47495 research outputs found
Sort by
Ylisukupolvisen vuorovaikutuksen merkitys lasten ja vanhusten hyvinvointiin: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
No full textThe Impact of Economic Sanctions
No full textEconomic sanctions are always on the stage of international trade. Countries use them often in international trade and the national economies in both ends are affected by them. The United States, the European Union, Russia and China are among the main issuers of economic sanctions, and the targets are usually chosen by political reasons. The thesis belongs to the Master’s Degree in Leadership for Change with orientation on Sustainable Business Management, and the aim is to provide guidance for making better political and practical decisions in an ever-changing environment.
The introductory chapter gives general background for the study. In the second chapter, the relevant literature is surveyed to provide key insights to the phenomenon. Previous studies suggest that all economic sanctions are not successful. They also highlight the reasons why economic sanctions might fail. There are several explanations for failure: the policy goals may be unclear, enforcement of the sanctions may be unilateral, and third-party states seek advantage from increasing their trade with the target country. There also exist several uncertainties about the effects of economic sanction with due consequences on investors’ behaviour. Moreover, empirical evidence shows that the readjustments in global Foreign Direct Investments (FDI) is a noteworthy factor in busting economic sanctions.
The third chapter tests the main hypothesis of the thesis: when economic sanctions are imposed, there is a reaction in the FDI stock of the United States (US) in the target countries. In the analysis, economic sanctions between 2000-2017 are investigated, and 54 countries with available data are selected for close scrutiny. The empirical analysis is carried out by SPSS, and T- tests and non-parametric tests are used. Contrary to the hypothesis inspired by previous studies, the results show that US FDI have not changed before or after the implementation of economic sanctions. These contradictory results are then explained: nowadays, US usually targets specific industries or individuals to avoid collateral damage and utilizes policy coalitions with partners with notable trade relations with the target country. Therefore, the modern way of conducting economic sanctions is more accurate and better coordinated than before
Ikääntyneiden ihmisten erityispiirteet terveydenhuollon asiakkaina
No full textTämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata, millaisia erityispiirteitä iäkkäillä ihmisillä on terveydenhuollon asiakkaina. Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku toteutettiin systemaattisesti syksyllä 2019 käyttäen Cinahl, Medline ja Medic tietokantoja sekä
manuaalihakua. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 20 tutkimuskysymykseen vastaavaa tutkimusartikkelia. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Katsauksen tavoitteena oli saada tietoa ikääntyneiden ihmisten erityispiirteistä terveydenhuollon
palveluiden käyttäjinä. Tämän kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella ikääntyneiden erityispiirteet jakautuivat heidän palveluntarvetta koskeviin yksilöllisiin erityispiirteisiin (n=2) sekä ikääntyneitä ihmisiä kuvaaviin yksilöllisiin erityispiirteisiin (n=3). Tulosten perusteella ikääntyneet tarvitsivat laadukkaita palveluita, joilla voitiin tukea heidän hoidon tarvetta sekä riittävän ammattitaitoisen hoitohenkilökunnan saadakseen laadukasta hoitoa. Ikääntyneiden hoidossa oli tärkeää huomioida heidän lähiympäristö, johon kuului tärkeänä osana myös läheiset. Ikääntyneiden elämänkokemusta tuli kunnioittaa ja heitä ei saanut jättää huomioimatta.
Tulosten perusteella ikääntyneet tarvitsevat monipuolisia ja laadukkaita terveydenhuollon palveluita, jotka kuuluvat olennaisena osana ikääntymiseen. Laadukkaan hoidon takaamiseksi tarvitaan ammattitaitoista hoitohenkilökuntaa, jonka koulutukseen tulee jatkossakin panostaa. Läheiset tulee ottaa mukaan ikääntyneen hoitoon, joka on merkittävää myös hoidon jatkuvuuden kannalta. Terveydenhuollon henkilöstön tulee huomioida työskennellessään, että ikääntynyt on yksilö ja jokaisen on tultava kuulluksi.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tuloksia voidaan hyödyntää ikääntyneiden kanssa työskentelevien ammattihenkilöiden työssä sekä ikääntyneiden hoitotyön kehittämisessä. Erityispiirteiden tunnistaminen auttaa terveydenhuollon ammattilaisia ikääntyneen kohtaamisessa, ohjaamisessa ja kokonaisvaltaisen hoidon suunnittelussa. Ikääntyneen hoidossa tulee ottaa huomioon niin ikääntynyt itse kuin ympäristö ja läheiset.
