47495 research outputs found
Sort by
Geoenergian päästövähennyspotentiaali Suomessa : Tuntikohtainen tarkastelu suurkohteissa
No full textRelational autonomy and service choices in social worker-client conversations in an outpatient clinic for people using drugs
No full textFear-triggering Effects of Terrorism Threats: Cross-country Comparison in a Terrorism News Scenario Experiment
No full textAlaraja-arvo ja yläraja-arvo
No full textTässä tutkielmassa käsittelemme lukujonojen alaraja-arvoa ja yläraja-arvoa. Tarkastelemme alaraja-arvon ja yläraja-arvon yksikäsitteisyyttä ja olemassaoloa. Todistamme myös, että rajoitetulla reaalilukujonolla on olemassa suppeneva osajono. Tätä tulosta sanotaan Bolzanon-Weierstrassin lauseeksi
An Identity-based Integrative Needs Model of Crafting : Crafting within and across life domains
No full text”Toivoni ainoo: tuskaton tuokio pieni.” : Fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus ikääntyneiden alkoholinkäytön syistä ja merkityksistä.
No full textTutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia syitä ja merkityksiä ikääntyneiden alkoholinkäyttöön liittyy. Ilmiönä ikääntyneiden alkoholinkäyttö on hyvin ajankohtainen, sillä samaan aikaan kun ikääntyneiden määrä kasvaa, raittiiden osuus heistä vähenee. Tutkimusta varten teemahaastattelin kuutta ikääntynyttä, jotka olivat syntyneet vuosien 1946 ja 1955 välillä.
Ikääntyneiden alkoholinkäyttöön löytyi viisi teemaa, joita ovat: alkoholinkäytön sosiaalinen tilanteisuus ja kulttuuriset mallit, alkoholinkäytön suhde rutiineihin ja tapoihin, alkoholinkäyttö tunnesäätelyn mekanismina, alkoholinkäytön yhteys traumaattisiin kokemuksiin sekä alkoholinkäyttö lääkinnällisessä tarkoituksessa. Haastateltavista kolme oli lopettanut alkoholinkäytön kokonaan vuosia aiemmin. Raitistumiseen oli vaikuttanut oma terveydentila ja kokemus oman elämän rajallisuudesta.
Lisäksi tarkastelin, minkälaisia erontekoja ikääntyneet tuottivat puheessaan toisiin ikääntyneisiin. Erontekojen tasoja haastateltavien puheesta löytyi kolme. Ensimmäinen taso viittaa siihen, kuinka alkoholia käyttävät vertaavat omaa juomistaan toisiin alkoholinkäyttäjiin. Toisella tasolla raitistuneet tekevät eroa puheessaan alkoholia käyttäviin. Kolmannella tasolla sekä raitistuneet, että alkoholia käyttävät tekevät selkeän eron niihin, jotka käyttävät muita päihteitä kuin alkoholia. Näiden erontekojen tasojen pohjalta on havaittavissa, kuinka on olemassa idea hyvästä juoposta, joka hallitsee omaa juomistaan eri tavoin.
Ikääntyneiden alkoholinkäyttöön vaikuttavat monet tekijät, ja siksi sitä tuleekin tarkastella ottamalla huomioon ihmisen elämänhistoria kokonaisuudessaan ja siihen vaikuttaneet kokemukset. Yllä mainittuja teemoja yhdisti kuitenkin ristiriita lyhytaikaisen hyödyn ja tavoiteltavan tilan välillä. Vaikka ikääntyneet tiedostivatkin, että alkoholinkäyttö saattoi pahentaa omaa olotilaa, sitä jatkettiin siitä huolimatta
"Zumindest wurde mir klar, dass ich kein Dolmetscher werde" : Die Gerüchte und Erfahrungen von Studierenden im Kurs Dialogdolmetschen an der Universität Tampere
No full textIn dieser Bachelorarbeit wurden die Gerüchte und die negative Erwartungshaltung gegen den Kurs Dialogdolmetschen (SAKA10) an der Tampere Universität untersucht. Diese Arbeit basiert auf einer Befragung unter Studierenden, die im Frühling 2019 am Kurs teilgenommen haben. Der Kurs war obligatorisch im alten Studienprogramm für alle, die die Translationwissenschaften als ihre Studienrichtung ausgewählt haben. Heutzutage in einem neuen Unterrichtsprogramm ist der Kurs nicht obligatorisch und trägt einen anderen Namen (SAAA08), aber inhaltlich entspricht dem Kurs SAKA10. Diese Arbeit behandelt nur die Sitzungen im Frühling 2019. Die Arbeit versucht die Antworten auf folgenden Forschungsfragen zu finden:
1. Was für Empfindungen hat der Kurs bei den Studierenden
a. vor dem Kurs
b. während des Kurses
c. nach dem Kurs geweckt?
