47495 research outputs found
Sort by
Ohjaajan suorittama kasvotyö ryhmäneuvolan vuorovaikutuksessa
No full textTämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten ohjaaja tekee kasvotyötä ryhmäneuvolassa. Yksilöiden välisessä vuorovaikutuksessa pätevät tietyt pelisäännöt, joiden mukaan yksilöiden oletetaan toimivan. Yksi tällaisista pelisäännöistä on sekä omien, että muiden vuorovaikutuksen osapuolten kasvojen suojelu. Kasvotyö tarkoittaa niitä keinoja, joilla yksilöt pyrkivät suojelemaan kasvoja. Kasvotyötä tehdään aktiivisesti silloin, kun jonkun yksilön kasvoille koetaan aiheutuvan uhkaa. Ryhmäneuvolassa tällaista uhkaa voi aiheuttaa esimerkiksi ohjaajan esittämät kysymykset.
Ryhmäneuvolan vuorovaikutusta käsitellään tässä tutkielmassa institutionaalisena vuorovaikutustilanteena, jota tutkitaan etnometodologian ja keskustelunanalyysin avulla. Keskustelunanalyysi mahdollistaa kasvotyön tarkastelun vuorovaikutuksessa toimimisen pienissä yksityiskohdissa. Tutkimusaineisto koostuu ryhmäneuvolassa kahdesta eri suunnasta kuvatusta videotallenteesta. Videoitu ryhmäneuvola-tapaaminen kesti noin 41 minuuttia. Aineistosta tarkempaan analyysiin valikoituivat sellaiset kohdat, joissa saattoi havaita arkaluontoiseen vuorovaikutukseen liitettäviä piirteitä.
Analyysin perusteella voidaan havaita, että ohjaaja tekee kasvotyötä rakentaen vuoronsa hienovaraisiksi, eli arkaluontoisiksi. Arkaluontoisuuden rakentuminen tapahtuu sekä aihetta lähestyttäessä, että itse vuorossa. Arkaluontoisuus rakentuu esimerkiksi viivyttämällä arkaluontoisen aiheen tai termin tuottamista erilaisin vuorovaikutuksellisin keinoin, kuten tauoin. Arkaluontoisiksi rakentuvat vuorot ovat tässä tutkielmassa sellaisia ohjaajan vuoroja, jotka voidaan tulkita kritiikiksi vanhempien kompetenssia kohtaan. Aiheiden rakentaminen arkaluontoisiksi tuottaa kuitenkin myös vuorovaikutuksellisen haasteen, kun arkaluontoisen aiheen käsittelyn sekvenssistä tulee jollain keinolla päästä pois. Poistumisen keinoina toimivat kasvouhan lieventely, sekä huomion kiinnittäminen lapsiin. Tulokset ovat samansuuntaisia aiempien arkaluontoisia tai ongelmallisia keskustelunaiheita käsitelleiden tutkimusten kanssa
Banachin-Tarskin paradoksi
No full textTämä tutkielma esittelee erään tunnetun matemaattisen tuloksen: Banachin-Tarskin paradoksin, joka on seurausta valinta-aksioomasta. Paradoksin mukaan yhden kolmiulotteisen pallon voi kahdentaa niin, että kumpikin kahdennetuista palloista on identtisiä alkuperäisen pallon kanssa. Tutkielma käsittelee myös paradoksaalisuutta yleisemmin ja esittelee siihen liittyviä laajempia käsitteitä.
Tutkielman alkupuoli esittelee lukijalle tarvittavat tiedot ryhmäteoriasta, topologiasta ja mittateoriasta. Tämän jälkeen käsitellään mistä paradoksaalisuus johtuu ja esitellään joitain sen ominaisuuksia, mistä siirrytään itse paradokseihin. Lopuksi tarkastellaan pintapuolisesti muovautuvia ryhmiä, jotka saivat alkunsa Banachin-Tarskin paradoksista
Cost-Effectiveness of Operative Versus Non-Operative Treatment for Clavicle Fracture: a Systematic Literature Review
No full text
Talven vaikutus kerrostalon runkovaiheen kustannuksiin
No full textKerrostalorakentaminen Suomessa on ollut vilkasta viime vuosina. Yhä useamman kohteen kriittiset työvaiheet, kuten runkovaihe, sijoittuvat talviaikaan. Talviolosuhteet Suomessa aiheuttavat huomattavia vaikutuksia rakennushankkeelle ja sen etenemiselle. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli tutkia talven kustannusvaikutuksia betonisen asuinkerrostalon runkovaiheessa. Tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään, mistä suurimmat talvilisäkustannukset syntyvät ja miten niihin pystytään vaikuttamaan. Lisäksi tutkittiin rakentamisen ajoituksen vaikutusta talvilisäkustannuksiin.