Terveydenhuollon palveluita tulee kehittää ikääntyneiden tarpeita vastaaviksi sekä mahdollistaa palveluiden saatavuus kaikille
Työnantajan lojaliteettivelvollisuus erityisesti työnantajan päättäessä työsuhdetta
No full textTutkielmassa määriteltiin lojaliteettivelvollisuutta hakemalla määritelmää lojaliteetin merkityksestä sekä sen esiintymisestä sopimus- ja työoikeudessa. Lojaliteettivelvolli-suuden katsottiin olevan velvollisuus, joka toteuttaa ajatusta siitä, että otetaan toisen osapuolen edut huomioon. Tutkielmassa omaksuttiin laaja näkökulma lojaliteettivel-vollisuuteen, jolloin työnantajan lojaliteettivelvollisuuksiksi laskettiin kaikki työnanta-jan velvollisuudet, jotka velvoittavat työnantajaa ottamaan huomioon työntekijän edut.
Tutkielman aiherajauksen vuoksi käsiteltiin työnantajan velvollisuuksia päättäessä työsuhdetta. Tällöin seuraavat velvollisuudet katsottiin lojaliteettivelvollisuuksiksi: yhteistoimintamenettely, kuulemis- ja selvitysvelvollisuus, työntarjoamis- ja koulutus-velvollisuus, uudelleensijoitusvelvoite, työnantajan yleisvelvoite, koeajan ilmoittamis-velvollisuus, työnantajan päättelyvelvollisuus sekä työnantajan selonottovelvollisuus.
Sopimus- sekä työoikeudessa lojaliteettivelvollisuus on katsottu lähtökohtaiseksi sank-tiottomaksi. Yksinään lojaliteettivelvollisuuden rikkomisen ei ole katsottu riittävän sanktion määräämiseen, sen sijaan lojaliteettivelvollisuudella on voitu perustella toisen velvollisuuden rikkomista ja velvoitteiden täyttämättä jättämistä.
Lopuksi lojaliteettivelvollisuus sai hyvin laajan määritelmän, jolloin esitettiin, että lojaliteettivelvollisuus olisi synonyymi lojaliteettiperiaatteelle. Lisäksi tyhjentävän luettelon esittämisen sijaan, lojaliteettivelvollisuus olisi enemmänkin kategoria, jonka alle luetellaan lojaliteettiperiaatetta toteuttavia velvollisuuksia
Of Bloody Cups and Blue Liquid: The Social Acceptability of Lunette Website Marketing in the Middle East
No full textThis Master’s Thesis focused on the marketing communications of the Finnish period cup manufacturer Lunette’s global English website. The research question was whether Lunette’s website’s marketing communications content has textual or visual elements that could be considered as taboos in the Middle Eastern cultures and would thus hinder the social acceptability and the user experience (UX) of the Middle Eastern website. These elements would then require special attention in the user experience design (UXD) process of localising and transcreating the website in the Middle East so that it would be culturally acceptable. The second research question was whether the global English website suffices in covering all the needs of those users who do not have a designated language variant or are culture bumps inevitable.
The theory of this Thesis consisted of research in the fields of marketing communications, UX, UXD and usability. Localisation and transcreation were also important theoretical constructions, and the Middle Eastern cultural norms, heavily influenced by Islam, were theoretical focal points.
This Thesis had two different research phases, and the research material consisted of Lunette’s global English website and the interviews conducted in the second part of the study. In the first phase that took place during a week in December 2018, textual and visual material that could be perceived as a taboo or culturally insensitive was collected from the Lunette website.
