47495 research outputs found
Sort by
Dynaamisen kiertoleijupetikattilamallin kehittäminen käynnistystilanteisiin soveltuvaksi
No full textPerinteisiltä voimalaitoksilta vaaditaan jatkuvasti enemmän joustavuutta uusiutuvan energian lisääntymisen ja sähkömarkkinoiden muuttuvien vaatimusten vuoksi. Tämä tarkoittaa, että laitoksille tulee eteen yhä useammin käynnistys- ja alasajotilanteita. Käynnistystilanteet lisäävät kattiloiden kuormitusta muun muassa suurten lämpötilagradienttien myötä ja kustannuksia esimerkiksi käynnistyspolttoaineen kulutuksen vuoksi. Kustannusten ja päästöjen kannalta olisi erittäin hyödyllistä, mikäli kattilan käynnistäminen voitaisiin tehdä mahdollisimman nopeasti ja rakenteita liikaa rasittamatta. Yksi työkalu, jota tämän tavoitteen saavuttamiseksi voidaan hyödyntää, on kattilan dynaaminen matemaattinen malli.
Tässä työssä muokattiin olemassa olevaa kiertoleijupetikattilan dynaamista mallia, jotta sen avulla pystyttäisiin simuloimaan käynnistystilanteita. Dynaamisen mallin avulla voidaan kustannustehokkaasti ja turvallisesti tutkia kattilan käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa. Malli perustuu massa- ja energiatasapainoon sekä tunnettujen fysikaalisten ilmiöiden yhtälöihin. Käynnistystilanteen epälineaarisuuksien ja tutkittavan kattilan ominaispiirteiden vuoksi mallissa käytetään myös useita empiirisiä yhtälöitä ja kertoimia. Mallinnus ja simuloinnit tehtiin MathWorksin MATLAB ja Simulink -ohjelmistoilla.
Työn laajuus rajattiin kattilan savukaasupuoleen sekä tulipesän, syklonien ja hiekkalukkojen muodostamaan kiertoon. Kattilan ohjaukset ja vesihöyrypuoli huomioitiin mallissa mitatusta datasta poimittuina sisääntulosignaaleina, jolloin tärkeimmät tutkimuksen kohteet olivat kattilassa tapahtuvan palamisen ja lämmönsiirron prosessit. Hiekkapetin käyttäytymisellä on merkittävä vaikutus näihin molempiin. Mallin kelpoisuus todennettiin vertaamalla simuloituja arvoja kolmesta eri käynnistystilanteesta kerättyyn mitattuun dataan. Simulointitulosten perusteella mallin voitiin todeta kuvaavan todellista prosessia hyvällä tarkkuudella.Conventional power plants are nowadays required to be more flexible than before due to increased share of renewable energy and changing demands in the electricity market. This means that the number of boiler start-ups and shutdowns is increasing all the time. Start-up situations will increase boiler’s load and stress via high temperature gradients and costs will go up as start-up burners’ fuel consumption increases. Considering costs and emissions, short start-up time with minimised thermal stresses would have very high benefits. One tool, which can help to achieve this goal, is boiler’s dynamic mathematical model.
In this thesis, the existing dynamic circulating fluidised bed boiler model was modified so, that it would be able to simulate start-up situations. With the help of a dynamic model, it is possible to simulate boiler’s behaviour in different situations in cost-efficient and safe way. Mass and energy balances as well as physical laws form the basis of the model. Model also contains many empirical equations and coefficients because of start-up situation’s nonlinearities and inspected boiler’s characteristic behaviour. Programs used to perform the modelling and simulations were MathWorks’ MATLAB and Simulink.
Work’s scope limits in boiler’s flue gas side and the circulation consisting of the furnace, cyclones and loop-seals. Model considers boiler’s controls and water/steam side as input signals picked from measured data. This means that the most important targets for examination were boiler’s combustion and heat transfer processes. Bed material behaviour has a big impact on both of these. To make sure that the model was valid, measured values from three different boiler start-ups were compared to the simulation results. Simulation results proved that the model represents the actual process with a decent accuracy
"Kokeile, yritä uudelleen ja opi": Varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia liikuntakasvatuksen toteuttamisesta
No full textTämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia varhaiskasvatuksen opettajilla on liikuntakasvatuksen toteuttamisesta liikuntapainotteisissa päiväkodeissa. Tarkastelimme kokemuksia varhaiskasvatuksen opettajien taustan, fyysisen ja sosiaalisen ympäristön sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2018) esitettyjen liikuntakasvatuksen tavoitteiden näkökulmasta. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla neljää varhaiskasvatuksen opettajaa, jotka työskentelevät liikuntapäiväkodeissa. Analysoinnissa käytimme teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkijat ovat huolissaan lasten fyysisen aktiivisuuden vähentymisestä, myös varhaiskasvatuksessa, ja siksi onkin tärkeää saada tietoa siitä, mitkä asiat vaikuttavat liikuntakasvatuksen toteuttamiseen varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmasta. Varhaiskasvatuksen opettajilla on suuri rooli lasten fyysisen aktiivisuuden tukemisessa.
