47495 research outputs found
Sort by
Political regimes and inequalities, what is the relationship?
No full textThe relationship between political regimes and inequalities has been studied from both theoretical and empirical perspectives. This paper reviews the existing literature on the subject in order to assess the effects of political regimes on inequalities as well as the effects of inequalities on political regimes. On the one hand, we expect democracy to have a positive relationship with equality; on the other hand, we expect inequalities to have a positive effect on the level of democracy. My reading of the theoretical literature suggests that the results are heterogeneous. I present the mechanisms through which one might expect redistributive effects on incomes in a democracy and accordingly demonstrate that democracy does not necessarily reduce inequalities if it is captured by either interest groups or the middle class. I further present how inequalities drive social unrest, which might force a society to become more democratic, and in what way good economics characteristics lead to a democratic society. Empirical analyses on the linkage also provide inconclusive results about the effects of political regimes on inequalities and the effects of inequalities on political regimes. All things considered, I found different results depending on the sample or methods used
Hallinnon politisoituminen - Systemaattinen kirjallisuuskatsaus: Selvitys viranhaltijoiden politisoitumisen syistä ja viranhaltijoiden politisoitumisen vaikutuksista hallinnolle
No full textOikeus puhua uskosta: uskonnollinen ilmaisu sanan- ja uskonnonvapauden sekä vihapuheen näkökulmasta
No full textTutkielmassa tarkastellaan sanan- ja uskonnonvapauden sekä vihapuheen näkökulmasta yksilön oikeutta puhua omasta uskostaan. Uskonnollisen ilmaisun vapautta sekä sen rajoja ei ole aiemmin tutkittu kotimaisessa oikeustieteellisessä tutkimuksessa.
Tutkimusongelma on, etteivät uskonnollisen ilmaisun rajat ole selkeästi tiedossa. Haasteellisuutta lisää aihetta koskevan sääntelyn sekä käsitteistön monimutkaisuus sekä tulkinnanvaraisuus. Tutkimuksessa etsitään vastausta seuraavaan tutkimuskysymykseen: Missä rangaistavan vihapuheen ja sallitun uskonnollisen ilmaisun välinen raja kulkee sanan- ja uskonnonvapauden uskonnolliselle ilmaisulle antaman perus- ja ihmisoikeudellisen suojan näkökulmasta?
Työn keskeisimpänä tutkimusmenetelmänä toimii lainoppi. Kirjoittaja pyrkii oikeusdogmaattisen laintulkinnan kautta löytämään vastauksen asetettuun tutkimuskysymykseen. Tutkimuksessa ei esiinny varsinaista oikeusvertailua, vaikkakin liitynnät ulkomaiseen tutkimuskirjallisuuteen, Euroopan unionin tuomioistuimen toimintaan sekä kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin näkyvät työssä vahvoina. Näiden lisäksi myös kotimainen tutkimuskirjallisuus, tuomioistuinratkaisut sekä lainsäädäntö ovat tutkimuksen keskeisintä aineistoa. Tutkimuksessa tarkastellaan sallitun sekä rangaistavan uskonnollisen ilmaisun rajatapausten yleispiirteitä: tarkastelun tavoitteena on lisätä ymmärrystä aiheesta sekä löytää työkaluja erilaisten rajatapausten ratkaisemiseksi.
Tutkimuksessa todetaan, että uskonnollinen ilmaisu kuuluu sanan- ja uskonnonvapauden ytimeen, minkä vuoksi sen rajoittamiseen kohdistuu erityisvaatimuksia. Uskonnollinen ilmaisu nauttii taiteellisen ja poliittisen ilmaisun kaltaista erityisen vahvaa suojaa: esimerkiksi uskonnollisaiheinen kantaaottava maalaus nauttii samanaikaisesti sekä uskonnonvapauden-, sananvapauden- sekä taiteen vapauden suojaa. Tällaisissa tilanteissa ilmaisun suoja ulottuu horisontaalisesti laajemmalle. Uskonnollisen ilmaisun sekä rangaistavan vihapuheen välille on vaikea tehdä selkeää rajanvetoa. Aiheen monimuotoisuus ei salli tapausten ratkaisemista tiettyjen ennalta-asetettujen ratkaisumallien mukaan. Esimerkiksi Wienin yleissopimuksessa esitetty perus- ja ihmisoikeusmyönteinen tulkintatapa sekä sanamuodon mukainen tulkinta toimivat vahvoina uskonnollisen ilmaisun oikeuttajina kollisiotapauksissa.
