47495 research outputs found
Sort by
Hoitoon liittyvät readmissioiden ja kuolleisuuden ennustetekijät lonkkamurtumaleikkauksen jälkeen
No full text
Yksityisen vakuutus- ja palveluratkaisun tarjoaminen kunnan asukkaille vakuutusyhtiön kautta - Case Pohjola Vakuutus Oy
No full textOvulaatioinduktiohoidon raskaustuloksiin vaikuttavat tekijät
No full textTahatonta lapsettomuutta kokee jossain vaiheessa elämäänsä n. 15 % pariskunnista. Ovulaatioinduktiolla voidaan hoitaa niitä lapsettomuudesta kärsiviä potilaita, joilla on ovulaatiohäiriö. Ovulaatiohäiriö aiheutuu hypotalamus-hypofyysi-munasarja-akselin toimintahäiriöstä. Yleisimmin taustalla on munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS), yli- tai alipaino, kroonisen sairauden huono hoitotasapaino tai geneettinen häiriö. Ovulaatiohäiriön oireita ovat epäsäännöllinen kuukautiskierto, kuukautiskierron piteneminen tai kuukautisten poisjäänti. Ovulaatioinduktiohoidoissa voidaan käyttää joko aromataasin estäjiä, klomifeenia, gonadotropiineja tai näiden yhdistelmiä. Lisäksi ylipainoisilla potilailla hoitoon saatetaan lisätä metformiini.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millä ovulaatioinduktiomenetelmällä saadaan parhaat raskaustulokset ja mitkä potilaskohtaiset taustatekijät vaikuttavat ovulaatioinduktion onnistumiseen. Tutkimusaineisto käsitti 122 vuonna 2015 Taysin Hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikalla ovulaatioinduktiohoidettua potilasta, joille tehtiin tarkastelujakson aikana yhteensä 222 hoitosykliä. Tilastollisesti merkitsevä yhteys löydettiin kuukautiskierron pituuden ja raskaustulosten välillä; ovulaatioinduktiosta hyötyivät erityisesti ne, joiden kuukautiskierto oli pidentynyt. Myös potilaan matalampi FSH-pitoisuus näytti korreloivan hoidon onnistumisen todennäköisyyteen. Ovulaatioinduktion onnistumisen todennäköisyys oli parempi normaalipainoisilla ja lievästi ylipainoisilla potilailla, mutta merkittävä ylipaino heikensi raskautumisen todennäköisyyttä. Lääkehoidoista parhaat raskaustulokset saatiin klomifeenin ja gonadotropiinien yhdistelmällä, jolla oli myös korkein riski monisikiöraskauteen
Verenpainelääkkeet ja syöpäkuolleisuus: kohorttitutkimus suomalaisessa miesväestössä
No full textJohdanto
Hypertension on katsottu olevan mahdollinen taustatekijä syövän syntymiselle joko suoraan tai omien taustatekijöidensä kautta (1-3). Kuitenkin verenpainelääkkeistä erityisesti ACE estäjät ja kalsiumkanavien salpaajat ovat myös yhdistetty alentuneeseen syöpäriskiin ja kuolleisuuteen, mutta näytön aste ei ole korkea(4-9). Usein ongelmana tutkimuksissa on ollut verenpainelääkkeiden samanaikaisen käytön huomioimatta jättäminen, kun todellisuudessa useampien verenpainelääkkeiden samanaikainen käyttö on hyvin yleistä. Tutkimuksemme tavoitteena on saada selvyyttä tähän aihepiiriin huomioimalla erityisesti tämä eri verenpainelääkkeiden samanaikainen käyttö sekä tutkia syöpäkuolleisuutta tältä osin, sillä suuri osa tutkimuksista on myös aiemmin painottunut syöpäriskin tutkimiseen.
