47495 research outputs found
Sort by
Two valid and reliable short forms of the Singapore caregiver quality of life scale were developed: SCQOLS-10 and SCQOLS-15
No full textMaternal night-eating pattern and glucose tolerance during pregnancy: study protocol for a longitudinal study
No full text"We have to fix this world now" : Hope, utopianism, and new modes of political agency in two contemporary Finnish young adult dystopias
No full textYhdistävää arvoa luovat käytänteet virtuaaliyhteisössä: Netnografia moottoripyöräilijöiden kuluttajaheimoista
No full textKuluttamisen luonteessa ja kuluttajan arjessa on tapahtunut huomattavia muutoksia viimeisten vuosikymmenten aikana. Kuluttamisesta saatujen symbolisten hyötyjen tärkeys on noussut ja kulutusmallien selittäminen pelkällä toiminnallisuudella on yhä vaikeampaa. Kuluttajasta on tullut kulutuskokemuksensa tuottaja, joka ottaa markkinatarjoomat resursseina ja räätälöi niiden avulla arvoa elämäänsä, luoden merkitystä ja yhteenkuuluvuutta. Kuluttaminen nousee toistuvasti kulttuurien keskiöön ja toimii pohjana yhteisöllisyyden syntymiselle, kun kuluttajat osallistuvat yhteisesti jaettuihin käytänteisiin. Viestintäteknologian edistykset ovat tuoneet uusia keinoja, joilla ihmiset voivat olla yhteydessä toisiinsa, samalla korostaen hetkellisiä ja päällekkäisiä vuorovaikutustilanteita arkielämässä. Tiettyyn kulutuskohteeseen liittyvä intohimo saa ihmiset kokemaan yhteenkuuluvuutta ja edistää heidän välillään tapahtuvaa vuorovaikutusta, sitoen heitä kuluttajaheimoiksi.
Tässä tutkimuksessa syvennytään moottoripyöräilyn kulttuurikontekstiin, jota tarkastellaan virtuaaliyhteisössä käytyjen keskusteluiden kautta. Yksilönäkökulma on rajattu tarkastelun ulkopuolelle, sen sijaan tutkimuksen näkökulma kohdistuu yhteisesti jaettuihin, kuluttajien välisessä vuorovaikutuksessa toistuviin, käytänteisiin. Tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa ja eritellä jäsenten keskustelukäytänteitä, jotka luovat yhdistävää arvoa virtuaaliyhteisöön. Tunnistettujen käytänteiden kautta tavoitellaan ymmärrystä siitä, miten jäsenten lisäämä sisältö ja sitoutuminen virtuaaliympäristöön tuottavat yhteisölle kulttuurista ja sosiaalista pääomaa.
Tutkimuksen empiria kerättiin r/motorcycles-nimisestä Reddit-yhteisöstä ja se muodostui 1949 viestistä, jotka olivat yhteisön jäsenten kirjoittamia ja saattoivat sisältää kuvia, videoita sekä linkkejä. Aineistonkeruu toteutettiin yhtenä ajankohtana ottamalla keskusteluista kuvakaappauksia, jotka ladattiin ATLAS.ti-ohjelmistoon, sekä kopioimalla keskustelut Word-tiedostoon. Aineisto analysoitiin laadullisesti hermeneuttisen prosessin kautta, jossa hyödynnettiin koodausta, teemoittelua ja tyypittelyä. Analyysin aikana aineisto luettiin useita kertoja, samalla muodostaen havaintoihin perustuvia kenttämuistiinpanoja.
Aineistosta tehtyjen havaintojen perusteella paljastui viitteitä useista erilaisista moottoripyöräilyyn liittyvistä kuluttajaheimosta, joiden jäsenet kokoontuivat keskustelemaan yhteisessä virtuaaliyhteisössä. Keskusteluiden pohjalta kirjoitetuista kenttämuistiinpanoista muodostettiin teemoja, joista tunnistettiin 12 yhdistävää arvoa luovaa keskustelukäytännettä. Arvonluonnin tarkasteleminen yhteisölle tuotetun kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman kannalta, paljasti teemoja yhdistäviä keskeisiä piirteitä, joiden kautta tunnistetut keskustelukäytänteet yleistettiin kolmeen tyyppikuvaukseen: kulttuurista pääomaa kerryttävät, hyödyntävät ja neuvottelevat käytänteet.