Vihapuheeseen ja uskonnolliseen ilmaisuun liittyvälle lainsäädännön tarkentumiselle ja selkeytymiselle on merkittävä tarve. Uskonnollisen ilmaisun eri muotojen ja ulottuvuuksien tutkiminen toisi merkittävällä tavalla lisää ymmärrystä aihetta koskevaan tutkimukselliseen kenttään
Narratiivinen analyysi nuorten sukupuolelleen epätyypillisiin uravalintoihin vaikuttaneista tekijöistä
No full textSukupuolen mukainen segregaatio eri ammattialojen välillä on yksi suurimmista sukupuolten välistä epätasa-arvoa lisäävistä tekijöistä Suomessa. Nuoret tekevät sukupuolelleen tyypillisiä valintoja eniten siirtyessään yhdeksänneltä luokalta toisen asteen koulutukseen. Tämä lisää mielenkiintoa tutkia alavalintaan johtanutta prosessia sekä tekijöitä, jotka edesauttavat rooliodotuksista poikkeavia valintoja. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisia polkuja sukupuolelleen epätyypilliselle koulutusalalle päätyneet opiskelijat ovat kulkeneet ja mitkä voidaan nähdä merkittävimpinä rooliodotuksista poikkeavaan päätökseen vaikuttaneina tekijöinä yksilön elämänpolulla. Analyysissa kiinnitetään lisäksi huomiota ennakkoluuloihin, joita opiskelijoilla on tai joita he ovat joutuneet kohtaamaan ennen opintoja, sekä opintojen aloittamisen jälkeen.
Uravalintaprosessia käsitellään niin uravalintateorioiden kuin minäkuvan, pystyvyysuskomusten sekä identiteetin käsitteiden avulla. Tutkielmassa käsitellään lisäksi stereotypioita sekä ennakkoluuloja, sillä ne ovat merkittäviä yksilön minäkuvaan sekä ammattikäsityksiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusaineisto koostuu 33 sukupuolelleen epätyypilliselle koulutusalalle päätyneen ammatillisen opiskelijan haastattelusta. Aineisto on koottu vuonna 2019 osana laaja-alaista nuorten koulutusvalintoja käsittelevää Purkutalkoot-hanketta. Nuorten uravalinnan polkua tutkitaan narratiivisen analyysin keinoin.
Aineistosta muodostettiin narratiivisen analyysin avulla viisi tyyppitarinaa sukupuolelle epätyypilliseen uravalintaan johtaneesta polusta. Tyyppitarinoiden käännekohdat muodostuvat minäkuvan muotoutumisen prosessista sekä tietoisuuden lisääntymisestä valitusta alasta. Identiteettitarinassa valintaa ohjaavan minäkuvan nähdään kehittyneen jo varhain lapsuudessa vastakkaiselle sukupuolelle ominaisten vapaa-ajanviettotapojen kautta. Luonnetarinassa olennaista on nuoren ymmärryksen lisääntyminen omasta luonteesta ja sen sopivuudesta juuri tietylle alalle. Astuminen uuteen maailmaan kertoo nuoren aikuisen epäonnistuneista sukupuolelle tyypillisistä valinnoista, mikä aikaansaa halun kokeilla jotain täysin uutta. Auttamisen halun herääminen on tarina elämänkokemuksien myötä syntyneestä intohimosta aidosti auttaa muita. Se mun juttu kertoo puolestaan nuorelle jo varhain heränneestä intohimosta sukupuolelle epätyypillisiä harrastuksia, kavereita sekä alaa kohtaan.