Aineisto ja tutkimusmetodit
Kohorttitutkimuksessa on käytetty dataa 70 412 suomalaisesta miehestä, jotka ovat alunperin osallistuneet satunnaistettuun eturauhassyövän seulontatutkimukseen (Finnish Randomized Study of Screening for Prostate Cancer (FinRSPC))(10). Aineistosta on poistettu miehet, joilla oli syöpädiagnoosi seuranta-ajan alussa. Yksilöintinumeroihin on liitetty tiedot kelan lääkekorvaustietokannasta vuosilta 1995-2015. Tiedot syöpäkuolemista saatiin tilastokeskuksesta vuosille 1996-2015. Analyysit on tehty Coxin regressiolla, jossa jokainen verenpainelääkeryhmä (ACE-estäjät, ATR-salpaajat, betasalpaajat, kalsiumkanavan salpaajat, diureetit sekä muut verenpainelääkkeet) on analysoitu omana aikariippuvaisena muuttujanaan, jolloin saadaan huomioitua monien lääkkeiden samanaikainen käyttö. Lisäksi analyyseissä on vakioitu statiinien, diabeteslääkkeiden, aspiriinin sekä muiden NSAID käyttö. Viivästettyjä riskiyhteyksiä analysoitiin tarkastelemalla lääkekäyttöä, joka tapahtui 1-5 vuotta aikaisemmin.
Tulokset
Seuranta-ajan mediaani oli 18 vuotta, minä aikana 7,606 henkilöä menehtyi syöpään. Kaikkien verenpainelääkeryhmien käyttö beta-salpaajia ja diureetteja lukuunottamatta assosioitui alempaan syöpäkuoleman riskiin verraten ei-käyttäjiin. Erillisissä analyyseissä syöpäkuoleman riski oli alentunut keuhkosyövälle ja kolorektaalisyövälle, mutta ei haimasyövälle. Aikaviiveanalyysit osoittivat, että vuotta aikasemmin käytetyn lääkkeen kohdalla riskin alenema kääntyi riskin lisääntymiseksi kaikkien paitsi ACE-estäjien ja ATR-salpaajien kohdalla. ATR-salpaajat assioituivat alentuneeseen syöpäkuoleman riskiin jopa 5 vuotta käytöstä (HR = 0.84 (95% CI 0.77-0.91). ATR-salpaajia lukuunottamatta kaikki verenpainelääkeryhmät assosioituivat aikaviiveanalyyseissä lisääntyneeseen syöpäkuolemariskiin, mikä tukee ajatusta hypertensiosta syövän riskitekijänä joko suoraan tai sen riskitekijöiden kautta.
Johtopäätökset
Tuloksemme tukevat ajatusta hypertensiosta syövän riskitekijänä sekä ATR salpaajien käytöstä syövältä suojaavana tekijänä. ATR salpaajien syövältä suojaavaa vaikutusta tulisi tutkia tulevaisuudessa lisää
Asuinkerrostalon vesikatteiden elinkaarikustannukset
No full textTässä kandidaatintyössä tutkittiin kolmen tyypillisen vesikatteen: kaksinkertaisen kumibitumikermikatteen, betonitiilikatteen ja konesaumatun peltikatteen elinkaarikustannuksia kuvitteelliselle asuinkerrostalokohteelle. Laskennassa käytetty elinkaari oli 50 vuotta, jonka ajalta katteille pyrittiin huomioimaan mahdollisimman hyvin uudisrakennusvaiheen, huoltotöiden ja uusimistöiden kustannukset. Tutkimus toteutettiin pääosin kirjallisuustutkimuksena ja sitä täydennettiin yhdellä yrityshaastattelulla. Laskenta suoritettiin pääasiassa Ratu-korttien menekkien avulla Excel-taulukkolaskentaohjelmalla laskien. Rakennusosien hinnat ja osa materiaalimenekeistä jouduttiin hankkimaan tuotevalmistajien nettisivuilta ja Rakennusosien kustannuksia 2018 -kirjasta.
Kustannuslaskennassa tehtiin tiettyjä oletuksia työn pitämiseksi tarpeeksi suppeana. Saadut kustannukset diskontattiin nykypäivään nykyarvomenetelmällä, jotta tulokset olisivat keskenään vertailukelpoiset. Koska kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä on hyvin vaikea ennustaa 50 vuoden aikavälille, toteutettiin elinkaarikustannuksille herkkyystarkastelu katteiden elinkaaren pituuden ja laskentakorkokannan suhteen.
