47495 research outputs found
Sort by
Rinnankorjausleikkaukset Tampereen yliopistollisessa sairaalassa 2008–2017 – komplikaatiot ja riskitekijät
No full textTulipalojen sammuttelua ja yhteisiä onnistumisia : Haastavat kasvatustilanteet varhaiskasvatuksen työntekijöiden kokemina
No full textTämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella varhaiskasvatuksen työntekijöiden kokemuksia haastavista kasvatustilanteista. Tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia kasvatustilanteita varhaiskasvatuksen työntekijät pitävät haastavina, kuinka niitä ratkaistaan sekä kuinka työntekijät kokevat haastavien kasvatustilanteiden vaikuttavan omaan työssä jaksamiseensa. Haastava kasvatustilanne määritellään kasvattajan ja lapsen väliseksi vuorovaikutustilanteeksi, jossa lapsi ilmentää sosioemotionaalista tuen tarvetta.
Tutkimusaineisto kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla, joka jaettiin varhaiskasvatuksen työntekijöille suunnattuihin Facebook-ryhmiin. Kyselyyn vastasi yhteensä 39 varhaiskasvatuksen ammattilaista. Aineiston analyysissa käytettiin sisällönanalyysia.
Haastavien kasvatustilanteiden kuvauksista suurin osa liittyi lapsen käyttäytymiseen, esimerkiksi aggressiivisuuteen ja voimakkaisiin tunteenpurkauksiin. Myös vuorovaikutukseen ja toiminnanohjaukseen liittyvät ongelmat koettiin haastaviksi. Lisäksi tuloksissa tuli ilmi, että riittämättömät resurssit, kuten kiire ja henkilöstöpula, aiheuttavat vastaajille kokemuksia haastavista kasvatustilanteista. Haastavissa tilanteissa lapsen sosioemotionaalisia ja kielellisiä taitoja kehitettiin muun muassa kuvien ja sanallistamisen avulla. Haastavia tilanteita pyrittiin ennakoimaan pedagogisin keinoin ja ympäristötekijöiden avulla. Myös yhteistyö muiden ammattilaisten kanssa osoittautui merkitykselliseksi.
Lähes kaikki kyselyyn vastanneet kasvattajat kokivat haastavien kasvatustilanteiden vaikuttavan omaan työssä jaksamiseensa. Tilanteet saivat aikaan negatiivisia tuntemuksia, kuten väsymystä ja riittämättömyyttä. Vastaajat kokivat, että haastavien tilanteiden selvittäminen varsinkin päivittäin tai useasti päivässä on kuormittavaa. Haastavien kasvatustilanteiden koettiin myös vaikuttavan muun muassa työyhteisön ilmapiiriin ja omaan motivaatioon. Toisaalta aineistosta kävi myös ilmi, että haastavien kasvatustilanteiden myötä niihin liittyvät onnistumiset ovat palkitsevia.
Tulokset vahvistavat aiempia tutkimustuloksia ja osoittavat, että varhaiskasvatuksen työntekijät tarvitsisivat enemmän tukea lasten sosioemotionaalisten taitojen kehittämiseen ja kaikkien lasten tasapuoliseen huomiointiin
The Nexus of Wildlife Trafficking, Development and Security: An Exploratory Sequential Mixed Methods Research
No full textThere is a growing debate about the effects and risks that illegal trade in wildlife poses on ecosystems and environment as well as on human population and its development. The target of this thesis is to investigate the interlinkages that connect the concept of wildlife trafficking with human development and security aspects. In order to do so, an exploratory sequential mixed methods approach is employed. This consists in a preliminary systematic review of the literature followed by an analysis of secondary data - more specifically, percentages of threatened animal species by country are correlated with different indicators. These are human development index, corruption perception index, global terrorism index, peace index and worldwide governance indicators.
