47495 research outputs found
Sort by
Äärellisistä kunnista
No full textTässä tutkielmassa tarkastelemme äärellisiä kuntia, eli kuntia, jotka ovat joukkoina äärellisiä.
Tutkielmassa esitämme q-alkioisen kunnan olemassaoloehdon ja osoitamme sen olevan isomorfiaa vaille yksikäsitteinen. Käymme myös läpi äärellisen kunnan alikunnan ominaisuuksia sekä lyhyesti äärellisten kuntien Galois'n teoriaa
Autonomous Trade Unions in Algeria: An Expression of Nonviolent Acts of Citizenship
No full textAlgeriassa toimii kymmeniä autonomisia ammattiyhdistyksiä. Niiden muodostama monitahoinen poliittinen ryhmä on osa maan hajanaista oppositioliikettä. Autonomiset ammattiyhdistykset ovat sosiaalisia joukkoliikkeitä, joiden tarkoituksena on puolustaa työläisten oikeuksia ihmisoikeusjärjestöjä, kansalaisyhteiskunnan yhdistyksiä sekä poliittisia puolueita järjestöverkostojen kautta. Yksikään oppositioryhmä, olivatpa kyseessä autonomiset ammattiyhdistykset, poliittiset puolueet tai muut kansalaisyhteiskunnan toimijat, ei ole onnistunut muodostamaan uskottavaa, yhtenäistä vastavoimaa valtaapitäville.
Algerian ammattiyhdistysliikkeen kartoittamisen ja analysoinnin avulla hahmotetaan liikkeen verkostojen muotoutumista. Samalla sen yhteiskunnallisen muutoksen panosta problematisoidaan normatiivisen demokratian rakentamispuheen kautta. Tässä väitöskirjassa keskitytään viimeisten 30 vuoden aikana toimineisiin näkyvimpiin hallituksen vastaisiin ammattiyhdistysliikkeisiin, jotka perustettiin asteittain vuoden 1989 perustuslaillisen uudistuksen yhteydessä, sekä yksittäisten ammattiyhdistysten muodostamiin konfederaatioihin. Väitöskirja tarkastelee, kuinka maan viranomaiset hallinnoivat rauhanomaista sosiaalista protestia ja hallituksen vastaisten ammattiyhdistysten luomaa haastetta. Lisäksi pohditaan, kuinka autonomisten ammattiyhdistysliikkeiden aktivistien vaatimista kansalaisoikeuksista keskustellaan väkivallattomina kansalaisuustekoina (nonviolent acts of citizenship).
Työn empiirinen materiaali koostuu etnografisesta kenttätyöstä, osallistuvasta havainnoinnista ja media-analyysistä. Osittaisen tiedon filosofian (partial knowledge) avulla on mahdollista ymmärtää sosiaalisia ilmiöitä kuten ammattiyhdistystoimintaa ja poliittista aktivismia. Samalla kun ammattiyhdistysliikkeitä tarkastellaan sosiaalisina toimijoina yhteiskunnallisella tasolla, tutkimus lähestyy yksittäisiä aktivisteja kansalaisuustekojen teoreettisesta viitekehyksestä. Se mahdollistaa
kansalaisoikeuksien muotoutumisen ymmärtämisen tekemisen kautta sen sijaan, että kansalaisoikeudet hahmotetaan institutionaalisena statuksena.
Analysoin haastatteluja ja tutkimusmateriaalia diskurssianalyysilla keskittyen vastakkaisten diskurssien rakentumiseen. Erilaiset ”solmukohdissa” (nodal points) muodostuvat identiteetit ja hegemoniset diskurssit – myös katvealueille jääneet diskurssit ja hajaantuneet toimijuudet – ilmentävät ymmärrystä sekä representaatioita maailmasta. Etenkin työhön, työoloihin ja -sopimuksiin liittyvät sosiaaliset epäkohdat osallistavat eritaustaisia aktivisteja poliittiseen toimintaan ympäri maata rikkoen stereotypioita, joita liitetään uskontoon, poliittiseen ideologiaan ja sukupuoleen muslimienemmistöisissä maissa.There are dozens of autonomous trade unions in Algeria, forming a heterogeneous political body within the dispersed opposition in the country. Autonomous trade unions are social movements that aim to defend workers’ rights through multiple organizational networks that consist of human rights groups, civil society associations and political parties. None of the single oppositional groups, whether autonomous trade unions, oppositional political parties or civil society actors, have succeeded in the formation of a credible, cohesive and unified alternative force to the state authorities in order to challenge the power elite in the country.
