47495 research outputs found
Sort by
Estimating the migration cost to modern cloud: An exploratory case study
There are multiple reasons for migrating information systems to the cloud. Among the primary reasons are cost reductions, improved scalability and on-demand pricing. The major cloud providers offer various deployment models, and there are also numerous models for migration. Many decisions have to be made during a cloud migration. From this follows that a successful migration requires both knowledge and planning.
The cost of the migration process when migrating systems to the cloud is less well understood than the cost of running the system before and after. This thesis explores the total cost from considering the migration to the finished state. The cost is presented as the time the work takes. The existing literature provides the background information and guidelines for making educated decisions on the migration targets. Estimating the cost of the preliminary work and planning is exploratory, based on a single case study of a software company and previous experiences the author has gained.
A tool for estimating the migration costs was developed along with the case study. The tool guides in the total cost estimation and concretizes and brings visibility to the preliminary costs, as part of the whole migration process. The exploratory nature of the work provides further re-search targets for increasing the accuracy and guidance the tool could provide
Luokanopettajien käsityksiä ja kokemuksia työkuormituksesta ja työuupumuksesta
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten alle kolme vuotta ja yli kolme vuotta työelämässä olleiden luokanopettajien käsitykset ja kokemukset työkuormituksesta ja työuupumuksesta eroavat. Halusimme myös selvittää, mitä tekijöitä luokanopettajat pitivät kuormittavina, sekä miten luokanopettajat määrittelivät työuupumuksen. Tutkimuksen taustateorioina toimi Michael Hubermanin (1992) malli opettajan työuran vaiheista ja opetusalan ammattijärjestön teettämä työhyvinvointikysely vuodelta 2017. Tutkimuksemme on luonteeltaan laadullinen. Aineistonkeruu on toteutettu haastattelemalla neljää työuran eri vaiheissa olevaa luokanopettajaa Tampereen seudulla. Aineistoamme voidaan pitää kaksiosaisena ja se koostuu työkuormituksen ja työuupumuksen osioista. Aineiston analyysi on toteutettu sisällönanalyysin keinoin: työkuormituksen osiossa on hyödynnetty teorialähtöistä sisällönanalyysiä ja työuupumuksen osiossa aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Luokanopettajien käsitykset työkuormituksesta ja työuupumuksesta ovat pääosin linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa. Alle kolme vuotta työskennelleet luokanopettajat pitävät työssään kuormittavimpana opetuksen perustyötä, kun taas yli kolme vuotta työskennelleet kuvasivat perustyön automatisoituneen. Kokeneemmat opettajat kertoivat huolekseen pelon siitä, ettei tilanne muutu paremmaksi. Työuupumuksessa ei ollut ryhmien välillä merkittävää eroa. Luokanopettajat kertoivat työuupumuksen vaikuttavan paljon sekä työskentelyyn että arjessa jaksamiseen. Kolme opettajista oli kokenut työuupumusta ja kaksi hakenut apua työterveyshuollosta. Opetusala on ollut viime vuosina paljon esillä mediassa. Tutkimustulokset voivat auttaa ymmärtämään opettajien kokemaa kuormaa ja työuupumusta. Näin ollen myös työhyvinvointia voidaan kyetä edistämään entistä paremmin
"Sopivassa suhteessa negatiivista ja positiivista" :Yliopisto-opiskelijoiden näkemyksiä opinnoista saadun palautteen sisällön asettelun yhteydestä opiskelumotivaatioon
What Is Beautiful?: Analysis of Japanese beauty ideals in cosmetics advertising
The purpose of this study was to analyse beauty standards constructed and represented through Japanese cosmetics advertisements. The chapter of literature review firstly explored the past researches on Japanese beauty norms in the scope of race and gender studies. In addition, different types of beauty concepts including those which are peculiar to Japanese beauty cultures, were also introduced before this study moved to the research of the present beauty ideals. This research was done by studying in total eight still advertising images published in 2017, selected from four different Japanese cosmetics brands, for which the methodological approaches of semiotics and encoding/decoding were applied. Based on the data analysis and interpretation of signs representing beauty ideals in these advertisements, this study has discovered certain distinguishing characteristics of each branding tactic to offer definitions of beauty. The findings indicated that the process of representing Japanese beauty ideals through the act of cosmetics advertising are consequently intertwined with race and gender discourses
Muunneltavan tuotteen rakenteellinen jakotapa: Nostolavalaitteen hälytys- ja valaistusjärjestelmä
Nykypäivänä valmistavan teollisuuden tuotteet ovat monimutkaisia ja niiltä vaaditaan muuntelua soveltuakseen erilaisiin käyttötarkoituksiin. Yritykset, jotka pystyvät vastaamaan asiakkaiden ja eri markkinasegmenttien asettamiin vaatimuksiin kustannustehokkaasti, ovat kilpailullisesta näkökulmasta muiden toimijoiden edellä. Kustannustehokkaiden muunneltavien tuotteiden kehittämisessä on avainasemassa konfigurointi ja modulointi.