Despite the large literature on the topic, there seem to be an increasing agreement among experts about the lack of empirical evidence at the basis of the connection of wildlife trade with human security and development. By aggregating the findings of the two methods, this research work confirms that inconsistencies exist at various levels and the correlation of wildlife trafficking with security and development aspects is neither sufficiently supported by empirical verification in the existing literature nor evident links among the three spheres emerge from quantitative analyses as conducted in this study. Despite the limited scope of this research, the results do not lead to evidence of the nexus of wildlife trafficking and security as well as the one of wildlife trafficking and development, confirming the assumption that the narratives that connect wildlife trade with organized crime, conflict, terrorism, rule of law and weak states, impediment in development and human security threats may actually be a consequence of securitization discourses that have taken over at a global level. However, while oversimplistic assumptions on the nexus should be avoided due to the potential negative externalities they may generate, additional research is necessary to further investigate the dynamics and implications that illegal wildlife trafficking may have on security and development and vice versa. The gathering of more detailed data on wildlife crime may actually contribute to broaden the scope of current researches
Das Frauenbild der Loreley zwischen 1800 und 1939 im Hinblick auf das bürgerliche Frauenideal: Eine Analyse sechs ausgewählter Gedichte.
No full textLopun alun eloa: resilienssi romahdustietoisten elämäntavoissa ja maailmankuvissa
No full textTutkielmassa tarkastellaan “romahdustietoisten” ihmisten elämäntapoja ja maailmankuvia. Työssä selvitetään, millaista resilienssiä nämä sivilisaation romahdusta todennäköisenä pitävät ihmiset tuottavat. Aineisto koostuu viidestä kesällä 2019 tehdystä haastattelusta Kyseessä ovat sisäpiirihaastattelut, sillä tutkimuksen tekijä lukeutuu itsekin romahdustietoisiin. Haastattelut on analysoitu teoriaohjaavaa sisällönanalyysia käyttäen. Tutkielman taustalla vaikuttaa planetaarinen ekokriisi, joka on eksistentiaalinen uhka nykysivilisaatiolle. Tutkimusaihe on humanistiselle tieteenfilosofiselle lähestymistavalle tyypillinen, mutta filosofisina inspiraation lähteinä tutkielmalle ovat toimineet posthumanismi ja syväekologia. Teoreettisen viitekehyksen muodostavat resilienssin, elämäntavan ja maailmankuvan käsitteet. Tarkastelussa ovat haastateltavien elämäntavoissa ja maailmankuvissa ilmenevät resilienssin ulottuvuudet ja piirteet, kuten ylläpitävä resilienssi, sopeutuvuus ja muuntuvuus. Romahdustietoisten elämäntapoja ja maailmankuvia pohditaan myös psykologisen resilienssin sekä resilienssin radikaalien tulkintojen valossa.
Haastateltujen elämäntavat ovat osa ekologisten elämäntapojen kirjoa. Niihin kuuluu useimmilla maalle muuttaminen ja elämän vähittäinen yksinkertaistaminen. Romahdustietoiset hakevat elämässään itselleen sopivia kompromisseja romahdukseen varautumisen ja nykyjärjestelmään kytkeytymisen välillä. Haastateltujen resilienssi syntyy osin itsestään, ekologisen elämäntavan ja esimerkiksi syväekologisten näkemysten tuloksena. Resilienssiä tuottavat myös tietoiset strategiat, kuten omavaraisuusasteen kasvattaminen ja maailmankuvan kehittäminen. Yksinkertaisempi elämäntapa ja omavaraistumispyrkimykset luovat niin aineellista kuin aineetontakin resilienssiä. Ne kasvattavat riippumattomuutta teollisesta sivilisaatiosta ja vaativat jatkuvaa taitojen kehittämistä. Maailmankuvissa ja suhtautumisessa romahdukseen tuli esiin myös psykologisen resilienssin puolia, kuten tilanteen realistinen hyväksyminen. Romahdustietoisten resilienssiä heikentävät esimerkiksi ympäristöahdistus, elämäntapojen marginaalisuus ja yhteisön tuen puute. Nämä aiheuttavat henkistä kuormitusta ja rajoittavat muun muassa omavaraistumisen mahdollisuuksia.
