47495 research outputs found
Sort by
Sairaalan sähkönjakelun jatkuvuudenhallinta yli kolmen tunnin sähkönjakelun häiriötilanteessa
No full textNuorten leskien selviytyminen
No full textTämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kuvata nuorten leskien selviytymistä puolison kuoleman jälkeen. Tutkielman tavoitteena oli tuottaa tietoa nuorten leskien selviytymisestä puolison kuoleman jälkeen, jotta nuoria leskiä voitaisiin tukea paremmin ja auttaa heitä selviytymään elämänmuutoksestaan.
Tämä pro gradu -tutkielma on osa laajempaa Tampereen yliopistossa tehtävää surututkimus -hanketta. Tutkimusaineisto kerättiin e-lomakkeella Suomen nuoret lesket ry:n suljetulla keskustelupalstalla Facebookissa. Lisäksi tiedotetta tutkimuksesta jaettiin yhdistyksen internetsivuilla ja jäsentiedotteessa. Aineiston keruu alkoi elokuussa 2018. Kyselyyn vastaajat ovat nuorena puolisonsa menettäneitä henkilöitä. Heitä oli vastannut kyselyyn 114, kun tutkija sai aineiston. E-lomake koostui seitsemästä avoimesta kysymyksestä, sekä taustamuuttujia kartoittavista kysymyksistä. Tähän tutkimukseen otettiin analysoitavaksi yksi avoin kysymys ja joitakin aiheen kannalta oleellisia taustamuuttujia. Avoimen kysymyksen vastaukset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin ja taustamuuttujia koskevat kysymykset SPSS Statistics -tilasto-ohjelmalla.
Nuorten leskien puolison kuolemasta selviytymistä edisti omalta lähipiiriltä saatu merkityksellinen tuki ja tuen antaminen, vertaisilta saatu vahvistava tuki, ammattilaisilta saatu asiantunteva tuki sekä muilta tahoilta saatu kannatteleva tuki. Lisäksi selviytymistä edisti kokemus yhteydestä kuolleeseen puolisoon, puolison kuoleman kohtaaminen, oman suruprosessin läpikäyminen, aktiivisena pysyminen sekä positiivinen elämänasenne.
Nuorten leskien selviytymiseen vaikuttavat tekijät olivat hyvin monipuolisia ja yksilöllisiä. Tietyt tekijät auttoivat toisia leskiä selviytymään, kun taas päinvastaiset tekijät toisia. Osa leskistä kertoi esimerkiksi, että mahdollisuus jäädä asumaan vanhaan kotiin auttoi heitä selviytymään puolison kuolemasta, kun taas toisia auttoi se, että he muuttivat uuteen kotiin tai vaihtoivat jopa paikkakuntaa. Tämä kertoo kunkin yksilöllisistä tavoista käsitellä ja selviytyä tapahtuneesta. Tutkimuksen tulosten perusteella keskeistä leskien selviytymisessä oli tuen saaminen. Erityisesti omalta lähipiiriltä, kuten omilta lapsilta ja ystäviltä sekä vertaisilta saatu tuki nousi aineistosta esiin. Tutkimuksen tuloksissa on nähtävillä myös se, kuinka tietyt tekijät auttoivat leskiä selviytymään heti alkuvaiheessa puolison kuoltua, kun taas tietyt tekijät hieman myöhemmin, kun aikaa puolison kuolemasta oli kulunut enemmän
Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen vahinkojen vakavuusluokan mallintaminen zero-inflated- ja zero-altered-menetelmillä
No full textTyötapaturma- ja ammattitautivakuutus on lähes kaikille yrityksille lakisääteisesti otettava vakuutus työntekijöille. Suomessa sattuu noin 130 000 työtapaturmaa ja ammattitautia vuosittain. Se on monelle paljon työllistävälle yritykselle isoimpia vakuutuksia maksutasoltaan. Tutkielmassa tutustutaan, miten työ- ja työmatkatapaturmien vahinkojen vakavuutta pystytään mallintamaan, kun selittävänä muuttujana on ammattiluokka. Lisäksi tutkitaan, onko toimialaluokkien välillä eroja mallintamisen lopputuloksessa. Menetelmiksi valittiin nolla-arvoja huomioon ottavat zero-inflated ja zero-altered-menetelmät, koska selitettävä diskreettimuuttuja sisälsi paljon nollaarvoja. Yhtenä tutkimuksen tarkastelun kohteena oli myös, onko eri menetelmien antamissa tuloksissa eroja. Tutkielmassa käytetään aineistona Tapaturmavakuutuskeskukselta saatua aineistoa, jossa on kaikki Suomessa vuosina 2016 - 2017 sattuneet työ- ja työmatkatapaturmat.