Työn toimeksiantoyritys etsii käytännön ratkaisuja ja toimintatapoja muunneltavien tuotteiden hallintaan varmistaakseen nykyisen asemansa alansa markkinajohtajana myös tulevaisuudessa. Tarkemmin yritys on kiinnostunut tuotteidensa optiotarjonnan järkeistämisestä ja rakenteellisen jakotavan määrittämisestä. Tavoitteena on vähentää yrityksen omien prosessien monimutkaisuutta säilyttäen samalla monipuolinen tuotetarjonta. Tutkimus toteutetaan laadullisena konstruk-tiivisena tapaustutkimuksena.
Työn teoreettinen osuus on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa käsitellään modulaaristen ja konfiguroitavien tuoterakenteiden aihealueella esiintyviä termejä ja käsitteitä. Toisessa osassa tutustutaan suunnitteluprosesseihin, jotka ovat muodostettu olemassa olevan tuotteen kehittämisen tueksi kohti modulaarista konfiguroitavaa tuoteperhettä.
Työn empiirisessä osuudessa tutkitaan nostolavalaitteen hälytys- ja valaistusjärjestelmän nykytilaa ja siinä esiintyviä ongelmia. Nykytila-analyysin avulla perustellaan tässä tapauksessa hyödynnettävän suunnitteluprosessin valinta. Lopuksi, valitun suunnitteluprosessin avulla uudelleensuunnitellaan nostolavalaitteen hälytys- ja valaistusjärjestelmä.
Tutkimuksen tuloksena määritetty nostolavalaitteen hälytys- valaistusjärjestelmän rakenteellinen jakotapa on selkeä ja helposti hallittava kokonaisuus. Kaikki järjestelmään kohdistuvat muuntelutarpeet ovat tunnistettu ja perusteltu. Järjestelmän muuntelu toteutetaan mahdollisimman vähäisellä muuntelulla noudattaen teoreettisessa viitekehyksessä määritettyjä toimintatapoja ja käytännön ohjeita
De Bruijn graafit ja niiden käyttö de novo genomin kasaamisessa
Tutkielma avaa sitä, kuinka de Bruijn graafeihin ja Eulerin polkuun perustuvia menetelmiä voidaan sekä teoriassa että käytännössä hyödyntää tuntemattoman genomin kasaamisessa. Tavoitteena on esittää selkeä ja tiivistetty määritelmä de Bruijn graafista, esitellä bioinformatiikan sovellusalue, jonka ongelmiin graafiteorialla etsitään vastauksia ja avata de Bruijn graafin rakennetta ja osuutta genomia kasaavissa ohjelmistoissa
Raitiotien rakentamisen yritysvaikutukset: Tutkimus Tampereen raitiotien rakentamisen yritysvaikutuksista Sammonkadun alueella
Mobiilisovelluksen termien käytettävyys
Käsittelen tutkielmassani mobiilisovelluksen termien käytettävyyttä. Tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa mobiilisovelluksen terminologisesta käytettävyydestä tapaustutkimuksen avulla. Tutkimuskysymyksinäni on, kuinka mobiilisovelluksen käyttäjät arvioivat tutkimuskohteena olevien termien käytettävyyttä ja kuinka mobiilisovelluksen käyttäjien tulkinnat termeinä käytettyjen sanojen merkityksistä vastaavat sanojen sanakirjamerkitystä. Lisäksi tutkimukseni pyrkii saamaan tietoa siitä, kuinka käyttäjien arviot termeistä ja tulkinnat sanojen merkityksistä suhteutuvat sanastotyöhön ja hyvän termin kriteereihin. Tutkimus nojaa terminologisen käytettävyyden periaatteisiin, käytettävyystutkimukseen ja sanastotyöhön.