Työn tuloksena konesaumakate tulee lähes joka tapauksessa kalleimmaksi vaihtoehdoksi yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulokset eivät välttämättä kerro kuitenkaan koko totuutta, sillä konesaumakatteen elinikä voi parhaimmillaan yltää jopa 80 vuoteen. Saadut tulokset ovat pääasiassa vertailukelpoisia keskenään. Kumibitumikermikatteelle ei saanut Ratu-kortistosta yhdenvertaisia huoltomenekkejä betonitiili- ja konesaumakatteeseen verrattuna. Korjaustyöt jäivät lähes kokonaan huomioimatta laskennassa, sillä niiden arviointi on hyvin tapauskohtaista ja ne voivat johtua monesta tekijästä
Päivälepo varhaiskasvatuksessa - kehysanalyyttinen tutkimus päivälepotilanteen vuorovaikutuksesta
No full textTämä tutkimus lähestyy varhaiskasvatuksen päivälepotilannetta varhaiskasvatuksen opettajan vuorovaikutuksen näkökulmasta. Vuorovaikutusta varhaiskasvatuksessa on tutkittu varsin laajasti niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Sen sijaan varhaiskasvatuksen perustoimintoja ja erityisesti varhaiskasvatuksen päivälepotilannetta on tutkittu vähemmän Suomessa. Varhaiskasvatuksen perustoimintojen ja myös päivälevon osuus varhaiskasvatuksessa on kuitenkin ajallisesti merkittävä, täten varhaiskasvatuksen päivälepotilannetta on tarpeen tarkastella tutkimuksen keinoin. Tämä tutkimus syventyy kysymyksiin, millaisten kehysten kautta varhaiskasvatuksen opettajat puhuvat varhaiskasvatuksen päivälepotilanteesta sekä millaisia kehyksiä on löydettävissä varhaiskasvatuksen päivälepotilanteen vuorovaikutusta tarkastelemalla. Tavoitteena on valottaa, millaiselta vuorovaikutus varhaiskasvatuksen päivälepotilanteessa näyttäytyy sekä millä tavalla varhaiskasvatuksen päivälepotilanteesta puhutaan.
Tutkimus on lähestymistavaltaan tapaustutkimus, jonka tutkimusaineisto on kerätty marras-joulukuussa 2014. Aineisto koostuu kolmen varhaiskasvatuksen opettajan haastatteluista sekä varhaiskasvatuksen päivälepotilanteiden havainnoinneista. Aineiston analysoinnissa on hyödynnetty Puroilan (2002a, 2002b) muodostamaa sovellusta Goffmanin (1974) kehysanalyysistä.
Tutkimustulosten perusteella varhaiskasvatuksen päivälepotilanne näyttäytyy moniulotteisena tilanteena. Haastattelu- ja havainnointaineisto osoittaa, että varhaiskasvatuksen päivälepotilannetta on mahdollista tarkastella useamman kehyksen kautta. Aineistosta on löydettävissä neljä kehystä: hallinnan kehys, hoidon kehys, käytännön kehys ja opetuksen kehys. Kehykset lomittuvat ja painottuvat tilanteissa eri tavoin. Tämän tutkimuksen perusteella sekä hallinnan että hoidon kehys korostuvat varhaiskasvatuksen opettajien toiminnassa varhaiskasvatuksen päivälepotilanteessa sekä heidän puhuessaan varhaiskasvatuksen päivälepotilanteesta. Sen sijaan opetuksen kehys näyttäytyy vain ohuesti varhaiskasvatuksen opettajien puhuessa päivälepotilanteesta. Hallinnan kehyksen korostuminen näkyy sekä haastattelu- että havainnointiaineistossa. Hallintaa toteutaan varhaiskasvatuksen päivälepotilanteissa niin sanallisesti kehotuksilla ja käskyillä kuin myös sanattomilla keinoilla. Hoidon kehys näyttäytyy varhaiskasvatuksen päivälepotilanteessa viivähdyksenomaisina kohtaamisina, joissa varhaiskasvatuksen opettaja koskettaa tai silittää lasta.
