47495 research outputs found
Sort by
Expectations and preferences of patients with primary and relapsed ovarian cancer to maintenance therapy: A NOGGO/ENGOT-ov22 and GCIG survey (Expression IV)
No full text
Rakennusyritysten fuusion heijastumat yrityksen tuotantoon
No full textYritysten kilpailun kiristyessä, yritysostoista ja fuusioista on tullut tavanomainen keino yri-tyksen tavoitellessa kasvua ja kilpailuetua. Syitä fuusiolle voi olla esimerkiksi markkinaosuuden kasvattaminen, kassavirtojen kasvattamisen tavoittelu tai kustannusten alentaminen. Fuusion onnistumisen kannalta, onnistunut integraatio on merkittävä tekijä, koska integraatioprosessissa fuusiossa tavoitellut hyödyt tulisi realisoida. Juuri epäonnistunut integraatioprosessi on usein syynä erittäin yleiselle fuusion epäonnistumiselle. Integraatiolla tarkoitetaan prosessia, jossa yhdistyvien yritysten toiminnot yhdistetään yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi.
Tämä työ käsittelee rakennusyrityksessä suoritetun fuusion heijastumia yrityksen tuotantoon. Tutkimuksessa tarkasteltiin fuusion jälkeisen integraation onnistumista ja fuusion lopputuloksen onnistumista tuotannon näkökulmasta. Tutkimus on toteutettu tapaustutkimuksena. Työ perus-tuu kirjallisuuskatsaukseen sekä empiiriseen osuuteen. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on luoda käsitys kirjallisuudessa tunnistetuista, onnistuneen fuusion jälkeisen integraation ja fuusi-on kulmakivistä sekä ongelmakohdista. Empiirisessä osuudessa hyödynnetään kohdeyrityk-sessä tehtyjen haastattelujen tuloksena saatua dataa, yrityksen fuusio- ja integraatioprosessien arvioinnissa. Fuusion onnistumisen arvioinnissa päästään kiinni fuusion tuomiin hyötyihin ja haittoihin yrityksen tuotannossa.
Tutkimuksen tuloksena yrityksen toiminnasta fuusion jälkeen löydettiin vielä jatkokehitys-mahdollisuuksia yrityksen tuotannon tehokkuuden parantamiseksi. Tulosten avulla, fuusion tuomi haittoja yrityksen tuotantoon voidaan yrittää karsia ja lisätä kokemuksia fuusion tuomista hyödyistä tuotannon työntekijöiden keskuudessa. Tutkimus antoi arvokasta informaatiota yli-päätään yrityksen tuotannon tilastaAs the competition in the markets tightens, mergers and acquisitions have become general method for companies to gain growth and competitive advantage. Reasons for mergers and acquisitions can be for example; increase the market share, increase the cashflow or decrease the costs. Successful integration process is critical factor to successful merger. Post-merger integration is the process where the reached values are being realized. Failed post-merger in-tegration process is often the reason to cause mergers to fail. Post-merger integration is the process where companies activities are merged in to one functioning unity.
This Thesis discuss the reflections in the production of subsidiary construction companies. Success of the post-merger integration and the merger are being studied from the productions viewpoint. The research was conducted as a case study. The research is based on a literature review and a empirical part. The aim of the literature review is to create a view of the cornersto-nes and problematics of post-merger integration and merger. Empirical part of the research is based on the achieved data from the interviews conducted in the target company. Information from the interviews is used to evaluate the post-merger integration process and merger process success. Benefits and disadvantages of the merger in the production are processed through evaluation.