Tutkimuksemme tulosten mukaan näyttää siltä, että varhaiskasvatuksen opettajat kokevat tarvitsevansa lisäkoulutusta kehittyäkseen lisää liikuntakasvatuksen toteuttajina. Fyysisen ympäristön vaikutuksia liikuntakasvatuksen toteuttamisen mahdollisuuksiin ei nähty kovin merkittävänä. Tuloksissa korostui varhaiskasvatuksen opettajien oma toiminta eli avoimuus ja mielikuvituksen käyttäminen liikuntakasvatuksessa. Tulosten perusteella näyttää siltä, että sosiaalisen ympäristön vaikutus koettiin keskeisenä liikuntakasvatuksen toteuttamisessa. Päiväkodin yhteisen sallivan linjan nähtiin mahdollistavan ja tukevan enemmän lasten liikkumista. Lapsilähtöisyyden merkittävyys toiminnassa nousi selkeimmin esiin liikuntakasvatuksen tavoitteista
Landmark based audio synchronization: Time synchronization of environmental audio recordings
No full textUsing different devices to record audio simultaneously usually results in a situation where the recordings may have started at different times. Finding how the different signals align in time can be done by using audio landmarks, which are constructed from peaks in the spectrogram. There are several readily available implementations based on this approach. However, the existing tools are more optimized for music, and usually their main purpose is to find a matching audio track from a database instead.
This work presents a simple algorithm for environmental audio time synchronization. Comparison shows that in case of environmental audio the presented method is faster and more reliable than the existing algorithms
Turvallisuusjohtaminen terveydenhuollossa
No full textTutkimuksen aihe on turvallisuusjohtaminen terveydenhuollossa. Tutkimuskysymyksen mukaisesti tutkimuksessa selvitetään, onko terveydenhuollossa turvallisuusjohtamista. Osakysymyksillä haetaan vastausta siihen miten turvallisuusjohtaminen ilmenee ja millä keinoin sitä toteutetaan. Tutkimushypoteesina on: turvallisuusjohtaminen sisältyy terveydenhuollon strategiseen johtamiseen. Alakysymyksillä haetaan näkemyksiä terveydenhuollon turvallisuusjohtamisen kehittämistarpeisiin.
Tutkimuksen teoreettisena kohteena on osin taustalla oleva vakiintunut Elinkeinoelämän keskusliiton yritysturvallisuuden malli sekä terveydenhuollon turvallisuusjohtaminen strategisen johtamisen viitekehyksestä käsin. Tutkimuskohteena ovat valtakunnallisesti terveydenhuollon organisaatiot. Esitettyihin kysymyksiin haettiin vastauksia näiden organisaatioiden turvallisuustehtävissä työskenteleville henkilöille suunnatulla kyselytutkimuksella. Tutkimus toteutettiin strukturoituna Webropol-kyselynä, mikä sisälsi myös avoimia kysymyksiä.
Tutkimuksen keskeisinä tuloksina nousee esille resurssien puute sekä johdon sitoutumisen puute ainakin varauksin. Resurssien puute ja johtaminen tulevat esille kehittämisehdotuksissa. Valtakunnallisen ohjeistuksen puute nousee myös esille mihin toivotaan parannusta kehittämisehdotustenkin muodossa. Turvallisuustoiminta koetaan tavoitteellisena mutta sen mittaamista ei tapahdu siinä määrin kuin olettaisi käytössä olevien järjestelmien mahdollisuuksien puitteissa.
Tutkimuksen perusteella terveydenhuollossa toteutetaan turvallisuusjohtamista monin eri tavoin ja myös eritasoisesti. Turvallisuusjohtaminen koetaan sisältyvän terveydenhuollon organisaation strategiseen johtamiseen mutta toisaalta sen toivottaisiin olevan vielä nykyistä enemmän luonnollinen osa päivittäisjohtamista.
Tutkimus antaa valtakunnallisesti kokonaiskuvan terveydenhuollon turvallisuusjohtamisesta. Tätä tukee myös vastaajien määrä ja sijoittuminen valtakunnallisesti eri organisaatioihin. Tutkimuksen mukaan terveydenhuollon turvallisuusjohtamisen tila vaikuttaisi olevan kokonaisuutena kohtalaisen hyvällä pohjalla, vaikkakin tutkimuksessa nousee esille myös puutteita, mitkä ovat monesti esille tulleita vanhoja tuttuja sudenkuoppia.
