30-300 GHz. Tutkimuksena oli selvittää kirjallisuusselvityksenä tämän tutkan toimintaperiaate sekä selvittää tutkan toimintaan liittyvää standardisointia sallituista taajuuskaistoista ja lähetystehon rajoituksista sekä tehon mittaamisesta. Työssä esitellään millimetriaaltojen perusominaisuuksia, ajankohtaisia trendejä ja sovelluksia sekä millimetriaaltojen etenemisominaisuuksia ja vaimenemista. Taajuusmoduloidun tutkan toiminta ja rakenne on selitetty. Viimeisenä esitellään ja keskustellaan 60-64 GHz ja 77-81 GHz taajuuskaistojen sekä lähetystehojen rajoitusten standardisoinnista Euroopassa ja Yhdysvalloissa
Lupavaatimus ja -päätös siviilitiedustelussa suoritettavassa tietoliikennetiedustelussa : Kansallinen lainsäädäntö Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön valossa
No full textTämän tutkimuksen aiheena on vuonna 2019 voimaan astuneen tietoliikennetiedustelulain ennakollinen lupamenettely keskittyen nimenomaisesti lupavaatimuksen ja -päätöksen sisältöön. Tutkimuksen pääasiallinen tutkimuskysymys on, miten lupavaatimuksella ja -päätöksellä voidaan varmistaa, että perus- ja ihmisoikeuksien rajoituksia sovelletaan niin kuin on tarkoitettu. Tutkimuskysymystä tarkasteltaessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten perus- ja ihmisoikeuksien rajoitusvaatimukset on huomioitu lupavaatimusta ja -päätöstä koskevassa lainsäädännössä ja miten rajoitusvaatimusten toteutuminen voidaan turvata. Tutkimuskysymystä tarkastellaan erityisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön sekä niistä johtuvien rajoitusvaatimusten näkökulmasta.
Tutkimuksessa havaittiin, että Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöstä johtuvat rajoitusvaatimukset on lupavaatimusta ja -päätöstä koskevassa lainsäädännössä ainakin sanatasolla huomioitu pitkälti hyvin. Lupavaatimuksen ja -päätöksen yksittäisiä osa-alueita tarkasteltaessa suurin osa kiinnittyy välttämättömyysvaatimukseen. Välttämättömyysvaatimuksen ollessa myös tietoliikennetiedustelun yleinen edellytys, on sen varmistaminen nähtävä tutkimuksen perusteella erityisesti sellaiseksi tekijäksi, johon tulee kiinnittää huomiota.
Tutkiessaan salaiseen tiedonhankintaan ja tiedusteluun liittyviä tapauksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on pitänyt tuomioistuinkontrollia hyvänä oikeussuojakeinona. On kuitenkin tärkeää, että tuomioistuinkontrolli on todellista. Lupapäätöksellä tuomioistuin luo raamit kullekin yksittäiselle tiedustelutehtävälle, ja se määrittää, millä ehdoilla suojelupoliisi saa toteuttaa tietoliikennetiedustelua. Lupavaatimusta laatiessaan suojelupoliisilla on vastuu antaa tuomioistuimelle sellaiset tiedot, joiden varassa tuomioistuin pystyy tosiasiallisesti testaamaan rajoitusvaatimusten toteutumisen ja vastaavasti tuomioistuimella on velvollisuus varmistaa, että tietoliikennetiedustelun toteutumiselle on olemassa edellytykset. Tällaisten tosiasioiden esittämistä on vaadittu laissa, mutta esimerkiksi pakkokeinoasioista päätettäessä on tämänkaltaisen tuomioistuinmenettelyn nähty jäävän osittain puutteelliseksi lain asettamista vaatimuksista huolimatta.
