47495 research outputs found
Sort by
"Koulu vaikuttaa minun tulevaisuuteen ja työhön.": Tulevaisuusorientaatio kuudesluokkalaisten identiteeteissä
No full textPro gradu -tutkielmani tavoitteena oli selvittää kuudesluokkalaisten oppilaiden tärkeissä sosiaalisissa ja yksilöllisissä identiteeteissä esiintyvät tulevaisuusorientaatiot. Tutkimuksessa on tavoitteena kuulla kuudesluokkalaisten omat kokemukset omista tärkeistä identiteeteistään. Ymmärtämällä oppilaiden omia kokemuksia identiteeteistään voidaan tukea heidän kestävän ja tulevaisuuteen tähtäävän minuutensa kehittymistä. Tutkimuksen tavoitteena on tarjota tietoa ja ymmärrystä kuudesluokkalaisten tulevaisuusorientaatioista, joita voidaan. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu kolmesta identiteettejä käsittelevästä teoriasta, sosiaalisen, yksilöllisen ja etnisen identiteetin teoriasta. Teoriaosuudessa perehdytään lapsen ja nuoren erilaisten identiteettien vaikutukseen minuuden kehityksessä kohti tulevaisuutta. Tutkimuksen aineisto kerättiin syksyllä 2019 pääkaupunkiseudulla sijaitsevan peruskoulun kahdelta kuudennelta luokalta. Vastaajia oli 27, jotka kirjoittivat avoimet tekstit omista tärkeistä identiteeteistään. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta ja analyysimenetelmänä käytettiin sisällön analyysiä. Tutkimuksessa ilmeni, että nuoret jakoivat tärkeiksi kokemansa identiteetit tasaisesti sosiaalisten ja yksilöllisten identiteettien välillä. Tulosten perusteella sosiaalisissa identiteeteissä esiintyvät tulevaisuusorientaatiot jaettiin kolmeen teemaan, joita ovat perheen vaikutus moraaliin ja mahdollisuuksiin, sosiaalinen kompetenssi ja yhteiskuntaan kiinnittyminen sekä vertaisten vaikutus itsemäärittelyyn ja empatiakykyyn. Yksilöllisissä identiteeteissä esiintyneet tulevaisuusorientaatiot jakautuivat kolmeen teemaan, joita olivat fyysinen kehitys ja terveys, henkinen kehitys ja taito sekä työelämäorientaatio ja elinikäinen oppiminen. Sosiaalisissa identiteeteissä esiintyi epäsuoria tulevaisuusorientaatioita, jotka liittyivät tulevaisuuteen vaikuttaen tutkittavien luonteeseen ja sosiaalisiin taitoihin. Yksilöllisissä identiteeteissä esiintyi suoria tulevaisuusorientaatioita, jotka viittasivat omien taitojen kehittymiseen tai tulevaisuuden työelämään
Business Process View to Mergers and Acquisitions Integration: Improving Deal Performance
No full textMergers and acquisitions have become an important method for companies to grow and gain competitive advantage. Yet, up to 60-80% of all the acquisitions fail. In order to access value from the deal, a successful integration is required. Post-merger integration is the process where the financial and strategic value of the deal are realized. This re- search answers the call to create linkages between different post-merger integration crit- ical success factors and determine factors affecting the integration speed. This study is among the first ones to adopt a cross-sectional view to post-merger integration across different business functions in a project-based organization and thus provides a new viewpoint to the mergers and acquisitions literature.
The aim of the research is to determine typical integration related problems in different business functions in a project-based organization while providing solutions to these problems with different post-merger integration best practices. As a result, the research sheds light on the determinants of integration speed and creates connections between different post-merger integration critical success factors. The research is carried out as a combination of case study and action research. A literature review is carried out to form a holistic picture of the critical success factors and best practices recognized in the liter- ature. The empirical part of the research utilizes interview data and participant observa- tion to surface post-merger integration problems in the case organization. This data is analyzed and reflected on the literature. As an outcome, typical post-merger integration problems in project-based organizational context are recognized and relevant best prac- tices applied together with the interview data to address these problems. This research introduces 17 propositions addressing integration speed and deal performance hence introducing determinants of integration speed and actions improving deal performance.
