47495 research outputs found
Sort by
Leanin hyödyntäminen suunnittelun ohjauksessa rakennuttajakonsultin näkökulmasta
No full textLean on noussut esille autoteollisuudesta ja sen lähtökohtana on virtaustehokkuus, jossa tuote tai asiakas saa arvoa prosessin aikana. Tavoitteena on maksimoida arvon tuotto ja poistaa arvoa tuottamattomat prosessit eli hukka. Leanistä on muodostunut itsenäinen konsepti, jota hyödynnetään myös muilla aloilla ja muissa toiminnoissa kuin teollisuudessa. Rakennusalalla voidaan myös parantaa kilpailukykyä tunnistamalla ja poistamalla hukkaa. Leaniä onkin hyödynnetty rakentamisessa ja esimerkiksi joidenkin lean -työkalujen käyttö on laajentunut rakennustyömaan ohjauksesta myös suunnittelun ohjaukseen. Suunnittelulla on merkittävä rooli rakennushankkeen onnistumisen kannalta ja suunnittelun ohjaus on yksi oleellinen osa rakennuttamista. Suunnittelun ohjauksella suunnittelijoita opastetaan tavoitteiden mukaisten ja keskenään yhteensopivien suunnitteluratkaisujen saavuttamiseksi.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka rakennuttajakonsultti voi hyödyntää leaniä työssään suunnittelun ohjauksessa ja toimia leanin mukaisesti siinä. Tutkimuksessa selvitettiin aluksi kirjallisuuteen perustuen, mitä lean on ja kuinka sitä voidaan hyödyntää tai on hyödynnetty suunnittelun ohjauksessa. Lisäksi selvitettiin teoriaa rakennuttamisen ja suunnittelun ohjauksen taustalla. Tutkimusmenetelmänä tutkimuksessa käytettiin haastattelua, jonka avulla kerättiin tietoa leanin hyödyntämisestä sekä asiantuntijoilta että todellisten hankkeiden osapuolilta. Tutkimuksessa oli mukana hankkeiden osapuolia kahdesta hankkeesta, joissa leaniä oli hyödynnetty. Haastattelumenetelmänä oli puolistrukturoitu haastattelu, jossa oli seitsemän käsiteltävää aihepiiriä.
Tutkimuksessa havaittiin, että rakennuttajakonsultin rooliin leanin hyödyntämisessä liittyy monia asioita, joista osa tulee huomioida jo ennen itse suunnittelun ohjausta. Rakennuttajakonsultin tulee käydä yhdessä tilaajan kanssa läpi tavoitteet suunnittelun ohjaukselle ja sille, kuinka leaniä halutaan hyödyntää siinä. Tavoitteiden määrittelyn jälkeen tulee tutkia, mitkä leanin osa-alueet auttavat tavoitteiden saavuttamisessa ja valita ne periaatteet ja menetelmät, jotka sopivat kyseiseen hankkeeseen ja sen tavoitteisiin. Suunnittelun ohjauksessa käytettävät lean -periaatteet ja -menettelyt tulee huomioida myös suunnittelutarjouspyynnöissä ja tuoda niissä esille. Lisäksi suunnittelijoiden valinnan kriteereissä voidaan yhdeksi arvioitavaksi osa-alueeksi asettaa suunnittelijoiden kyky ymmärtää leaniä ja toimia sen mukaisesti eli toimia hankkeeseen valittujen lean-menettelyjen mukaan. Lean voidaan huomioida myös suunnittelusopimuksissa käyttämällä esimerkiksi kokonaissuunnittelua.