2. Was sind die Ursachen der Gerüchte und wie beeinflussen sie die Studierenden?
Das Ziel der vorliegenden Arbeit ist es herauszufinden, wie die negative Erwartungshaltung entsteht und warum und wie die Gerüchte verbreiten. Es wurde auch untersucht, ob die Gerüchte die Erfahrungen und Empfindungen im Kurs beeinflussen. Fast jeder im Kurs hatte irgendwelche Gerüchte gehört. Insgesamt haben acht Studierende an dem Kurs im Frühling 2019 teilgenommen und sechs von ihnen haben an der Befragung teilgenommen. Der Fragebogen ist in drei Teile ausgeteilt und jeder Teil behandelt eine unterschiedliche Betrachtungsweise. Der erste Teil untersucht die Empfindungen der Studierenden vor dem Kurs, der zweite Teil konzentriert sich auf die Erfahrungen während des Kurses und der dritte Teil versucht herauszufinden, wie die Einstellung nach dem Kurs ist.
Der Kurs SAKA10 hat sich auf das Dialogdolmetschen konzentriert, das eine Subkategorie von Konsekutivdolmetschen ist. Im Dialogdolmetschen wird sowohl von einer A-Arbeitssprache in die B-Arbeitssprache als auch andersherum gedolmetscht. Im Kurs wurde unterschiedliche Themen behandelt, unter anderem Tourismus, Bierkultur und Politik. Die Studierenden haben während des Kurses einmal als finnisch- und deutschsprachiger Gesprächspartner fungiert und in anderen Sitzungen haben sie wechselweise gedolmetscht. Die Dolmetschreihen haben unter zehn Minuten gedauert. Es wurde keine Notizentechnik beigebracht und deswegen spielte das Gedächtnis und seine Entwicklung eine große Rolle im Kurs.
Der Kurs hat unterschiedliche Empfindungen bei den Studierenden geweckt. Jedoch haben alle Teilnehmer beantwortet, dass der Kurs sehr stressig war. Die negativen Empfindungen waren höher bei den Studierenden, die irgendwelche Gerüchte vom Kurs gehört hatten. Laut Antworten im Fragebogen haben die Gerüchte die Einstellung der Studierende ziemlich viel beeinflusst. Nur ein Studierende hat beantwortet, dass er nichts vom Kurs im Voraus gehört hatte.
Die Ergebisse dieser Arbeit haben unter anderem einen didaktischen Nutzen für die Leiterinnen der Dolmetschkurse und die Ergebnisse können behilflich sein, die Elemente, die Angst und Leistungsdruck bei den Studierenden wecken und die Beweggründe, die Gerüchte weiter zu erzählen, zu identifizieren. Die Ergebnisse geben auch Hinweise darauf, welche Elemente im Unterricht beachtet werden sollten, damit die Studierenden nicht mehr eine negative Erwartungshaltung gegen den Kurs verbreiten.Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan Tampereen yliopiston kurssia Dialogitulkkaus (SAKA10) koskevaa negatiivista asennoitumista, johon liittyvät olennaisena osana kurssiin liittyvät juorut. Tutkimus on toteutettu kyselylomakkeella, johon osallistuneet opiskelijat suorittivat kurssin keväällä 2019. Kurssi oli vanhassa opetussuunnitelmassa pakollinen kurssi niille opiskelijoille, jotka olivat valinneet käännöstieteet opintosuunnakseen. Uudessa opetussuunnitelmassa kurssilla on eri nimi (SAAA08) ja on myös vapaaehtoinen, mutta vastaa sisällöllisesti tutkimuksessa käsiteltävää kurssia SAKA10. Tutkimusaihetta lähestytään seuraavin tutkimuskysymyksin:
1. Millaisia tuntemuksia kurssi herätti opiskelijoissa
a. ennen kurssia
b. kurssin aikana
c. kurssin jälkeen?
2. Millaisia juorut olivat ja miten ne vaikuttivat opiskelijoihin?
Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa, millaisia tuntemuksia opiskelijat kokivat kurssilla ja onko koetuilla tuntemuksilla yhteyttä juoruihin, joita lähes kaikki kyselyyn vastanneet olivat kuulleet. Kurssille osallistui keväällä 2019 yhteensä kahdeksan opiskelijaa, joista kuusi osallistui tutkimukseen. Kyselylomake on jaettu kolmeen osioon, joilla kullakin on oma lähestymistapansa. Ensimmäinen osio keskittyy ennen kurssia koettuihin tuntemuksiin, toinen osio kartoittaa opiskelijoiden kokemuksia kurssin aikana ja kolmas osio selvittää, millainen kokemus kurssista jäi.