The findings of the research imply that by recognizing the business function specific problems and success factors, the performance of a merger or acquisition deal can be improved. Successful post-merger integration requires the understanding of these prob- lems as well as the capability to execute the integration in a manner addressing these problems. The 17 propositions regarding integration speed and deal performance are to guide managers to faster integration while accessing more value from the deal
Opettajain lehdessä käyty keskustelu erityisopetuksesta vuosina 1947 ja 1948
No full textKoulunuudistaminen herättää keskustelua, ja on aina herättänyt. Koulutuksen, kasvatuksen ja yhteiskunnan välinen suhde ja vuorovaikutus kiinnostavat ja koskettavat jokaista. Vuonna 2016 voimaan astuneen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan oppilaslähtöistä pedagogiikkaa, mikä on nostanut kasvatustieteellisen keskustelun keskiöön yksilöllisen oppipolun luomisen sekä erityisopetuksen ja sen järjestämisen. Vastaavaa keskustelua on käyty aiemminkin.
Tässä tutkimuksessa perehdyttiin uudelleenrakentamisen aikakautena, 1940- ja 1950-luvun taitteessa, kansakouluopettajien keskuudessa käytyyn kasvatustieteelliseen keskusteluun. Tutkimuksen aineistona ja tarkastelun kohteena olivat Opettajain lehdissä vuosina 1947 ja 1948 julkaistut kirjoitukset liittyen erityisopetuksen kehittämiseen ja järjestämiseen. Normaaliuden kriteereistä poikkeavia lapsia pyrittiin opettamaan ja sivistämään, mutta heitä ei nähty samalla tavoin yhteiskunnan jäseninä kuten heidän ikätoverinsa. Uudelleenrakentamisen aikakautena, 1940-luvulta eteenpäin, kysymys aistiviallisten sekä muiden normaaliuden kriteerien ulkopuolelle jääneiden opetuksesta herätti runsaasti keskustelua opettajiston keskuudessa.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen, aineistolähtöinen tutkimus. Aineistoa ei tarkasteltu ennalta määrätyn teorian valossa. Aineistoista tehtyjen havaintojen perusteella pyrittiin luomaan ymmärrystä sen ajan kasvatustieteellisestä tutkimuksesta ja aatteellisesta ilmapiiristä. Tutkimusotteena oli diskurssianalyysi.
Aineiston perusteella suhtautuminen erityisopetukseen ja sitä tarvitseviin oppilaisiin oli pääosin myönteinen. Erityisopetuksen haasteet nostettiin kuitenkin avoimesti esille. Aineistosta ilmeni, että kirjoittajat olivat melko yksimielisiä siitä, että taito- ja taideaineita tulisi opettaa suuressa määrin koko ikäluokalle ja eritoten erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Näkemys oppilaiden subjektiivisesta kokemukseta ja sen tärkeydestä oli verrattain yleinen. Näkemyserot näkyivät selvimmin siinä, missä ja kenelle erityisopetusta tulisi järjestää, ei sen tarpeellisuudessa
Sukupuolen ilmeneminen Huiske-esiopetusmateriaalin opettajan oppaassa
No full textEsiopetuskirjoja on tutkittu sukupuolen näkökulmasta hyvin vähän. Aikaisemmissa oppikirjatutkimuksissa (mm. Palmu 2003; Tainio & Teräs 2010) osoitetaan naisten olevan aliedustettuina oppikirjojen teksteissä ja kuvissa. Sukupuolet esitetään hyvin stereotyyppisesti ja oppikirjat välittävät hyvin yksipuolista kuvaa sukupuolista. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, miten sukupuoli näyttäytyy Huiske-esiopetussarjan opettajan oppaassa. Tavoitteena oli selvittää, millä tavoin sukupuolia representoidaan ja minkälaisia käsityksiä sukupuolista luodaan. Toisena tavoitteena oli selvittää, millaisia sukupuolirooleja opettajan opas viestittää tarinoissa, leikeissä ja kuvissa esikoululaisille. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu sosiaaliseen konstruktivismiin, jossa hyödynnetään feminististä tutkimusteoriaa.
Tutkimusaineistona oli Lasten Keskuksen julkaisema Huiske-esiopetussarjan opettajan opas (2016). Aineiston analysointiin käytettiin diskurssianalyysia, jonka avulla tarkasteltiin opettajan oppaan representaatioita ja tekstejä. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä oppikirjatutkimuksen määrää esiopetuksen kannalta. Aineistosta analysoitiin sukupuolittavia kuvia, sanoja ja ilmauksia.
Tutkimustulosten perusteella opettajan opas sisälsi huomattavasti enemmän maskuliinisia hahmoja kuin feminiinisiä. Oppaan teksteissä oli sukupuolittuneita sanoja, kuvia ja käsityksiä, jotka viestivät konservatiivista ja stereotyyppistä sukupuolinäkökulmaa. Saadut tulokset olivat linjassa aikaisempien oppikirjatutkimustulosten kanssa
Työttömän kansalaisuuskuva Suomessa: 2010-luvun hallitusohjelmissa esiintyvä työttömien hallinta sekä oikeudet ja velvollisuudet.