Suunnittelun aluksi rakennuttajakonsultin tulee tuoda esille alussa tilaajan kanssa läpikäydyt tavoitteet sekä ohjeistaa ja kouluttaa osapuolet hyödynnettäviin lean-menetelmiin ja toimintaperiaatteisiin. Suunnittelun ohjauksessa rakennuttajakonsultti voi käyttää ja johtaa lean -menetelmillä, esimerkiksi toimimalla Big room -fasilitaattorina. Lisäksi suunnittelun ohjauksessa voidaan hyödyntää visuaalista johtamista, LSH -aikataulua ja TVD -prosessia. Suunnittelun ohjauksessa voidaan ottaa myös käyttöön hukkaa poistavia toimintatapoja, kuten kokouspöytäkirjoista luopuminen, kokousten hyvä ennakkosuunnittelu ja tuotannon toimijan ottaminen mukaan suunnitteluun. Rakennuttajakonsultin on myös oleellista luoda työntekijöitä osallistava ja jatkuvaan kehittämiseen kannustava ilmapiiri, missä voidaan käyttää esimerkiksi palaute- tai ideakyselyjä. Keskeistä rakennuttajakonsultin tehtävissä on myös tukea muita osapuolia lean -menetelmien käytössä ja -toimintatapojen mukaisessa työskentelyssä sekä kannustaa ja rohkaista. Lisäksi rakennuttajakonsultin tulee toimia itse esimerkkinä leanin mukaisessa toiminnassa, eikä vain vaatia sitä muilta. Kun leaniä hyödynnetään suunnittelun ohjauksessa, sillä on vaikutuksia koko hankkeeseen, esimerkiksi yhteistyöhön, mutta toisaalta suunnittelun ohjauksessa tulee myös ottaa huomioon tuotannossa hyödynnettävät lean -menetelmät
Dysprosodian kuntoutus idiopaattisessa Parkinsonin taudissa: kuvaileva kirjallisuuskatsaus
No full textTämä tutkimus on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka tarkastelee dysprosodian kuntoutusta idiopaattisessa Parkinsonin taudissa. Dysprosodialla tarkoitetaan puheen rytmisen ja melodisen rakenteen poikkeavuutta, joka on osa Parkinsonin tautiin liittyvää puheoireistoa. Dysprosodia heikentää puheen ymmärrettävyyttä ja sitä kautta merkittävästi sairastuneen elämänlaatua etenkin Parkinsonin taudin edetessä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa tarkasteltuja logopedisiä dysprosodian kuntoutusmenetelmiä. Lisäksi tarkoitus on selvittää, onko näillä menetelmillä saavutettu tuloksia idiopaattisen Parkinsonin taudin kuntoutuksessa.
Kirjallisuuskatsauksen aineisto on koottu Tampereen yliopistossa logopedian alalle suositeltuja tietokantoja hyödyntäen. Se koostuu viidestä tutkimuskysymykseen vastaavasta, englanninkielisestä ja vuosien 2010– 2020 välisenä aikana julkaistusta tutkimusartikkelista. Aineisto analysoitiin teorialähtöisesti teemoitellen. Aineistosta tarkasteltiin viittä tutkimuskysymysten kannalta olennaista osa-aluetta: tutkimusasetelma, käytetty kuntoutusmenetelmä, tutkitut prosodiset piirteet, prosodian mittaaminen sekä muutos prosodisissa piirteissä. Tuloksia tarkasteltiin osa-alueista johdettujen teemojen avulla. Teemoja olivat dysprosodian kuntoutus ja kuntoutuksella saavutettu muutos.
Löydetyt dysprosodian kuntoutusmenetelmät ovat SPRINT (speech rate and intonation therapy), SPEAK OUT!, sovellettu LSVT-menetelmä (Lee Silverman Voice Treatment) sekä tätä pitkälti vastaava LSVT-LOUD. Näillä kuntoutusmenetelmillä saavutettiin tilastollisesti merkittävä muutos puheen intonaatiossa. Muiden prosodisten piirteiden osalta tulokset vaihtelivat. Aineiston kuntoutusmenetelmistä SPEAK OUT! vaikuttaa tehokkaimmalta, kun tarkastellaan saavutettuja tuloksia suhteessa kuntoutusaikaan. Aineistossa oli mukana meta-analyysi dysprosodian kuntoutuksesta, jonka mukaan suoraan äänenkorkeuden muuntamiseen pyrkivät menetelmät eivät ole vaikuttavia, mutta äänenvoimakkuuteen keskittyvällä LSVT-menetelmällä sekä placebomenetelmänä käytetyillä hengityksen kontrollointimenetelmillä saavutettiin tilastollisesti merkittävä muutos puheen intonaatiossa. Tämän kirjallisuuskatsauksen tulokset viittaavatkin siihen, että LSVT-menetelmä parantaa myös puheen prosodisia piirteitä. Toisaalta puheen prosodian paranemista tavoittelevalla SPEAK OUT! -kuntoutusmenetelmällä saavutettiin positiivista muutosta myös äänenvoimakkuudessa. Yksittäisten kuntoutusmenetelmien vaikutuksia puheen prosodiaan olisi tärkeää tutkia suuremmilla koehenkilömäärillä ja myös suomalaisilla koehenkilöillä, jotta vaikuttavuudesta saataisiin lisätietoa
