47495 research outputs found
Sort by
Luottamusosaaminen : Yhteisöosaaminen suomalaisen luottamusmiehen pääomana
No full textTutkimuksen tavoite on analysoida suomalaisen luottamusmiehen osaamisen kehittymistä: mitä luottamusmiehen tulee osata ja miten tätä osaamista voi kehittää? Onko luottamusmiesten osaaminen sillä tasolla kuin eri osapuolet sen odottavat olevan? Suomalainen luottamusmiesjärjestelmä perustuu pohjoismaiseen konsensusajatteluun, mutta yritysten kansainvälistyessä luottamusmiehen osaaminen muuttuu. Tarkasteltavana on viiden suomalaisen kansainvälisesti toimivan teknologiayhtiön luottamusmiehet ja johto.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty grounded-teoriaa, joka etenee johdonmukaisesti kolmen eri koodausvaiheen kautta. Koodauksissa lajitellaan aineistosta löytyneitä teemoja ja käsitteitä ja muodostetaan niistä kategorioita. Analyysi avaa luottamusmiehen osaamisen kehittymistä ensin alakategorioiden avulla, päätyy kolmeen pääkategoriaan ja esittelee lopulta löydetyn ydinkategorian, jonka avulla substantiivista teoriaa voi perustella. Luottamusmiehen osaamisen kehittymistä kuvaavat kolme pääkategoriaa ovat luottamus, jatkuva oppiminen ja identiteetti. Ydinkategoria yhteisöosaaminen muotoutui pääkategorioiden avulla.
Tutkimus osoitti, että luottamusmiehen osaaminen eli yhteisöosaaminen tarvitsee luottamusosaamista kehittyäkseen. Luottamusosaaminen ei rakennu pelkästään yksilön ominaisuuksien varaan, vaan siihen tarvitaan tekemisen, oppimisen, kehittymisen ja vaikuttamisen mahdollistavia tiloja, joissa tarvittava osaaminen on mahdollista saavuttaa. Nämä osaamisen tilat ovat toiminta ja oppijuus, tieto ja asiantuntijuus, osallisuus ja johtajuus sekä instituutiot ja valta.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että luottamusosaamisen teoria on monivaiheinen kokonaisuus. Se vaatii luottamusmieheltä kykyä ratkaista tehtäviin ja oppimiseen liittyviä kehityshaasteita, joiden avulla osaaminen varmistetaan. Teorian neljä osaamisen tilaa auttavat luottamusmiestä oivaltamaan luottamustyön mielekkyyden ja sen yhteisöllisyyden.The goal of the study is to analyze the competence development of Finnish shop stewards: what are the skills that a shop steward should possess and how can these skills be developed? Is the shop stewards’ competence at the level expected by the different parties? The Finnish shop steward system is based on the Nordic consensus approach, but as companies go global, shop stewards’ competencies must evolve accordingly. This study examines the shop stewards and management of five Finnish internationally operating technology companies.
The research method applied is grounded theory, which advances systematically through three different coding phases. Coding involves classifying the themes and concepts found in the data and grouping them into categories. The analysis initially examines shop stewards’ competence development through subcategories, arrives at three main categories and, lastly, presents the identified core category, which can be used to justify the substantive theory. The three main categories describing the development of shop stewards’ skills are trust, continuous learning and identity. The core category community skills was generated using the main categories.
The study showed that the development of a shop steward’s skills, i.e. community skills, requires trust skills. Trust skills are not only built on personal qualities; they also require enabling spaces for doing, learning, development and influencing in which the required skills can be attained. These skill spaces are action and learning, knowledge and expertise, participation and leadership, and institutions and power.
According to the study, the theory of trust skills is a multiphase entity. It requires shop stewards to have the ability to solve the development challenges related to tasks and learning that ensure competence. The four skill spaces of the theory help shop stewards recognize the meaningfulness of their work in a position of trust and its communality
Kyberriskit ja niiden hallintakeinot henkivakuutusyhtiössä : Case Nordea Henkivakuutus Suomi Oy
No full textSingapore maabrändäyksen lähettiläänä: Passion Made Possible -kampanjan analyysi
No full textUseat valtiot ovat omaksuneet strategisen maabrändäyksen osaksi valtiollista toimintalogiikkaansa ja Singapore on hyvä esimerkki tällaisesta valtiosta – se on vuonna 1965 tapahtuneesta itsenäistymisestään alkaen vuosikymmenten ajan aktiivisesti tuottanut biografista narratiivia itsestään eri kohdeyleisöille useiden maabrändäyskampanjoiden muodossa. Tässä tutkielmassa analyysin kohteena on kertomuksellinen Passion Made Possible -kampanja ja siinä esitetyt piirteet singaporelaisesta maabrändistä.
