47495 research outputs found
Sort by
Itsevaltiaasta hillityksi tiimipelaajaksi: Tasavallan presidentin ulkopoliittinen toimivalta parlamentaarisen kehityksen kontekstissa
No full textPyrkimys presidentin vallan häivyttämiseen parlamentarismia vahvistamalla on kehityskulku, joka kuvaa valtionjohdon toimivallan kehittymistä viimeisen neljän vuosikymmenen aikana. Nykyisen perustuslain aikana 2000-luvun alusta lähtien pääministeristä on muodostunut yksiselitteisesti toimeenpanovallan johtaja. Presidentille kuuluvaa ulkopolitiikan johtamisvaltaa on kuitenkin jossain määrin suojattu tältä kehitykseltä. Tutkielman keskeisenä argumenttina on, että erityisesti parlamentarisaatiokehitys ja Suomen EU-jäsenyys ovat merkittävästi heikentäneet presidentin ulkopoliittista valtaa vahvistaen samalla valtioneuvoston asemaa.
Tutkielman tavoitteena on arvioida tasavallan presidentin ja valtioneuvoston yhteistoimintavelvoitteen toimivuutta. Tutkielmassa etsitään vastausta siihen, ovatko ulkopolitiikan johtamisen toimivaltanormit vielä perustuslain muutostenkaan jälkeen valmiita tai toimivia. Valtiosääntöoikeudellisen julkisoikeuden alalle asettuessaan tutkielman tutkimusmenetelmät pohjautuvat ensisijaisesti oikeusdogmatiikkaan eli lainoppiin. Tutkielmassa systematisoidaan normistoa, johon presidentti-instituution ulkopoliittinen päätöksenteko nojaa. Näin paikannetaan ongelmakohtia presidentin ja valtioneuvoston yhteistoiminnasta.
Tutkielman ensisijaisena lähdeaineistona on Suomen perustuslaki (731/1999), sekä sitä alemmanasteiset säädökset. Näitä täydennetään etenkin perustuslakiuudistukseen liittyvällä lainvalmisteluaineistolla, josta ensisijassa oikeuslähdeopin mukaisesti ovat hallituksen esitykset sekä perustuslakivaliokunnan mietinnöt. Myös oikeuskirjallisuudella on vahva rooli tutkielman lähdeaineistona. Tutkimuskohdetta lähestytään valtiosäännön parlamentaarisen kehityksen kuvaamisen kautta. Ulkopolitiikan yhteistoimintavelvoitteen toimivuutta tarkastellaan oikeudellisen ja tosiasiallisen valtiosäännön avulla.
Tutkielman perusteella voidaan todeta, että valtiosääntö vaatii ulkopolitiikan johtamisen osalta edelleen kehittämistä ja tutkimuksellista huomiota. Tutkielmassa esitetyt oikeudelliseen ja tosiasialliseen valtiosääntöön pohjautuvat havainnot osoittavat, että Suomessa vahvan ulkopoliittisen johtajan kulttuuri ei ole vielä antamassa periksi parlamentarismin kehityskulun paineessa. Vaikka presidentin sisäpoliittisia valtaoikeuksia on riisuttu, presidentti-instituutio on säilyttänyt vahvan ulkopoliittisen asemansa myös kylmän sodan jälkeisellä kaudella ja 2000-luvun EU:n integraatiokehityksen keskellä.
Tutkielmassa päädytään esittämään vaihtoehtoja perustuslain uudistamiseksi, jotka perustellaan valtiosäännön loogisella kehittymisellä kohti parlamentaarisempaa hallitusmuotoa. Jos ulkopolitiikan johtaminen halutaan Suomessa aidosti parlamentaariseksi, ulkopolitiikan johtovalta olisi säädettävä yksiselitteisesti valtioneuvoston vastuulle. Jos taas presidentin osallistuminen ulkopolitiikan korkean tason hoitamiseen koetaan kansallisesti toivottuna ratkaisuna, on voimassaoleva perustuslaki vain tyydyttävällä tasolla. Lainsäätäjän on toisaalta myös kunnioitettava suomalaisten tahtoa säilyttää presidentillä tosiasiallistakin valtaa, jotta oikeusjärjestyksemme heijastelisi yhteiskuntamme pitkällä aikavälillä hyväksymiä ratkaisuja, tässä tapauksessa presidentti-instituution vahvaa asemaa
Gamifying the web service for the brainwolk walking meeting
No full textA sedentary lifestyle and lack of physical activity have become more and more prevalent in recent years, and they can contribute factors to risk our physical and mental health. Many health-promoting programs, ergonomic furniture, health tracking devices, and wellness applications are introduced to reduce the health effects of a sedentary lifestyle.
