47495 research outputs found
Sort by
Helsingin pörssin osinkoaristokraattien osingonjako: Case Huhtamäki Oyj ja Elecster Oyj
No full textVuonna 2019 Suomessa oli yli 800 000 kotimaista yksityissijoittajaa. Näin ollen myös osingot koskettavat useita suomalaisia, ja joillekin osinkojen merkitys oman talouden kannalta saattaa olla merkittävä. Vuodesta 2020 lähtien yksityishenkilöille annetaan mahdollisuus osakesäästötiliin, joka antaa suoran verohyödyn verrattuna perinteiseen tapaan osakesäästää. Näin ollen voidaan olettaa, ettei suomalaisten kiinnostus osakesijoittamiseen ainakaan lähitulevaisuudessa ole laskussa, päinvastoin. Yhtiöiden osingonjaon ymmärtäminen on tärkeää niin yksityishenkilöiden, mutta myös akateemisesta näkökulmasta. Yhtiöiden osingonjakoa ja osingonjaon taustalla vaikuttavia asioita on tutkittu jo pitkään, mutta mitään kaikenkattavaa teoriaa tai mallia ei olla pystytty rakentamaan. Aiemmat tutkimustulokset ovat myös tietyiltä osin keskenään ristiriidassa.
Tämän tutkielman tarkoituksena on saada mahdollisimman tarkka ja syvällinen ymmärrys Helsingin pörssin osinkoaristokraattien osingonjakokäyttäytymisestä. Osinkoaristokraatit ovat yhtiöitä, jotka ovat kasvattaneet osinkojaan vähintään kymmenenä peräkkäisenä vuonna. Koska kaikenkattavaa teoriaa tai mallia osingonjakoon liittyen ei olla pystytty rakentamaan, hyödynnetään tässä tutkielmassa teorian koostamiseksi aiemmin tehtyjä merkittävimpiä tutkimuksia. Tutkielma pyrkii saamaan mahdollisimman syvällisen käsityksen siitä, millaista osingonjakoa Helsingin pörssin osinkoaristokraatit ovat harjoittaneet ja toisaalta mihin tekijöihin osingonjako vaikuttaisi pohjautuvan eniten ja kuinka hyvin nämä yhtiöt noudattavat omaa osinkopolitiikkaansa. Samalla tutkielma pyrkii nostamaan esille uusia näkökulmia jatkotutkimusmahdollisuuksille, mikä mahdollisesti edesauttaisi osingonjaolle perustuvien mallien rakentamista tulevaisuudessa.
Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena case-tutkimuksena julkisesti saatavilla olevaa dataa hyödyntäen. Molempien case -yhtiöiden (Huhtamäki Oyj ja Elecster Oyj) osalta hyödynnettiin lähinnä yhtiöiden tilinpäätöstietoja ja vuosikertomuksia aikaväliltä 2002 - 2018. Kerätty data on pitkälti numeerista ja analysoinnissa on hyödynnetty tunnuslukuanalyysia. Tämän lisäksi analyysissa on keskitytty lukujen vuosikohtaisiin muutosprosentteihin.
Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että kohdeyhtiöiden osingonjako on ollut tutkimusaikajakson alussa hyvinkin erilaista, mutta viimeisimpien kymmenen vuoden aikana muuttunut yhdenmukaisemmaksi, joskin eroavaisuuksia on edelleen havaittavissa. Viimeisimpien kymmenen vuoden aikana yhtiöiden osingonjakoa voidaan kuvailla kohtuullisen johdonmukaiseksi, tasaisesti kasvavaksi ja tietyllä tapaa ennalta arvattavaksi. Kertyneiden voittovarojen muutoksella vaikuttaisi olevan yhteys Huhtamäki Oyj:n osingonjakoon läpi koko tutkimusaikajakson. Elecster Oyj:n osalta tilikauden tulos nousi erityisesti tutkimusaikajakson ensimmäisinä vuosina vahvimmaksi tekijäksi, mutta kertyneiden voittovarojen merkitys kasvoi aikajakson lopussa. Huhtamäki Oyj:llä omistajakuntien muutoksilla saattaa olla jonkinlainen yhteys osinkojen muutoksiin. Molempien yhtiöiden osalta pääomarakenteen muutokset vaikuttaisivat heijastuneen ainakin osiltaan osingonjakoon. Huhtamäki Oyj näyttäisi noudattavan kohtuullisen hyvin määrittelemäänsä osinkopolitiikkaa. Elecster Oyj:n osalta raportoitua osinkopolitiikkaa ei löytynyt. Molemmat yhtiöt vaikuttaisivat lukujen perusteella siirtyneen noudattamaan tavoitteellisen osingonjakosuhteen osinkopolitiikkaa. Koska tämän tutkielman tulokset pohjautuvat ainoastaan kahteen yhtiöön, eivät tutkimustulokset ole yleistettävissä. Näin ollen laajemmalla aineistolla tehty kvantitatiivinen tutkimus osinkoaristokraattien osingonjaosta olisi varteenotettava jatkotutkimusmahdollisuus
Sisäilman laadun heikkenemisen ehkäiseminen data-analytiikan menetelmin
No full textSisäilman laadun heikkeneminen on ollut ongelma siitä asti, kun ihmiset ovat eläneet sisätiloissa. Sisäilma saastuu erilaisista yhdisteistä, kuten orgaanisista yhdisteistä, pienhiukkasista ja liiallisesta kosteudesta. Sisäilman saastuminen johtaa ihmisten hyvinvoinnin heikkenemiseen, opiskelun tai työnteon tehokkuuden heikkenemiseen ja näiden kautta taloudellisiin tappioihin. Rakennuksia joudutaan purkamaan tai korjaamaan liian usein, mikä maksaa valtiolle turhaa rahaa. Ilmastointilaitteita käytetään joko liikaa tai liian vähän, jolloin energiankulutus kasvaa. Nämä ongelmat voitaisiin ehkäistä seuraamalla ja kehittämällä ilmanlaatua.
Aluksi täytyy mitata pienhiukkasten konsentraatioita ja havainnoimalla sisäilmaa. Mittareista tulee paljon ja erilaista dataa, eli big dataa. Dataa täytyy analysoida, jotta saadaan tietoa sisäilman tilasta. Analyysin tekemiseen on useita työkaluja, kuten koneoppisen avulla luotavat ennustavat mallit. Näiden mallien avulla ilmanvaihtojärjestelmät voidaan ohjata optimaaliseen suorittamiseen, jolloin säästyy energiaa, terveyttä ja rahaa.
Tutkittua analytiikkaa ilmanlaadun kontekstissa voidaan esittää kuusiportainen prosessi tiedon hankintaan. Ensin tunnistetaan tietotarpeet, jonka jälkeen mitataan dataa, jota sittemmin analysoidaan. Sen jälkeen arvioidaan prosessia ja tuloksia, jotta saadaan tarkkaa tietoa, jota voidaan käyttää päätöksenteon tukena. Tutkimustuloksia voidaan soveltaa esimerkiksi kunnan palveluissa tai yrityksen liiketoiminnassa
Matkustajalentoyhtiöiden polttoaineen hintasuojaus ja sen vaikutus osakkeen arvoon: Empiirinen tutkimus APT-mallilla
No full textTässä tutkielmassa tarkastellaan polttoaineen hintariskiltä suojautumisen vaikutuksia matkustajalentoyhtiöiden osakkeiden hinnanmuutoksiin käyttäen päivädataa vuosien 2013 ja 2019 toiselta sekä kolmannelta neljännekseltä. Ensin käydään läpi käsitteitä liittyen hintasuojaamiseen ja johdannaisiin, niihin liittyvään talous- ja rahoitusteoriaan sekä perustellaan, minkä takia tutkittavien muuttujien välillä ylipäätään tulisi olla yhteisvaihtelua ja teoriassa kausaalisuhde. Tutkitaan, johtaako tulevaisuuden polttoainekulutuksesta suuremman osuuden hintasuojaaminen pienempään osakkeen hinnanvaihteluun itse polttoaineen markkinahinnan vaihdellessa.