Tutkimus suoritettiin kirjallisuustutkimuksena. Lähteinä on käytetty edeltäviä tutkimus- ja tilastotietoja talvirakentamiseen liittyen sekä erityisesti Rakennustieto Oy:n julkaisemia Ratu-ohjekortteja. Lähteinä on käytetty myös muita alaan liittyviä kirjallisuus- ja verkkolähteitä.
Työ koostuu kolmesta osiosta, joista ensimmäisessä selvitetään talven olosuhteiden avulla pohjatietoa tutkimukselle. Toisessa osassa määritetään, mistä eri kustannuslajeista talvilisäkustannukset muodostuvat sekä selvitetään niiden vaikutukset runkovaiheessa. Kustannusaiheuttajien tunnistamisen ja vaikutusten selvittämisen jälkeen tutkitaan, pystytäänkö syntyviä kustannuksia vähentämään. Kolmas osio käsittelee talvirakentamista ennakoivaa suunnittelua ja lisäkustannuksiin valmistautumista. Tähän kuuluu talviolosuhteiden, kustannusten hallinnan sekä runkovaiheen toteutusajankohdan huomiointi suunnittelussa. Tutkimuksessa tehdyt havainnot on vielä lopuksi koottu yhteenvedoksi, jossa havaintojen perusteella on pyritty luomaan johtopäätöksiä ja vastauksia tutkimuskysymyksiin.
Runkovaiheen talvilisäkustannuksien huomattiin olevan suurelta osin hankekohtaisia. Jotkin työvaiheet, kuten talvibetonointi, aiheuttavat kuitenkin aina lisäkustannuksia. Sen todettiin olevan merkittävin lisäkustannusten aiheuttaja runkovaiheessa. Talven olosuhteet ja hankkeen yksilöllisyys aiheuttavat tilanteita, joihin ei aina pystytä valmistautumaan etukäteen. Tutkimuksessa kuitenkin huomattiin hyvän suunnittelun mahdollistavan tehokkaan kustannustenhallinnan.
Talven huomiointi rakentamisessa on aloitettava jo hankesuunnitteluvaiheessa, jotta lisäkustannusten toteutumiseen pystytään vaikuttamaan tehokkaasti. Eri suunnittelu-, aikataulu- ja toteutusmuotovalinnat sekä kustannusten laskenta ja ennakointi mahdollistavat hankkeen toteuttamisen kustannustehokkaasti
Asfalttipäällysteiden takuuaika : Urautumisen ja vaurioitumisen seuranta
No full textValtion kunnossapitämillä asfalttipäällysteillä käytetään tällä hetkellä 3 vuoden takuuaikaa. Väylävirasto ja ELY-keskukset harkitsevat nykyisen takuuajan pidentämistä, jotta uusien päällysteiden laatu parantuisi ja käyttöikä pidentyisi. Takuuajan pidentämisen vaikutuksia ei ole aiemmin tutkittu, joten tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää takuuajan pidentämisen vaikutuksia tienpäällystysurakoiden suunnitteluratkaisuihin sekä urakan toteutuksen ja takuun aikaiseen toimintaan.
Työ koostuu teoriaosuudesta ja tutkimusosasta. Teoriaosuus tehtiin kirjallisuusselvityksenä, jota täydennettiin asiantuntijahaastatteluilla. Tutkimusosassa analysoitiin Väyläviraston toimittaman laatumittausaineiston avulla uusien päällysteiden vauriotyyppejä ja -määriä. Vaurioita vertailtiin kuntomittaushistoriaan ja laatumittaustuloksiin, joiden perusteella arvioitiin vaurioiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Vaurioita kartoitettiin myös maastokäynneillä.