No full textTässä tutkielmassa olen tarkastellut työttömän kansalaisuudesta muotoutuvaa kuvaa työllisyyspolitiikassa. Tutkimuskysymykseni on, millainen kuva työttömän kansalaisuudesta rakentuu työllistämispolitiikan suunnitelmissa ja tavoitteissa 2010-luvulla. Politiikassa ja erityisesti hallitusohjelmissa yhteiskunnallisia ongelmia ja ratkaisuja muotoillaan kielenkäytön kautta ja siksi on hyödyllistä tutkia, millaisia käsityksiä työttömistä on löydettävissä hallitusohjelmista.
Aineistokseni valikoituivat 2010-luvulla laadittujen hallitusohjelmien osioista ne, joissa käsiteltiin työttömyyttä ja työllistämistä ja joista voitiin erottaa työttömän kansalaisuudelle annettavia merkityksiä. Aineiston analyysimenetelminä käytin sekä teoriaohjaavaa sisällönanalyysia että diskurssianalyysia tehdäkseni syvällisiä laadullisia havaintoja. Analyysini tukena hyödynsin teoreettisia käsitteitä hallinnasta sekä kansalaisen oikeuksista ja velvollisuuksista.
Sisällönanalyysin keinoin löysin aineistosta kaksi yläkategoriaa koskien yleistä kansalaiskäsitystä työttömyyden kontekstissa: osa työttömistä näyttäytyi itseään hallitsevina työmarkkinakansalaisina, osa taas hallinnanalaisina työttöminä kansalaisina. Työttömiin liitettävä kansalaisuuskuva ei kuitenkaan ollut hallitusohjelmissa selkeästi esillä vaan se rakentui piilevästi muiden aiheiden lomassa. Kokonaisvaltaisen kuvan ja syvällisempien merkityksien löytämiseksi tarkastelua olikin syytä laajentaa diskurssianalyysin avulla. Löysin aineistosta yhteensä kolme alakategoriaa: (1) nopeasti työllistyvän mallikansalaisen diskurssi, (2) työtön yhteiskunnallisen tuen kohteena – diskurssi ja (3) kontrolloitavan työttömän diskurssi.
Työttömyysdiskurssit suhteutuvat yläkategorioihin siten, että nopeasti työllistyvän mallikansalaisen diskurssissa kansalainen hankkii elantonsa lyhyestä työttömyydestä huolimatta pääasiassa työmarkkinoilta ja hakeutuu itsenäisesti työhön perustuvien oikeuksien pariin, eli on itseään hallitseva työmarkkinakansalainen. Työtön yhteiskunnallisen tuen kohteena – diskurssissa työtön voi olla toisaalta itseään hallitseva työmarkkinakansalainen, mutta myös hallinnanalainen työtön, sillä palvelut ja tuet näyttäytyvät sekä oikeutena että velvollisuutena. Kontrolloitavan työttömän diskurssissa kansalainen ei hallitse itse itseään toivotulla tavalla ja on siksi toimenpiteiden ja hallinnan alainen
Kielellisen tietoisuuden tukeminen esiopetuksessa: Näkökulmana toiminnallisuus
No full textTutkielman aiheena on kielellisen tietoisuuden tukeminen esiopetuksessa ja toiminnallisuuden hyödyntäminen tukemisen muotona. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä keinoilla esiopetuksen opettajat tukevat kielellisen tietoisuuden kehittymistä ja käyttävätkö esiopettajat toiminnallisuutta yhtenä tukemisen muotona. Lisäksi haluttiin selvittää esiopettajien käsityksiä toiminnallisuuden hyödyistä.
Tutkimuksen teoreettisena taustana olivat kielellinen tietoisuus ja kielellisen tietoisuuden kehittämisen tukeminen Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti (2014). Toinen keskeinen käsite oli toiminnallisuus ja sen näkyminen Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014).
Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuoden 2019 lopussa puolistrukturoitujen haastattelujen avulla. Tutkimusta varten haastateltiin neljää esiopetuksessa toimivaa varhaiskasvatuksen opettajaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksen tulosten mukaan esiopettajat käyttivät keskenään hyvin samankaltaisia tukemisen muotoja tukiessaan kielellisen tietoisuuden kehitystä. Esiopettajien käyttämät tukemisen muodot olivat monipuolisia ja linjassa Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) kanssa. Esiopettajat tukivat kielellisen tietoisuuden kehitystä lapsia yksilöllisesti ja päivittäisesti tukien. Kaikki esiopettajat hyödynsivät kielellistä tietoisuutta tukevan toiminnan suunnittelussa lasten kiinnostuksen kohteita.