Maabrändäyksen ilmiöstä käydään poikkitieteellistä keskustelua usean limittäisen käsitteen avulla. Tässä tutkielmassa maabrändäystä tarkastellaan kansainvälisen politiikan näkökulmasta tarkoituksenmukaisena valtiollisena toimintana. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu ontologisen turvallisuuden sekä pehmeän vallan käytön teorioille. Maabrändäyskampanjoinnilla Singapore pyrkii rakentamaan ja ylläpitämään eheää valtiollista identiteettiä ja takaamaan ontologisen turvallisuuden tunteen kansalaisilleen. Passion Made Possible- kampanjalla Singapore luo merkityksiä toimilleen ja muodostaa yhtenäistä singaporelaista kertomusta. Toisaalta Singapore myös pyrkii pehmeän vallan käytön eli valtiotasolta kumpuavan vetovoimaisuuden avulla vakuuttamaan vierasyleisöitä omasta identiteetistään ja asemastaan osana kansainvälistä yhteisöä.
Tutkimuskysymys on: Mitä ovat Singaporen maabrändin peruspiirteet Singaporen julkaisemassa kertomuksellisessa maabrändäyskampanjoinnissa? Tutkielma kiinnittyy osaksi kansainvälisen politiikan oppialan visuaalista käännettä, jossa visuaalinen aineisto nähdään merkityksellisenä kuvauksena poliittisesta ympäristöstä tai poliittisena voimana itsessään. Passion Made Possible -kampanja koostuu videomateriaalista, joka on kaikkien saatavissa YouTube-alustalla. Tutkielmassa analysoidaan seitsemää kampanjaan kuuluvaa kategorisoitua videota kolmiportaisen narratiivisen analyysimallin avulla. Aineistosta erottuu kokonainen maabrändäyskertomus, kertomusta rakentavia tarinoita ja tarinoita muodostavia elementtejä. Muun tutkimuksen, raporttien ja tilastojen avulla analyysissa tuodaan esiin piirteitä, joita Singapore on itsestään jättänyt kertomatta kampanjamateriaalissaan.
Tutkielman avulla syvennetään ymmärrystä siitä, minkälaista maabrändiä Singapore luo tarkoituksenmukaisesti itselleen. Tutkielman johtopäätöksenä on, että kampanjan kontekstissa Singapore pyrkii rakentamaan ontologisen turvallisuuden tunnetta ja vakuuttamaan pehmeän vallan käytön avulla vierasyleisöjä kertomastaan tarinasta. Toisaalta huomionarvoista on, että Singapore jättää myös paljon kertomatta itsestään luomassaan kampanjamateriaalissa. Kokonaisuudessaan Singaporen Passion Made Possible -maabrändäyskampanjointi liittää Singaporen osaksi muiden valtioiden kanssa jaettua maabrändäyksen trendiä
Managing the Customer Experience Through Retail Digitalization
No full textDigitalization has had an all-encompassing influence on industries worldwide, with retailing being one of the most significantly affected sectors. The retail landscape has witnessed numerous changes, from the rise of pure play firms like Amazon and ASOS, to the decline and extinction of well-known household brands. This has caused brick and mortar retailers to undergo the digital transformation by implementing digital technologies, changing existing business models, and revaluating their value offering. Retailers are trying to navigate the ever-changing environment by understanding how they can use digitalization as a means to survive and thrive.
The purpose of this study was to gain a deeper understanding of how retail digitalization is influencing the customer experience with brick and mortar retailers. In order to achieve this, I adopted a critical realist approach through taking the perspective of retail managers. As retail managers are involved in managing retail digitalization, understanding their interpretations is important in gaining a holistic understanding of this transformation. A qualitative method was employed, through which 26 semi-structured interviews were conducted with retail managers based in the UK and Finland. The managers shared their insights on how their firms are responding to the changes presented by digitalization and the subsequent influence on the customer experience. This study utilised qualitative content analysis, a process which involved in-vivo coding to interpret the data set.