Avoimen lähdekoodin isäntäpohjaisten tunkeutumisenhavaitsemisjärjestelmien vertailu
No full textTunkeutumisenhavaitsemis- ja estojärjestelmän (engl. intrusion detection and prevention system) tehtävänä on havaita ja estää tietojärjestelmään kohdistuvat tapahtumat, jotka ovat tietoturvapolitiikkojen, hyväksyttävien käyttötapojen tai tietoturvakäytäntöjen vastaisia. Tällaiset luvattomat tapahtumat ovat yleensä seurausta haittaohjelmista, kyberhyökkäyksistä tai organisaation oman henkilöstön toimista. Tunkeutumisenhavaitsemisjärjestelmät jaetaan yleisesti isäntäpohjaisiin ja verkkopohjaisiin järjestelmiin. Isäntäpohjaiset järjestelmät valvovat sen isäntäkoneen tapahtumia, jolle ne on asennettu. Ne soveltuvatkin hyvin esimerkiksi kaupallisilta hosting-palveluntarjoajilta vuokratuille virtuaali- ja pilvipalvelimille. Verkkopohjaiset järjestelmät valvovat kokonaisen verkkosegmentin verkkoliikennettä käyttäen ohjelmisto- tai laitteistopohjaisia sensoreita.
Tässä työssä vertaillaan joitakin avoimeen lähdekoodiin pohjautuvia isäntäpohjaisia tunkeutumisenhavaitsemisjärjestelmiä, jotka toimivat Linux-ympäristössä. Työn tavoite on selvittää, mitä tällaisia ohjelmistoja on saatavilla ja mitä ominaisuuksia niissä on. Vertailua varten ohjelmistot asennettiin virtuaalipalvelimille. Kaikkien vertailussa mukana olevien ohjelmistojen arkkitehtuuri koostuu valvonnan suorittavasta agenttiohjelmistosta ja erillisestä keskitetystä hallintapalvelinohjelmistosta.
Työ jakaantuu kolmeen osaan. Teoriaosassa perehdytään erilaisiin tunkeutumishavaitsemisjärjestelmiin, tunkeutumisenestossa käytettyihin vastatoimiin sekä menetelmiin, joilla tunkeutumisia voidaan havaita. Vertailuosassa tarkastellaan vertailtavien isäntäpohjaisten tunkeutumisenhavaitsemisjärjestelmien asennusta ja ominaisuuksia. Viimeisessä osassa esitetään yhteenveto vertailun tuloksista.
Vertailuun valikoitui kolme työssä asetetut ehdot täyttävää ohjelmistoa: Ossec, Wazuh ja Samhain. Jokaisen vertailussa mukana olevan ohjelmiston ominaisuuksiin sisältyvät lokitapahtumien valvonta, tiedostojen eheyden valvonta, haittaohjelmien havaitseminen ja aktiivisten vastatoimien suorittaminen tunnistettujen tunkeutumisten torjumiseksi. Wazuhin ominaisuuksiin kuuluvat lisäksi muun muassa avoimen lähdekoodin selainkäyttöliittymä ja ohjelmistohaavoittuvuuksien tunnistaminen haavoittuvuustietokantoja hyödyntäen. Wazuh onkin vertailluista järjestelmistä monipuolisin sekä ominaisuuksien määrän että laadun perusteella. Ossecissa on useita samanlaisia ominaisuuksia ja yksinkertaisempi arkkitehtuuri ja asennus kuin Wazuhissa. Samhain on ominaisuuksiltaan vertailun huonoin ohjelmisto
Kosteudenhallintakoordinaattorin tehtäväluettelo
No full textRakentamisen kosteudenhallintaan kohdistuvat vaatimukset ovat lisääntyneet, joten kosteudenhallintaan on panostettava entistä enemmän ja sen toteutumisesta on raportoitava aiempaa avoimemmin. Mikäli hanke toteutetaan Kuivaketju10-toimintamallin mukaisesti, on hankkeeseen nimettävä kosteudenhallintakoordinaattori. Kosteudenhallintakoordinaattori on rakennushankkeeseen ryhtyvän edustaja, joka vastaa kosteudenhallinnan toteutumisen valvonnasta ja ohjaamisesta hankkeen suunnitteluvaiheesta lähtien. Kuivaketju10 on kosteudenhallintaa varten kehitetty toimintamalli, jonka tarkoituksena on vähentää kosteusvaurioita ja niistä aiheutuvia haittoja. Kuivaketju10-toimintamallissa keskitytään yleisimpien kosteusriskien torjuntaan rakennushankkeen kaikissa vaiheissa.