Romahdustietoisten elämässä on nähtävissä lukuisia resilienssin puolia. Kaikki haastatellut olivat kuitenkin monin tavoin aineellisesti riippuvaisia nyky-yhteiskunnasta. Romahdustietoisten resilienssissä korostuukin sopeutuvuus: resilienssin aineettomat puolet sekä toimiviin kompromisseihin ja oikea-aikaisiin muutoksiin pyrkiminen. Muuntuvuutta ja muuntumisvalmiutta ilmeni lähinnä romahdustietoisten maailmankuvissa. Yksilötasolla onkin vaikeaa saada aikaan kokonaisvaltaista muuntumista, elleivät laajemmat rakenteet muutu. Tulosten perusteella jatkotutkimusta tarvitaan resilientistä yhteisöllisyydestä ja maailmankuvallisesta muuntuvuudesta. Olisi myös kehitettävä sellaisia tutkimustapoja, jotka itsessään lisäävät resilienssiä ekokriisin ja romahdusten aikana
Attitudes Towards American and British English : A Survey of the Attitudes of Finnish Twenty-to-Thirty-Year-Olds
No full textBritish English has the status of European standard English and it is associated with the school world. American English on the other hand has a strong presence in the Finns’ lives especially in the free time through media. This thesis aimed to discover what kinds of attitudes Finnish young adults have towards standard American and British English, and which variety they prefer. In addition, this thesis aimed to investigate the possible reasons behind these attitudes, which is a topic that has not been widely investigated.
The theoretical background of this study is in applied linguistic, language attitude research, and folk linguistics. The results help to explain linguistic variation in the English spoken by Finnish young adults. The results are of interest and value to English teachers and to various language professionals who work with or in English.
The study was carried out with an electronic questionnaire, which contained direct multiple-choice questions related to language preference and use, open-ended questions, and questions utilising semantic differential scales. The data consist of the responses of 242 Finnish young adults (aged 20-30). The answers were analysed mainly quantitatively. The qualitative data received from the open-ended questions was analysed by identifying themes and categorizing the answers accordingly, i.e. they were also analysed quantitatively, which allowed the comparison of these results. The study compared the attitudes to American and British English, and the reasons behind these attitudes, as well as possible gender differences. The results partly support the results attained from earlier studies concerning related and similar topics. In addition, the results shed light on the reasons behind these language attitudes and thus explain them.
A clear majority of the respondents reported preferring British English. Female participants preferred British English in greater number than male participants. Reasons given for this preference were British English’s pleasantness to the ear, television programmes, and positive associations. Those participants who preferred American English reported it had to do with the television programmes and films they have watched, and the music they listen to. Based on the results attained from the semantic differential scales, both varieties are seen mostly in a positive light. However, American English and its speakers are associated with more negative adjectives than British English. Women tended to evaluate both varieties slightly more positively. In the light of the results, British English appears to still be the prestige variant of English in the eyes of Finnish young adults. As for American English, it is perceived as easier to understand and more casual than British English. The greatest single reason for using a specific variety was greater contact with the said variety, which had resulted in greater familiarity with the variety and thus that variety felt easier and more natural to use. Negative feelings and associations towards the other variety also guided the choosing of one’s preferred variety of usage, especially negative feelings to American English. The choice to aim to use British English was justified with its higher status and the origin of the English language.
The results suggest that despite of the vast media presence of American English, British English is still the prestige variety of the two, but American English in turn appears to be more accessible in the eyes of Finnish young adults. Even though the majority of respondents preferred British English, the greater contact with American English through media has caused even some of those who prefer British English still aim to use American English. As a conclusion, American English may well be on its way to become the dominant standard English variety in Finland.Brittienglannilla on eurooppalaisen standardienglannin status ja se assosioidaan koulumaailmaan. Amerikanenglanti puolestaan on voimakkaasti läsnä etenkin suomalaisten vapaa-ajalla esimerkiksi median kautta. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia asenteita suomalaisilla nuorilla aikuisilla on amerikanenglantia ja brittienglantia kohtaan, ja kummasta varieteetista vastaajat pitävät enemmän. Lisäksi tutkielmassa pyrittiin selvittämään mahdollisia syitä kyseisten asenteiden takana, sillä aihetta ei ole vielä laajasti tutkittu.