In mapping and analyzing the trade union movement, its networks and development in Algeria as well as problematizing its functioning and contribution to social change through normatively expressed democracy building, this thesis concentrates on the most conspicuous oppositional unions and their created confederations over the last 30 years, since their official establishment amid 1989 constitutional reform. Secondly, it contemplates how the state authorities manage peaceful societal protest and the challenge presented by these oppositional unions. Thirdly, it explores how the citizenship demanded by these autonomous union activists are negotiated through nonviolent acts of citizenship in the public space.
The empirical material of this thesis comprises ethnographic fieldwork, participant observation, interviews and media analysis. Through partial knowledge, it is possible to understand social phenomena such as trade unionism and political activism. While autonomous trade unions are observed as social actors within the societal level, this study approaches individual activists through the theoretical framework of acts of citizenship. It enables us to understand citizenship as transformation through acts instead of perceiving citizenship as an institutional status.
I analyze interviews and other existing research material, such as media articles and other available literature, through discourse analyses, concentrating on the historical and contemporary construction of antagonistic discourses. Various identities and hegemonic discourses are shaped within nodal points, forming understanding and representations of the world, as well as dislocated discourses within ruptures and the emergence of split subjects.
Political engagement involves activists around the country, from cities and villages. They depict and stress their political participation via social grievances especially related to work, working conditions and contracts of employment. Autonomous trade unions bring together members from varied backgrounds, breaking certain stereotypes related to religion, political ideology and gender associated with Muslim-majority countries
Perinatal factors and the risk of type 1 diabetes in childhood and adolescence : A register-based case-cohort study in Finland, years 1987 to 2009
No full textExpectation Differences Between Students and Staff of Using Learning Analytics in Finnish Universities
No full textThe Potential of Social Media to Enhance Cultural Adaptation: A Study on Iranian Student in the Finnish Context
No full text
"Halataan, kun tavataan": Kosketus aikuisen tyttären ja vanhemman välisessä vuorovaikutuksessa
No full textTämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten 20–30-vuotiaat naiset kokevat kosketuksen omissa vanhempisuhteissaan. Kysymykseen vastaamiseksi tutkielmassa syvennytään nuorten naisten ja heidän vanhempiensa välisiin kosketuskäytänteisiin, kosketuksen saamiin merkityksiin sekä sen herättämiin tunteisiin. Aihe on merkittävä viestinnän tutkimuksen kannalta, sillä kosketus on keskeinen osa vuorovaikutusta ja ihmiselle luontaista kiintymyksen tarpeen toteuttamista, mutta sitä on tutkittu vanhempisuhteen kontekstissa verrattain kapea-alaisesti – huomio on ollut pääasiassa kaikkein pienimmissä lapsissa. Täysi-ikäisten lasten kokemuksista ja heidän vanhempisuhteilleen ominaisista kosketuskäytänteistä ei siis ollut ennalta juurikaan tutkimustietoa, vaikka kosketus voi vaikuttaa olennaisesti ihmisen hyvinvointiin ja olisi tärkeää, että se toteutuisi läheisissä suhteissa toivotulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla.
Tutkielma pohjautuu teoreettiseen viitekehykseen, jonka keskiössä ovat affektiivisen vaihdannan ja odotustenvastaisuuden teoriat. Itse tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä, ja aineistonkeruussa käytettiin verkkokyselyä. Anonyymisti täytettävä kyselylomake koostui vastaajan taustatietoja kartoittavista kysymyksistä sekä 14 koskettamisaiheisesta kysymyksestä, joista kolme sisälsi valmiit vastausvaihtoehdot ja muihin vastattiin avoimella kommentilla. Kyselyä jaettiin sosiaalisessa mediassa, ja tutkimuksen otoksesta saatiin varsin kattava, sillä tarkasteltava aineisto rakentui 46 vastaajalta kerätystä datasta. Tulosten analysoinnissa käytettiin laadullista sisällönanalyysia.