Among solutions, the Brainwolk concept was developed to promote walking meetings for creativity and wellbeing in the workplace. Several studies were conducted to learn about the users’ needs and the context of use. In addition, design guidelines, as well as a concept design of a persuasive walking meeting application were presented to support the Brainwolk concept. Besides, several solutions to the walking meeting were inspired by the concept, but they were designed to target office workers instead of students. Students who can become office workers soon are able to start to form a good habit during their academics. Additionally, students are thought to be attracted less attention by a traditional interface. Thus, gamification, as an innovative approach and growing market, has been implemented in many fields with successful results in altering user behavior. In this thesis, gamification is proposed as a potential alternative to motivate individuals and drive engagement in the conduction of the walking meeting.
This thesis aims to design a gamified Brainwolk walking meeting application to engage the involvement of students. Firstly, the pre-study was conducted to explore the users’ needs, motivation, and challenges in use from surveys of two previous studies. Based on the user research data and literature review, five design implications were formulated and used as the aim of a new walking meeting application design. Secondly, according to a process of engineering gamified software, a paper prototype was created for early validation of application concepts and design approaches. Then, an interactive (high-fidelity) prototype was developed based on user feedback as well as several innovative ideas through a literature review. Finally, the effects of five design implications were validated in user evaluation with usability testing, questionnaires, and interviews.
The results suggested that the gamified system evoked positive experiences on attractiveness and the hedonic quality, while the pragmatic quality aspects need to be enhanced. Besides, several design implications related to meeting support tools are expected to have some further improvement.
Overall, the research of this thesis contributed an approach to gamifying a walking meeting application and an example of applying a gamification framework to design a pervasive gamified system
Steady-state detection techniques: AC-drive-controlled motor systems
No full textModern AC-drives contain algorithms to optimize and improve the operation of electric motors. Some of these optimization algorithms are performed at steady-state operation of the AC-drive, and therefore, steady-state detection techniques are required. The steady-state operation can be determined from the measured values of the motor. For the motor to operate under steady-state, the output of the motor should be approximately constant. Due to electric motors behavior and the system conditions, determining the steady-state can be challenging.
This thesis examines the benefits of the steady-state detection. The challenges and difficulties of the steady-state detection will also be analyzed. To understand the methods, this thesis will review the basics of AC-drive-controlled motor systems.
In the beginning of this thesis, induction motor and its operating principles will be reviewed to understand the need for optimization algorithms. Then the thesis will examine AC-drives and the control of an induction motor. After that, the thesis will review and analyze different optimization algorithms which can be used to improve the control of an induction motor. These algorithms are identification run, flux optimization and condition monitoring.
The last part of this thesis will focus on steady-state detection. Definitions and basics will be introduced, and the difficulties of steady-state detection will be reviewed. Basic techniques for steady-state detection will be reviewed. These basic techniques are linear regression, t-test and f-test. The final chapter discusses steady-state detection in AC-drive systems.
In conclusion, steady-state detection is a difficult task due to its demands in computing power and need for user input. In AC-drive systems, same software is used in different application, causing different problems in steady-state detection. The benefits of using optimization algorithms can be found hugely beneficial for economic and technical standpoint
"Taidetta tehdään, koska ei kaikkea voi ilmaista sanoilla" : Tutkimus taiteen metakielestä
No full textTämä tutkimus tarkastelee puhetta taiteesta ja taiteen kielen funktioista. Lisäksi tutkimus selvittää, miten kansanlingvistiikan alalla paljon käytetty Nancy Niedzielskin ja Dennis Prestonin hahmottelema metakieliteoria soveltuu taiteesta puhumiseen. Tutkimus on laadullinen ja sijoittuu pääasiassa kansanlingvistiikan kentälle. Taiteen tutkimus tuo tutkielmalle poikkitieteellisen juonteen, ja tutkimus tuokin uutta tietoa molemmille tutkimusaloille.