Tutkimuksen teoreettinen tausta on soveltavassa kielitieteessä, kieliasennetutkimuksessa ja kansanlingvistiikassa. Tutkimustulokset auttavat ymmärtämään kielellistä variaatiota suomalaisten tuottamassa englannin kielessä ja niistä hyötyvät englanninopettajat sekä erinäiset kieliasiantuntijat, jotka työskentelevät englannin kieltä käyttäen.
Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi suoria monivalintakysymyksiä kielipreferenssiin ja englannin kielen käyttöön liittyen, avoimia kysymyksiä, sekä semanttisia differentiaaliasteikkoja. Tutkimuksen aineisto koostui 242 nuoren suomalaisen aikuisen (20-30-vuotiaiden) vastauksista. Vastauksia analysoitiin pääosin kvantitatiivisesti. Avoimista kysymyksistä saatu kvalitatiivinen data teemoiteltiin ja saatettiin vertailukelpoiseen numeeriseen muotoon, ja näin ollen myös sitä tutkittiin kvalitatiivisin keinoin. Tutkimuksessa vertailtiin asenteita amerikanenglantia ja brittienglantia kohtaan ja syitä niiden takana, sekä mahdollisia sukupuolieroja vastauksissa. Tutkimustulokset osin tukevat aiempien samaa aihetta käsitelleiden tutkimusten tuloksia. Lisäksi tulokset valottavat syitä kyseisten kieliasenteiden takana ja täten selittävät niitä.
Selkeä enemmistö vastaajista ilmoitti pitävänsä enemmän brittienglannista. Verrattuna miehiin, suurempi osuus naisista piti brittienglannista. Syiksi preferenssille annettiin brittienglannin miellyttävä korvakuulo, televisio-ohjelmat ja positiiviset mielleyhtymät. Ne osallistujat, jotka pitivät enemmän amerikanenglannista raportoivat sen johtuvan heidän katsomistaan televisio-ohjelmista ja elokuvista sekä heidän kuuntelemastaan musiikista. Semanttisten differentiaaliasteikkojen tulosten perusteella molemmat varieteetit nähdään pääosin positiivisesti. Amerikanenglantiin ja sen puhujiin liitettiin kuitenkin hieman enemmän negatiivisia adjektiiveja kuin brittienglantiin. Naiset arvioivat molemmat varieteetit hieman miehiä suopeammin. Tulosten valossa brittienglanti on suomalaisten nuorten aikuisten silmissä edelleen prestiisivarieteetti. Amerikanenglanti puolestaan koettiin brittienglantia helpompana ymmärtää sekä rennompana. Suurin yksittäinen peruste käyttää tiettyä varieteettia oli suurempi kontakti kyseisen varieteetin kanssa, minkä seurauksena se tuntui vastaajista tutummalta, helpommalta ja luontevammalta käyttää. Vastaajien aksenttipyrkimyksiä ohjasi myös negatiiviset tunteet toista varieteettia kohtaan, erityisesti amerikanenglantia. Brittienglannin käyttöä puolestaan perusteltiin englannin kielen alkuperällä sekä brittienglannin korkeammalla statuksella.
Tulosten perusteella vaikuttaisi siltä, että amerikanenglannin valtavasta mediapresenssistä huolimatta brittienglanti on näiden kahden varieteetin keskuudessa edelleen arvostetumpi prestiisivarieteetti, kun taas amerikanenglanti on suomalaisten nuorten aikuisten mielestä helpommin lähestyttävää. Vaikka enemmistö vastaajista pitikin enemmän brittienglannista, amerikanenglannille suurissa määrin altistuminen television, elokuvien ja musiikin kautta on aiheuttanut sen, että osa niistäkin vastaajista, jotka pitivät enemmän brittienglannista, ilmoittivat kuitenkin pyrkivänsä itse käyttämään amerikanenglantia. Tästä päätellen amerikanenglanti saattaa hyvinkin tulla tulevaisuudessa dominantiksi englannin standardivarieteetiksi Suomessa
Taivas juhlii ja ukon kirves heiluu : Personifikaation, uudismuodosteiden ja metaforien käyttö sääuutisotsikoissa
No full text