Tyyppitarinat osoittavat nuorten uravalintojen olevan jo lapsuuden kokemuksista kumpuava prosessi. Tyyppitarinat osoittavat stereotypioilla olevan vaikutusta yksilölle muodostuvaan minäkuvaan, ammattikäsityksiin sekä jopa nuorille tarjottavaan opinto-ohjaukseen. Sukupuolistereotypiat aiheuttavat naisille epäilyä miesvaltaiseen ryhmään sopeutumisesta sekä miehille häpeän tunteita alemman statuksen naisvaltaisen alan valitsemisesta. Valmiit tyyppitarinat voivat auttaa koulutusvalinnan kanssa painivaa nuorta ymmärtämään alavalintaan vaikuttavia tekijöitä, sekä antaa välineitä valinnan muodostamiselle. Tulokset antavat aineksia myös opinto- sekä työnohjauksen suunnittelu- ja kehitystoiminnalle
Teiskon alueen maasulkusuojauksen vaihtoehtojen selvittäminen
No full textToimitusvarmuuden takaamiseksi jakeluverkonhaltijat ovat kaapeloineet merkittävässä määrin KJ-verkkojaan. Kaapelointi kasvattaa verkon maasulkuvirtaa jopa monikymmenkertaiseksi, jolloin maasulkuvian aikana esiintyy korkeita kosketusjännitteitä. Käytännössä maasulkuvirran kasvu on aiheuttanut paineita muuttaa maasulkusuojausta. Kosketusjännitevaatimuksiin pääsemisen keinot voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan: maasulkuvirran pienentämiseen, maasulkusuojauksen nopeuttamiseen sekä maadoitusten parantamiseen.
Maasulkuvirran pienentämisessä on käytettävissä monipuolisin keinovalikoima. Keinoja ovat yhteenkytketyn KJ-verkon pienentäminen eri tavoin sekä kapasitiivisen maasulkuvirran kompensointi. Kapasitiivisen maasulkuvirran kompensointi haja-asutusalueen KJ-maakaapeliverkossa on järkevintä toteuttaa pääasiassa hajautetusti, jolloin johtolähtökohtainen maasulkuvirta sekä jäännösmaasulkuvirran pätökomponentti pienenevät maksimaalisesti. Loppu kompensoinnista toteutetaan keskitetyillä maasulkuvirran kompensointikeloilla.
Maasulkusuojauksen nopeuttaminen suurentaa sallittua kosketusjännitettä kustannustehokkaasti. Mitä nopeampi maasulkusuojauksesta tehdään, sitä huonommin maasulkuviat poistuvat verkosta itsestään ja sitä huonompi sähkön laadusta muodostuu. Nopeampaa suojausta voidaan kuitenkin käyttää ongelmallisten kohtien, kuten KJ-ilmajohtohaarojen tapauksessa. Käytännössä haaran alkuun asennetaan maastokatkaisija.
Maadoitusten parantaminen on kolmas keino päästä kosketusjännitevaatimuksiin. Se on yleisesti ottaen kallis keino parantaa tilannetta, mutta tarpeellinen monessa kohdin myös kohdeyrityksen KJ-verkossa Teiskossa. Tyypillinen esimerkki tästä on KJ-ilmajohtohaara
huonoilla maadoituksilla. KJ-verkon maasulkuvirrat on määritetty työssä verkkotietojärjestelmän avulla. Maasulkuvirta toimii pohjatietona kosketusjännitetarkastelua varten. Verkkotietojärjestelmän maasulkulaskennan tulokset voivat kuitenkin poiketa todellisuudesta huomattavasti erityisesti verkkotietojärjestelmän sisältämien KJ-johtimien virheellisten sähköisten arvojen vuoksi. Lisäksi kelan asentotiedon ja kaukokäyttöjärjestelmän maasulkuvirrat voivat poiketa verkkotietojärjestelmän laskemasta maasulkuvirrasta huomattavasti.
Työssä luotiin työkalu jäännösmaasulkuvirran arviointiin huonoimmassa suunnitellussa käyttötilanteessa. Työkalu ottaa huomioon maasulkuvirran perustaajuisen loiskomponentin sekä pätökomponentin. Työkalun avulla voidaan määrittää suurin ali- tai ylikompensoinnin määrä huonoimmassa käyttötilanteessa sekä tarvittava keskitetyn kompensointikelan vinoviritys korjaamaan tilanne optimaaliseksi kosketusjännitevaatimusten kannalta. Työkalussa on lukuisia epätarkkuustekijöitä muun muassa tarvittavan teorian puutteen vuoksi.