Tämä tutkimus kuvaa, kuinka moottoripyöräilyyn perustuva kuluttajakäyttäytyminen, moninaisuudestaan ja kuluttajaheimojen välisistä eroavaisuuksista huolimatta, yhtenäistyy virtuaaliyhteisössä ilmenevinä keskustelukäytänteinä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että moottoripyöräilijöiden virtuaaliyhteisön keskusteluihin osallistuvat kuluttajat, luovat käytänteiden kautta yhdistävää arvoa yhteisölle, rakentaen ja elävöittäen kulttuuria sekä edistäen vuorovaikutusta. Osallistumalla käytänteisiin kuluttajat tuottavat sisältöä, joka laajentaa, vahvistaa ja muokkaa yhteisön kulttuurista pääomaa, tämä heijastuu yhteisön aktiivisuutena ja sitouttaa yleisön mielenkiintoa sekä antaa perusteita liittyä keskusteluihin
Kompleksimatriisien spektraalihajotelma
No full textTämän tutkielman tarkoituksena on esitellä kompleksimatriisien spektraalihajotelma ja sen olemassaoloon tarvittavia keskeisiä ehtoja.
Tutkielman kannalta tärkeää teoriaa ovat kompleksimatriisien ominaisarvot, -vektorit ja -avaruudet, sekä kompleksilukujen ja -matriisien kompleksikonjugaatit. Välttämätöntä on myös ymmärtää kompleksisen sisätuloavaruuden ominaisuudet ja muun muassa vektoreiden ortogonaalisuus ja ortonormaalius.
Eräs työn keskeisiä tuloksia on, että kompleksimatriisi on unitaarisesti diagonali- soituva, jos ja vain jos matriisi on normaali matriisi tai jos kompleksiselle vektoriavaruudelle on olemassa kyseisen matriisin ominaisvektoreista koostuva ortonormaali kanta. Keskeistä on täten esitellä hermiittiset, unitaariset ja diagonaalimatriisit ja todeta, että ne ovat normaaleja matriiseja. Läpi käydään myös hermiittisen konjugaatin määritelmä ja ominaisuuksia. Lopuksi todetaan, että normaalille matriisille on mahdollista muodostaa spektraalihajotelma. Käydään myös läpi spektraalihajotelman A = λ1 E1 + λ2 E2 + · · · + λn En matriisin Ei ominaisuuksia ja todetaan, että sen idempotettisuus tarkoittaa, että se muodostaa projektion.
Tutkielma on kirjoitettu Anthonyn ja Harveyn kirjaa Linear Algebra Concepts and Methods, Hornin ja Johnsonin kirjaa Matrix Analysis ja Haukkasen luentomonistetta Lineaarialgebra 1B mukaillen
Suomen Liman-suurlähetystön suunnittelu, perustaminen ja toimipiirin vakiintuminen vuoteen 1969
No full textSuomen kahdenvälisten diplomaattisuhteiden historiantutkimuksen keskiössä ovat esiintyneet tähän asti lähinnä poliittiselta tai kaupalliselta näkökannalta merkittävät toimijat ja valtiot, joista suurin osa sijaitsee Euroopassa tai Suomen lähimmissä naapurimaissa. Viime vuosina näkökulma on suuntautunut tarkastele-maan erityisesti ulkomaanedustoissa tapahtunutta toimintaa. Kyseiset laajemmat edustustohistoriikit ovat käsitelleet pääasiassa Euroopassa sijaitsevien suomalaisten edustustojen historiaa. Kansainvälisten suhtei-den huomioonottaminen on nykypäivää ja ulkopoliittisia suhteita tutkitaankin tänä päivänä globaalilla tasolla. Tästä huolimatta, Suomen diplomaattisten suhteiden historiantutkimus kehitysmaissa on jäänyt taka-alalle. Tieteellinen tutkimus on ollut puutteellista, huomioon ottaen kansainvälisesti kasvavan mielenkiinnon Etelä-Amerikan maita kohtaan. Peru tunnusti Suomen itsenäiseksi valtioksi 23. kesäkuuta 1919. Diplomaattisuhteet maiden välille solmittiin 29. maaliskuuta 1963. Tässä pro gradu- tutkielmassani käsittelen Suomen ja Perun välisten diplomaattisten suhteiden muodostumista, Suomen Liman-suurlähetystön perustamista, sen varhais-ta toimintaa sekä sen tehtäväpiirin vakiintumista. Tutkielmassani