Pienimmän neliösumman menetelmällä (PNS/OLS) määritellään regressiosta Yhdysvaltain kuuden suurimman lentoyhtiön osakkeen hinnan yhteisvaihteluita suhteessa markkinaindeksiin (S&P 500) ja lentokerosiinin markkinahintaan (U.S. Gulf Coast Standard). Tämän jälkeen verrataan saatuja kertoimia toisiinsa uudella regressiolla, jolla löydetään polttoaineenkulutuksen hintasuojaus-asteen nousulle yhteys lentokerosiinin markkinahinnan muutosten laskevaan vaikutukseen osakkeen hintaan. Huomataan myös tämän vaikutuksen olevan suurempi korkeamman polttoaineen markkinahinnan aikana. Samalla todetaan yhtiön markkinabetan ja lentokerosiinin betan muuttuvan yhtäaikaisesti osakkeiden välillä. Tutkielman lopuksi päätellään, että pääomamarkkinoilla todella huomioidaan aktiivinen hintasuojausstrategia, mutta arvioidaan myös kriittisesti käytettyjen tutkimusmetodien ongelmakohtia sekä rajoitteita
Älykkyyden ja persoonallisuuden yhteydet johtajattomassa ryhmäkeskustelussa suoriutumiseen
No full textTämän pro gradu -tutkielman päätavoitteena oli saada tietoa siitä, onko henkilöarviointimenetelmänä hyödynnetty johtajaton ryhmäkeskustelu korvattavissa yksilöpsykologisilla menetelmillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin yksilöpsykologisten ominaisuuksien – kielellis-loogisen älykkyyden, sekä ekstroversiota ja neuroottisuutta kuvaavien persoonallisuuden ominaisuuksien – yhteyksiä yksilön suoriutumiseen johtajattomassa ryhmäkeskustelussa. Suorien yhteyksien lisäksi tutkittiin, moderoiko kielellis-looginen älykkyys neuroottisuuden ja ryhmäkeskustelusuoriutumisen välistä yhteyttä. Ryhmäkeskustelusuoriutumista tarkasteltiin sisällön tuottamisen, johtajuuden ja aktiivisuuden kautta.
Tutkimuksen aineisto on kerätty Psycon Oy:ssa vuosina 2018-2019 osana henkilöarviointiprosessia. Tutkimuksen otos (n = 114) koostuu henkilöarvioinnissa käyneistä henkilöistä, jotka poimittiin satunnaisesti Psycon Oy:n tietokannasta (n = 20 608). Suoria ja moderoivia yhteyksiä tutkittiin regressioanalyysilla. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kielellis- looginen älykkyys oli yhteydessä johtajattomassa ryhmäkeskustelussa arvioituun sisällön tuottamiseen ja aktiivisuuteen, mutta yhteyksiä johtajuuteen ei havaittu. Ekstroversiota tai neuroottisuutta kuvaavat ominaisuudet eivät olleet yhteydessä suoriutumisosa-alueisiin. Kielellis- loogisen älykkyyden ei myöskään havaittu muuntavan neuroottisuutta kuvaavien muuttujien ja suoriutumisosa-alueiden välisiä yhteyksiä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että kielellis-looginen älykkyys on yhteydessä sisällön tuottamiseen ja aktiivisuuteen johtajattomassa ryhmäkeskustelussa. Lisäksi tutkimustuloksista havaitaan, että tässä tutkielmassa tarkastellut persoonallisuuden ominaisuudet eivät ole yhteydessä ryhmäkeskustelusuoriutumiseen. Voidaan todeta myös, että kielellis-looginen älykkyys ei moderoi neuroottisuuden ja ryhmäkeskustelusuoriutumisen yhteyttä. Lisäksi tuloksista havaitaan, että yksikään tutkittu yksilöpsykologinen ominaisuus ei ennusta ryhmäkeskustelujohtajuutta. Tämän tutkimuksen tulosten valossa johtajaton ryhmäkeskustelu ei ole korvattavissa yksilöpsykologisilla menetelmillä, sillä johtajuus on yksi keskeisimmistä menetelmällä selvitettävistä seikoista. Menetelmän korvattavuuden selvittämiseksi vaaditaan jatkotutkimusta
