47495 research outputs found
Sort by
Viranomaisten välinen tietojenvaihto erikoisperinnän viranomaisyhteistyössä
No full textHarmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta perustuvat valtioneuvoston periaatepäätöksiin. Harmaa talous ja talousrikollisuus aiheuttavat yhteiskunnalle merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Ulosoton maanlaajuisesti toimivalle erikoisperinnälle on keskitetty viranomaisyhteistyö poliisin ja Verohallinnon kanssa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa. Erikoisperinnän tehtäväalueeseen kuuluvat vaikeat ulosottoasiat, joille tyypillistä on, että samalla velallisella on useita yrityksiä tai konkurssitaustaa. Viranomaisyhteistyö ja viranomaisten välinen tietojen vaihto ovat harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa ensiarvoisen tärkeää. Viranomaisia koskevia tietojenvaihtosäännöksiä käytetään hyväksi yksittäisten tapausten selvittämisessä. Erikoisperintä toimii viimeisenä vaiheena viranomaisketjussa, joka torjuu harmaata taloutta, ottaa pois rikoshyötyä sekä perii maksuunpantuja veroja ja menettämisseuraamuksia.
Pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä tietoa ulosottomiehellä on oikeus pyynnöstä luovuttaa poliisille ja Verohallinnolle ja toisaalta minkälaista tietoa ulosottomies voi olla velvollinen luovuttamaan poliisin ja Verohallinnon tiedonsaantisäännöksien perusteella. Lisäksi tutkielmassa selvitetään, millä edellytyksillä tietoa voidaan luovuttaa. Tutkielmassa keskitytään erikoisperinnän toimesta tapahtuvaan tiedon luovuttamiseen. Tutkielmassa tarkastellaan ensinnäkin julkisuuslain vaikutusta tiedon luovuttamiselle. Toisena osa-alueena tarkastellaan ulosottomiehen oikeutta luovuttaa tietoja ulosottorekisteristä ja muusta asiakirjasta ulosottokaaren säännöksien perusteella. Kolmantena osa-alueena tarkastellaan poliisin ja esitutkintaviranomaisen poliisilakiin sekä Verohallinnon verotusmenettelylakiin perustuvia tiedonsaantioikeuksia ja neljäntenä osa-alueena tarkastellaan ulosottomiehen vaitiolovelvollisuuden vaikutusta tiedon luovuttamiseen.
Tutkielman tutkimusmetodi on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Tutkielmassa esitetään oikeusnormeista väitteitä normikannanottona ja tulkintakannanottona. Tutkielman pääpaino on systemaattisessa tulkinnassa, jolloin tutkielmassa perehdytään laaja-alaisesti oikeusnormeihin ja sovellettavaa säännöstä tarkastellaan osana laajempaa kokonaisuutta. Tutkielmassa säännöksiä tulkitaan myös sanamuodon mukaisesti, jolloin tulkinnassa pitäydytään lakitekstin kirjaimellisen tai kieliopillisen ilmaisun luonnollisen kielen eli arkikielen mukaisessa normaalimerkityksessä. Lisäksi tutkielmassa systematisoidaan oikeudenalan yleisten oppien mukaisia käsitteitä. Jotta tutkielmassa voidaan tehdä systemaattista tulkintaa, hyödynnetään olennaisina lähteinä lainsäädäntöön liittyvää lainvalmisteluaineistoa, kuten hallituksen esityksiä ja valiokunnan lausuntoja. Näiden lisäksi tutkielmassa hyödynnetään aiheeseen liittyvää oikeuskäytäntöä sekä oikeuskirjallisuutta.