Tutkimus antaa tietoa varhaiskasvatuksen päivälepotilanteen vuorovaikutuksesta. Samalla tutkimus haastaa pohtimaan, millaisena varhaiskasvatuksen päivälepotilanteen vuorovaikutus näyttäytyy. Varhaiskasvatuksen päivälepotilannetta on mahdollista tarkastella monenlaisista kehyksistä käsin. Tärkeää olisikin, että varhaiskasvatuksen opettajat olisivat tietoisia siitä, millä tavalla he varhaiskasvatuksen päivälepotilanteessa toimivat, ja miten he kohtaavat tilanteesa lapsia. Lisäksi tämän tutkimuksen perusteella varhaiskasvatuksen päivälepotilanteen pedagogiseen ulottuvuuteen olisi tarpeen kiinnittää huomiota
Nakertaako työn intensiivisyyden lisääntyminen työssä suoriutumista ja työn merkityksellisyyttä? : Vertaileva tutkimus eri ammattialoilla
No full textValtimojäykkyys ja hemodynamiikan säätely
No full textValtimojäykkyys on prosessi, jossa valtimon seinämän normaalisti joustava rakenne korvautuu jäykällä aineksella. Hemodynamiikka puolestaan on keskeinen lääketieteen tutkimuskohde, jossa tutkitaan verenkierron ja siihen liittyvien elinten toimintaa.
Tutkimuksemme tavoitteena oli vakioida tunnetut tärkeimmät valtimojäykkyyden riskitekijät ja tämän jälkeen selvittää, oliko näiden tekijöiden vaikutuksen eliminoinnin jälkeen havaittavissa valimojäykkyyteen liittyviä muutoksia hemodynamiikan säätelyssä. Vakioidut tärkeimmät valtimojäykyyden riskitekijät olivat korkea verenpaine, ikä ja painoindeksi sekä miessukupuoli.
Tutkimukseemme valikoitui 648 henkilöä rajattuamme haastatellen pois hemodynamiikkaan vaikuttavan lääkityksen omaavat tai merkittävän verisuoni- tai pääte-elintapahtuman kokeneet henkilöt. Valikoiduille vapaaehtoisille tutkittaville suoritettiin verenpainemittaukset, kallistuskoe hemodynaamiikan mittauksin sekä sarja laboratoriokokeita. Saaduista tuloksista koostettiin laskennallisesti keskeisiä sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaa kuvaavia suureita.
Laboratoriokokeissa havaittiin yksittäisiä eroja ryhmien välillä, mutta ei selkeää johdonmukaista eroa valtimojäykkyyden suhteen. Laskennalliset tekijät eivät selittäneet eroa vakioitujen ryhmien välillä. Verenpaineen mittauksissa havaittiin eroja mittaajasta riippuen: tutkimushoitajan mittaukset olivat vakioinnin mukaisia, kun lääkärin suorittaman verenpainemittauksen tuloksen arvo nousi valtimojäykkyyden kasvaessa. Jäykkäsuonisemmilla myös perifeerinen sormesta mitattu verenpaine oli korkeampi kuin niillä, joilla suurten suonten jäykkyys oli vähäisempää. Jäykempisuonisilla havaittiin lisäksi nopeampi syke ja pienempi sydämen lyönnin kertatilavuus.
Eri tutkimussarjojen jälkeen vakioitujen muuttujien taustalta ei löytynyt uusia merkittäviä altisteita tai riskitekijöitä valtimojäykkyydelle. Keskeinen havainto oli kuitenkin merkittävä yhteys valtimojäykkyyden ja valkotakkihypertension välillä. Vakioinnista riippumaton sormitason verenpaineen amplifikaatio jäykkäsuonisemmilla henkilöillä viittaa mahdolliseen rakenteen tai säätelyn muutokseen periferiassa jo tunnettujen keskeisen verenkierron muutosten lisäksi