Tutkimuksen tulosten mukaan kaikki esiopettajat käyttivät toiminnallisuutta yhtenä kielellisen tietoisuuden tukemisen muotona ja esiopettajat kokivat toiminnallisuuden käytön mielekkääksi. Esiopettajien työkokemus ja lapsiryhmän koko eivät vaikuttaneet toiminnallisuuden käyttämiseen. Esiopettajat tukivat kielellisen tietoisuuden kehitystä erilaisten toiminnallisten leikkien ja pelien, päättely- ja ongelmanratkaisutehtävien ja kielellä leikkimisen avulla. Esiopettajat kokivat toiminnallisuudesta olevan lapsille paljon hyötyä ja kokivat toiminnallisuuden lisäävän lasten keskittymiskykyä ja iloa oppimista kohtaan
Digitaaliset oppimisvälineet osana lukiolaisten oppimista: Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiolaisten kokemuksia digitaalisten oppimisvälineiden käytöstä
No full textTässä tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka lukiolaiset kokevat digitaaliset oppimisvälineet osana oppimistaan. Digitaalisilla oppimisvälineillä tarkoitetaan tutkimuksessa lukio-opetuksessa yleisimmin käytettyjä elektronisia laitteita, ohjelmistoja ja sovelluksia. Tutkimuksessa määritellään, mitä digitalisoituminen merkitsee yhteiskunnassa ja opetusmaailmassa. Lisäksi käsitellään digitaalisen oppimisen lähtökohtia, lukio-opetuksessa käytettäviä eri digitaalisia oppimisvälineitä ja sen opetuskäytöstä saatuja tuloksia.
Tutkimuksen viitekehyksenä toimivat vuonna 2015 voimaan tulleet lukion opetussuunnitelman perusteet ja Helsingin kaupungin vuosien 2016-2019 opetuksen digitalisaatio-ohjelma. Vuoden 2015 lukion opetussuunnitelman perusteissa on asetettu, että lukio-opiskelijoita tulisi ohjata käyttämään digitaalisia oppimisvälineitä opinnoissaan. Lisäksi on kehotettu tiedonhankintataitojen monipuolistamista, eri muodoissa esitetyn tiedon uudenlaista arviointia ja uuden tiedon tuottamista ja jakamista. Helsingin kaupungin vuosien 2016-2019 opetuksen digitalisaatio-ohjelmassa on pyritty opetuksen ilmiöpohjaisuuteen ja laaja-alaiseen ja yhteisölliseen oppimiseen digiteknologian edistämänä. Lisäksi ohjelman tavoitteena on ollut ylioppilastutkinnon sähköistäminen.
Tutkimuksen aineisto kerättiin marraskuussa 2019 Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiossa verkkopohjaisella kyselytutkimuksella, jossa kysyttiin ensimmäisen vuoden opiskelijoilta kokemuksia digitaalisten oppimisvälineiden käytöstä ja ajatuksia digitalisoitumisesta ja nykyisenmuotoisesta lukiokoulutuksesta. Kysely koostui monivalinta- ja avokysymyksistä. Kyselyyn vastasi yhteensä 47 henkilöä anonyymisti. Aineiston monivalintakysymyksiä analysoitiin yksinkertaisten frekvenssitaulukoiden ja kuvioiden avulla sanallisesti, ja avokysymysten tuottamia vastauksia aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustulokset osoittavat, että digitaaliset oppimisvälineet ovat tulleet lukiolaisille tutuiksi ja niiden opetuksellinen käyttö on ollut tavoitteellista sähköistä ylioppilastutkintoa ajatellen. Lukio- opetuksen digitalisoitumisen positiivisina puolina koetaan esimerkiksi sähköisten oppikirjojen kätevyys ja niiden tarjoamat lisäominaisuudet. Tosin lukiolaiset myös kokevat digitaalisia oppimisvälineitä ongelmallisina omaa oppimistaan ajatellen. Esimerkiksi kyselyyn vastaajista reilusti yli puolet koki oppivansa paremmin matematiikan tunneilla tehdessään tehtäviä paperille kuin käyttämällä opetuksessa edellytettyjä ohjelmistoja. Lisäksi lukiolaisilla on esiintynyt ongelmia lukio- opintoihin sopivan tietokoneen löytämisessä. Digitaaliset oppimisvälineet ovat siis mahdollistaneet sekä uudenlaisia oppimistapoja että herättäneet kysymyksiä oppimisen heikentymisestä