The material was analysed with the help of the literature examining Middle Eastern cultural norms and classified intuitively into seven categories. A typical example was chosen from each of the categories, and a hypothesis, altogether seven, was formed around each example for the next phase of the research. The hypotheses concentrated on images that were believed to violate Islamic norms of covering the female body and a ban on tattoos and text snippets that were assumed to include western values and concepts, implicit and explicit taboos and profane language.
The hypotheses’ validity was tested in the second phase of the research, where three Middle Eastern women aged 35–44 were interviewed. Two of the women were from Iran, and one was from Syria. The women were chosen as interviewees since they represent Lunette’s target group and are experts of their respective culture’s cultural norms and social acceptability. The interviewees were asked an open-ended question on whether the material from the Lunette website would work if it were taken as such to the interviewees’ cultures.
The interviewees clearly supported only one out of the seven hypotheses. The interviewees’ answers conflicted with each other and partly with the literature about the Middle Eastern cultural norms. Thus, no indisputable conclusions can be made based on the results. However, it is safe to say that Lunette’s global English website contains culturally insensitive elements. Virginity before marriage was a recurring theme in both the literature and interviews, and it is a central theme in the Middle Eastern cultural norms that Lunette’s website’s marketing communications seems to ignore. Hence, the global English website does not cover all its users’ needs without culture bumps
Asiakkaan tunnistaminen rahanpesulain vaatimusten mukaisesti
No full textTutkielmassa tarkastellaan rahanpesulain asettamia vaatimuksia asiakkaan tunnistamisesta. Tarkastelun keskiössä ovat tunnistamiskriteerit, mutta myös riskiarviointi sekä -hallinta ovat keskeisessä osassa. Tutkielmassa tarkastellaan, onko rahanpesulain sääntely asiakkaan tunnistamisen osalta asianmukaisella tasolla ja kuinka ilmoitusvelvollisen tulisi noudattaa riskienhallinnasta koskevaa sääntelyä, jotta se toimisi lain asettamien vaatimusten mukaisesti. Tutkimuksessa tarkoituksena on analysoida ja tulkita rahanpesulain asettamia vaatimuksia asiakkaan tunnistamisesta. Aineistona tutkimuksessa ovat aiheen kannalta keskeisimmät lait, niiden esityöt, aiheeseen liittyvä kirjallisuus sekä Keskusrikospoliisin ylitarkastajan Anu Jaakkolalle lähetetty teemahaastattelu.
Asiakkaan tunnistaminen nähdään keskeisimmäksi keinoksi rahanpesun ennaltaehkäisyssä. Ilmoitusvelvollisten vastuu tunnistaa ja tuntea asiakkaansa korostuu sekä rahanpesulaissa, sen esitöissä, että finanssivalvonnan ohjeistuksessa. Ilmoitusvelvollisilla ei näin ollen saa olla anonyymejä asiakkaita. Asiakkaista tehtävä riskiarviointi on toinen relevantti asia, joka korostuu rahanpesulaissa. Asiakkaista tehtävän riskiarvion perusteella ilmoitusvelvolliset pystyvät toteuttamaan riskienhallintaansa paremmin.
Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että ilmoitusvelvollisten yhteisvastuu asiakkaan tunnistamisessa on tärkeä ja lainsäädäntöä tulisi kehittää palvelemaan tätä ajatusmallia. Rahanpesulain tulkintatilanteet ja oikeuskäytännön suppeus aiheuttavat haasteita
Punainen tuike ja perunamaa: Tarkastelussa sanaleikkityypit ja sanaleikkien käännösstrategiat televisiosarjassa RuPaul's Drag Race
No full textTässä tutkielmassa tavoitteenani on selvittää, kuinka hyvin sanaleikit säilyvät audiovisuaalisesta aineistosta poimittujen sanaleikkien ruututekstitetyissä käännöksissä. Vertailen etenkin eri sanaleikkityyppien esiintyvyyttä ja säilyvyyttä käännetyissä sanaleikeissä sekä sanaleikkien kääntämisessä käytettyjä käännösstrategioita.