Tutkimusaineisto koostui lämpökamerakohteista vuosilta 2015–2018. Lämpökamerakohteissa oli käytetty normaalien laatumittausten lisäksi lämpökameraa päällystystyön aikana. Lisäksi tutkittiin kuulamyllykohteita vuodelta 2017, joissa kuulamyllyarvoja oli tutkittu päällystekiviaineksesta, asfalttirouheesta sekä asfalttimassasta. Kaikki aineistot esikäsiteltiin ja tuotiin päällekkäin niin tarkasti kuin oli mahdollista. Lisäksi lämpökameran riskialueprosenteista luotiin neljä riskiluokkaa siten, että pienin luokka oli 0 ja suurin 3. Suurin luokka tarkoittaa, että 100 m:n matkalla levitetyn asfaltin riskialueprosentti oli > 10 %. Tutkimusaineisto koostui lämpökamera- ja kuulamyllytietojen lisäksi kohde- ja työvirheluetteloista sekä päällystetutkauksien ja PTM-mittauksien tuloksista.
Tutkituissa lämpökamerakohteissa urautumisnopeus suureni päällystämisen jälkeen noin 52 %:lla tarkastelluista kohteista verrattuna urautumisnopeuteen ennen päällystystä. Suurin osa kohteista urautuu huonoon kuntoluokkaan noin 6–11 vuodessa, mikä vastaa noin 1,4–2,7 mm/v urautumisnopeutta. Tuloksissa havaittiin myös liikennemäärän vaikutus urautumisnopeuteen, sillä todella vilkasliikenteisellä tiellä huono kuntoluokka saavutetaan reilussa 3 vuodessa, mikä vastaa noin 5 mm/v urautumisnopeutta. Lämpökamerakohteiden suurempi riskiluokka ei vaikuttanut urautumisnopeuden kasvuun. Kuulamyllykohteiden urautumisnopeus pienentyi päällystämisen jälkeen valtaosalla kohteista. Suurin osa kohteista urautuu huonoon kuntoluokkaan noin 12–18 vuodessa, mikä vastaa noin 1,0–1,4 mm/v urautumisnopeutta.
Tulosten mukaan epätasaisuutta mittaavat IRI4-arvot vaihtelivat SMA-päällysteillä huomattavasti AB-päällysteitä vähemmän. Maastokäynneillä havaittiin päällystämisen työvirheistä ja alempien rakennekerrosten kunnosta aiheutuvia vaurioita sekä risteysalueille muodostuvia vaurioita. Lämpökameran riskiluokan mukaan riskiluokan 3 päällyste ei välttämättä vaurioidu pituuskaltevuudeltaan tasaisella ja suoralla tieosuudella, kun taas geometrialtaan epäsuotuisimmissa kohdissa vaurioita voi esiintyä.
Tulosten perusteella pääteltiin, että suunnittelussa tulisi kiinnittää erityistä huomiota kohteisiin, joissa havaitaan alemmista rakennekerroksista heijastuvia vaurioita. Näillä kohteilla tulisikin hyödyntää kohdekohtaisen täsmäsuunnittelun periaatteita. Lisäksi valmiin päällysteen laatuaineistojen päällekkäin tarkastelua tulisi lisätä ja aineistojen tulisi olla helpommin saatavissa sekä tuotavissa päällekkäin vertailujen tekemiseksi. Tuloksista voitiin myös päätellä, että todella vilkkaasti liikennöidyillä teillä takuuaika olisi niin sanotusti ”elinikäinen”, koska ne urautuvat huonoon kuntoluokkaan alle 5 vuodessa. Vähäliikenteisillä teillä takuuaikaa olisi mahdollista pidentää esimerkiksi kohteilla, joiden käyttöiäksi suunnitellaan yli 10 vuotta. Tärkeimmäksi jatkotutkimusaiheeksi nousi tutkimuskohteiden jatkoseuranta 1-2 vuoden kuluttua, jolloin saataisiin käsitys päällysteiden kunnosta lähempänä mahdollista 5 vuoden takuuaikaa
A counterpoint paper: Comments on the electrocardiographic part of the 2018 Fourth Universal Definition of Myocardial Infarction
No full text