Erikoissairaanhoidon laadunhallintajärjestelmät Suomessa
No full textTämän pro gradu-tutkielman tarkoituksena on tarkastella miten Suomen sairaanhoitopiirit kuvaavat erikoissairaanhoidon laadunhallintaa, sekä tutkia onko erikoissairaanhoidon toimijoiden laadunhallinnassa yhtäläisyyksiä Common Assessment Framework-mallin (CAF) osa-alueisiin. CAF-malli on valittu teoreettiseksi viitekehykseksi tähän pro gradu tutkielmaan, sillä useat julkisen sektorin toimijat kuten Suomen valtiovarainministeriö, Kuntaliitto sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat kehittäneet ja edistäneet mallin käyttöä Suomessa.
Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa laadunhallintaan liittyvistä ominaisuuksista ja elementeistä Suomen erikoissairaanhoidossa. Tutkimusmenetelminä käytettiin laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysiä sekä teorialähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisenä kyselynä e-lomakkeen avulla keväällä 2019. Sähköinen kysely lähetettiin kahdellekymmenelle Suomen sairaanhoitopiirille. Sähköisessä kyselyssä oli kuusi avointa kysymystä sekä yksi monivalintakysymys. Kyselyn lopussa vastaajalla oli mahdollisuus jättää liitetiedostona aineistoa tutkijalle. Tutkimusaineisto koostuu sairaanhoitopiirien vastauksista sähköiseen kyselyyn. Vastausprosentti sähköiseen kyselyyn oli 55. Sairaanhoitopiirien laadunhallintaan liittyvää verkkomateriaalia käytettiin myös aineistona analyysin viimeisessä vaiheessa.
Kahdeksan toimijaa yhdestätoista kertoi organisaatiollaan olevan käytössä laadunhallintajärjestelmä. Lähes kaikki toimijat nimesivät johtamisen osa-alueeksi, jota laadunhallintajärjestelmä ohjaa huomioimaan ja kehittämään organisaatiossa. Yksittäisinä osa-alueina esiin nousivat myös voimavarat, prosessien hallinta, arviointi, kehittäminen, vaikuttavuus, asiakastyytyväisyys, arvot, organisaation tavoitteet, resurssien käyttö, kompetenssi, työhyvinvointi, turvallisuusprosessit sekä tuottavuus, henkilöstö ja potilasturvallisuus. Laadunhallintajärjestelmien nähtiin parantavan laatua yli puolessa vastauksista. Toimijat kokivat muun muassa resurssien puutteen, jatkuvat muutokset, avainhenkilöiden sitoutumattomuuden sekä vertailukelpoisten mittareiden puutteet haasteeksi suhteessa laadunhallintaan.
Aineistölähtöisen sisällönanalyysin jälkeen aineistoa tarkasteltiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä CAF-mallin avulla. Aineiston perusteella erikoissairaanhoidon toimijat pääsääntöisesti huomioivat tuloskeskeisyyden, asiakas- ja kansalaislähtöisyyden, johtajuuden ja johdonmukaisuuden, tosiasioihin perustuvan prosessijohtamisen, henkilöstön kehittämisen ja osallistamisen sekä jatkuvan oppimisen, uudistumisen, tavoitteiden saavuttamisen ja kehittymisen elementit. Kumppanuuksien kehittämisen sekä yhteiskuntavastuun ulottuvuudet näyttäytyivät vastauksissa vähäisinä, joten sairaanhoitopiirien verkkomateriaalia tarkasteltiin suhteessa näihin kahteen osa-alueeseen.