During the interviews, retail managers discussed various challenges and opportunities that are presented by retail digitalization. These issues were analysed across the data sample, leading to the creation of four sub-categories that expressed how digitalization has influenced the customer experience, these included, 1) changing buying behaviour, 2) rising customer expectations, 3) integrating customer touchpoints, and 4) increasing levels of competition. Further analysis was conducted, resulting in new interpretations of the data, showing the main drivers of retail digitalization to be external, namely, by the customer and the market.
The findings of this study indicate that retail managers are aware of the profound effects of retail digitalization. Retail managers detailed that the transition into the digital age presents many opportunities for brick and mortar retailers to improve the customer-retailer relationship, better understand customer needs, and increase interaction with their customers. The managerial implications of this study are summarized as follows, retail managers should 1) adopt an outside-in approach , 2) ensure that their stores have basic digital tools in place to remain competitive, and 3) trial new technologies to minimize risk and optimize their chances of successful technology implementation
Ihmisoikeuskysymys vai sukupuoli-ideologiaa?: Eduskuntakeskustelua sukupuolivähemmistöistä
No full textДЕДУШКА И́ДРИС ИЛИ ДЕДУШКА ИДРИ́С
No full textSuomenkielinen tiivistelmä: Ídris-pappa vai Idrís-papp
Tyynenä myrskyyn : Luonnonkatastrofien aiheuttamat riskit kansainvälisille suomalaisille suuryrityksille ja niiden hallinta
No full textTutkielman valmistumisen hetkellä siinä käsiteltävä aihe on hyvinkin ajankohtainen. Koronavirus aiheuttaa juuri nyt inhimillistä kärsimystä ja mittavia keskeytysvahinkoja globaalisti verkottuneissa toimitusketjuissa. Tämä keskeytysriskin realisoituminen on konkreettinen esimerkki tutkielman aihepiiristä eli luonnonkatastrofien aiheuttamista riskeistä suomalaisille suuryrityksille. Riskien tarkastelun lisäksi tutkielmassa keskitytään luonnonkatastrofiriskien hallintakeinoihin.
Vakavimmat luonnonkatastrofiriskit ovat luonteeltaan äärimmäisiä ja erittäin harvoin havaittuja. Näin ollen niiden analysointi ja mittaaminen sekä niihin varautuminen on hyvin haastavaa ellei mahdotonta. Lisäksi niiden vaikutus ympäristöön on moniulotteinen ja ne voivat realisoituessaan toimia katalyytteinä tapahtumaketjuille, joiden vaikutukset ovat hyvinkin yllättäviä.
Edellä mainitut käsitykset allekirjoitetaan vahvemmin teoriaosuudessa kuin haastateltavien keskuudessa. Haastateltavat nostavat esiin ensisijaisesti katastrofiluokkia, jotka näkyvät vakavimpina vakuuttajien vahinkotilastoissa vuosi toisensa jälkeen. Tämän eriävän näkemyksen taustalla on toisenlainen käsitys luonnonkatastrofiriskeistä. Haastateltavat suurelta osin näkevät, että luonnonkatastrofiriskien portfoliosta voi tehdä johtopäätöksiä jälleenvakuuttajien kattavan luonnonkatastrofidatan avulla. Toisin sanoen analysoimalla yksityiskohtaisesti tietokantoja oikeita laskennallisia malleja ja mallinnuksen menetelmiä käyttäen laadittu riskiportfolio korreloi todellisten riskien kanssa.
Tämä konflikti teorian ja haastateltavien näkemyseron välillä on kantava teema läpi tutkielman. Se heijastuu luonnollisesti myös riskienhallintakeinoihin. Toisaalta riskienhallintakeinoissa esiin nousee työkaluja ja näkemyksiä empiriaosuudessakin, jotka lähestyvät teoriaosuuden näkemyksiä luonnonkatastrofeista. Eräs toinen esiin nostettava seikka empiriaosuudessa on spekulatiivisten riskienhallintakeinojen puuttuminen. Syyksi nostetaan erityisesti eettiset syyt. Teoriassa spekulatiivisten riskienhallintakeinojen puuttumiseen eettisten syiden vuoksi ei suhtauduta kuitenkaan niin jyrkästi, joten tässäkin kysymyksessä näkemyseroja löytyy.