Työssä määritettiin lukuisia käytännön suosituksia maasulkusuojauksen suhteen. Mahdollisesti tärkeimpänä suositeltiin KJ-johtolähtökohtaisten maasulkuvirtojen pienentämistä niin lähelle nollaa kuin mahdollista. Osaa suosituksista voidaan käyttää vasta valmiille tavoiteverkolle. Tuloksia täytyy muutenkin soveltaa kulloisenkin verkon ja esimerkiksi käytössä olevien maasulkureleiden mukaan
Rautajärven torppakylä: uusi asuinalue paikalle siirrettävistä hirsitaloista
No full textRautajärven torppakylä on hanke, jossa uusille tonteille siirrettävät hirsitalot tulevat muodostamaan pienen asuinalueen Pälkäneen Rautajärvellä. Tyhjilleen jääneet hirsitalot saavat uuden elämän tulevassa torppakylässä. Tässä diplomityössä tutkitaan hirsirakennusten siirtoprojektia tonteille ja esitetään tyypilliset rakenneratkaisut, joita voidaan käyttää näin toteutettavissa talokohteissa. Siirrettäviä hirsirakennuksia käsitellään rakennuslupamielessä uudisrakennuskohteina, joten niiden on täytettävä uusia hirsirakennuksia koskevat määräykset.
Pälkäneen Rautajärvellä on tämänkaltaisen asuinalueen rakentamiseen hyvät lähtökohdat, koska kylällä ja sen lähialueilla on paljon kesäasukkaita. On myös erittäin ajankohtaista ja tärkeää toteuttaa uusi asuinalue kestävän kehityksen arvojen mukaisesti ja kiertotalouden keinoja hyödyntäen. Ilmastonmuutos ja luonnon pilaantuminen ovat olleet mediassa ja suomalaisessa päätöksenteossa paljon pinnalla, ja on hyvä, että kauniita ajatuksia otetaan myös käytäntöön. Yleisesti puurakentaminen on ekologisempi vaihtoehto esimerkiksi betonielementtirakentamiselle, ja hirsirunkojen kierrätys tekee rakentamisesta vielä ekologisempaa.
Diplomityössä käsitellään Rautajärven torppakylän yleissuunnitelman lisäksi asuinalueen ensimmäisen talon suunnitelmat tarkemmalla tasolla ja seuraavien talojen suunnitelmat karkeammalla tasolla. Ensimmäisen talon tontille tulee myös pihasauna ja autotallirakennus. Asuintalojen ja pihasaunojen tyypilliset rakennetyypit ja detaljit esitetään sillä tasolla, että niitä voidaan soveltaa kaikilla tonteilla. Työtä tehdessä siirrettäviä hirsirunkoja oli löytynyt neljä kappaletta, joten viidennen tontin suunnitelmat esitetään pihan käytön ja viitteellisen talosuunnitelman tasolla.
Kaiken kaikkiaan Rautajärven torppakylästä on tarkoitus luoda miellyttävä yhteisöllinen asuinalue, joka liittyy osaksi Rautajärven kylän keskusta. Tonteille jää paljon tilaa kasvillisuudelle, ja viheralueet on mahdollista liittää toisiinsa saumattomasti, jolloin naapurit voivat harrastaa yhdessä esimerkiksi puutarhan hoitoa. Torppakylä henkii samalla perinnettä ja uudenlaista ajattelua, ja se jatkaa talovanhusten elämää vielä ainakin seuraavalle vuosisadalle
Rikosperusteiset ajokiellot: Liikenneturvallisuuden ja ajo-oikeuden tarpeen arviointi poliisin ajo-oikeuspäätöksissä
No full textVuoden 2019 ajokorttilainsäädännön uudistuksen myötä liikennerikosten seuraamuskäsittely siirtyi kokonaisuudessaan poliisin vastuualueelle. Rikosperusteinen ajokielto on turvaamistoimenpide, jonka tarkoituksena on estää liikenneturvallisuutta vaarantava käyttäytyminen sekä eristää riskikuljettaja liikenteestä määräajaksi.
Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, millä tavalla poliisin rikosperusteisissa ajokieltopäätöksissä huomioidaan liikenneturvallisuuden sekä kuljettajan ajo-oikeuden tarpeen keskinäinen suhde. Aihetta tarkastellaan liikenneturvallisuuden ja kuljettajien riskikäyttäytymisen näkökulmasta. Lisäksi tarkastelun kohteena on poliisin toiminta julkisen vallan käyttäjänä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia kuljettajatyyppejä poliisin ajokieltopäätöksistä on löydettävissä ja minkä tyyppisiä perusteluita he antavat ajo-oikeuden tarpeelleen, sekä millä tavalla nämä tekijät näkyvät poliisin päätöksissä.