Kandidaatintyössä perehdytään kosteudenhallintakoordinaattorin tehtäviin rakennushankkeen jokaisessa vaiheessa, sillä työn tavoitteena on saada luotua kosteudenhallintakoordinaattorin tehtäväluettelo.
Tehtäväluettelon tarkoituksena on koota selkeästi yhteen kaikki kosteudenhallintakoordinaattorin vastuulle kuuluvat tehtävät sekä tehtävien suorittamisesta saatavat lopputulokset. Näin ollen tehtäväluetteloa voidaan hyödyntää esimerkiksi sopimuksissa, kun määritellään kosteudenhallintakoordinaattorin vastuulle kuuluvien tehtävien sisältöä ja laajuutta.
Tutkimus on tehty kirjallisuustutkimuksena. Apuna on käytetty pääasiassa Kuivaketju10-toimintamallin verkkosivuilta löytyviä ohjekortteja. Lisäksi lähteinä on käytetty ympäristöministeriön asetusta rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017) sekä perustelumuistiota ja ohjetta, jotka liittyvät kyseiseen asetukseen.
Työn alussa käydään yleisesti läpi kosteusongelmia sekä kosteudenhallinnan eri keinoja. Lisäksi esitellään Kuivaketju10-toimintamalli ja kosteudenhallintakoordinaattorin tehtävänimike sekä kosteudenhallintakoordinaattorin pätevyysvaatimukset. Tämän jälkeen käydään läpi kosteudenhallintakoordinaattorin tehtävät rakennusprosessin eri vaiheissa, alkaen tilaamisvaiheesta ja
päättyen rakennuksen käyttöön. Jokaisen työvaiheen tehtävistä kertovan kappaleen lopussa esitetään kosteudenhallintakoordinaattorin tehtävät ja tehtävien tulokset taulukkoon tiivistettynä.
Tehdyn tutkimustyön perusteella saadaan luotua kosteudenhallintakoordinaattorin tehtäväluettelo, joka löytyy työn lopussa olevista liitteistä. Tehtäväluettelo sisältää talonrakennushankkeen kosteudenhallintakoordinaattorin tehtävät ja niiden tulokset
Eettisyys kuntajohtajan työssä
No full textTämä tutkimus käsittelee eettisyyttä osana kuntajohtajan työtä. Eettisyyteen liittyvät näkökulmat ovat erityisen tärkeitä julkisessa johtamistyössä, jossa on aina kyse vallankäytöstä. Suomalaisten kuntien eettistä johtajuutta on toistaiseksi tutkittu melko vähän. Kun huomioidaan kuntajohtamiseen liittyvät erityispiirteet, kuten kuntien laaja itsehallinnollinen asema, voidaan todeta, että aiheen lisätutkimus on tarpeellista juuri suomalaisen paikallishallinnon kontekstissa. Tässä tutkimuksessa etsitään vastauksia siihen, mitä eettisyys kuntajohtajille merkitsee, millaisena näyttäytyvät eettiseen kuntajohtajuuteen vaikuttavat arvot ja päämäärät ja millaisia ovat kuntajohtajien kertomukset eettisten haasteiden kohtaamisesta ja voittamisesta.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehitys tuo esiin filosofisen etiikan määritelmiä ja teorioita, johtamisen ja julkisjohtamisen etiikkaan keskittyvää tutkimusta sekä kuntatutkimusta rakentamaan ymmärrystä kunnasta eettisen johtajuuden toimintaympäristönä. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, joka hyödyntää narratiivista tutkimusotetta ja kahta erilaista juonirakenneanalyysiin pohjautuvaa näkökulmaa. Empiirinen aineisto on kerätty haastattelemalla kymmentä kuntajohtajaa, jotka toiminnallaan edustavat eettistä johtamistapaa.