yhdistyvät hallintohistorian tutkimus ja kan-sainvälisten suhteiden historiantutkimus. Suomen Liman-suurlähetystö on osa Suomen ulkomaanedustustoa. Se on suurlähetystö, joka toimi Perun pääkaupungissa Limassa, ja josta käsin alettiin hoitaa Suomen diplo-maattisuhteita Kolumbiaan, Venezuelaan, Boliviaan ja Ecuadoriin. Suomen ja Perun diplomaattisista suhteis-ta ei ole tehty aikaisempaa tieteellistä tutkimusta. Tutkimuksessani haluan tuoda esiin diplomaattisuhteiden selvittämisen tarpeen ja maiden välisten suhteiden ymmärtämisen roolin osana suurempaa kokonaiskuvaa. Peru oli yksi ensimmäisistä maista, johon Suomi loi kehitysyhteistyösuhteet. Perun kauppapoliittinen merki-tys johti sen valikoitumiseen asemamaaksi ja sen kautta hoidettiin suhteita muihin Etelä-Amerikan pohjois-osan maihin. Suurlähetystön perustaminen kehitysmaahan vaati työtä, sillä toiminta täytyi aloittaa lähes tyh-jästä. Aikarajaukseni puitteissa tarkastelen kahden suomalaisen suurlähettilään toimijuutta Limassa ja suurlä-hetystön toimintaa ulkoasiainhallinnon määrittämän tehtäväpiirin toteuttajana, edustuston ollessa samanai-kaisesti Perun hallinnollisille muutoksille ehdollistettuna. Tutkielmani jakautuu kronologisesti seuraaviin te-maattisiin kokonaisuuksiin: alustan tutkimukseni tarkastelemalla Suomen varhaista edustautumista Perussa ja Etelä-Amerikassa, jonka jälkeen tarkastelen ulkomaanedustuksen Etelä-Amerikan pohjoisosan maihin laa-jentumiseen kohdistuneita mietintöjä. Tämän jälkeen tarkastelen suurlähetystön perustamissuunnitelmia ja perustamiseen liittyvää prosessia, suurlähetystön asettautumista Limaan, sen varhaista toimijuutta vuosina 1963–1966 sekä lopuksi suurlähetystön toiminnan vakiintumista vuosina 1967–1969
Anspielungen auf Geschichte in Rammsteins Musikvideo "Deutschland" : Eine Befragungsuntersuchung
No full textTunnettu saksalainen rock-yhtye Rammstein julkaisi keväällä 2019 uuden albumin nimeltä Rammstein. Albumin ensimmäinen singlejulkaisu oli nimeltään Deutschland, jolle julkaistiin myös musiikkivideo. Video sai aikaan voimakkaan lehdistöreaktion, sillä se sisälsi viittauksia holokaustiin. Holokaustin lisäksi videolla on nähtävissä viittauksia myös moniin muihin historian tapahtumiin ja aikakausiin. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, mitä historiallisia viittauksia sekä muita tyypillisiä saksalaisia motiiveja nuoret saksalaiset aikuiset videolta tunnistavat. Tämän selvittämistä varten suoritettiin empiirinen koe testihenkilöiden avulla. Nämä henkilöt olivat kuusi saksankieliseltä alueelta kotoisin olevaa vaihtoopiskelijaa, jotka olivat tutkimuksen teon aikaan opiskelijavaihdossa tai -harjoittelussa Tampereella. Tutkielmassa myös analysoitiin Deutschland-kappaleen tekstiä, musiikkia ja musiikkivideota sekä kerrottiin yleistä tietoa Rammsteinista.
Tutkimuksen kysely suoritettiin kyselylomakkeen muodossa tapaamisessa, jonka aikana testihenkilöt katsoivat Deutschland-musiikkivideon yhteensä kahdesti ja vastasivat kysymyksiin siitä, mitä historiallisia viittauksia ja tyypillisiä saksalaisia motiiveja he videolta tunnistivat. Kyselylomakkeella, johon he toisen katselukerran jälkeen vastasivat, oli näiden kysymysten lisäksi 27 kuvakaappauskuvaa videolta muistin tueksi. Lopuksi henkilöt myös keskustelivat siitä, mitä he videosta ajattelivat. Tutkielman materiaali koostui täytetyistä kyselylomakkeista, nauhoitetusta keskustelusta sekä Deutschland-kappaleesta, sen tekstistä ja musiikkivideosta.
