47495 research outputs found
Sort by
The relevance of macroeconomic conditions on concurrent and subsequent alcohol use : results from two Northern Swedish cohorts
No full textUse of Antiasthmatic Drugs and the Risk of Type 1 Diabetes in Children: a Nationwide Case-Cohort Study
No full textAntibody Responses against Enterovirus Proteases are Potential Markers for an Acute Infection
No full textSosiodemografisten ominaisuuksien ja työhön liittyvien tekijöiden vaikutus ammatilliseen liikkuvuuteen Suomessa
No full textAmmatillinen liikkuvuus vaikuttaa työvoiman tehokkaaseen kohdentumiseen työmarkkinoilla ja on tärkeä työmarkkinoiden toimivuutta määrittävä tekijä. Etenkin työmarkkinoilla alati tapahtuviin muutoksiin sopeutumisen kannalta työvoiman ammatillinen liikkuvuus on keskeistä. Ammatillinen liikkuvuus vaikuttaa myös yksilön sosioekonomisen liikkuvuuden mahdollisuuksiin ja menestymiseen työmarkkinoilla. Tässä tutkielmassa päämielenkiintona on liikkuvuuden yksilönäkökulma. Tutkielmassa tarkastellaan, kuinka sosiodemografiset ominaisuudet ja työhön liittyvät tekijät vaikuttavat yksilön ammatilliseen liikkuvuuteen Suomessa. Lisäksi pyritään selvittämään, kuinka nämä tekijät vaikuttavat erityisesti nuorten ammatilliseen liikkuvuuteen. Nuorten on lähes poikkeuksetta havaittu liikkuvan ammatillisesti muita ikäryhmiä enemmän, mikä väistämättä vaikuttaa yleiskuvaan koko työmarkkinoiden ammatillisesta liikkuvuudesta. Tämän vuoksi on kiintoisaa tarkastella, mitkä tekijät vaikuttavat erityisesti nuorten ammatilliseen liikkuvuuteen. Tässä tutkielmassa näihin aiheisiin paneudutaan sekä kirjallisuuskatsauksen että empiiristen analyysien avulla.
Tutkielmassa luodaan katsaus keskeisiin ammatillisen liikkuvuuden teorioihin ja esitellään aiempaa tutkimusta aiheesta. Tutkielman empiirisessä osiossa aineistona käytetään Euroopan Unionin tulo- ja elinolotilastoa (EU-SILC) vuosilta 2004–2016. Tutkielmassa havainnollistetaan Suomen ammatillista liikkuvuutta useiden erilaisten kuvailevien tarkasteluiden avulla. Varsinaiset analyysit koostuvat kahdesta erilaisesta tarkastelusta. Ensimmäiseksi tarkastellaan sosiodemografisten ominaisuuksien ja työhön liittyvien tekijöiden vaikutusta ammatilliseen liikkuvuuteen Suomessa replikoiden Eurofoundin (2017) tutkimusta. Tällä tavoin Suomelle saatavat tulokset ovat verrattavissa Eurofoundin (2017) tutkimuksessa saatuihin tuloksiin. Toiseksi verrataan nuorten ammatillista liikkuvuutta keski-ikäisten ammatilliseen liikkuvuuteen ja tarkastellaan, eroavatko liikkuvuuteen vaikuttavat tekijät ikäryhmillä toisistaan. Empiiriset analyysit tehdään käyttäen multinomiaalisia logit -malleja.