Eettinen kuntajohtajuus näyttäytyy tämän tutkimuksen perusteella kolmen moraalisen päämäärän tavoitteluna. Ensinnäkin kuntajohtajat korostavat edustuksellisen demokratian oikeanlaista toimintaa, viestinnän avoimuutta ja kuntayhteisön osallisuutta tavoitellessaan kunnan toiminnan legitimiteettiä. Toiseksi kuntajohtajat näkevät päätöksentekokykyisen ja motivoituneen kuntaorganisaation välineenä, jolla voidaan mahdollistaa kuntalaisen hyvä elämä. Kolmas päämäärä on läpinäkyvästi toimiva, korruptiosta vapaa kunta.
Eettisen kuntajohtajuuden perusta syntyy, kun kuntajohtajan henkilökohtaiset arvot ja asenteet yhdistyvät työnkuvaan kuuluviin arvoihin ja tavoitteisiin. Kunnassa jokapäiväiset eettisen johtajuuden päämäärät kytkeytyvät erityisesti kuntalaisen etuun. Kuntajohtajien kertomukset tekevät näkyväksi, että johtajuudella voi olla suuri merkitys organisaation eettisyyteen tai epäeettisyyteen. Toisaalta kertomuksista ilmenee, että kuntajohtajan keinot puuttua kunnan poliittisessa toiminnassa ilmenevään korruptioon tai epäeettiseen toimintaan ovat rajalliset
Ilmanvaihdon kuntotutkimus koulurakennusten sisäilmateknisissä kuntotutkimuksissa
No full textSisäilmaongelmat ovat yleisiä nykypäivänä. Sisäilmaongelmat eivät välttämättä ole kos-teusvaurioiden aiheuttamia, vaan myös heikko ilmanvaihto aiheuttaa niitä. Heikosti toimiva tai väärin säädetty ilmanvaihto aiheuttaa muun muassa liian pieniä ilman vaihtuvuuksia, tilojen vä-lisiä ja ulko- ja sisäilman paine-eroja, vedon tunnetta sekä liiallisia pitoisuuksia erilaisia epä-puhtauksia sisäilmassa. Epäpuhtauksia sisäilmaan kulkeutuu muun muassa korvausilman mu-kana sekä haihtuu rakennusmateriaaleista tai on seurausta tilojen käytölle.
Ilmanvaihto voidaan toteuttaa pääasiassa kolmella eri tavalla, joita ovat painovoimainen il-manvaihto, koneellinen poistoilmanvaihto ja koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaih-don kuntotutkimuksen pääasiallinen tarkoitus on selvittää ilmanvaihtojärjestelmän toimivuus, sekä vastaavuus tilojen nykyiselle käyttötarkoitukselle. Tutkimuksen pääkohdat ovat tilojen il-man vaihtuvuuden ja ilmamäärien selvittäminen, hiilidioksidipitoisuuden, paine-erojen, lämpöti-lan ja kosteuden mittaukset, ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden tutkiminen sekä ilmanvaihto-järjestelmän mahdollinen korjaamisen tai uusimisen tarpeen selvittäminen. Ilmanvaihdon kun-totutkimuksen pohjalta lähdetään kohteissa suunnittelemaan jatkotoimenpiteitä ilmanvaihtojär-jestelmän vaatimuksien mukaiseksi saattamiseksi. Uusimisen tarve syntyy yleensä ilmanvaih-tojärjestelmän ikääntymisestä, tilojen käyttötarkoituksen muutoksesta tai vaatimustason nou-susta määräysten ja vaatimusten uudistuessa.
Tässä työssä oli tarkoituksena selvittää, kuinka laajasti aineistona olleiden koulurakennuk-sien ilmanvaihdon kuntotutkimuksissa oli tutkittu ilmanvaihdon puutteita, sekä mitkä olivat yleisimpiä puutteita niissä. Aineistona oli todellisten koulurakennusten eri yritysten tekemiä si-säilmateknisiä kuntotutkimusraportteja, joista tarkasteltiin vain erillisiä ilmanvaihdon kuntotut-kimusraportteja, sekä muita mahdollisia suppeampia ilmanvaihtojärjestelmän mittauksia tai selvityksiä.