Tutkielman pääaineistona on nauhoitettu fokusryhmähaastattelu kolmen kuvataiteen opiskelijan kanssa. Opiskelijat opiskelivat haastatteluhetkellä suomalaisessa korkeakoulussa kolmatta vuotta. Heidät valittiin tutkimuksen informanteiksi siksi, että heillä on näkökulmaa taiteen kieleen sekä verkostojensa että opintojensa puolesta. He edustavat siten taidealan kasvavia asiantuntijoita, eivät maallikoita, joihin kansanlingvistinen tutkimus on pääosin suuntautunut. Tämän tutkimuksen kontekstissa taide rajautuu kuvataiteeseen. Haastatteluaineiston lisäksi opiskelijat kirjoittivat haastattelutilanteessa paperille heille mieleen tulevia taiteen kielen piirteitä. Myös nämä listat ovat osa aineistoani. Haastattelun yhteydessä käytettiin virikemateriaalina Marc Chagallin teosta Minä ja kylä (1911), ja kahta teoksesta kertovaa kirjoitusta teoksissa 100 kuuluisaa maalausta (Vaizey 1996) ja Maalaustaiteen mestareita (toim. Carriere 1999).
Aineiston analyysimetodina on sovellettu sisällönanalyysiä. Analyysin avulla aineistosta poimittiin tutkimuskysymysten kannalta relevantti sisältö, joka jäsenneltiin teemakokonaisuuksiksi. Näitä teemakokonaisuuksia ovat taide, tulkinta, akateeminen maailma, taiteen kieli ja taidemaallikot. Opiskelijoiden havainnot ja näkemykset taiteen kielestä avautuvat analyysissä näiden kokonaisuuksien kautta.
Tutkimus osoitti, että kielellä ja sanallistamisella on taidekokemuksessa paikkansa. Taidetta koetaan tunteella ja tulkitaan intuitiivisesti, mutta kokemuksen sanallistaminen ja jakaminen muiden kanssa on yksi taiteen sosiaalisista ulottuvuuksista. Muista taiteesta puhumisen funktioista aineistossa tuli esiin erilaisten statusten, identiteettien ja ryhmäidentiteettien luominen ja ylläpitäminen sekä taideinstituutiossa toimiminen.
Ihanteellinen taiteen kieli näyttäytyy tässä aineistossa vapaana, pehmeänä, rajoituksettomana ja vapaasti virtaavana. Opiskelijat tunnistivat taiteen kielestä akateemisen rekisterin, joka koettiin puolestaan epähenkilökohtaisena, raskaana, työläänä ja vaikeaselkoisena. Opiskelijoiden kokemuksissa tuli ilmi, että he kiinnittävät kielenkäyttöön huomiota sekä taidemaallikkojen että taideinstituution toimijoiden kanssa keskustellessaan ja taiteen kieleen liittyy monia sosiaalisia merkityksiä. Lisäksi he puhuivat myös kielen syvästä tasosta, joka näyttäytyy avoimena ja vapaana taiteesta puhumisen tasona, joka avautuu taiteen opiskelijoille ja taiteesta kiinnostuneille.
Tutkimuksessa nousee selvästi esiin kansanlingvistiikassa yleinen käsitys siitä, että kielen piirteisiin ja kielen käyttäjiin liittyvät käsitykset sekoittuvat toisiinsa. Opiskelijat nimesivät taiteen kielen piirteitä metakieliteorian molemmilta tasoilta, ja Niedzielskin ja Prestonin metakieliteoria osoittautui siten sovellettavaksi myös taiteen kielen tutkimiseen
Katsaus WebAssemblyyn ja sen nykytilanteeseen
No full textTämän kandidaatintyön tarkoituksena oli perehtyä WebAssemblyyn ja luoda hyvä yleiskuva WebAssemblysta ja sen nykytilanteesta perehtymällä olemassaolevaan kirjallisuuteen. Työn päätavoitteena olikin selvittää mikä ja mitä on WebAssembly, miksi se on olemassa, ja mikä on WebAssemblyn nykytilanne.