Tutkielman lopuksi puristetaan sekä riskikäsitysten että riskienhallinnan keinojen konfliktista kiteyttävä johtopäätös. Vaikka teoriaosuudessa ilmennyt näkemys luonnonkatastrofiriskeistä on kokonaisuudessaan perustellumpi, osaa liiketoiminnallisesti merkittävistä riskeistä voidaan hallita myös dataan perustuvan analyysin keinoin. Dataan perustuvaa analyysiä ei ole siis syytä hylätä kokonaan, mutta sen rinnalle olisi järkevää kehittää äärimmäisen epävarmuuden työkaluja. Mahdollisesti riskienhallinnasta voisi tässä kontekstissa siirtyä käsitteellisestikin uuteen kokonaisuuteen – epävarmuuden hallintaan
Kääntäjät ja kääntäminen päivälehdissä : Helsingin Sanomien ja Dagens Nyheterin uutisoinnin välittämä vaikutelma kääntämisen julkisuuskuvasta
No full textTässä pro gradu -tutkielmassa pohdin, millaista vaikutelmaa päivälehtien uutisointi luo kääntäjistä ja kääntämisestä. Kääntäjien asema koetaan usein heikoksi, ja alasta saattaa syntyä sellainen mielikuva, että vain negatiiviset asiat nostavat sen näkyville. Kääntäjien näkyvyyttä on tutkittu erityisesti käännösteksteissä, mutta käännöstekstien ulkopuolelle ulottuva tutkimus on ollut vähäistä. Tämän tutkimuksen lähtökohtana on tarkastella kääntämisuutisointia Suomen ja Ruotsin laajalevikkisimmissä päivälehdissä. Analysoin sisällönanalyysin keinoin kääntämisestä ja kääntäjistä kertovia artikkeleita, ja pyrin selvittämään, millaista julkisuuskuvaa ne välittävät käännösalasta. Tutkimusaineistoni koostuu vuonna 2018 Helsingin Sanomissa ja Dagens Nyheterissä julkaistuista artikkeleista, jotka käsittelevät kääntämistä tai yksittäisiä kääntäjiä. Artikkelien tyyli ja pituus vaihtelevat suuresti, mutta käännösala on niissä selvästi keskeisessä roolissa. Keskeinen asema onkin yksi tärkeä valintaperuste, minkä vuoksi esimerkiksi suurin osa kirja-arvosteluista ei päätynyt aineistooni, sillä niissä kääntäjä mainittiin usein vain nimeltä ja ne keskittyivät selvästi käännösteokseen ja kirjailijaan kääntämisen sijaan. Aineistosta selviää, että erityisesti kaunokirjallisuuden kääntäminen nostaa käännösalan päivälehtiin. Artikkelit käsittelevät eniten uusia käännösteoksia ja uudelleenkäännöksiä. Suomalaista käännösuutisointia on lähes kaksinkertainen määrä ruotsalaisiin uutisiin verrattuna. Se jakautuu vaikutelmiltaan melko tasaisesti positiivisen, neutraalin ja negatiivisen kesken. Ruotsalainen käännösuutisointi on puolestaan selvästi eniten neutraalia. Positiivisinta käännösuutisointi on kääntäjän merkkipäivistä kertovissa artikkeleissa. Negatiivisimmin kirjoitetaan sen sijaan tekstittämisestä. Vaikka suomalaista käännösuutisointia on enemmän ja monipuolisemmin, Suomen ja Ruotsin käännösuutisoinnin voi todeta olevan melko samanlaista. Käännösalan medianäkyvyys on positiivista, sillä se vähintäänkin herättää keskustelua ja pitää alan muutenkin näkyvillä. Uutisoinnin vaikutukset alan julkisuuskuvaan, maineeseen ja imagoon voivat vaihdella siitä huolimatta, millaisena vaikutelma tässä hetkessä esiintyy. Jatkossa voitaisiin tutkia esimerkiksi sitä, ovatko negatiiviset kirjoitukset kääntämisestä saaneet aikaan positiivisia tuloksia tulevaisuudessa. Tutkimusta voisi myös laajentaa koskemaan muita mediasisältöjä kuin päivälehtiä