Saadut tulokset osoittavat, että ammatilliseen liikkuvuuteen vaikuttavat tekijät ovat Suomessa pitkälti linjassa muiden Euroopan maiden tulosten kanssa. Sekä sukupuolen että kotitalouden pienten lasten negatiiviset työllisyysvaikutukset koskettavat kaikissa maissa naisia miehiä enemmän. Työllisyyden sisällä liikkuvuuden havaitaan Suomessa muiden Euroopan maiden tapaan vähenevän iän myötä. Koulutuksen vaikutus liikkuvuuteen on puolestaan vaihtelevampi Suomessa kuin muissa Euroopan maissa. Sekä osa-aikatyön että määräaikaisen sopimuksen havaitaan lisäävän todennäköisyyttä työn menetykselle maasta riippumatta. Määräaikaisen sopimuksen osalta vaikutukset liikkuvuuden eri muotoihin ovat samansuuntaisia kaikissa maissa. Osa-aikatyö sen sijaan vähentää Suomessa alaspäin tapahtuvan ammatillisen liikkuvuuden todennäköisyyttä, kun vaikutus on muissa Euroopan maissa päinvastainen. Nuorilla ja keski-ikäisillä ei puolestaan havaita suuria eroavaisuuksia liikkuvuuteen vaikuttavissa tekijöissä. Etenkään työllisyyden sisällä liikkuvuuteen vaikuttavat tekijät eivät näytä eroavan ikäryhmillä toisistaan. Eniten eroavaisuuksia ryhmien välillä havaitaan olevan eri ammateista ei-työllisyyteen tapahtuvaan liikkuvuuteen vaikuttavissa tekijöissä. Nuorten korkeampi ammatillinen liikkuvuus näyttää siten johtuvan itse iän kausaalisesta vaikutuksesta, kuten aihetta käsittelevät teoriat olettavat
Vuokratyöntekijöiden sitouttaminen henkilöstöpalveluyrityksessä
No full textTämän kandidaatin tutkielman tarkoitus on tutkia sitä, millä tavoin henkilöstöpalvelualalla toimiva yritys pystyy luomaan sitoutuneisuutta vuokratyöntekijöissä. Vuokratyöntekijöiden ollessa sitoutuneita he eivät koe tarvetta vaihtaa työpaikkaa, ovat vähemmän poissa ja saavat aikaan parempia tuloksia.
Henkilöstöpalveluyrityksen, käyttäjäyrityksen ja vuokratyöntekijän välillä vallitsee mielenkiintoinen asetelma, jossa jotkin työnantajan velvollisuudet ja oikeudet kuuluvat henkilöstöpalveluyritykselle ja jotkin käyttäjäyritykselle. Henkilöstöpalveluyritys ei kykene juurikaan vaikuttamaan itse työn sisältöön, joten heidän keinonsa sitoutumisen ja työhyvinvoinnin luomiseen ovat rajalliset. Tämän vuoksi on syytä tutkia henkilöstöpalveluyrityksiä omana aiheenaan.
Tutkimuksessa tarkastellaan ensin sitoutumista käsitteenä käyttäen lähtökohtana Meyer ja Allenin (1991) teoriaa, joka jakaa sitoutumisen kolmeen ulottuvuuteen: affektiivinen, normatiivinen ja jatkuvuussitoutuminen. Vuokratyöhön sitoutuminen liitetään sen eri kohteiden kautta. Sitoutumisen kohteita ovat organisaatio, tiimi, työtehtävät, oma ura ja ammatti. Teorialähtöisen sisällönanalyysin pohjana toimivat nämä sitoutumisen ulottuvuudet.
Tutkielman empiirinen aineisto koostuu kolmen hotelli-, ravintola- ja catering-alalla operoivan henkilöstökonsultin haastattelusta. Teemahaastattelujen pohjalta tehdyn sisällönanalyysin tuloksena tutkielmassa listataan keinoja, joita sekä haastattelujen, että kirjallisuuden pohjalta voitiin nostaa esille. Haastattelut on toteutettu puolistruktuoituina teemahaastatteluina ja analysoitu käyttäen teorialähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tuloksista voidaan nostaa esille tärkeänä seikkana työntekijöiden osaamisen ja työn vaatimusten tunteminen, jotta vuokratyöntekijät saadaan sijoitettua heille parhaiten sopiviin työtehtäviin. Toisena esille nousi työntekijöiden yhteen tuominen, joskin tämä vaati odotettua vähemmän toimenpiteitä henkilöstöpalveluyritykseltä itseltään. Erityisesti HoReCa-alaan liittyvä kolmas seikka oli koko toimialan asenteiden muokkaaminen paremmiksi, sekä itse työtä, että yleisesti vuokratyötä kohtaan. Tutkielman tuloksissa pohditaan myös sitä, ketkä vuokratyötä oikeastaan tekevät, ainakin sen omien rajanvetojen puitteissa. HoReCa-alan vuokratyöntekijöistä on tunnistettavissa ainakin kolme selkeää työntekijäsegmenttiä: liksailijat, urailijat ja surffailijat.