WebAssembly on matalan tason tavukoodi, joka voidaan myös esittää ohjelmointikielenä, joka muistuttaa assembly-ohjelmointikieltä. Se on tarkoitettu käännöskohteeksi muille ohjelmointikielille, ja siihen kääntämistä tukevatkin useat eri ohjelmointikielet, esimerkiksi C/C++ -ohjelmointikielet. Sen päätavoitteet ovat turvallisuus, suorituskyky, siirrettävyys ja tiiviys. WebAssemblysta erityisen tekee se, että sen suorittamista tukee suurin osa käytössä olevista internetselaimista, jotka aikaisemmin ovat tukeneet ainoastaan JavaScriptin suorittamista. WebAssemblyn suunnittelun takana ovatkin suurimmat selainvalmistajat Google, Apple, Mozilla ja Microsoft.
Websovelluksina tarjotaan nykyään yhä monimutkaisempia sovelluksia, joista osa suorittaa paljon laskentaa. WebAssembly pyrkiikin vastaamaan tähän tarpeeseen. WebAssembly ei ollut ensimmäinen teknologia, joka on yrittänyt suorituskykyisen koodin suorittamisen mahdollistamista internetselaimessa. Kuitenkaan yksikään WebAssemblyn edeltäjistä ei onnistunut täyttämään kaikkia WebAssemblyn päätavoitteita. WebAssemblyn MVP-versio tarjoaa huomattavasti JavaScriptia paremman suorituskyvyn, mutta ei kuitenkaan konekieleen käännetyn C-koodin tasoista suorituskykyä.
WebAssemblyn turvallisuus puolestaan paljasti ongelmia sillä yli puolet internetsivustoista, jotka käyttävät WebAssemblya, käyttävät sitä haitallisiin tarkoituksiin, kuten kryptovaluutan louhintaan. Haavoittuvuuksia WebAssemblyssa on kuitenkin ollut suhteellisen vähän ja sen suorittaminen hiekkalaatikon sisällä mahdollistaa epäluotettavan koodin turvallisen suorittamisen. WebAssemblyn siirrettävyys ja tiiviys ovat hyvällä tasolla tutkitun kirjallisuuden perusteella. WebAssemblyn suorittamiseen internetselaimen ulkopuolella on olemassa useita itsenäisiä runtime-ympäristöjä ja WebAssembly-koodin koko on vertailuissa ollut vastaavan asm.js-koodin ja konekieleen käännetyn C-koodin kokoja pienempiä
Dramaattinen wannabe vai pelloissa juokseva maalaislapsi? Mielikuvia harvinaisista etunimistä
No full textPro gradu -tutkielman tavoitteena on kuvata mielikuvia harvinaisista etunimistä. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia kielensisäisiä ja kielenulkoisia mielikuvia harvinaiset etunimet herättävät, millaiset harvinaiset etunimet koetaan miellyttäviksi tai epämiellyttäviksi sekä millaiset harvinaiset etunimet ovat avoimia sukupuolineutraalille käytölle.
Tutkimuksen laajana viitekehyksenä toimii nimistöntutkimus. Lähtökohdat ovat sosiolingvistiset ja kansan-lingvistiset, minkä lisäksi tutkimus sivuaa kognitiivista kielitiedettä. Tutkimuksen keskeisinä käsitteinä ovat kieleen liittyvät kielensisäiset mielikuvat ja nimenkantajiin liittyvät kielenulkoiset mielikuvat. Tutkimukseen on valittu tutkimuskirjallisuuden perusteella 25 harvinaista etunimeä. Tutkimusaineisto on kerätty sähköisellä kyselylomakkeella, johon vastasi keväällä 2016 yhteensä 120 vastaajaa. Aineiston analyysissä sovelletaan sisällönanalyysia ja kvantifioinnin periaatteita.
Kahdessa ensimmäisessä tulosluvussa kuvataan kielenulkoisia ja kielensisäisiä mielikuvia. Mielikuvien jako kielenulkoisiin ja -sisäisiin osoittautui hieman jäykäksi, joten mukaan on lisätty nimiin ja nimenkantajiin liittyviä mielteitä yhdistävät muut mielikuvat. Tulokset osoittavat, että vastaajilla on paljon yhteisiä mielikuvia harvinaisista etunimistä. Kielenulkoisia tulkintoja ohjaavat mielleyhtymät samankaltaisiin sanoihin, nimiin ja nimen kieleen. Keskeiseksi harvinaisiin etunimiin liittyväksi mielikuvaksi nousee nimen ja nimenkantajan erikoisuus.