As an outcome from the research there where findings of possible development opportuni-ties among production efficiency. The results can be used to decrease the disadvantages and improve the benefits from the merger. The research provided valuable information from state of company’s production
Initial configuration of industrial robot controller: Using offline programming tool
No full textIntegrating a robot system as part of larger scale system requires vast knowledge on different device interfaces and network technologies. Robot system commissioning procedure is a small task compared to scale of the whole project, thus it is advised to minimize time spent to the task by standardizing the procedure. This study deals with robot use scenario in industrial manufacturing and offline programming functionality aiding the commissioning and configuration procedure. Aim of this study is to produce a documented guide on configuration of a virtual ABB IRC5 series industrial robot controller.
this study is in form of a literary review based on manuals of ABB robot products and user experience on ABB software as well as other literature on the field. Thesis will answer to questions regarding use of robot solutions in automation hierarchy and both how to use RobotStudio software in configuration of virtual robot system and how to configure I/O communication interface for ABB robot controller using Profisafe protocol.
the study focuses on the interfaces of industrial robot controller enabling communication with external devices. Additionally, communication technologies and safety functionality are a key part of this study. Offline programming tools are also covered in this thesis, since offline programming has potential time saving features. The product of this thesis is included in appendix A. The initialisation instruction in itself is written from application specific point of view to simplify the process of robot configuration to its reader by filtering unnecessary information compared to original manuals reviewed during the writing process
Älykkäät kenttälaitteet prosessien diagnostiikassa
No full textÄlykkäät kenttälaitteet ovat paljon käytettyjä nykypäivän prosessien hallinnassa. Niiden mahdollistamat toiminnot sekä datan kerääminen ovat tärkeässä roolissa, jotta prosessia voidaan ohjata ja valvoa tarkasti. Tässä työssä tehdään kirjallisuusselvitys älykkäiden kenttälaitteiden vaikutuksesta prosessien diagnostiikkaan. Älykkäät kenttälaitteet tekevät monimutkaisten prosessien ohjaamisesta helpompaa yhdessä resurssien hallintaa tukevien työkalujen kanssa. Työntekijöiden työkuorma vähenee ja samanaikaisesti tuotantolaitosten taloudellinen tehokkuus kasvaa.
Työn tavoitteena on tutkia älykkäiden kenttälaitteiden ominaisuuksia diagnostiikkaa tuot-tavina instrumentteina. Tutkimusaineisto muodostui eri verkkotietokannoista löytyneistä tutkimuksista. Työn tarkoituksena on vastata kysymykseen ”Mitä älykkäät kenttälaitteet ovat, millaiset ominaisuudet tekevät kenttälaitteesta älykkään ja miten kerättävä data hyödyttää prosessien ohjausta ja kunnossapitoa?”. Ominaisuuksien ohessa tutkitaan myös menetelmiä, joiden avulla vikatiloja havaitaan. Lisäksi työssä tutkitaan väyläratkaisuja, jotka mahdollistavat kahdensuuntaisen tiedonsiirron laitteiden ja ohjausjärjestelmien välillä. Tutkimuksessa rajoitutaan säätöventtiilien sekä pyörivien koneiden, kuten pumppujen tutkimiseen.
Elinkaaren hallinta osoittautui tärkeäksi aiheeksi tässä tutkimuksessa. Diagnostiikka täh-tää tunnistamaan laitteen elinkaarta uhkaavat viat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta vian korjaaminen on mahdollista toteuttaa mahdollisimman vähän käynnissä olevaa prosessia häiritsemättä. Tätä kutsutaan ennakoivaksi huoltotoiminnaksi. Ennakoivan huoltamisen kautta tuotantolaitoksissa saavutetaan prosessin jatkuvuus, pienentyneet kustannukset ja taloudellinen tehokkuus, jotka modernissa kilpailutilanteessa ovat avainasemassa tuotantolaitosten kilpailukykyä ajatellen.
Tutkimustulokset osoittavat, että älykkäät kenttälaitteet tuovat automaatiojärjestelmien kunnonvalvontaan merkittäviä etuja. Kustannusten ja resurssien hallinnan lisäksi automaatiojärjestelmän ja yksittäisten laitteiden valvonta helpottuu, järjestelmän elinkaaren pituus kasvaa ja tuotetun datan luotettavuus paranee
Children’s Sleep Disordered Breathing,Tonsil Hypertrophy and Dentofacial Development
No full textLapsen kuorsaus on tavanomainen syy hakeutua korva-, nenä- ja kurkkutautilääkärin vastaanotolle. Unenaikaisen hengityshäiriön, jonka vaikeusaste vaihtelee säännöllisestä kuorsauksesta obstruktiiviseen uniapneaan, esiintyvyyden lapsiväestössä on arvioitu olevan 3 - 15%:a. Obstruktiivinen uniapnea todetaan noin 1-5 %:lla lapsista.