Tämä tutkimus toimii johdatuksena henkilöstövuokraustoiminnan käytäntöjen tuntemiseen. Tutkimus nostaa esille nimenomaan vuokratyöntekijän ja henkilöstöpalveluyrityksen keskinäisen suhteen erityispiirteitä ja voi toimia esimerkiksi esitutkimuksena laajemmalle kvantitatiiviselle tutkimukselle vuokratyöntekijöiden sitouttamiseen liittyen
Puun ja kuoren välissä? Institutionaalisten logiikoiden moninaisuus tapahtumaturvallisuuden hybridisessä asetelmassa
No full textTämän pro gradun tarkoitus on lisätä ymmärrystä institutionaalisista logiikoista ja niiden moninaisuudesta hybridisessä kontekstissa. Tutkimusongelmaa lähestytään käyttämällä empiirisenä kohteena tapahtumaturvallisuuden monitoimijaista asetelmaa, jossa viranomaiset, kaupunki ja yksityisen sektorin toimijat pyrkivät yhteiseen lopputulokseen: turvalliseen ja taloudellisesti kannattavaan yleisötapahtumaan. Empiirinen aineisto on kerätty haastattelemalla tapahtumajärjestämisen ja -turvallisuuden ammattilaisia eri sektoreilta. Aineistonkeruun tarkoituksena on ollut muodostaa kattava kuva toimijaverkostosta ja niistä institutionaalisiin logiikoihin liittyvistä ilmiöistä, joita tapahtumaturvallisuuden alalla tunnistetaan.
Institutionaalisten logiikoiden ja niiden moninaisuuden hahmottamiseksi käytetään teoreettista viitekehystä, joka pohjautuu hybridihallinnan ja instituutioiden tutkimukseen. Varsinaiset institutionaaliset logiikat on pyritty tunnistamaan ja sanoittamaan aineistolähtöisesti tutkimuksen tekijän toimesta, kun taas logiikoiden moninaisuuden tunnistamiseksi on käytetty Besharovin & Smithin (2014) nelikenttää moninaisuuden ilmenemistyypeistä. Ilmiöitä on pyritty tutkimaan analyysin eri tasoilla, joiden määrittely perustuu niin ikään hybridihallinnan aiempaan tutkimukseen.
Tulokset on luokiteltu kolmeen osaan: tunnistetut logiikat, logiikoiden moninaisuuden ilmenemistyypit ja logiikoiden moninaisuus analyysin eri tasoilla. Tapahtumaturvallisuuden kokonaisuudessa tunnistetaan vaikuttavan neljä institutionaalista logiikkaa: voitontavoittelun logiikka, julkisen talouden kestävyyden logiikka, yhteiskunnallinen turvallisuustyön vaikuttavuuden logiikka ja yhteisöllisyyden logiikka. Näiden logiikoiden moninaisuus voi ilmentyä synergiana, konfliktina, kilpailuna tai yhden logiikan dominointina. Moninaisuus näyttäytyy kolmella analyysin tasolla, joista jokaisella nousee esiin eri vaatimus moninaisuuden hallinnalle: Mikrotasolla logiikoiden moninaisuus näyttäisi edellyttävän organisaatiolta ennen kaikkea tilivelvollisuuden moninaisuuden hallintaa, mesotasolla logiikoiden moninaisuudesta seuraa vaatimus verkoston toimijoiden väliselle luottamukselle. Makrotasolla esiin nousee, että toimialan kehittäminen edellyttää yhtenäisiä toimintatapoja yli institutionaalisten rajojen.