Kolmannessa tulosluvussa tarkastellaan harvinaisten etunimien sukupuolta. Tutkimustuloksena havaitaan, että vastaajilla on selkeät ja yhtenevät käsitykset naisennimistä, miehennimistä ja sukupuolineutraaleista etunimistä. Vahvimmin sukupuolittuneita ovat ne harvinaiset etunimet, joita ohjaa muiden etunimien nimimuotti tai semantiikka. Sen sijaan sukupuolineutraaleiksi arvioidaan etunimet, joiden nimiasu tai merkitys ei ohjaa vahvasti tulkintaa.
Viimeisessä tulosluvussa tarkastellaan näkemyksiä harvinaisten etunimien miellyttävyydestä. Tulokset on tiivistetty miellyttävyys- ja epämiellyttävyysindekseihin. Miellyttävimmiksi mielletyt harvinaiset etunimet ovat pääosin naisennimimuottien mukaisia. Nimen miellyttävyys yhdistyi kauneuteen, selkeyteen ja sopivaan erottuvuuteen. Sen sijaan epämiellyttävimmiksi mielletyt harvinaiset etunimet herättivät epämieluisia assosiaatioita, yhdistettiin kiusaamiseen ja koettiin hankaliksi.
Kokoavassa tarkastelussa tutkimuksen lopussa tuloksista piirtyy malli harvinaisten etunimien toimi-vuudesta. Mallissa vaihtelevat vastaajan sallivuus pienestä suureen sekä nimiin liittyvät assosiaatiot kielteisistä myönteisiin. Mallin perusteella muodostuu neljä ulottuvuutta, jotka kuvaavat suhtautumista harvinaisiin etunimiin. Nämä ovat torjunta, kyseenalaistus, hyväksyminen muuna nimenä sekä hyväksyminen etunimenä
Investointilainojen problematiikka Länsi-Balkanilla: Kiinan merkitys EU:n ja Länsi-Balkanin valtioiden väliseen assosiaatioprosessiin
No full textKandidaatintutkielmassani tarkastelen nousevan suurvallan Kiinan taloudellista ja poliittista läsnäoloa Länsi- Balkanilla, tarkoituksenani ilmentää sen merkitystä Euroopan unionin ja Länsi-Balkanin valtioiden välisiin suhteisiin. Tutkimuskysymykseni on, minkälaisia merkityksiä Kiinalla voi olla Länsi-Balkanin alueen ja EU:n väliseen vakautus- ja assosiaatioprosessiin. Tutkin Kiinan läsnäolon merkityksiä kahden eri tapausesimerkin avulla, kahdessa eri Länsi-Balkanin valtiossa aikavälillä 2010–2019. Tapausesimerkkeinä toimivat infrastruktuurihankkeet Montenegron ja Bosnia-Hertsegovinan valtioissa. Montenegron infrastruktuurihanke on jo rakennusvaiheessa oleva Bar-Boljaren moottoritie ja Bosnia-Hertsegovinan infrastruktuurihanke on Tuzla 7 -hiilivoimalayksikkö. Tutkin laaja-alaisesti hankkeiden taustoja sekä niistä muodostuneita ongelmia ja vertailen niitä analyysissa valitsemaani aineistoon.
Liberaali intergovermentalismi selittää tutkimuksen aikana Montenegron ja Bosnia-Hertsegovinan valtiojohdon päätöksiä ottaa vastaan Kiinan investointilainat, kun kyseisillä päätöksillä voi olla negatiivisia merkityksiä assosiaatioprosessia kohtaan.
Teorian mukaisesti valtiot tekevät rationaalistaloudellisia päätöksiä oman taloudellisen kehityksensä maksimoimiseksi. Tämän perusteella valtiot asettavat kansalliset intressinsä tiettyyn preferenssijärjestykseen. Havaintoni on, että syy infrastruktuurihankkeiden toteuttamiseen liittyy valtioiden haluun suosia tiettyjä taloudellisia intressejään joidenkin SAA-sopimusten velvoitteiden yli.