Tämän aineiston kohdalla eri nolla-arvoja huomioon ottavilla menetelmillä oli eroavaisuuksia niiden antamissa lopputuloksissa. Tutkielmassa havaittiin menetelmien zero-inflated Poisson ja zero-altered Poisson antavat lähes samanlaiset tulokset. Zero-inflated negatiivinen binomi ja zero-altered negatiivinen binomi-menetelmät antoivat myös keskenään lähes samanlaiset tulokset, mutta nämä erosivat merkitsevästi zero-inflated Poisson ja zero-altered Poisson-menetelmillä saaduista tuloksista. Tarkempi tarkastelu tutkielmassa tehtiin zero-inflated negatiivinen binomimenetelmällä. Tutkielmassa tehty malli antoi ammattiluokkien välille tilastollisesti merkitseviä eroja tapaturman vakavuuden todennäköisyyksille. Malli ei huomioinut tapaturman todennäköisyyttä kussakin ammattiluokassa, vaan ainoastaan eroja niiden välillä, kun tapaturma on jo sattunut. Toimialaluokkien tarkastelu toteutetaan jaettuina aineistoina, koska usein toimialassa ammattiluokat painottuvat tiettyihin luokkiin. Toimialaluokkien välillä havaittiin olevan eroavaisuuksia
Työhyvinvoinnin käsite työhyvinvointia ohjaavissa koulutuksissa
No full textTutkielmassani tarkastelen millä tavoin työhyvinvoinnin käsite ymmärretään ja tuodaan esille työhyvinvointia ohjaavissa koulutuskuvauksissa. Analysoin työhyvinvointia ohjaavien koulutusten sisältöä sekä vastaan aineistoni kautta siihen, miten työhyvinvointi näissä koulutuskuvauksissa ymmärretään ja miten se näyttäytyy aikaisempaan tutkimukseen ja käsitykseen verrattuna. Laajempana tavoitteenani on ottaa huomioon ja verrata miten aineistossa esiin tullut tapa ymmärtää työhyvinvointi tukee yksilön työhyvinvointia. Tutkimuskysymykseni on, Miten työhyvinvointi ymmärretään työhyvinvointikoulutuksia markkinoivien yritysten koulutuskuvauksissa?
Tieteellisessä kirjallisuudessa ja arki keskusteluissa työhyvinvoinnista puhutaan usein monin eri tavoin ja käsittein. Tutkielmassani kerron miten muutokset työssä ja työntekijyydessä ovat rakentaneet käsityksiä työhyvinvoinnista ja kuinka näiden kautta työhyvinvoinnin ymmärtämisen tueksi on syntynyt sitä tukevia lähikäsitteitä. Työhyvinvoinnin määritelmää lähestyn lähikäsitteiden, kuten työtyytyväisyyden ja työnlaadun näkökulmasta. Työhyvinvoinnin laajempaa käsitettä tarkastelen puolestaan Pertti Laineen (2013) teoreettisesta näkökulmasta, jossa otetaan huomioon yksilötaso, organisaatiotaso ja yhteiskunnallinen taso. Tutkielmassani tosin keskityn näistä kahteen ensimmäiseen.
Aineistoni koostuu viidestä eri työhyvinvointia ohjaavasta nettisivusta. Tutkimusmenetelmänä käytän sisällönanalyysin aineistolähtöistä lähestymistapaa, jonka avulla voin tarkastella aineistoani ilman etukäteen annettuja tai ohjaavia asettamuksia. Aineistossa ilmenee selkeästi kolme tekijää, jotka nähdään työhyvinvoinnin ohjaavien koulutuskuvausten myötä olennaiseksi työhyvinvoinnissa. Nämä kolme tekijää ovat esimiehet, organisaation tuloksellisuus ja työntekijät niin ryhmänä kuin yksilöinä. Aineistosta syntyneet tekijät tukevat osittain kirjallisuudessa esiintynyttä käsitystä työhyvinvoinnista.
Tutkielmani esittää tuoreen käsityksen siitä, miten työhyvinvointia määritellään organisaatioille markkinoiduissa työhyvinvointia ohjaavissa koulutuskuvauksissa. Ja kuinka koulutuskuvauksista on havaittavissa vahva tuloksellisuuden näkökulma
Tamperelaisten kuudesluokkalaisten kirjastonkäyttö
No full textTämä tutkimus käsittelee tamperelaisten kuudesluokkalaisten kirjastonkäyttöä. Aihe kiinnosti minua, sillä lasten ja nuorten lukemisharrastuksen vähenemisestä on yleisesti oltu huolissaan. Tutkimuksessa on käytetty tutkimusmenetelmänä kyselytutkimusta. Tutkimus teetettiin yhden tamperelaiskoulun kahdelle kuudennelle luokalle siten, että toisen luokan kyselyn teetti luokan oma opettaja, toisen teetin itse. Kyselyllä pyrittiin selvittämään, miten usein tamperelaiset kuudesluokkalaiset kirjastoa käyttävät ja mihin tarkoitukseen. Lisäksi pyrittiin selvittämään, millaista aineistoa kuudesluokkalaiset kirjastosta lainaavat.
Tutkimukseen vastanneista 25 oli tyttöjä ja 22 poikia. Tutkimuksen tulosten mukaan tamperelaiset kuudesluokkalaiset lukevat yhä kirjoja, etenkin tytöt vastasivat lainaavansa kirjastosta eniten kaunokirjoja ja pojistakin näin teki hieman yli puolet. Lisäksi mainittavasti lainattiin tietokirjoja sekä lehtiä ja sarjakuvia. Tamperelaiset kuudesluokkalaiset viihtyivät kirjastossa hyvin, sillä monelle se oli myös ajanviettopaikka. Suurin osa käytti silti kirjastoa hyvin perinteisesti aineiston lainaamiseen ja tiedon etsimiseen. Monet kävivät kirjastossa yhdessä ystäviensä kanssa, tytöistä moni myös yksin. Kirjastossa käyminen ei siis ole kuudesluokkalaisilla tytöillä kiinni välttämättä siitä, käyvätkö kaverit kirjastossa, jos lukuharrastus on mieluinen. Kirjastoa kuudesluokkalaiset pitivät lähes jokainen mukavana paikkana viettää aikaa, vain hyvin harva oli toista mieltä asiasta. Myös henkilökunnalta oli tutkimuksen mukaan helppo kysyä neuvoa