Ratkaisevaksi tekijäksi jääkin siis se, millaiseksi tietoliikennetiedustelussa vaadittava lupavaatimus ja -päätös käytännössä muodostuu. Tietoliikennetiedustelu on tiedustelujärjestelmänä täysin uusi ja siksi on tärkeää seurata sen toimimista käytännössä, tunnistaa sen heikkoudet ja kehittää järjestelmää ja lainsäädäntöä niiden pohjalta. Järjestelmän heikkouksien tunnistaminen ja jatkuva kehittäminen on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöstä nähty hyväksi asiaksi, ja siihen on kiinnitetty huomiota myös kansallisella tasolla
Työpareittain työskentelevien päiväkodin johtajien kokemus työhyvinvoinnista
No full textTämä laadullinen tutkimus tarkasteli päiväkodin johtajien kokemusta työhyvinvoinnista ja erityisesti sitä, millainen merkitys työpareittain työskentelyllä on johtajien työhyvinvoinnin kokemuksissa. Johtajien työhyvinvointia tarkastelemalla oli tarkoitus tuottaa tietoa johtajien työhyvinvoinnin nykytilasta sekä työpareittain työskentelyn mahdollisuuksista ja haasteista johtajien työhyvinvoinnin kannalta. Tutkimusaihetta lähestyttiin kahden tutkimuskysymyksen avulla, joista ensimmäinen liittyi työhyvinvoinnin kannalta epäsuotuisien työn vaatimustekijöiden, ja toisaalta työhyvinvoinnin kannalta suotuisien jaksamista ja terveyttä suojaavien voimavaratekijöiden selvittämiseen. Toisella tutkimuskysymyksellä puolestaan kartoitettiin johtajaparin väliseen yhteistyöhön liittyviä elementtejä, joita johtajat liittivät voimavarojen heikentymisen kokemuksiin.
Tutkimusaineisto kerättiin tekemällä teemahaastattelut kuudelle työparijohtajuutta toteuttavan kaupungin päiväkodin johtajalle. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla, sillä sen avulla saatiin parhaiten esiin johtajien henkilökohtaiset kokemukset työhyvinvoinnista sekä kokemusten taustalla vaikuttavat asioille annetut merkitykset. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen osalta sisällönanalyysi toteutettiin teoriaohjaavasti, sillä tutkimuksen käsitteellistämistä ja tutkimuskysymyksen muodostamista ohjasi työn vaatimusten ja voimavarojen -malli (Hakanen 2005; Bakker, Demerouti, Nachreiner & Schaufeli 2001). Toisen tutkimuskysymyksen osalta aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulokset osoittivat, että päiväkodin johtajien työhön on liitettävissä sekä vaatimus- että voimavaratekijöitä, jotka ovat merkityksellisiä johtajien työhyvinvoinnin kannalta. Vaatimus- ja voimavaratekijöitä ilmeni työn sisältöön liittyvien tekijöiden lisäksi myös johtamisen rakenteeseen liittyen. Merkittävimpinä rakenteeseen liittyvinä vaatimustekijöinä koettiin yksiköiden määrä ja siitä aiheutuneet aikapaineet ja riittämättömyyden tunne. Lisäksi työyhteisön epämääräisyys työparijohtajuuteen siirtymisen myötä koettiin myös kuormittavana vaatimustekijänä. Yleisiä johtajan työn sisältöön liittyviä vaatimustekijöitä olivat puolestaan työn sirpaleisuus ja hektisyys, jatkuvat keskeytykset ja vaatimus jatkuvasta tavoitettavuudesta sekä työn tuloksen näkemisen vaikeus. Lisäksi haastavat asiakastilanteet, ongelmat henkilöstön kanssa ja resurssien puute todettiin myös tämän tutkimuksen perusteella kuormittaviksi. Voimavaratekijöinä johtamisen rakenteeseen liittyen ilmeni puolestaan mahdollisuus keskittyä omaan intohimoon, oman osaamisen syventäminen sekä ennen kaikkea kollegiaalinen tuki, joka nähtiin johtamismallin suurimpana etuna johtajien työhyvinvoinnin kannalta. Lisäksi yleisesti johtajan työhön liittyvinä voimavaratekijöinä ilmeni vaikuttamisen mahdollisuus omaan työhön, työn mielekkyys ja merkityksellisyys sekä sosiaalinen tuki esimieheltä ja muilta yhteistyötahoilta. Myös työkokemus ja koulutukset nähtiin tämän tutkimuksen valossa voimavaratekijöinä.
Tässä tutkimuksessa työparijohtajuuden kannalta keskeisenä nähtiin työparin välinen tiivis ja toimiva yhteistyö. Yhteistyön toimiessa hyvin, työparilta todettiin saatavan tukea, joka koettiin työssä jaksamisen kannalta merkitykselliseksi voimavaratekijäksi. Tutkimus kuitenkin osoitti, että yhteistyöhön on liitettävissä elementtejä, jotka voivat vaikeuttaa yhteistyötä ja sitä kautta mahdollisesti heikentää johtajien voimavaroja. Nämä voimavaroja heikentävät elementit liittyivät pääasiassa yhteisymmärryksen puutteeseen, vuorovaikutuksen haasteisiin ja yksinjohtamisesta poisoppimisen tuomiin haasteisiin.