Tutkimuksen empiirisenä tutkimuskohteena on Huoleti-mobiilisovellus. Tutkimusaineisto on kerätty Huoleti-mobiilisovelluksen käyttäjiltä kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi 13 mobiilisovelluksen käyttäjää. Vastaajien joukossa oli sekä juuri sovelluksen käytön aloittaneita vastaajia että sovellusta jo pidempään käyttäneitä vastaajia. Kyselylomakkeessa vastaajia pyydettiin arvioimaan 13 termiä Likert-asteikollisten väittämien avulla. Väittämät perustuivat terminologisen käytettävyyden periaatteisiin. Lisäksi kyselylomake sisälsi avoimia kysymyksiä, joissa vastaajaa pyydettiin tulkitsemaan terminä käytettyä sanaa muussa käytössä kuin sovelluksessa. Aineisto on pieni, mutta avoimiin kysymyksiin saadut vastaukset runsaita.
Aineisto analysoitiin sekä määrällisesti että laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimus osoittaa, että arviot Huoleti-mobiilisovelluksen eri termien käytettävyydestä vaihtelevat. Analyysista selviää, että terminologisen käytettävyyden periaatteet toteutuvat eri termien kohdalla eri tavoin ja myös saman terminologisen periaatteen sisällä on vaihtelua siinä, kuinka hyvin tietyn osa-alueen koetaan toteutuvan arvioitavana olleessa termissä. Tutkimuksen perusteella ajallisella kokemuksella sovelluksen käytöstä näyttää olevan vaikutusta siihen, kuinka käytettäviksi termit arvioidaan. Sovellusta yli kolme kuukautta käyttäneet vastaajat kokevat sovelluksen termien käytettävyyden paremmaksi kuin sovellusta vähemmän aikaa käyttäneet vastaajat. Tutkimus antaa alustavia viitteitä myös siitä, että käyttöohjeet lukeneet käyttäjät arvioivat sovelluksen termien käytettävyyden paremmaksi kuin ne, jotka eivät ole tutustuneet sovelluksen käyttöohjeisiin. Laadullinen analyysi osoitti, että vastaajien tulkinnat sanojen merkityksistä vaihtelevat paljon. Vastaajat myös tulkitsivat joitain sanoja sanakirjamerkityksestä poikkeavalla tavalla ja liittivät sanoihin paljon yksityiskohtaisia merkitysvivahteita. Tutkimus viittaa myös siihen, että mobiilisovelluksessa termit, jotka ovat uudissanoja, koetaan käytettävyydeltään paremmaksi kuin termitetyt yleiskielen sanat.
Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että kaikkien terminologisen käytettävyyden periaatteiden noudattaminen käyttäjäkuntaa palvelevalla tavalla on sovelluksen suunnittelussa haastavaa. Samalla tutkimus myös tukee käsitystä termien käytettävyyden merkityksellisyydestä. Tutkimuksen tulokset kertovat ennen kaikkea siitä, että mobiilisovelluksen termien valinnassa on aiheellista kuulla ja ottaa huomioon käyttäjien näkökulma
Nuorten rahapelikulutus Suomessa : Nuorten käytettävissä olevan ylimääräisen rahan ja pääasiallisen toiminnan yhteys rahapelaamiseen käytettyyn rahamäärään
Tämän kandidaatintutkielman aiheena on nuorten rahapelikulutus Suomessa. Tutkimuskysymykseni on, onko 15–25-vuotiaiden nuorten pääasiallisella toiminnalla ja pakollisten menojen jälkeen jäävällä ylimääräisellä rahalla yhteyttä rahapelaamiseen käytettyyn suurimpaan rahasummaan päivässä. Lisäksi tarkastelen, onko edellä mainituissa havaittavissa sukupuolten välisiä eroja.
Suurin osa suomalaisista pelaa rahapelejä. Aikaisemman tutkimuksen perusteella rahapelikulutus ei jakaudu tasaisesti väestössä, vaan rahapelikulutus on keskimäärin suurempaa henkilöillä, jotka kokevat terveydentilansa heikoksi, ovat pienituloisia tai heidän työmarkkinatilanteensa on heikko. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että nuorten kohdalla on havaittavissa samankaltaisia eroja kuin valtakunnallisesti kattavissa tutkimuksissa on saatu vertailtaessa eri sosioekonomisten ryhmien rahapelikulutusta.
Tutkimukseni aineistona on Rahapeliongelmat ja verkkoyhteisöt: sosiaalipsykologinen tutkimus nuorten toiminnasta sosiaalisen median peliyhteisöissä -tutkimushankkeessa kerätyn YouGamble 2017 -kyselytutkimuksen Suomen osuus. Kyselyyn vastaajat ovat iältään 15–25-vuotiaita (n=1200, naisia 50 %). Tutkimus on tehty kiintiöotanta-menetelmällä, jolloin vastausprosenttia ei voida antaa. Tutkimuksen selitettävänä muuttujana on rahapeleihin suurin käytetty rahasumma päivässä. Selittävinä muuttujina ovat nuoren kuukausittain pakollisten menojen jälkeen jäävä ylimääräinen raha, pääasiallinen toiminta sekä sukupuoli. Tutkimusmenetelmänä on muuttujien ristiintaulukointi sekä ristiintaulukoinnin elaboraatio sukupuoli-muuttujalla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että nuoret, joilla on enemmän ylimääräistä rahaa käytettävissään pakollisten menojen jälkeen, ovat käyttäneet suurimmillaan enemmän rahaa rahapelaamiseen päivässä kuin nuoret, joilla ylimääräistä rahaa on vähemmän käytettävissä. Lisäksi palkkatöissä käyvät ja yrittäjät sekä työttömät pelaavat ja ovat käyttäneet suurimmillaan enemmän rahaa päivässä rahapelaamiseen kuin opiskelijat. Myös sukupuolten välillä on eroja, sillä miehet ovat käyttäneet suurimmillaan enemmän rahaa rahapeleihin päivässä kuin naiset. Erot näkyvät sekä ylimääräisen käytettävissä olevan rahan että pääasiallisen toiminnan kohdalla. Miehistä suurempi osuus on käyttänyt suurimmillaan yli 100 euroa rahapelaamiseen päivässä, vaikka heillä on ollut käytettävissä ylimääräistä rahaa kuukaudessa alle 100 euroa. Miehistä opiskelijat, palkkatöissä käyvät tai yrittäjät sekä työttömät ovat käyttäneet suurimmillaan rahapeleihin suurempia rahasummia kuin naiset. Naisista suurempi osuus ei ole koskaan pelannut rahapelejä.
Rahapelikulutus ei jakaudu nuortenkaan keskuudessa tasaisesti. Rahapelikulutuksen jakautuminen tulisi ottaa huomioon, kun tarkastellaan rahapelijärjestelmän vastuullisuutta sekä suunnitellaan toimenpiteitä rahapelihaittojen vähentämiseen