Tiedon luovuttaminen poliisille ja Verohallinnolle tapahtuu pääsääntöisesti erikoisperinnän toimesta. Ulosottokaaressa säädetään ulosottomiehen oikeudesta luovuttaa tietoja pyynnöstä ja oma-aloitteisesti salassapitosäännösten estämättä. Ulosottokaaren säännökset määrittelevät sen, mitä salassa pidettäviä tietoja muilla viranomaisilla on oikeus vähintään saada ulosottomieheltä. Poliisin oikeus saada tietoa toiselta viranomaiselta määritellään poliisilaissa. Poliisilla on oikeus saada tietoja salassapitosäännösten estämättä. Poliisilain säännös tulee osaltaan sovellettavaksi myös esitutkintaa toimitettaessa. Poliisin tiedonsaantioikeus on säännelty yleisluonteisesti, koska on katsottu perustelluksi, että poliisilla on turvallisuusviranomaisena laajasti määritelty oikeus tietojen saamiseen. Poliisin tiedonsaantisäännös oikeuttaa poliisin ja esitutkintaviranomaisen saamaan tietoja ulosottokaaren säännöksiä laajemmin. Verohallinnon oikeus saada tietoa toiselta viranomaiselta määritellään verotusmenettelylaissa. Verohallinnolla on oikeus saada tietoja salassapitosäännösten estämättä. Verohallinnon tiedonsaannin kohdalla sääntely on väljää. Verohallinnon oikeuteen saada tietoa toiselta viranomaiselta riittää pelkkä tarpeellisuuden mahdollisuus. Verohallinnon tiedonsaantisäännös oikeuttaa Verohallinnon saamaan tietoja ulosottokaaren säännöksiä laajemmin. Tiedon luovuttamista voi kuitenkin rajoittaa ulosottokaaren niin sanottu palomuurisäännös. Säännös rajoittaa ulosottomiestä luovuttamasta tietynlaista tietoa poliisille ja esitutkintaviranomaiselle sekä Verohallinnolle
Koneoppimisessa kohdattavat peukaloidut syötteet
No full textKoneoppimisen saralla on tapahtunut huomattavaa kehitystä, minkä vuoksi sitä on alettu hyödyntää turvallisuuskriittisissäkin ympäristöissä. Viime aikoina on kuitenkin huomattu, että koneoppiminen on altis hyvin suunnitelluille peukaloiduille syötteille. Monesti kyseisiä syötteitä on muokattu niin hienovaraisesti, että ihminen ei näitä muutoksia kykene edes havaitsemaan. Koneoppimisesta löydetyt tietoturvapuutteet ovatkin herättäneet alalla keskustelua, minkä vuoksi peukaloidut syötteet ovat aktiivisen tutkimuksen kohteena.
Tämän tutkielman tarkoituksena on antaa lukijalle hyvät lähtökohdat peukaloitujen syötteiden ymmärtämiseen. Lisäksi esittelen muutamia peukaloitujen syötteiden mahdollistajia ja tutkijoiden suosimia puolustuksia
Omaishoitajan ja hoidettavan oikeudellinen asema: Näkökulmana vanhusten omaishoito
No full textOmaishoitolain (937/2005) 2 §:ssä omaishoito määritellään vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämiseksi kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuen kokonaisuuteen sisältyvät omaishoitajalle maksettava palkkio, vapaapäivät ja omaishoitoa tukevat palvelut sekä hoidettavalle annettavat tarvittavat muut palvelut. Omaishoidon tukeen ei ole subjektiivista oikeutta, joten kunnilla ei ole ehdotonta velvollisuutta myöntää omaishoidon tukea kaikille myöntämisedellytykset täyttäville hakijoille. Tutkielmassa tarkastellaan omaishoitajan ja hoidettavan oikeudellisen aseman muotoutumista erityisesti omaishoidon tukea koskevassa päätöksenteossa vanhusten omaishoidon näkökulmasta. Tukihakemukseen tulee antaa muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös ja muutoinkin menettelyssä tulee noudattaa hyvää hallintoa. Myöntävän päätöksen jälkeen omaishoitaja ja kunta solmivat omaishoidon järjestämisestä omaishoitosopimuksen, joka määritellään omaishoitolaissa toimeksiantosopimukseksi. Tutkielma asettuu pääasiassa sosiaali- ja hallinto-oikeuden rajapintaan, mutta aiheeseen liittyy myös jonkin verran sopimusoikeudellisia periaatteita. Tutkielma on lainopillinen, jolloin tutkimuskohteena on voimassa oleva lainsäädäntö. Lainsäädännön lisäksi keskeisenä oikeuslähteenä käytetään lainvalmisteluasiakirjoja, korkeimman hallinto-oikeuden oikeustapauksia, oikeuskirjallisuutta ja viranomaisnormeja.