Tutkielman aineistona on Helsingin, Hämeen ja Lapin poliisilaitosten alueilta suunnattuna sa-tunnaisotantana kerätyt 75 ajo-oikeuspäätöstä. Aineisto analysoitiin kvantifioinnin sekä tyypittelyn menetelmin. Tutkimus yhdistää määrällisen ja laadullisen tutkimuksen menetelmiä, jotta aiheesta voidaan tehdä sekä laajempia yleistyksiä että tarkempaa yksilöihin kohdistuvaa analyysia.
Liikennerikoksiin syyllistyneet voidaan jakaa vastuuttomien ja kunnollisten kuljettajien tyyppeihin. Vastuuttomuus näyttäytyy toistuvana piittaamattomana liikennekäyttäytymisenä ja kunnollisuus kykynä noudattaa vallitsevia olosuhteita ja liikennesääntöjä. Vastineista voidaan havaita julkisia ja yksityisiä perusteluja ajo-oikeuden tarpeelle. Erityisesti julkiset perusteet, eli työhön ja toimeentuloon liittyvät perustelut olivat sellaisia, joita päätöksessä nostettiin esiin ajokieltoa lyhentävinä tekijöinä. Yksityiset perustelut, kuten perheeseen liittyvät perusteet puolestaan eivät olleet sellaisinaan riittävän painavia ajokiellon lyhentämiseksi
Typologian käyttö modernissa täydennysrakentamisessa - Case: Le Murate, Firenze
No full textTämä diplomityö käsittelee typologian käyttämistä arkkitehtisuunnittelussa, erityisesti modernissa täydennysrakentamisessa. Typologia tarkoittaa tyyppien määrittelyä niiden ominaisuuksien mukaan niin, että määritelmät ja luokitukset muodostavat tunnistettuja tyyppien ryhmiä, typologioita. Typologia toimii työkaluna kaupungin kaltaisten monimutkaisten ilmiöiden analysoinnissa.
Diplomityön tavoitteena on tutkia typologian potentiaalia toimia historialliseen paikkaan sopivan täydennysrakennuksen suunnittelun apuvälineenä. Työn tarkastelukohteena on Italiassa Firenzen keskustassa sijaitseva Le Murate -kortteli, jonka historia ulottuu 1400-luvulle asti. Tarkastelualueelta on valittu sijainti täydennysrakennukselle, jonka suunnittelun lähtökohtana käytetään typologista analyysia. Tarkoituksena on tuoda typologia tietoiseksi osaksi koko suunnitteluprosessia.
Työn teoriaosuudessa taustoitetaan aihetta käsittelemällä typologian käyttöä ja täydennysrakentamista Firenzessä ja Suomessa, sekä erilaisia tapoja ymmärtää ja käyttää typologiaa arkkitehtisuunnittelussa. Lisäksi nostetaan esille kolme näkökulmaa, joista typologiaa on mahdollista lähestyä: historiallinen, ekologinen ja esteettinen näkökulma.
Analyysiosuudessa teoria tuodaan käytäntöön käsittelemällä tarkastelualuetta typologisen analyysin avulla. Typologisen analyysin tekeminen luo pohjatiedon suunnittelupaikan typologioista. Siitä suunnittelija päättelee, mitä tyypillisistä ominaisuuksia kannattaa sisällyttää suunnitelmaan, jotta se tukee rakennuksen soveltumista suunnittelupaikan kontekstiin.
Suunnitelmaosuudessa esitellään konseptisuunnitelma modernista täydennysrakennuksesta suunnittelualueelle. Työn suunnitelman valinnat on tehty typologisesta analyysista tehtyjen päätelmien pohjalta.
Yhteenvetona muodostui käsitys, että typologinen analyysi olisi hyödyllistä ottaa osaksi suunnittelua kaupunkikaavoituksesta lähtien, ja luoda analyysin kautta tarkempia ohjeistuksia rakennusten suunnittelua varten. Näin typologiasta olisi mahdollista saada todellinen suunnittelua avustava työkalu.This master thesis analyses the usage of typology in architectural planning, especially in modern infill architecture. Typology means defining types based on their characteristics: the definitions and the classifications form identified groups of types, typologies. Typology serves as a tool in the analysis of complex scene such as the city.
The aim of this thesis is to explore the potential of typology to be used as a tool in the design process of designing the most suitable infill building for a historical site. The study area, called Le Murate -district, is in Italy in the centre of Firenze and its history goes back to the 15th century. The location for the infill building has been selected from the study area, and its design is based on typological analysis. The aim is to make the typology a conscious part of the whole design process.