Koulurakennuksien ilmanvaihtojärjestelmien kuntotutkimukset oli toteutettu varsin kattavas-ti, ja yhteneväisellä tavalla ilmanvaihdon kuntotutkimuksen pääkohtien mukaisesti. Pääosin il-manvaihtojärjestelmät olivat vaatimuksien mukaisia. Hiilidioksiditasot rakennuksissa oli varsin korkeat kuormitustilanteissa, mutta tutkimuksien aikaiset vaatimukset olivat löysemmät kuin nykyään. Järjestelmissä oli tarvetta puhdistukselle ja painesuhteiden ja ilmamäärien säätämi-selle, sekä muille pienille huoltotoimenpiteille. Vain muutamassa kohteessa todettiin järjestel-män laajempi päivittäminen tarpeelliseksi, jotta ilmanvaihdon taso vastaisi nykyvaatimuksia
Enacting the utopia of eradicating homelessness : toward a new generation of activity-theoretical studies of learning
No full text
Maasulkuvirran hajautetun kompensoinnin huomioiminen verkostolaskennassa, verkon käytössä ja maasulkusuojauksessa
No full textMaasulkuvirran kompensoinnin tarkoituksena on kumota kapasitiivisen maasulkuvirran vaikutus tuottamalla vastaavan suuruinen induktiivinen virta kompensointikelan avulla ja näin helpottaa sähkönjakeluverkolle standardissa SFS 6001 määriteltyjen turvallisuusvaatimusten toteuttamista. Hajautettuun kompensointiin käytettävät kompensointikelat eli sammutuskuristimet ovat pääpiirteiltään vastaavia kuin perinteisempään keskitettyyn kompensointiin käytetyt, mutta ne ovat kompensointikyvyltään pienempiä. Niiden kompensoimaa maasulkuvirtaa ei myöskään yleensä säädellä jännitteisenä. Hajautetussa kompensoinnissa paikalliset kompensointikelat on tyypillisesti sijoitettu jakelumuuntamoille yleensä suoraan muuntajan tähtipisteen ja maan väliin, mikäli muuntajan kytkentä sen mahdollistaa. Joissain tapauksissa kelan yhteydessä on erillinen maadoitusmuuntaja.
Pitkien maakaapelilähtöjen yleistyessä verkon kapasitiiviset maasulkuvirrat kasvavat. Kaapelien suuremman nollavaiheen sarjaimpedanssin takia verkostolaskennassa huomioitavaksi tulee aiemmin merkityksettömän pieneksi oletettu maasulkuvirran resistiivinen komponentti. Hajautetun kompensoinnin avulla pyritään pienentämään verkossa kulkevaa kapasitiivista maasulkuvirtaa, minkä seurauksena myös resistiivinen virta jää pienemmäksi. Hajautetun kompensointiyksikön mallinnuksessa käytetään kelan ja lisävastuksen impedanssin lisäksi niiden yhteydessä olevan muuntajan impedanssia. Verkon käytössä hajautetulla kompensoinnilla tavoitellaan verkon kompensointiasteen helpompaa kontrollointia vikatilanteissa verkonosia erotettaessa tai kytkettäessä. Lisäksi pienemmillä paikallisilla kompensointiyksiköillä vältetään joitakin kohtuuttoman suurista keskitetyistä kompensointikeloista koituvia ongelmia.
Kaapeloinnin on arveltu aiheuttavan joitakin ongelmia yleisesti käytettyjen maasulkusuojausreleiden toimintaan. Tutkimusten perusteella kaapeloinnin haitallisia vaikutuksia voidaan kuitenkin minimoida hyvin tehokkaasti hajautettua kompensointia hyödyntämällä, minkä takia maasulkusuojaus voitaisiin edelleen toteuttaa pitkälti aiemmin hyväksi havaituilla keinoilla. Maasulkutilanteen jälkivärähtelyt ovat kuitenkin aiheuttaneet terveiden lähtöjen virheellisiä verkosta irtoamisia, joita on pyritty ehkäisemään esimerkiksi värähtelyjä vaimentavien lisävastusten avulla. Tulevaisuudessa ongelmia voi aiheuttaa myös joissakin tutkimuksissa havaittu resistiivisten maasulkuvirtojen kasvu. Syyksi on esitetty muun muassa sitä, että hajautetut kompensointiyksiköt itsessään saattavat joissain tapauksissa tuottaa merkittäviä määriä resistiivistä maasulkuvirtaa