Suomen erikoissairaanhoidossa yleisimmät käytössä olevat laadunhallintajärjestelmät ovat ISO 9001-standardit ja SHQS-laatuohjelma. Tulosten perustella laadunhallinnan merkittävimpiä osa-alueita olivat johtaminen, voimavarat, prosessien hallinta, kehittäminen sekä esimiesten ja henkilöstön sitoutuminen ja resurssien turvaaminen. Sitoutumattomuus, jatkuvat muutokset sekä resurssien ja vertailukelpoisten mittareiden puute nähtiin haasteina laadunhallinnalle. Suomen sairaanhoitopiirit huomioivat Common Assessment Framework-mallin näkökulmasta etenkin johtajuuden, asiakaslähtöisyyden ja kehittämisen osa-alueet toiminnassaan. Avointen vastausten tulosten perusteella kumppanuuksien kehittämisen ja vaikutukset yhteiskuntaan osa-alueet näyttäytyivät heikoiten organisaatioiden toiminnassa, mutta sairaanhoitopiirien laadunhallintaan liittyvää verkkomateriaalia tarkasteltaessa ainakin puolet toimijoista huomioi molemmat osa-alueet toiminnassaan. Tulevaisuudessa terveydenhuollon laadunhallinnassa tulisi kiinnittää huomiota enemmän eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja yhteiskunnalliseen vastuuseen, muutosjohtamiseen, resurssien turvaamiseen sekä vertailukelpoisten mittareiden kehittämiseen
Hormonikierukka ja rintasyöpä. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
No full textRintasyöpä on teollistuneissa maissa naisten yleisin syöpä. Sen ilmaantuvuuden kasvun sekä rintasyöpähoitojen kehittymisen myötä rintasyöpäpotilaiden määrä on Suomessa jatkuvassa kasvussa. Hormonikierukka on 1970-80- luvuilla Suomessa kehitetty ehkäisin, joka sisältää levonorgestreelia. Aiemmin sitä käyttivät ainoastaan synnyttäneet naiset raskauden ehkäisyyn, mutta uusien, myös nuorille sopivien valmisteiden sekä uusien indikaatioiden myötä (menorrhagian hoito, hormonikorvaushoito) sen käyttö on laajentunut kaiken ikäisten naisten keskuuteen ja käyttäjäryhmä kasvanut: arvioidaan, että jopa joka viides suomalaisnainen käyttää nykyisin hormonikierukkaa.
Hormonikierukan vaikutusta rintasyövän esiintyvyyteen on tutkittu ristiriitaisin tuloksin. Sen vaikutusta rintasyöpäpotilaiden rintasyöpäuusiutumiseen ei olla tutkittu yhtä laajalti, ja Suomen lisääntyvä määrä rintasyöpäpotilaita ja hormonikierukkakäyttäjiä herättää huolen siitä, miten hormonikierukka vaikuttaa rintasyöpäesiintyvyyteen ja –uusiutumiseen. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella kliinikoiden tulisi suhtautua jatkossa varovaisemmin rintasyöpäpotilaan hormonikierukkakäyttöön. Jatkotutkimuksia aiheesta kuitenkin tarvitaan, jotta voidaan tulevaisuudessa tehdä rintasyöpäpotilaiden kannalta parhaat hoitopäätökset
"Maailmanloppu tuli ja tuli uusi jääkausi": kuudesluokkalaisten käsityksiä ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista
No full textTämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia kuudesluokkalaisten lasten käsityksiä ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista. Tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään, millaisena ilmastonmuutos oppilaille näyttäytyy heidän omassa elämässään ja miten lapset suhtautuvat tulevaisuuteensa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Tampereen Normaalikoulun kuudennen luokan oppilailta. Oppilaiden tehtävänä oli piirtää kolmen ruudun sarjakuva, jossa omaa ympäristöä ja sen mahdollista muuttumista tuli kuvailla nykyhetkestä tulevaisuuteen. Aineisto käsittää kaksikymmentä sarjakuvapiirrosta.