In the theoretical part of the thesis, background of the topic is introduced by describing the use of typology and infill architecture in Florence and Finland, as well as different ways of understanding and using typology in architectural design. In addition, three perspectives from which the typology can be approached are highlighted: the historical, the ecological, and the aesthetic perspective.
In the analysis part, the theory is presented in practical manner by presenting the study area through typological analysis. The performed typological analysis creates the basis of the typologies of the study area. Through the analysis, it is resolved what typical characteristics should be included in the design to support the building’s suitability to the context of the design site.
In the design part, a concept plan of a modern infill building is presented. The choices of the design are based on the conclusions made through the typological analysis.
In conclusion, the typological analysis showed itself as a useful tool when included in the design process from the beginning. Through the analysis, it seems possible to create more detailed guidelines for the building designing. Thus, typological analysis could be used as an architectural design tool
Adaptive reuse of a hypermarket building in Kotka
No full textThe aspiration of the thesis is to use adaptive reuse and urban regeneration as methods to contribute to a new sustainable paradigm which rejects the idea of buildings as disposable and replaceable units and utilizes the existing value stored in our built environments.
The general subject of the thesis is the regeneration of a former commercial district in the western part of the Kotka city center. As part of larger socio-economic changes, the area consisting of a former hypermarket building, an abolished service station and a high school building, faces problems of underuse and loss of identity. The work addresses these challenges by analyzing the urban environment and forming an understanding of the spatial and functional problems affecting the area in the present and near future. The vision for the area is developed with acknowledging the prospective urban changes of the city center. The proposition, a new urban hub, connects the surrounding districts, adds new redevelopments and creates a comfortable urban environment.
The core subject of the thesis is the adaptive reuse of the former Euromarket building which is suffering from underutilization. The building’s functional and structural properties are analyzed leading to the formation of a new multifunctional concept comprising of educational and sports facilities as well as a new art museum. The new architectural concept adds a top-floor annex and transforms the former automobile access ramp into a pedestrian connection leading to a new rooftop deck garden. The stark transformation creates new functionality and adds architectural finesse to the facades and form of the existing building. The result acts as the flagship of the regeneration of the surrounding urban neighborhood.Diplomityö pyrkii käyttötarkoituksen muutoksen ja kaupunkiympäristön elvyttämisen keinoin kohti uutta kestävän kehityksen mukaista ajattelutapaa, joka vastustaa suhtautumista rakennuksiin kertakäyttöisinä ja korvattavina hyödykkeinä, ja pyrkii käyttämään hyväksi olemassa olevan rakennetun ympäristön voimavaroja.
Työn yleinen päämäärä on Kotkan keskustan länsiosassa sijaitsevan kaupunkiympäristön elvyttäminen. Entisen hypermarketin, lakkautetun huoltoaseman ja lukion muodostama alue kärsii alikäytöstä ja epämääräisestä identiteetistä. Työ pyrkii ratkaisemaan edellä mainitut haasteet rakennetun ympäristön analyysin avulla muodostaen käsityksen alueen tilallisista ja toiminnallisista ongelmista, jotka vaikuttavat siihen nyt ja lähitulevaisuudessa. Työssä esitellään uusi urbaani keskittymä, joka perustuu hyvään saavutettavuuteen, lisä- ja korjausrakentamiseen sekä miellyttäviin katuympäristöihin. Alueen suunnittelussa otetaan huomioon Kotkan kaupunkikeskustan mahdolliset tulevaisuuden muutokset.
Työn keskeinen päämäärä on alikäytöstä kärsivän, entisen Euromarketin kiinteistön käyttötarkoituksen muutos. Rakennuksen toiminnalliset ja rakenteelliset ominaisuudet analysoidaan, minkä pohjalta luodaan uusi monikäyttöinen konsepti, joka koostuu koulutus- ja liikuntatiloista sekä uudesta taidemuseosta. Uusi arkkitektoninen konsepti sisältää katolla sijaitsevan laajennusosan sekä kattopuutarhan, jonne on pääsy kävellen vanhaa paikoitusramppia pitkin. Rakennuksen voimakas muutos luo uutta toiminnallisuuta sekä parantaa julkisivujen ulkonäköä ja rakennuksen muotoa. Lopullinen rakennus toimii ympäröivän, elvytetyn kaupunkialueen lippulaivana