Tutkimustulokset osoittivat, että kosketus on merkityksellinen osa nuorten naisten vanhempisuhteita. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista naisista koki, että se lisää suhteen läheisyyttä ja toimii osoituksena vanhemman ja lapsen välisestä kiintymyksestä. Kosketus ei ollutkaan vain yksi vuorovaikutustapa muiden joukossa, sillä vaikka se näyttäytyi useimmille vastaajista varsin arkisena, sitä käytettiin ennen kaikkea tilanteissa, jotka ovat jollakin tapaa erityisiä ja kosketukselle otollisia. Näistä selkeästi tavallisin oli vanhemman tapaaminen, ja yleisin koskettamisen muoto olikin juuri tapaamisen yhteydessä vaihdettu halaus. Muita tavallisia koskettamisen tapoja olivat olan ja selän taputtamiset, suukot ja silitykset, eli vanhempisuhteessa tapahtuva kosketus oli kaikkiaan selvästi kiintymyksestä kertovaa. Tutkimuksessa myös havaittiin, että läheisissä vanhempisuhteissa kosketetaan monipuolisemmin kuin etäisissä. Vastaajat kokivat kosketuksen pääosin luontevana osana vanhempisuhteita, ja se herätti useimmissa positiivisia tunteita, kuten hyvää mieltä, lämpöä ja rakkautta. Lisäksi suurin osa tyttäristä oli tyytyväisiä omien vanhempisuhteidensa kosketuskäytänteisiin. Mieltymyksissä oli kuitenkin havaittavissa myös hieman eroja vanhempiin verrattuna, mikä saattaa selittyä sukupolvieroilla ja sukupuolten sanelemilla normeilla.
Tutkimuksen rakentama kuva kosketuksesta nuorten naisten vanhempisuhteissa luo kaikkiaan uutta ymmärrystä siitä, mikä kosketuksen merkitys on. Vaikka aikuinen ei ole riippuvainen vanhempiensa kosketuksesta samalla tapaa kuin pieni lapsi, tämä ei silti tarkoita, ettei kosketus olisi tärkeä osa vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta myös aikuisiässä. Tutkimus osoittaakin entistä selvemmin, kuinka tämä nonverbaalisen viestinnän muoto näyttäytyy yhdessä ihmiselämän merkittävimmistä suhteista, ja se voi samalla tukea nuoria aikuisia ja heidän vanhempiaan parempien kosketuskäytänteiden omaksumisessa
4- ja 5-vuotiaiden suomalais-ranskalaisten lasten sanaston monipuolisuus
No full textTutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko kaksikielisten lasten eri kielten sanastojen monipuolisuudessa eroavaisuuksia. Tätä lähden tutkimaan vertailemalla substantiivien ja verbien sanemääriä eri kielillä, selvittämällä sanastojen toisteisuutta sekä tutkimalla sanatoisteisuuden ja aineistossa kerran esiintyvien sanojen välistä riippuvuutta. Lisäksi haluan selvittää, onko sukupuolten välillä eroavaisuuksia sanaston monipuolisuutta tarkastellessa. Tutkimuskysymyksiä syntyi kaksi. Eroaako kaksikielisten lasten eri kielten sanastojen monipuolisuus toisistaan, ja löytyykö sukupuolten väliltä eroavaisuuksia sanastojen monipuolisuuden osalta? Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastaan kolmella alakysymyksellä. Eroavatko lasten erikieliset tarinat sanemääriltään toisistaan, onko sanasto toisteisempaa toisella kielellä kuin toisella, ja onko sanojen toisteisuuden ja aineistossa kerran esiintyvien sanojen välillä yhteys? Tavoitteena on saada lisää tietoa kaksikielisten lasten sanaston monipuolisuudesta narratiivisella tutkimusmenetelmällä. On tärkeää saada tietoa kaksikielisten lasten sanaston monipuolisuudesta, sillä kaksi- ja monikielisten perheiden määrä on Suomessa koko ajan lisääntymässä.
Tutkimus on monimenetelmällinen tutkimus, sillä aineisto kerättiin laadullisin menetelmin, mutta analysoitiin määrällisesti. Aineisto kerättiin sadutusmenetelmällä kevään ja syksyn aikana 2019. Tutkimushenkilöitä oli kahdeksan. Kahdeksan neljä-viisivuotiasta suomalaisranskalaista lasta, joiden toisen vanhemman äidinkieli on suomi ja toisen ranska. Tutkimushenkilöiden valinnan kriteerinä oli myös se, että lapsi asuu Suomessa ja käy ranskankielistä päiväkotia. Aineiston analyysissä käytettiin TTR-arvoa ja hapax legomenon -lekseemejä. Tämän lisäksi TTR-arvojen ja HL-lekseemien välille laskettiin korrelaatio, jotta voidaan nähdä, onko sanojen toisteisuuden ja aineistossa kerran esiintyvien sanojen välillä yhteys.
Tutkimustuloksissa ilmeni, että suomen kielen sanasto on lapsilla monipuolisempaa kuin ranskan kielen sanasto. Sukupuolten välillä ei ilmennyt huomattavia eroavaisuuksia sanastojen monipuolisuuden osalta. Eri mittareilla saatujen tulosten välillä todettiin positiivinen korrelaatio molemmilla kielillä. Tämä tutkimus on kuvaileva tutkimus, joten tutkimustuloksia ei ole tarkoitus yleistää