"Nämä ihmiset ovat sinne itse vapaaehtoisesti menneet.": Kansanedustajien representaatioita al-Holin pakolaisleirillä olevista suomalaisnaisista
No full textTässä tutkielmassa tarkastelen tutkielmani kirjoitushetkellä (2019–2020) al-Holin leirillä oleviin, julkisuudessa ”Isis-naisinakin” tunnettuihin, suomalaisnaisiin liitettäviä representaatioita eli mielikuvia. Lähtökohtanani on, että representaatioilla on aina, ja siten myös tässä tapauksessa, merkittäviä poliittisia seurauksia. Lähestyn tätä aihetta eduskunnan täysistuntojen kautta päiviltä 27.6.2019 sekä 12.12.2019. Tutkimuskysymykseni on: ”Millaisia representaatioita kansanedustajat tuottavat al-Holin pakolaisleirillä olevista suomalaisnaisista ja minkälaisia ongelmanratkaisukeinoja he näihin representaatioihin liittävät?”. Taustoitan ilmiötä lähestymällä sekä sukupuoleen että orientalismiin liitettäviä ymmärrystapoja. Sukupuolen näkökulmasta keskeiseksi tarkastelussani nousee Sjobergin ja Gentryn (2007) kuvaukset naisten väkivallasta globaalissa politiikassa. Orientalismin näkökulmasta tarkastelen on idän toiseutta, islamin turvallistamista ja näiden toimimista kansallisen identiteetin rakentajana. Aiemman tutkimuksen ja näiden lähtökohtien pohjalta ”Isis-naiset” tulevat toiseutetuksi erilaisin tavoin. Sukupuolen näkökulmasta toiseuttaminen auttaa ylläpitämään ihanteita naisten rauhanomaisuudesta. Samalla orientalismiin liitettävä toiseus puolestaan ruokkii ymmärrystapoja länsimaisesta ylemmyydestä. Näiden näkökulmien pohjalta analysoin al-Holin leirillä oleviin suomalaisnaisiin liitettäviä representaatioita eduskunnan täysistuntojen kyselytuntien kautta. Representaatioiden pohjalta tarkastelen myös näihin liitettäviä ongelmanratkaisukeinoja. Tutkimusmetodina käytän kriittisen diskurssianalyysin suuntauksista Van Dijkin (2009) sosiokognitiivista lähestymistapaa. Tämä lähestymistapa näkee mielensisäiset mallit, kuten representaatiot, keskeisinä siinä, miten asioita merkityksellistetään ja tämän pohjalta ratkaistaan yhteiskunnallisesti. Kriittisen diskurssianalyysin suuntaukset ovat lisäksi sitoutuneet sosiaalisen yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden arvoihin.
Aineistoni analyysin tuloksena löysin sekä toiseutta tuottavia että toiseutta haastavia representaatioita. Toiseutta tuottavia representaatioita oli kolme: terroristi, maanpetturi ja äiti. Nämä representaatiot tuottivat asian ratkaisuksi turvallisuuden asettamista prioriteetiksi ja al-Holin suomalaisnaisten pitämistä kaukana Suomesta. Äitiyden representaatiossa naiset maalautuivat lisäksi epäpäteviksi äideiksi, joilta tulisi ottaa lapset pois. Toiseutta haastavia representaatioita oli kaksi: syyttömiä, kunnes toisin todistetaan sekä suomalaisuuden representaatio. Näistä ensimmäinen haastoi terroristin representaatiota ja korosti ongelmanratkaisussa olemassa oleviin sopimuksiin luottamista sekä ihmisten tuomitsemista vasta pitävien todisteiden valossa. Toisessa representaatiossa taasen haastettiin maanpetturuuden representaatiossa esiintyviä ajatuksia siitä, kuinka nämä naiset eivät ole tosi asiassa suomalaisia. Tutkielmani lopuksi teen yhteenvetoa omien löydöksieni yhteyksistä aiempaan tutkimukseen sekä taustateorioihini. Kriittisen diskurssianalyysin pohjalta pohdin vielä tässä keskustelussa esiin nousevia yhteisiä arvoja rikkovia piirteitä