Kurssi SAKA10 keskittyi konsekutiivitulkkauksen alalajiin, dialogitulkkaukseen, jossa tulkki tulkkaa dialogeja sekä A-työkielestä B-työkieleen että toisin päin. Kurssilla käsiteltiin vaihtuvia aiheita, esimerkiksi turismia, olutkulttuuria sekä politiikkaa. Opiskelijat toimivat kurssin aikana kerran sekä suomen- että saksankielisinä puhujina, joita muut opiskelijat tulkkasivat, ja muina kertoina he toimivat vuorotellen tulkkeina alle kymmenen minuuttia kestävissä tulkkausvuoroissa. Kurssilla ei opetettu muistiinpanotekniikkaa ja näin ollen opiskelijoiden muistilla ja sen kehittämisellä oli tärkeä asema kurssin aikana.
Kurssi herätti opiskelijoissa laajasti erilaisia tuntemuksia. Kuitenkin jokainen kyselyyn vastanneista koki kurssin erityisen stressaavaksi. Negatiiviset tuntemukset osoittautuivat vahvemmiksi niillä opiskelijoilla, jotka olivat kuulleet kurssista jonkinlaisia juoruja. Kyselyn mukaan opiskelijoiden kuulemat juorut myös vaikuttivat heidän asennoitumiseensa melko paljon. Vain yksi kyselyyn vastanneista kertoi, ettei ollut kuullut mitään kurssista etukäteen.
Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi tulkkauskurssien opetuksen kehittämisessä. Tuloksista voi olla apua, kun halutaan ymmärtää, millaiset asiat pelottavat opiskelijoita, aiheuttavat heille suorituspaineita ja saavat heidät jakamaan negatiivissävytteisiä asioita kurssista muille opiskelijoille. Tulokset osoittavat myös, millaisiin seikkoihin opetuksessa voitaisiin kiinnittää huomiota, jotta opiskelijoiden kokemukset olisivat positiivisempia
Lisäävän valmistuksen vaikutukset konseptointiin tuotekehityksessä
No full textTuotekehityksellä yritys pyrkii kehittämään uusia tuotteita vastatakseen eri sidosryhmien muuttuviin tarpeisiin. Kehitysprosessissa tuote- ja osakonseptien luonti mahdollistaa uudenlaiset kehitysideat sekä niiden vertailun ja testaamisen. Näitä asioita tavoittelevaa suunnittelutyötä kutsutaan usein konseptoinniksi, konseptisuunnitteluksi tai konseptikehitykseksi. Kehitystyön helpottamiseksi on olemassa paljon erilaisia teorioita ja metodeja, joista osa hyödyntää lisäävää valmistusta. Lisäävällä valmistuksella tarkoitetaan valmistusmenetelmiä, joissa valmistettava kappale tuotetaan lähtöaineistaan ainetta lisäävillä menetelmillä. Usein puhutaan myös 3D-tulostuksesta, vaikka termi ei olekaan aivan yhtä kattava.
Perinteisesti tuotekehityksen ja lisäävän valmistuksen ovat yhdistäneet design for additive manufacturing -menetelmät (lyh. DFAM), joilla pyritään sekä huomioimaan valmistustekniikan tuomat rajoitteet tuotekehityksessä, että hyödyntämään lisäävän valmistuksen tuomia mahdollisuuksia esimerkiksi kevyiden rakenteiden suunnittelussa. Tämän työn tavoitteena on tutkia lisäävän valmistuksen vaikutuksia tuotekehityksen konseptointityössä. Työ suoritettiin perehtymällä tuotekehitystä, konseptointia ja lisäävää valmistusta käsittelevään kirjallisuuteen. Keskeisimmiksi näkökulmiksi tutkimuksessa nousivat konseptoinnin vaiheiden tunnistaminen, konseptoinnin erilaiset tavoitteet, konseptikategoriat sekä konseptoinnin yhteys teknologioiden sekä markkinoiden muutoksiin ja kehitykseen. Tämän lisäksi tutustuttiin lisäävän valmistuksen erityispiirteisiin ja tekniikoihin.
Tutkimuksessa muodostettu yleinen kuvaus konseptoinnin eri vaiheista ja niissä suoritettavista työtehtävistä mahdollistaa lisäävän valmistuksen vaikutuksien tunnistamisen konseptoinnissa. Näin myös kirjallisuudessa esitetyt lisäävää valmistusta hyödyntävät menetelmät ja vaikutukset voidaan yhdistää konseptoinnin eri vaiheisiin. Työ osoittaa, että lisäävällä valmistuksella on paljon erilaisia vaikutuksia konseptointiin ja sen eri vaiheisiin. Merkittävä osa vaikutuksista liittyy konseptoinnin prosessiin ja sen edistämiseen, toisaalta lisäävän valmistuksen hyödyntäminen vaikuttaa myös suunniteltaviin tuote- ja osakonsepteihin