Hoidettava on omaishoidon tuesta annetun hallintopäätöksen kohde ja siten asianosainen, mutta sen sijaan omaishoitajan oikeudellinen asema ei vaikuta yhtä selvältä. Toisaalta omaishoitaja on omaishoidossa samaan aikaan sosiaalihuollon asiakas käyttäessään hoitotehtävää tukevia palveluita sekä sopimuskumppani kunnan kanssa. Omaishoitosopimus tulkitaan oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa hallintosopimukseksi. Omaishoidon tukipäätökset voidaan tarkistaa ja ratkaista uudelleen riippuen kunnan taloudellisista resursseista ilman, että omaishoitoperheen tosiasialliset olosuhteet ovat muuttuneet. Tämä muodostuu ongelmaksi erityisesti luottamuksensuojan kannalta. Lisäksi omaishoitolaissa ei määritellä omaishoitosopimukselle täsmällisiä irtisanomis- tai purkuperusteita, mikä voi aiheuttaa omaishoitoperheelle tarpeetonta epävarmuutta hoidon jatkuvuudesta. Omaishoitolaki mahdollistaa, että kunnat määrittelevät lakia tarkemmat kuntakohtaiset myöntämisedellytykset. Näin ollen ensi asteen päätöksentekoa ohjaavat viranomaisnormit voivat olla erilaisia kunnista riippuen, mikä voi muodostua ongelmaksi yhdenvertaisuuden kannalta
Bitumi- ja peltikatteiden asennusnopeudet asuinkerrostaloissa
No full textNykyään rakennusmaailmassa kilpailu on kovaa, ja ratkaisevassa asemassa esimerkiksi urakkatarjousten hyväksynnässä on hinnan lisäksi työhön kuluva aika. Näin on myös vesikatteiden asennusten kohdalla, ja kateasennuksia ja -korjauksia tekevät yritykset joutuvatkin jatkuvasti miettimään oman työnsä nopeuttamista pysyäkseen kilpailussa mukana. Asuinkerrostalojen vesikatteiden asennusnopeuksia on syytä vertailla, koska asennusnopeus vaikuttaa myös muuhun rakennusprosessiin, kuten sen kokonaisnopeuteen. Tässä kandidaatintyössä tutkitaan bitumi- ja peltikatteiden asennusnopeuksia asuinkerrostalotyömaalla. Tutkimuksen päätavoite on selvittää, mikä tutkittavista vesikatteista on nopein asentaa asuinkerrostaloon. Osana tutkimusta selvitetään tutkittavien vesikatteiden asennusvaiheet asuinkerrostalorakentamisessa. Työ kattaa asennustyövaiheet vesikatteen runkotöiden jälkeisestä vaiheesta valmiiseen vesikatteeseen. Työssä tutkittavat vesikatteet ovat tiivissaumakate, konesaumattu peltikate ja poimulevykate. Työ suoritetaan kirjallisuustutkimuksena. Aineistona tutkimuksessa käytetään kirjallisia lähteitä, kuten Ratu-kortteja ja vesikatteita valmistavien yritysten julkaisuja. Kirjallisten lähteiden lisäksi työssä käytettävää aineistoa saadaan asiantuntijahaastatteluista. Jotta tuloksista saadaan konkreettisemmat, työssä käytetään kuvitteellista esimerkkikohdetta ja kuvitteellisen asuinkerrostalon vesikaton asennustyön työmenekit lasketaan eri vesikatetyypeille. Työmenekkien laskemiseen käytetään aikataulukirjan 2016 mukaisia yksiköitä. Työmenekit lasketaan työryhmille, joihin kuuluu 1–4 rakennusammattimiestä (RAM). Työssä lasketaan töiden kestot työntekijätunteina (tth) ja työvuoroina (tv), kun kohteeseen asennetaan tiivissaumakate, poimulevykate ja konesaumakate, ja pohditaan, miten asennusta voitaisiin sen eri vaiheissa nopeuttaa. Työmenekkien avulla selviää eri katteiden asennustöiden kestot. Näin saadaan vastaus työn päätutkimuskysymykseen, mikä tutkittavista vesikatteista on nopein asentaa asuinkerrostaloon. Työn kestojen perusteella työssä vertaillaan katteita eri työvaiheisiin kuluvien aikojen perusteella. Tutkimuksen perusteella asuinkerrostalon vesikatteeksi on Ratu-korttien mukaisten työmenekkien perusteella nopein asentaa tiivissaumakate. Päätutkimuskysymyksen lisäksi työssä selvitetään esitettyjen asennustyövaiheiden perusteella, miten bitumi- ja peltikatteiden asennukset eroavat toisistaan. Tutkimuksen loppupuolella esitetään myös, miten vesikatteiden asennusnopeuksia voitaisiin lisätä. Mahdollisiin nopeutuskeinoihin käytetty aineisto on saatu asiantuntijahaastatteluista. Näiden nopeutusten perusteella työssä esitetään arvioidut pienennetyt työmenekit vesikatteiden eri asennusvaiheissa, ja näiden työmenekkien perusteella saadaan arvioidut nopeutuksista johtuvat pienennetyt työnkestot. Työn lopussa esitetään vielä saadut tulokset, eli mikä vesikate on nopein asentaa asuinkerrostaloon Ratu-korttien mukaisten työmenekkien perusteella, ja miten se eroaa tilanteesta, jossa työn kestot on laskettu pienennetyillä työmenekeillä. Tutkimuksen perusteella asennustyötä nopeuttavien toimenpiteiden jälkeen nopeimmin asuinkerrostaloon asennettava vesikate on tiivissaumakatteen sijaan poimulevykate. Tutkimuksen liitteenä esitetään sekä Ratu-korttien mukaisilla että pienennetyillä työmenekeillä saadut työn kestot erikokoisilla työryhmillä
Ohjelmistojen ajonaikainen paisuminen: Syyt, seuraukset sekä ratkaisut
No full textTämä työ käsittelee ajonaikaista paisumista. Työn tarkoituksena on tutkia mitkä seikat aiheuttavat ajonaikaista paisumista, mitkä ovat sen vaikutukset sekä tutkia joitakin ratkaisuja ajonaikaiseen paisumiseen. Se pyrkii esittelemään lukijalleen mitä tarkoitetaan ajonaikaisella paisumisella, kuinka vakavia ovat sen vaikutukset sekä miten paisumista voidaan välttää sekä poistaa.