Aineistoa tarkasteltiin kolmesta eri näkökulmasta. Analyysissa huomioitiin lasten käsityksiä ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista, ilmastonmuutoksen roolia lasten omassa elämässä sekä sitä, millaisia merkityksiä oppilaat antoivat ihmisen toiminnalle suhteessa ilmastonmuutokseen. Sarjakuvia ryhmiteltiin niissä esitettyjen teemojen mukaan. Näiden ryhmien yhtäläisyyksiä ja eroja tutkimalla saatiin ymmärrystä siitä, millaisia käsityksiä tutkittavilla ilmastonmuutoksesta on.
Tutkimuksen tulosten perusteella lapset ovat tietoisia ilmastonmuutoksesta, mutta sen syitä ja seurauksia ei osata eritellä kovinkaan tarkasti. Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin suhtaudutaan huolestuneesti, vaikka ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei välttämättä yhdistetä omaan elämään tai elinympäristöön. Tulosten mukaan oppilaiden näkemykset ympäristönsä tilasta tulevaisuudessa ovat melko synkeät. Aineistosta välittyi lasten kokema avuttomuuden tunne sekä vaikutelma siitä, ettei mitään ole enää tehtävissä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.
Ihmisen toiminnan nähtiin olevan kytköksissä ilmastonmuutokseen monin tavoin. Esimerkiksi teollisuuden osuutta ympäristökatastrofiin tuotiin lasten kuvissa esille. Toisaalta yksilöllä ei juurikaan kuvattu olevan mahdollisuuksia hillitä ilmastonmuutoksen etenemistä. Kasvatuksen sekä lisääntyvän tietoisuuden avulla lasten käsityksiä omista vaikutusmahdollisuuksista voidaan kuitenkin lisätä. Ilmastonmuutoksen käsittelyyn opetuksessa kaivataan monialaisempaa näkökulmaa ja yhteneväisiä käytänteitä. Kasvatus voidaan nähdä merkittävänä osana kestävämpään tulevaisuuteen tähtäävää toimintaa
"Että lapset sais hyvän koulunalun": Varhaiskasvatuksen opettajien ja luokanopettajien näkemyksiä esiopetuksen pääpainoista valmistettaessa lasta koulutielle
No full textJohdon laskentatoimi tuotekehityksen tukena
No full textTämän kandidaatintutkielman aiheena on johdon laskentatoimen rooli ja tehtävät uuden tuotteen kehitysvaiheessa. Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineistona toimivat 2000-luvulla julkaistut tieteelliset artikkelit sekä yksi lisensiaatintyö.
Tutkielman tavoitteena oli kuvata monipuolisesti johdon laskentatoimen hyödyntämistä tuotekehitysvaiheessa. Tutkielmassa käsiteltiin johdon valvontajärjestelmiä, laskentainformaatiota sekä erilaisia menetelmiä, joita voidaan hyödyntää tuotekehityksen tukena. Lisäksi tutkielma syventyi johdon laskentatoimen rooliin kuvaamalla sitä, kuinka johdon laskentatoimi koetaan yrityksissä.
Tutkielma osoitti, että johdon laskentatoimea ei ainakaan vielä hyödynnetä täysimittaisesti uuden tuotteen kehitysvaiheessa. Johdon laskentatoimeen ja taloudelliseen valvontaan liittyy monia negatiivisia asenteita. Tutkielman perusteella voidaan kuitenkin tehdä johtopäätös, että johdon laskentatoimi voi parantaa tuotekehitysvaiheen suorituskykyä. Johdon laskentatoimen tuottama informaatio sekä sen käyttämät menetelmät ja valvontajärjestelmät tulee ymmärtää laajasti, jotta johdon laskentatoimi voidaan ottaa käyttöön joustavassa ja innovatiivisessa ympäristössä