Tutkimuksen hypoteesi oli, että kaikki testihenkilöt tunnistaisivat ainakin joitakin historiallisia viittauksia ja tyypillisiä saksalaisia motiiveja jo ensimmäisellä katselukerralla, ja että he tunnistaisivat toisella katselukerralla enemmän. Oletettiin myös, että mahdolliset, esimerkiksi historiaa tai politiikan tutkimusta opiskelevat henkilöt tunnistaisivat enemmän viittauksia, kuin esimerkiksi sosiaalityötä opiskelevat. Arveltiin myös, että Rammsteinista pitävät ja henkilöt, jotka olisivat kuulleet kappaleen ja nähneet musiikkivideon jo etukäteen tunnistaisivat enemmän asioita kuin ne, joiden mielipide yhtyeestä on enemmän negatiivinen kuin positiivinen ja joille kappale ja video eivät olisi ennestään tuttuja.
Kyselyn tulokset osoittivat, että kaikki testihenkilöt tunnistivat videolta toivottuja asioita jo ensinäkemällä, ja toisella katselukerralla enemmän. Henkilöiden mielipiteet Rammsteinista sekä aiemmat kokemukset kappaleesta ja videosta tai niiden puute vaikuttivat tuloksiin osittain, mutta eivät merkittävällä tavalla. Kotipaikkakunnilla oli hieman mutta ei suurta merkitystä tulosten kannalta, samoin kuin testihenkilöiden opiskelemilla aineilla. Koska kyseessä oli osallistujamäärältään hyvin pieni tutkimus, ei sen tuloksia voida pitää saksalaisia korkeakouluopiskelijoita yleisesti edustavana, vaan korkeintaan varovaisesti suuntaa antavina.Die berühmte deutsche Rockband Rammstein veröffentlichte im Frühjahr 2019 ein neues Album Rammstein. Mit der ersten Single des Albums, Deutschland, erschien ein Musikvideo, das ein starkes Presseecho fand, weil es Anspielungen auf den Holocaust enthielte. Außer diese sind im Video auch viele Anspielungen auf andere Ereignisse und Epochen in der Geschichte zu sehen. Das Ziel dieser Arbeit war, herauszufinden, welche historische Anspielungen und weitere typisch deutsche Motive junge deutsche Erwachsene erkennen. Dafür wurde ein empirischer Test mit Versuchspersonen durchgeführt. Diese Personen waren sechs Austauschstudierende aus dem deutschsprachigen Raum, die in dieser Zeit in Tampere einen Studienaustausch oder -Praktikum leisteten. In der Arbeit wurden auch der Text, die Musik und das Musikvideo für den Song Deutschland analysiert und allgemeine Informationen über Rammstein gegeben.
Die Befragung wurde in Form eines Fragebogens während eines Treffens durchgeführt, während dem die Testpersonen das Musikvideo Deutschland insgesamt zweimal sahen, und beantworteten Fragen darüber, welche historischen Anspielungen und weitere typisch deutsche Motive sie im Video erkannten. Auf dem Fragebogen, der nach dem zweiten Sehen beantwortet wurde, waren auch 27 Snapshots aus dem Video als Erinnerungshilfe zu sehen. Am Ende diskutierten die Testpersonen darüber frei, was sie über das Video dachten. Die Materialien der Arbeit bestanden aus den ausgefüllten Fragebögen, der Bandaufnahme der Diskussion, dem Song, dem Songtext und dem Musikvideo
Die Hypothese der Arbeit war, dass alle Personen zumindest einige historische Anspielungen und typisch deutsche Motive erkennen, und dass sie beim zweiten Sehen mehr erkennen. Es wurde auch vermutet, dass mögliche Personen, die zum Beispiel Geschichte oder Politologie studieren mehr erkennen als Personen, die zum Beispiel soziale Arbeit studieren. Vermutet wurde auch, dass Personen, die Rammstein mögen und den Song bereits gehört und das Video bereits gesehen haben, mehr erkennen als Personen, die kein Interesse für die Band haben.
Die Ergebnisse der Befragung zeigten, dass alle Personen zumindest einige historische Anspielungen bereits beim ersten Sehen erkannten, und dass sie beim zweiten Sehen mehr erkannten. Ob die persönliche Meinung über Rammstein eher positiv oder negativ ist, und ob die Personen den Song bereits gehört und das Video bereits gesehen hatten, spielte eine kleine, aber keine deutliche Rolle. Die Heimatorte der Testpersonen spielten zum Teil auch eine kleine, aber kleine auffällige Rolle in den Ergebnissen, sowie die Studienfächer der Personen. Weil diese Untersuchung nur eine geringe Teilnehmerzahl hatte, können die Ergebnisse nicht für alle deutschen Studierenden repräsentativ sein, sondern höchstens vorsichtig richtungsweisend
