47495 research outputs found
Sort by
Elderly care ”crisis” discourse in finnish media in January 2019 - Case study of the residential care facility Ulrika in Kristiinankaupunki
No full textKiinteistön ylläpidon huomioiminen rakennushankkeessa
No full textOn hyvin tavallista, että kiinteistön ylläpidon huomioiminen laiminlyödään rakennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Lähes kaikki kiinteistön tulevat ylläpitokustannukset määräytyvät rakennushankkeessa, joten kohtuullisen ylläpitokustannuksen aikaansaamiseksi kiinteistön ylläpidon huomioiminen rakennushankkeessa on erittäin tärkeää. Kiinteistön ylläpidon huomioimisen laiminlyönti rakennushankkeessa voi johtaa useisiin ylläpidon aikaisiin ongelmiin, joita voivat olla esimerkiksi materiaalien ja rakennusosien nopea kuluminen, korjaustöiden hankaluus, laitteiden uusimisen hankaluus sekä siivouksen hankaluus.
Tämä tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jota edelsi laaja kirjallisuuskatsaus aiheeseen. Kirjallisuuskatsauksen perusteella luotiin teoreettinen pohja kiinteistön ylläpidon huomioivalle toimintamallille rakennushankkeessa, jota jatkojalostettiin käytäntöön sopivaksi sekä laajennettiin tapaustutkimusvaiheessa. Tapaustutkimuksessa oli mukana kolme case-kohdetta, joiden rakennushankkeissa mukana olleille osapuolille tehtiin haastatteluja. Case-kohteina olivat Järvenpään uusi sosiaali- ja terveyskeskus, Kinnarin koulu sekä Vaahterakoti palvelutalo. Haastateltavina osapuolina jokaisessa case-kohteessa olivat kohteen rakennuttajan edustaja, kiinteistöhuollon edustaja, siivouksen edustaja, kohteen arkkitehti sekä kohteen käyttäjä. Haastattelujen lisäksi tapaustutkimusvaiheessa hyödynnettiin työpajatyöskentelyä, jolla kehitettiin luotavaa toimintamallia.
Tämän diplomityön tavoitteena oli luoda kiinteistön ylläpidon huomioiva toimintamalli rakennuksen suunnittelu- ja toteutusvaiheeseen. Toimintamallin pääasiallisena työkaluna on tarkastuslista kiinteistön ylläpidossa huomioitavista asioista rakennushankkeen eri vaiheissa. Tarkastuslista toimii työkaluna rakennushankkeen projektinjohdolle sekä suunnittelijoille. Myös muut rakennushankkeeseen osallistuvat sidosryhmät, kuten tulevan rakennuksen käyttäjät, kiinteistönhuolto- ja siivoushenkilökunta voivat käyttää tarkastuslistaa apuvälineenä ja muistilistana, kun he pääsevät mukaan hankkeeseen ja vaikuttamaan hankkeessa tehtäviin päätöksiin. Toimintamallin tavoitteena ei ole niinkään kiinteistön ylläpidon minimikustannus, vaan laadukas ylläpito. Toimintamalliin sisältyy myös uuden rakennuksen käyttöönottovaihe. Rakennuksen hallitulla käyttöönotolla voidaan saada aikaan muun muassa rakennuksen järjestelmien oikeanlainen toiminta heti käyttöönottohetkellä sekä parantunut käyttäjätyytyväisyys.
Kaikkien tutkimuksessa haastateltujen mielestä tarkastuslistasta olisi hyötyä rakennushankkeissa. Tutkimuksen perusteella kaikkein tärkeimpinä rakennuksen suunnitteluvaiheessa huomioitavina asioina kiinteistön ylläpidon näkökulmasta nousi esiin lumitöiden tekeminen ja lumenläjityspaikkojen suunnittelu; ylläpitohenkilökunnan turvalliset kulkureitit; materiaalien käyttötarkoituksen mukaisten vaatimusten täyttyminen; siivouskeskuksille ja -komeroille riittävien tilojen suunnittelu; valittavien lattiamateriaalien helppo puhdistettavuus; huolto- ja siivoushenkilökunnan sekä käyttäjien osallistaminen suunnitteluun; sekä riittävän ajan varaaminen rakennuksen käyttöönotolle jo suunnitteluvaiheessa. Rakentamisvaiheessa kaikkein tärkeimmäksi asiaksi nousi kiinteistönpitokirjan laadinnan aloittaminen riittävän ajoissa, jotta se on kokonaisuudessaan valmis kohteen vastaanottohetkellä. Myös käyttöönottovaiheessa kaikkein tärkeimmäksi asiaksi nousi kiinteistönpitokirjan valmistuminen ennen käyttöönottoa sekä lähes yhtä tärkeäksi asiaksi käyttäjien ja ylläpitohenkilökunnan käytönopastukset ja koulutukset
Vanhempien käsitykset tanssikasvatuksesta
No full textTämä tutkimus käsittelee lasten tanssikasvatusta. Tanssikasvatuksella tarkoitetaan laaja-alaista toimintaa, jossa tanssin avulla pyritään kehittämään oppilasta kokonaisvaltaisesti ihmisenä sekä tanssitaiteen vastaanottajana ja luojana. Tutkimuksessa tarkastelun alla ovat vanhempien käsitykset tanssikasvatuksesta ja sen mahdollistamista hyödyistä lapsen kehitykselle, erityisesti liikunnallisen, sosioemotionaalisen sekä ajattelun kehityksen näkökulmista. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa vanhempien käsityksiä tanssikasvatuksesta ja tarkastella, kuinka ne ovat linjassa teoriatietoon nähden. Tutkimuskysymykset keskittyvät tanssiharrastuksen aloittamisen syihin sekä vanhempien näkemyksiin tanssikasvatuksesta harrastustoimintana ja lapsen kehityksen tukijana. Tutkimus on myös kantaaottava, sillä se pyrkii osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun tanssikasvatuksen aseman vakiinnuttamisesta osaksi kasvatusinstituutioidemme toimintakulttuuria. Tutkimus nojaa fenomenografiseen tutkimusotteeseen, ja sen aineisto hankittiin yksilöhaastatteluilla. Haastatteluaineisto kerättiin tanssin varhaiskasvatusta tarjoavassa oppilaitoksessa, ja haastateltavat olivat tanssikoulun oppilaina olevien 3–5-vuotiaiden lasten vanhempia. Tutkimuksen perusteella vanhempien käsitykset tanssikasvatuksesta ovat melko yhteneväisiä. Tanssia arvostetaan lajina itsessään, mutta erityinen painoarvo on sen välineellisillä vaikutuksilla. Haastateltujen voidaankin ajatella edustavan utilitaristista näkökulmaa, joka korostaa tanssin kautta oppimista. Tanssin nähdään edesauttavan erityisesti liikunta- ja ryhmätyöskentelytaitojen kehittymistä. Vanhemmat kokevat lasten tuleen itsenäisemmiksi ja rohkeammiksi tanssiharrastuksen myötä. Tanssikasvatusta kuvaillaan leikinomaiseksi, liikunnalliseksi ja turvalliseksi harrastustoiminnaksi. Tutkimuksen perusteella vanhemmat eivät kuitenkaan ole täysin tietoisia tanssin mahdollistamasta tuesta yksilön psyykkiselle kehitykselle. Tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä siitä, millaisten käsitysten varjolla vanhemmat mahdollisesti valitsevat tanssin lapsensa harrastukseksi
Characterization of immune response against Mycobacterium marinum infection in the main hematopoietic organ of adult zebrafish (Danio rerio)
No full textOnnistunut tiedeviestintä Instagramissa: Case: @tiedenaiset
No full text@tiedenaiset on kahdeksan terveysalan asiantuntijan ylläpitämä Instagram -tili ja omien sanojensa mukaan Instagramin suurin suomalainen tiedeyhteisö. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli löytää selityksiä tämän nopeasti kasvaneen ja suosiota saavuttaneen kanavan menestykseen ja löytää keinoja, joita hyödyntäen muutkin asiantuntijat voivat tuoda tiedeviestintää onnistuneesti Instagramiin ja osin myös laajemmin sosiaaliseen mediaan. Teoreettinen viitekehys perustui suurilta osin Howard Gilesin viestinnän mukauttamisen teoriaan sekä tiedeviestinnän trendeistä kertovaan kirjallisuuteen. Teoreettista taustaa loi myös Leslie Baxterin ja Margaret Montgomeryn kehittämä relationaalinen dialektiikka, jonka avulla tutkimuksessa tarkasteltiin asiantuntijan ja maallikon välisiä jännitteitä.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisellä tutkimusmenetelmällä, johon kuului kolmen @tiedenaisen haastattelu ja @tiedenaiset -Instagram-tilin määrällinen ja laadullinen tarkastelu. Haastatteluilla pyrittiin selvittämään sisällöntuotannon takana tapahtuvaa ajatustyötä ja suunnittelua, kun taas Instagram -tilin sisällönanalyysilla pyrittiin havainnoimaan toteutunutta tiedeviestintää. Tilin määrällisellä analyysillä pyrittiin hahmottamaan, missä suhteessa kuvavirrassa on erilaisia sisältöjä kuten varsinaista tiedeviestintää, tilin ylläpitäjien esittelyä ja visuaalisuutta ylläpitäviä kuvia.
Tulokset osoittavat, että @tiedenaiset -tilillä tapahtuu viestinnän mukauttamista sekä yleisöön että Instagramin sisältökriteereihin nähden. Tilillä tapahtuva viestinnän mukauttaminen on pääasiassa lähentävää vuorovaikutusta eli konvergenssia, jolla pyritään luomaan samankaltaisuutta ja samaistuttavuutta yleisön ja sisällöntuottajien välille. @tiedenaisten käyttämiä konvergenssin muotoja ovat tulosten perusteella mm. “ammattijargonin” välttäminen ja tiedon yleistajuistaminen. @tiedenaiset tuntuvat tiedostavan myös asiantuntijan ja maallikon välisen jännitteen, jonka pienentämiseksi he tekevät töitä. Selkein haastatteluaineistosta havaittu jännite @tiedenaisten ja heidän yleisönsä välillä oli tiedon ja epätiedon välinen jännite.
Tuloksista voidaan päätellä, että onnistunut tiedeviestintä Instagramissa vaatii kyseisen median lainalaisuuksien, kuten pituusrajoitusten ja sosiaalisen median nopeatempoisuuden huomioimista. Muita avaintekijöitä onnistuneeseen tiedeviestintään voidaan nähdä olevan mm. henkilöityminen eli persoonan esiintuominen ja osallistava tiedeviestintä eli vuorovaikutus yleisön kanssa. Myös sosiaalisen etäisyyden vähentäminen eli konvergenssi asiantuntijan ja maallikon välillä vaikuttaa auttavan tieteellisen tiedon välittämisessä ja ymmärrettävyydessä. Jotta Instagramissa tapahtuvassa tiedeviestinnässä voi saavuttaa @tiedenaisten kaltaisia tuloksia, myös visuaaliseen näyttävyyteen tulee kiinnittää huomiota
The Role of Family Institutions and Deregulation Policies in Explaining Unemployment Risks in Households of Europe
No full textEditorial : Lived Culture and Psychology : Sharedness and Normativity as Discursive, Embodied and Affective Engagements with the World in Social Interaction
No full text