Tutkimusaineistoksi on valikoitunut amerikkalainen tosi-tv-sarja RuPaul’s Drag Race, jonka 11. kauden jaksoista on poimittu yhteensä 150 englanninkielistä sanaleikkiä. Tarkastelussa ovat myös näiden sanaleikkien suomen- ja ruotsinkieliset tekstityskäännökset, joita vertailemalla on tarkoitus selvittää, kummalla kielellä sanaleikkien käännökset ovat onnistuneet paremmin.
Tutkielman sanaleikit jaottelin neljään yläluokkaan sanaleikeissä käytettyjen kielipiirteiden perusteella sekä yhteensä kolmeentoista sanaleikkityypeiksi kutsuttuun alakategoriaan. Fonetiikkaan eli ääntämiseen perustuvien sanaleikkien yläluokkaan kuuluvat sanaleikkityypeistä homofonia, paronymia ja homografia. Morfologiaan eli sanojen osiin perustuviin sanaleikkeihin lukeutuvat puolestaan keksityt ja yhdistellyt sanat sekä sananmukaisuus. Semantiikkaan eli merkitysoppiin perustuviin sanaleikkeihin kuuluu yhteensä neljä sanaleikkityyppiä, jotka ovat homonyymiset ja polyseemiset sanat, homonyymiset ja polyseemiset sanonnat, yhdistellyt sanonnat ja termit sekä kaksikieliset sanaleikit. Viimeisenä pragmatiikkaan eli tilannekontekstiin perustuviin sanaleikkeihin sisältyy niin ikään neljä sanaleikkityyppiä. Nämä sanaleikkityypit ovat kuva tukee tekstin tulkintaa, kuva ja teksti ristiriidassa, muunnellut sanonnat ja alluusiot sekä intertekstuaaliset sanaleikit. Sanaleikit voivat myös kuulua useampaan kuin yhteen sanaleikkityyppiin, jolloin niistä muodostuu yhdistelmäsanaleikkejä.
Lähdekielen 150 sanaleikistä säilyi suomeksi yhteensä 86 ja ruotsiksi 71 kappaletta. Näin ollen suomenkielisiin tekstityksiin siirtyi 57,3 prosenttia sanaleikeistä ja ruotsinkielisiin tekstityksiin vastaavasti 47,3 prosenttia. Sanaleikkityypeistä yleisimpiä olivat suomennoksissa etenkin homonyymiset ja polyseemiset sanat ja sanonnat, kun taas ruotsiksi parhaiten välittyivät keksittyjä ja yhdisteltyjä sanoja sisältävät sanaleikit. Valtaosa sanaleikkityypeistä välittyi suomeksi vähintään yhtä hyvin tai paremmin kuin ruotsiksi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.
Tarkastelussa on myös yhteensä kuusi käännösstrategiaa, joiden alle jokaisen sanaleikin suomen- ja ruotsinkielinen käännös sijoittuu. Nämä käännösstrategiat ovat: sama sanaleikkityyppi käännöksessä, eri sanaleikkityyppi käännöksessä, identtinen sanaleikki käännöksessä, retorinen tehokeino sanaleikin tilalla, ei sanaleikkiä käännöksessä ja poisto. Näitä käännösstrategioita vertaillessa selvisi, että saman- ja erityyppisiä sanaleikkejä välittyi suomennokseen jopa 54 prosenttia, kun taas vastaava luku ruotsiksi on vain 36,7 prosenttia. Ruotsinkielisissä käännöksissä käytettiin selvästi enemmän strategioita identtinen sanaleikki käännöksessä sekä ei sanaleikkiä käännöksessä, jotka eivät välttämättä välitä alkuperäisen sanaleikin huumoria lainkaan. Retoristen keinojen ja poiston käytössä ei kuitenkaan ollut merkittäviä eroja kielten välillä. Lopullisia tuloksia vertailemalla selvisi, että lähdekielen sanaleikkien suomennokset ovat onnistuneempia ja oivaltavampia kuin ruotsinkieliset käännökset