Ajonaikaista paisumista aiheuttavat monet tekijät nykyaikaisessa ohjelmistokehityksessä. Nopeat sekä ketterät kehityssuunnat ohjelmistokehityksessä, kuten koodin uudelleenkäyttö sekä suurien kirjastojen implementaatio, voivat aiheuttaa vakavaa ajonaikaista paisumista ohjelmistoissa. Tämä paisuminen voi aiheuttaa ohjelmiston epätehokkuutta sekä epävakautta. Nopeasta ja ketterästä kehityksestä ei olla luopumassa, mutta jonkinlaisia ratkaisuja olisi hyvä löytää.
Tarjolla on kuitenkin monia tekniikoita, joita voidaan ottaa käyttöön ohjelmistokehityksen aikana, joilla voidaan ajonaikaista paisumista vähentää. Nämä tekniikat voivat olla hyvin ihmislähtöistä koulutusta, jota tarjotaan ohjelmistokehittäjille, jotta he olisivat tietoisia paisumisen ongelmista. Tekniikat voivat myös olla täysin automatisoituja apu-ohjelmistoja, jotka ilmoittavat kehittäjille, jos heidän ohjelmistossaan on paisumis-ongelma
Tila Haavikko: Ratkaisumalleja vapaa-ajan asunnon sukupolvenvaihdokseen
No full textSuomessa on yli puoli miljoonaa kesämökkiä, joiden omistajat ovat keskimäärin melko iäkkäitä. Kysymys vapaa-ajan asuntojen sukupolvenvaihdoksesta on ajankohtainen, ja mökkien säilyminen käytössä on pienten kuntien talouden kannalta olennaisen tärkeää. Haasteita aiheuttavat perintömökin jakaminen usean sisaruksen kesken, siitä mahdollisesti aiheutuvat riidat sekä nuoremman sukupolven erilaiset mieltymykset vapaa-ajanviettotapojen suhteen. Diplomityössä etsitään ratkaisumalleja vapaa-ajan asunnon sukupolvenvaihdokseen liittyviin haasteisiin. Suunnittelun taustatyönä perehdytään tulevaisuuden vapaa-ajan asumiseen liittyviin muuttuviin tarpeisiin sekä rantarakentamisen tiivistämismahdollisuuksiin. Työn pääpaino on Haavikon tilalle tehtävissä vaihtoehtoisissa kehityssuunnitelmissa, joissa perintötontti tehdään korjaus- ja täydennysrakentamisen avulla kolmen sisaruksen yhteiseen käyttöön soveltuvaksi. Suunnittelualueen haasteena on suuret tasoerot sekä luonnonvalon rajallinen saatavuus tontin suuntauksen ja sitä ympäröivän puuston vuoksi. Tontille tehdyt suunnitelmat ovat kuitenkin perusperiaatteiltaan sovellettavissa muille tonteille vastaavanlaisiin tilanteisiin.
There is more than half a million summer cabins in Finland. The average age of owners is relatively high, so the question of generational handover is topical. It is highly important for the economy of small municipalities that summer houses remain in use. Inheriting cabins can be problematic because of multiple siblings, conflicts arising from inheritance, and different preferences of younger generation considering their leisure time. The goal of this master's thesis is to find solutions to issues of generational handover of summer housing. Changing needs of future summer housing and potential for densification of waterfronts are investigated as background research for the design task. The main focus of the thesis is on developing design options for cabin Haavikko. The objective is to make it suitable for simultanious use of three siblings by means of renovation and complementary construction. The design area is challenging because of height differences and limited natural light on site. Despite of that the basic principles of suggested development options can be applied to different sites with similar goals