Tässä tutkimuksessa ilmenneitä työn vaatimustekijöitä ja yhteistyöhön liitettyjä voimavaroja heikentäviä elementtejä tunnistamalla on mahdollista pyrkiä minimoimaan niiden kuormittavaa vaikutusta ja sitä kautta edistää johtajien työhyvinvointia. Toisaalta johtajien työhyvinvointia voidaan jatkossa edistää myös vahvistamalla tässä tutkimuksessa havaittuja työn voimavaratekijöitä. Kaiken kaikkiaan tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta työparijohtajuudella olevan merkitystä johtajien työhyvinvointiin ja tutkimus antaa näkökulmia, joita on hyvä ottaa huomioon pohdittaessa päiväkodin johtajien työn järjestelyjä heidän työhyvinvointinsa näkökulmasta
Ostopäätöksen jälkeinen dissonanssi älykellon ostossa
No full textKuluttajille on tärkeää saada varmistusta, että he ovat tehneet oikean valinnan ostopäätöksessään. Tämän vuoksi kognitiivista dissonanssia esiintyy vahvasti valintojen sekä ostopäätöksenteon yhteydessä. Kognitiivinen dissonanssi on kahden kognition ristiriidan aiheuttama epämukavuuden tunnetta sisältämä tila. Näiden edellä mainittujen piirteiden myötä ostopäätöksen jälkeistä dissonanssia on mahdollista havaita erityisesti monimutkaisten tuoteryhmien yhteydessä, jota myös älykellot edustavat. Tehtyjen tutkimusten mukaan ranteessa puettavalla teknologialla tulee olemaan hallitseva asema puettavan teknologian keskuudessa, jonka suosio on yhä kasvussa. Tämän vuoksi on markkinoijan tärkeää huomioida omat mahdollisuutensa vaikuttaa ostopäätöksen jälkeisen dissonanssin ilmenemisessä kuluttajien keskuudessa sekä älykellon oston yhteydessä.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on analysoida kuluttajien kokemaa ostopäätöksen jälkeistä dissonanssia älykellon oston yhteydessä. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa syitä ostopäätöksen jälkeisen dissonanssin ilmenemiselle sekä tapoja, joilla kuluttajat pyrkivät kyseistä dissonanssia vähentämään. Tutkimuksessa teoreettinen pohja muodostuu kognitiivisen dissonanssin ja ostopäätöksen jälkeisen dissonanssin teoriasta. Tämän lisäksi tutkimuksessa käsitellään ostopäätöksen jälkeistä dissonanssia kontekstisidonnaisemmin älykellon näkökulmasta.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, netnografista tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Aineisto kerättiin elektroniikkaan painottuvien Facebook-ryhmien jäsenten vastauksista. Tämän lisäksi tutkimuksessa käytettiin ennen aineiston keruuta suoritettua pilottihaastattelua aineiston analysoinnin tukena.
Tutkimuksessa oli mahdollista tunnistaa neljä eri syytä ostopäätöksen jälkeisen dissonanssin aiheutumiseen. Nämä tekijät ovat älykellon erotettavuus tuotteena, älykellon sisältämät epäselvät ominaisuudet, oston impulsiivisuus ja älykellon korkea hinta. Tutkimuksessa tunnistettiin myös tapoja, joilla kuluttajat pyrkivät koettua dissonanssia vähentämään. Nämä tavat ovat vakuuttelu älykellon alhaisesta hinnasta (”Pieni rahallinen menetys”), vakuuttelu paremman puutteesta (”Parempaa vaihtoehtoa ei olisi ollut”) ja vakuuttelu ainoasta valinnasta (”Ainoa valinta”).
Tutkimusten tulosten perusteella oli mahdollista havaita uusia näkökulmia ostopäätöksen jälkeisen dissonanssin ilmenemisessä, joita ei aikaisemmissa ilmiön tutkimuksissa ole noussut yhtä laajalti esille. Tutkimus tarjoaa myös näkökulmia markkinoijille, joita markkinoijien olisi hyvä ottaa huomioon kuluttajien kokeman dissonanssin ennaltaehkäisyssä ja hallinnassa. Tutkimus tarjoaa myös mahdollisia jatkotutkimusmahdollisuuksia, joita tutkimuksen tulosten avulla oli mahdollista havaita