Analyysissani vertailen tapausesimerkkien tutkimuksessa ilmenneitä havaintoja vakautus- ja assosiaatiosopimusten (SAA) sisältöön sekä Euroopan komission raportteihin assosiaation etenemisestä. Vertailun avulla tuon esille infrastruktuurihankkeiden synnyttämiä ristiriitaisuuksia SAA-sopimuksien velvoitteisiin nähden. Analyysin tuloksien ensimmäisenä havaintona on, että infrastruktuurihankkeiden ja SAA- sopimuksien välisissä ristiriidoissa on kyse sopimuksien asettamien velvoitteiden, EU-lainsäädännön, taloudellisten uudistusten ja EU-standardien omaksumiseen liittyvistä ongelmista. Toinen havaintoni on, että ristiriidat voivat aiheuttaa ongelmia assosiaation etenemiseen. Vastaukseni tutkimuskysymykseeni on, että Kiinan läsnäololla on negatiivisia merkityksiä kyseisten maiden ja EU:n välisiin vakautus- ja assosiaatioprosesseihin, sillä Kiina käytännössä mahdollistaa molemmat infrastruktuurihankkeet investointilainallaan. Kiinan merkityksen kasvaminen EU:n lähialueilla sekä EU:n sisällä antaa mahdollisuuksia uudenlaisen EU-tutkimuksen kehittämiselle, jossa Kiinan sekä muiden nopeasti kasvavien maiden merkityksiä EU:n toimintaan voidaan mitata. EU:n tulevaisuutta koskevassa tutkimuksessa tutkijoiden tulisi ymmärtää ja huomioida Kiinan läsnäolo sekä ilmentää mahdollisimman pätevästi läsnäolon merkityksiä EU:n tulevaisuutta kohtaan
Kiinteistökohtaisella mikroverkolla toteutetun kysynnän jouston potentiaali
No full textViime vuosina energian tuotantoa on Suomessa muutettu hiilettömämpään ja päästöttömämpään suuntaan. Tähän on pyritty lisäämällä uusiutuvan energian määrää sekä parantamalla energiatehokkuutta. Nämä muutokset ovat aiheuttaneet vaihtelua sähkön tuotannon ja kulutuksen välille. Aurinko- ja tuulienergian osuuden kasvaessa, ovat myös tuotannon tarpeet muuttuneet. Sääolosuhteista riippuvaiset energiantuotantomuodot vaativat rinnalleen säätövoimaa, jolla pyritään saavuttamaan tasapaino sähkön kulutuksen ja tuotannon välille. Säätövoiman määrän tarvetta voidaan vähentää kysynnän jouston avulla. Kysynnän joustolla voidaan leikata kulutushuippuja ja siirtää niitä toisiin ajankohtiin.
Diplomityön tavoitteena oli selvittää mikroverkoilla toteutetun kysynnän jouston potentiaalia Suomessa. Tavoitteena oli selvittää kysynnän jouston tuomia taloudellisia hyötyjä Suomessa, kun osa kiinteistön sähkön tarpeesta tuotetaan aurinkopaneeleilla. Lisäksi tuli arvioida kysynnän jouston potentiaalia asiakkaan ja palveluntarjoajan näkökulmasta.
Työn rakenne on jaettu kahteen osaan niin, että ensin tarkastellaan kysynnän jouston mahdollisuuksia ja toteutustapoja. Lisäksi esitellään kysyntäjousto palvelu sekä laskentatyökalu, jolla kannattavuuslaskelmat suoritetaan. Toisessa osassa esitellään esimerkkinä toimiva kohdekiinteistö, jolle kannattavuuslaskelmat suoritetaan, sekä käydään läpi tarvittavat lähtöarvot kysynnän jouston mallinnusta varten. Tämän jälkeen esitetään kannattavuuslaskelmien tulokset sekä niiden perusteella tehdyt päätelmät.