Tutkimuksen perusteella institutionaalisten logiikoiden ja niiden moninaisuuden ymmärtämiseksi tulee kiinnittää tähänastista tutkimusta enemmän huomiota logiikoiden väliseen positiiviseen yhteisvaikutukseen eli asetelmaan, jossa logiikat tukevat ja jopa tarvitsevat toisiaan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Logiikoiden moninaisuuden ymmärtämiseksi niiden ilmentymistä tulee tarkastella samanaikaisesti analyysin eri tasoilla ja eri tasoilla ilmenevien moninaisuuksien suhdetta toisiinsa. Jatkotutkimuksen haasteeksi jää institutionaalisten logiikoiden moninaisuuden hallinnan ja johtamiskeinojen ymmärtäminen analyysin eri tasoilla. Turvallisuuskontekstissa keskustelua olisi mielenkiintoista jatkaa pohtimalla institutionaalisesta näkökulmasta sitä, missä määrin yhteiskunnallinen turvallisuuskeskustelu ja maailmalla tapahtuneet väkivaltateot vaikuttavat toimialan ja yksittäisten verkostojen toimintatapoihin
Oppilaan fyysinen rajoittaminen alakoulussa: Opettajien kokemuksia rajoittamisesta
No full textTässä tutkimuksessa tarkasteltiin oppilaan fyysistä rajoittamista alakoulussa. Aiheeseen tartuttiin mediassa vallalla olleiden uutisointien vuoksi, joissa lapsen koskeminen ja opettajien käyttämät kurinpitokeinot olivat olleet esillä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa opettajien kokemuksia ja tietämystä fyysisestä rajoittamisesta. Mielenkiinnon kohteena oli tarkastella sitä, millaisia ovat todellisuudessa opettajan lain sallimat ja fyysisen koskemattomuuden rikkovat puuttumisen keinot oppilaan haastavan käytöksen hallitsemiseksi. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä ja tietämystä fyysisestä rajoittamisesta ja sen käyttämisestä muuttuvalla koulutuksen ja kasvatuksen kentällä.
Tutkimus noudatti kvalitatiivista käytäntöä ja kartoitti tutkittavaa ilmiötä opettajien kokemuksien perusteel-la. Tutkimusaineisto kerättiin kolmesta Pirkanmaalla sijaitsevasta alakoulusta teemahaastattelumenetelmää hyödyntämällä. Tutkimukseen osallistui 17 opetushenkilökunnan jäsentä ja heitä haastateltiin ryhmähaastatteluilla, joissa jokaisessa toimi tukena teemahaastattelurunko. Haastatteluun osallistumisen edellytyksenä oli opettajan kelpoisuus. Haastattelut toteutettiin loppuvuodesta 2019. Tutkimuksessa tutkittiin fyysisen rajoittamisen tilanteiden luonnetta, siihen johtaneita syitä, ennaltaehkäiseviä keinoja, opettajien tunteita sekä vanhempien ja moniammatillisen yhteistyöryhmän merkityksiä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin opettajien tietämystä fyysisen rajoittamisen periaatteista ja säädöksistä sekä heidän saamaansa koulutusta ja ohjeistusta rajoittamisesta. Tutkimus noudatti tieteellisen tutkimuksen eettisiä periaatteita turvaten haastateltujen anonymiteettisuojan.
Opettajat pohtivat fyysisen rajoittamisen olevan toimenpide, jota käytetään silloin, kun muut keinot eivät toimi. He kertoivat ryhtyvänsä rajoittamiseen estääkseen oppilasta satuttamasta itseään tai muita. Opettajat tunnistivat rajoittamisen kohdentuvan yleensä erityisen tuen ja alkuopetuksen oppilaisiin. Opettajat kokivat keinot ikävinä, mutta toisinaan pakollisina. Oppilaan haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisynä korostettiin oppilaantuntemusta. Fyysisen rajoittamisen käyttäminen aiheutti opettajissa negatiivisia tunteita kuten epätietoisuutta ja pelkoa. Fyysinen rajoittaminen oli käsitteenä hankalasti ymmärrettävä eikä selvää eroa rajoittami-sen, ohjaamisen ja rauhoittamisen välille osattu asettaa. Opettajat pitivät toimenpiteiden ohjeistuksia hankalina ja epäselvinä, eikä yksiselitteisiä, tiivistettyjä tai harjoiteltuja toimintamalleja tai -ohjeita juurikaan ollut. Opettajista noin puolet olivat saaneet koulutusta fyysiseen rajoittamiseen liittyen, mutta koulutusta ei ollut ollut tarjolla kaikille halukkaille. Lisäksi opettajat linjasivat opettajankoulutuksen antavan liian vähän työkaluja haastavan oppilaan kohtaamiseen. Opettajat korostivat tutkimuksessa vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä ja dokumentoinnin tärkeyttä. Myös moniammatillinen apu koettiin tärkeänä, mutta toisaalta osin riittä-mättömänä ja byrokraattisena. Fyysisen rajoittamisen tilanteen jälkipuinnissa korostuivat keskustelut sekä rajoitetun oppilaan että muun luokan kanssa.