Lasten unenaikaisen hengityshäiriön tavanomaisin aiheuttaja on kita- ja nielurisojen liikakasvu. Aikuisilla keskeinen, joskaan ei ainoa, syy kyseisiin ongelmiin on ylipaino. Lasten unenaikaisen hengityshäiriön oireet ja löydökset eivät säily samankaltaisina läpi lapsuuden ja nuoruuden vaan ne muuttuvat kasvun myötä. Hengityshäiriön erityispiirteet eri-ikäisillä lapsilla on hyvä tuntea, jotta tila voitaisiin todeta ja hoitaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varhaisella hoidolla pyritään ehkäisemään mahdollisia pitkäaikaishaittavaikutuksia, joita huonontunut unenlaatu ja lisääntynyt sympaattisen hermoston aktiivisuus aiheuttavat. Lasten unenaikaisen hengityshäiriön on todettu aiheuttavan muun muassa käytöshäiriöitä, kognitiivisen kehityksen häiriintymistä, huonontunutta koulumenestystä, kasvojen kasvun ja purennan kehityksen muutoksia, kokonaiskasvun hidastumista ja sydän- verisuonielimistön toiminnan muutoksia.
Tämä väitöskirja keskittyy unenaikaiseen hengityshäiriöön 2 – 3-vuotiailla lapsilla. Lisäksi väitöskirjaan sisältyy kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi kita- ja nielurisakirurgian vaikutuksista kasvojen ja purennan kehitykseen. Aihepiirit liittyvät toisiinsa, sillä kita- ja nielurisakirurgia on lasten obstruktiivisen uniapnean ensisijainen hoitomuoto. Lisäksi lasten unenaikaisella hengityshäiriöllä sekä kasvojen ja purennan kehityksen muutoksilla on aiemmassa kirjallisuudessa todettu selkeä yhteys.
Väitöskirjan tutkimuksissa havaittiin, että jo 2 – 3-vuotiailla unenaikaisesta hengityshäiriöstä kärsivillä lapsilla voidaan todeta vähäisiä muutoksia kasvojen mittasuhteiden kehityksessä. Tätä havaintoa voidaan pitää merkityksellisenä, sillä aiemmassa kirjallisuudessa unenaikainen hengityshäiriö on liitetty muutoksiin kasvojen ja purennan kehityksessä, ja nyt ensimmäisten muutosten havaittiin alkavan jo varhaisella iällä.
Lapsilla, joilla kuorsauksen lisäksi todettiin obstruktiivinen uniapnea, havaittiin pidempi kokonaiskuorsausajan kesto, kuin lapsilla, joilla todettiin ainoastaan kuorsausta. Kokonaiskuorsausaika on vähän tutkittu mittari lasten obstruktiivisen uniapnean diagnostiikassa. Tehty havainto voikin johtaa uusien diagnostiikkatapojen tutkimukseen ja kehitykseen. Lisäksi obstruktiivisesta uniapneasta kärsivillä lapsilla todettiin keskimäärin suurempi kitarisakoko ja useammin suuhengitystä kuin ainoastaan kuorsaavilla lapsilla. Nielurisojen koossa ryhmien välillä ei havaittu eroa.
Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa löydettiin kohtalaista näyttöä kita- ja nielurisakirurgian suotuisasta vaikutuksesta lasten kasvojen mittasuhteiden ja purennan kehitykseen. Meta-analyysissa voitiin osoittaa kirurgian positiivinen vaikutus alaleuan kasvusuuntaan, joka vähensi kasvojen sivuprofiilin kuperuutta. Kirjallisuuskatsauksen luotettavuutta huononsivat vähäinen sisäänottokriteerit täyttävien tutkimusten määrä sekä matala kokonaispotilasmäärä. Lisäksi tutkimusten toteutustavat erosivat merkittävästi toisistaan ja yksittäisten tutkimusten laatu oli korkeintaan keskinkertainen.