Tutkimus tarjoaa lukijalle mahdollisuuden vertailla oman organisaation tilaa valtakunnalliseen kokonaiskuvaan sekä mahdollisen Sote-uudistuksen myötä käytännön vinkkejä uuden organisaation turvallisuushallinnon luomisessa
Narratiivinen tutkielma hyvinvoinnin, toimijuuden ja rakenteiden merkitysten muovautumisesta elämäntarinoissa
No full textSosiaalityössä asiakkaiden kertomuksilla omasta elämästään on keskeinen rooli. Tutkielmassani tarkastelen sitä, millä tavalla sosiaalityössä kuultavat elämäntarinat soveltuvat sosiaalityössä sekä lähtökohdiksi että työkaluiksi. Tutkimuskysymykseni on, minkälaisia merkityksiä toimijuus, yhteiskunnalliset rakenteet ja subjektiivisen hyvinvoinnin kokemus elämäntarinoissa saavat ja miten ne rakentuvat suhteessa toisiinsa. Tutkielmassani havainnoin omaelämäkerrallisista teksteistä koostuvaa tutkimusaineistoani narratiivisen tutkimusmetodin avulla.
Hyvinvointi on yksi sosiaalityön keskeisimmistä käsitteistä. Sen tyhjentävä määritteleminen on kuitenkin haastavaa, sillä hyvinvointitutkimuksen kenttä on sekä laaja että monitieteellinen. Viime vuosikymmeninä hyvinvoinnin tutkimus on kulkenut objektiivisesti mitattavissa olevien resurssien tutkimuksen kautta yhä enemmän kohti koetun hyvinvoinnin tutkimusta. Sosiaalityön tutkimuksessa hyvinvointia on lähestytty kolmelta kantilta: tarve-, resurssi- ja toimintateoreettisesti. Näistä kaksi ensimmäistä korostuvat Erik Allardtin tunnetussa having, loving, being -hyvinvointiteoriassa. Kolmatta tarkastellaan nykyisin yhä enenevässä määrin erilaisissa toimijuutta korostavissa hyvinvointiteorioissa. Niissä lähtökohtana on, että subjektiivinen hyvinvointikokemus rakentuu yksilöllisesti merkityksellisiksi koettujen toiminnan mahdollisuuksien ympärille.
Yksilön toimijuutta raamittavat yhteiskunnalliset rakenteet. Tutkielmassani tarkastelen toimijuuden ja rakenteiden suhdetta Jyrki Jyrkämän kehittämän toimijuuden modaliteettien viitekehyksen avulla. Sen mukaan ihmisen toimijuus rakentuu kuuden modaliteetin (kykeneminen, osaaminen, haluaminen, täytyminen, voiminen ja tunteminen) ympärille. Hyvinvoinnin, toimijuuden ja yhteiskunnallisten rakenteiden yhtymäkohtia tarkastelen sosiologiasta lainatun henkilökohtaisen elämän käsitteen avulla. Henkilökohtaisen elämän käsite kuvaa yksityisen ja yksilöllisen käsitteitä paremmin niitä sosiaalisia suhteita ja elämän reunaehtoja, joiden keskellä yksilön toiminta tapahtuu.
Tutkielmassani tarkastelen tutkimusaineistoani narratiivisen tutkimusmetodin avulla. Sen avulla nostan ensinnäkin esiin erilaisia länsimaiselle kulttuurivarannolle tyypillisiä tarinatyyppejä, jotka kertovat neljästä erilaisesta tavasta hahmottaa omaa toimijuutta suhteessa yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja elämän reunaehtoihin. Narratiivisen tutkimusmetodin avulla nostan esiin myös erilaisiin tarinatyyppeihin sisältyviä toimijuuden modaliteetteja. Johtopäätöksenä esitän, että analysoimani omaelämäkerralliset tarinat voidaan jakaa voittajien, tyytyväisten, tyytyneiden ja pettyneiden kertomusryhmiin. Näihin neljään ryhmään lukeutuvat kertomukset kertovat jokainen erilaista tyyppitarinaa siitä, minkälaisia merkityksiä hyvinvointi, toimijuus ja yhteiskunnalliset rakenteet saavat ja miten ne suhteessa toisiinsa rakentuvat. Siinä missä voittajat kertovat itsestään rakenteisiin ja olosuhteisiin vaikuttamaan pystyvinä toimijoina, tyytyväiset kirjoittavat itsestään hankaliinkin olosuhteisiin sopeutuvina toimijoina. Ja siinä missä tyytyneet kuvaavat omia vaikutusmahdollisuuksiaan vähäisiksi, pettyneet kuvaavat niitä olemattomiksi sekä elämänsä reunaehtoja muuttumattomiksi.
Tutkielmani johtopäätöksenä esitän, että asiakkaiden kertomuksia itsestään ja elämästään voi ja kannattaa hyödyntää sosiaalityössä sekä sen lähtökohtana että varsinkin työkaluna. Vaikka sosiaalityöntekijä ei kohtaa asiakkaitaan terapeuttina, elämäntarinoita on kuitenkin tärkeä kuunnella ja kertoa yhdessä asiakkaan kanssa uusilla tavoilla. Siten sosiaalityössä on mahdollista tukea asiakkaita kohti subjektiivista hyvinvointikokemusta ja näin haastaa järjestelmäkeskeiset hyvinvoinnin mittarit