Tulosten perusteella fyysisestä rajoittamisesta tarvitaan lisää koulutusta sekä toimintaohjeiden tiivistämis-tä ja kertaamista. Fyysistä rajoittamista vaativien haastavien tilanteiden nopeasti syttyvän luonteen vuoksi opettajat tarvitsisivat harjoiteltuja toimintamalleja avukseen. Jatkossa olisi tärkeää keskittyä opettajankoulutuksen ja turvallisen oppimis- ja työympäristön kehittämiseen sekä tietoisuuden lisäämiseen. Tutkimuksen avulla saadaan lisää tietämystä aiheesta, jota on aiemmin tutkittu vähän. Tämä tutkimus antaa näkökulman fyysisen rajoittamisen ilmiöstä ja sen taustoista. Tutkimusta voidaan hyödyntää käytännön työn apuna
”Vragu my skažem: ʼNašej Rodiny ne tron', a to otkroem sokrušitel'nyj ogon’! ʼ” : Patriotičeskie i propagandistskie massovye pesni v 1930-h godov v SSSR. Neuvostoliiton 1930-luvun isänmaalliset ja propagandistiset laulut
No full textPropaganda on ollut osa neuvostoihmisten elämää jo Neuvostoliiton perustamisesta lähtien. Yksi 1930-luvun propagandan monista esiintymismuodoista olivat koko kansalle suunnatut laulut. Bolsevikit pyrkivät välittämään tärkeitä arvojaan, kuten isänmaallisuutta näiden koko kansan tuntemien laulujen avulla. Tutkielmassa tarkastellaan, miten isänmaallisuus ilmenee kyseisissä lauluissa synnyinmaan, tulevan sodan, meidän ja muiden mallien kautta sekä mitä propagandan keinoja lauluissa käytettiin.
Tutkimusmateriaali koostuu kahdeksasta 1930-luvulla julkaisusta laulusta. Laulut pyrittiin valitsemaan siten, että ne edustaisivat mahdollisimman laajasti 1930-luvun Neuvostoliitossa julkaistuja lauluja ja joukossa onkin niin lastenlauluja, marssilauluja kuin elokuvissa esitettyjä lauluja. Tutkimusongelmaa lähestytään kirjallisuuden tutkimuksen näkökulmasta. Tutkielman tärkeimmät teoreettiset työkalut ovat uushistorismi, joka luo tutkielmalle teoreettisen viitekehyksen sekä diskurssianalyysi, jota on käytetty konkreettisena tutkimusmenetelmä. Lisäksi apuna on käytetty tutkimuksen kannalta olennaisia käsitteitä, kuten propagandaa, isänmaallisuutta sekä edellä mainittuja isänmaallisia malleja.
Tutkimuksessa ilmeni, että tärkeimpiä propagandan keinoja ovat isänmaalliset mallit yhdistettyinä muihin keinoihin, kuten toistoon, sanavalintoihin ja tunteisiin vetoamiseen. Kyseisistä malleista äitiyteen yhdistyvää synnyinmaata kuvattiin maailman parhaana maana, joka yksilön tuli aina asettaa etusijalle. Meitä kuvattiin neuvostokansan yhteisönä, jonka kaikki jäsenet toimivat oman synnyinmaansa parhaaksi. Muut puolestaan olivat tuntemattomia ihmisiä, jotka asuivat muualla kuin ”meidän maassamme”. Mikäli nämä muut ihmiset pyrkivät ylittämään Neuvostoliiton rajan, heitä alettiin kuvata vihollisina. Tulevaa sotaa kuvattiin tapahtumana, jossa jokaisen väistämätön velvollisuus oli puolustaa synnyinmaansa vapautta ja rauhaa. Sekä puna-armeija että koko neuvostokansa olivat valmiita voittoisaan sotaan.
Sekä lauluissa esiintyvät isänmaalliset mallit että propagandan keinot osoittavat, että bolševikit halusivat vahvistaa neuvostokansan isänmaanrakkautta, luoda uhkakuvia muista maista ja arkipäiväistää mahdollista tulevaa sodasta. Laulut kuvastavat 1930-luvun Neuvostoliiton todellisuutta, sillä yhteiskunnan tapahtumat heijastuvat myös lauluihin. Koko kansan tuntemissa lauluissa näkyy myös selvästi kyseisen ajan neuvostokansalaisia ympäröivä totalitaarinen ideologia