Kannattavuuslaskelmien perusteella voitiin arvioida kysynnän jouston kannattavuutta. Kun kysynnän jousto on toteutettu mikroverkoilla ja sähköä tuotetaan aurinkopaneeleiden avulla, voidaan mallinnusten avulla löydetyissä optimaalisimmissa tapauksissa saavuttaa kohtuullinen takaisinmaksuaika sekä tuotto. Näissä tapauksissa kysynnän jouston toteuttaminen on kannattavaa sekä asiakkaan että palveluntarjoajan näkökulmasta. Suomen rakennnuskantaan verratessa voidaan todeta, että työssä saavutetut laskentatulokset ovat toistettavissa myös muissa suuren kokoluokan kiinteistöissä, mikäli sähkönkulutus on riittävän suurta. Lisäksi työssä esitellään myös toinen mahdollinen liiketoimintamalli, jossa kysynnän joustoa toteutetaan yhdessä usean asiakkaan kanssa. Tässä liiketoimintamallissa myös pienemmän sähkönkulutuksen omaavat kiinteistöt voitaisiin lisätä kysynnän jouston käyttäjiin.Over the past couple of years Finnish energy production has been moving towards carbon-free and emission-free production. These goals have been achieved by increasing the use of renewable energy as well as by improving energy efficiency. The implementation of these changes has caused variation between electricity supply and demand. While the share of solar and wind energy increases, the needs regarding electricity production have changed. Weather-dependent forms of energy production need support from flexible energy production achieve a balance between electricity supply and demand. The need of flexible energy production can be reduced by the using demand response system (DR) aiming to cut down consumption peaks and to shift them to other times.
The purpose of this thesis was to evaluate microgrid-produced DR potentialities in Finland. The aim was to find out eventual economic benefits of demand response system in Finland, while part of the household’s electricity needs is covered by solar panels. Additionally, the potential of demand response has been assessed from customers and electricity operator’s perspective.
This thesis will be divided into two parts. The first part will present an overview of demand response system benefits and energy transmission methods. Additionally, demand response service and cost component calculation tools will be introduced. The second part of this thesis will present an example of a building used as a simulator for studies, calculations and used parameters. The second part will also describe the outcome of profitability analysis, calculations and conclusions.
By using the profitability calculations, profitability of the demand response system could be assessed. Based on the study results produced by simulator building, it has been demonstrated that when the demand response system is generated by microgrids while electricity is produced by solar panels, a reasonable payback period as well as a profit can be achieved. In these cases, implementing demand response is beneficial for both clients and suppliers. Comparing these findings to Finnish construction planning, we can conclude that the used calculations can be repeated and re-applied to bigger households if electricity consumption is high enough. In addition, another possible demand response business model which combines several customers into bigger pools has been presented. In this business model, households with lower electricity consumption could also be shifted to demand response system
Turvakriittisten järjestelmien käytettävyyden parantaminen: tapausesimerkkinä Säteilyturvakeskuksen tilannekuvajärjestelmän aikasarjatoiminto
No full textTämä tutkielma tehtiin yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa. Osana tutkielmaa suunniteltiin uusi käyttöliittymä STUKin tilannekuvajärjestelmään ottaen huomioon turvakriittinen ympäristö sekä yleiset käytettävyysheuristiikat ja -ohjeistukset.
Tutkielmassa hyödynnettiin kustannustehokkaan käytettävyyssuunnittelun menetelmiä. Käytössä olevasta tilannekuvajärjestelmästä laadittiin heuristinen arviointi, jonka tuloksena käytössä olevan järjestelmän aikasarjatoiminnosta löytyi 16 käytettävyysongelmaa.
Käyttäjät ja heidän järjestelmän käyttöönsä liittyvät tehtävät saatiin selville haastatteluilla. Niiden tulokset koottiin samankaltaisuuskaavioon. Osana tutkielmaa haastateltiin neljää tyypillisintä järjestelmän käyttäjää. Haastatteluissa tiedusteltiin muun muassa sitä, miten haastateltavat näkevät turvakriittiset järjestelmät ja mitä turvakriittisyys tarkoittaa heille.
Samankaltaisuuskaavion havaintojen pohjalta suunniteltiin aikasarjatoiminnolle paperiset ja digitaaliset prototyypit. Samat osallistujat testasivat ja arvioivat digitaalisen prototyypin käytettävyyttä käytettävyystestauksissa.
Tutkielman ohessa hahmoteltiin 10 turvakriittisen järjestelmän käytettävyysheuristiikkaa. Niiden avulla voidaan ottaa nykyistä paremmin suunnittelussa ja arvioimisessa huomioon turvakriittisten järjestelmien kriittiset seikat. Ne keskittyvät pääosin käyttöliittymän visuaaliseen esitystapaan ottaen huomioon esimerkiksi tiedon luettavuuden, ymmärrettävyyden ja tärkeyden