Kokonaisuudessaan väitöskirja lisää tietoa lasten unenaikaisesta hengityshäiriöstä erityisesti vähäntutkitussa 2 – 3-vuotiaiden ikäryhmässä. Väitöskirjan tulosten perusteella voidaan todeta, että pienten lasten unenaikaiset hengityshäiriöoireet tulee huomioida ja hoitaa, sillä ensimmäisiä merkkejä pitkäaikaisvaikutusten ilmaantumisesta havaittiin jo tässä ikäryhmässä. Lisää tutkimusta tarvitaan kokonaiskuorsausajan käytöstä lasten unenaikaisen hengityshäiriön diagnostiikassa, sekä kitarisakirugian vaikuttavuudesta ainoana toimenpiteenä pienten lasten obstruktiivisen uniapnean hoidossa.Paediatric sleep disordered breathing (SDB) is a common cause of a visit to an otolaryngologist. The mildest form of paediatric SDB is primary snoring (PS) and it is estimated that up to 15% of all children snore frequently. The prevalence of paediatric obstructive sleep apnoea (OSA), which is thought to be more severe form of SDB, is suggested to be 1% to 5%. The pathophysiology of paediatric SDB is not fully understood, although tonsil hypertrophy is considered to be the primary pathophysiological factor. There is a distinct difference between paediatric and adult SDB, where overweight is a frequent but not the only cause. Furthermore, the symptoms and clinical features of SDB change along with growth. Paediatric SDB cannot be considered to be a stabile entity throughout childhood and adolescence. Therefore, it is important to obtain knowledge of the different features of children with SDB at different ages. Knowledge of these features enables early recognition and treatment and might prevent the long-term effects caused by poor sleep quality and increased night-time sympathicotonia. The consequences of SDB, such as behavioural and cognitive problems, poorer school performance, dentofacial morphology changes, growth impairment and cardiovascular effects, are widely recognised and studied.
The present study concentrates on SDB and OSA in two to three years old patients. Furthermore, a review and a meta-analysis of the contemporary literature on the influence of tonsillectomy and/or adenoidectomy (hereafter, tonsil surgery) on dentofacial development in children is included. These subjects integrate because tonsil surgery is a primary treatment method for paediatric OSA and paediatric OSA and SDB are connected to changes in dentofacial morphology.
In the present study, minor dentofacial morphology changes were already found in two to three years old children suffering from SDB. This is a significant finding because SDB has previously been associated with a variety of dentofacial morphology changes, and it could therefore be shown that these changes start to emerge at a young age. There is scarcity of previous studies which concentrate on patients this young, and therefore the results of the present study are notable. Furthermore, it was observed that total snoring time in polysomnography (PSG) was longer in children with OSA than in children with PS. The total snoring time is not a well-researched parameter in paediatric SDB, and this finding can offer new opportunities when diagnosing paediatric OSA. In addition, it was observed that children with OSA were more likely to breathe through their mouth and have a larger adenoid size in contrast with children with PS. However, no difference in palatine tonsil size was found in this age group of two to three years old children.
A review and a meta-analysis of the contemporary literature of the influence of tonsil surgery on dentofacial development was conducted. The risk of bias in the review had to be considered high because the number of studies which fulfilled the inclusion criteria was low, the studies were methodically heterogenic, and the quality of the studies was moderate at best when estimating the risk of bias in individual studies. However, modest evidence that tonsil surgery has a positive effect on dentofacial development in children was found. The main finding in the review was that the growth direction of the mandible changed from vertical to more horizontal. The findings of the studies in this dissertation add to the body of knowledge on paediatric SDB and OSA and their clinical and PSG features. Furthermore, they combine contemporary knowledge on SDB, mouth breathing, hypertrophied tonsils and dentofacial morphology. The evident strength of the studies is the young, two to three years old participants. There is a scarcity of knowledge of the consequences of SDB in this age group because most of the literature concentrates on older children or the age distribution in the studies is heterogeneous. Based on the results of this dissertation, it can be concluded that SDB symptoms in two to three years old children should be noticed and treatment opportunities considered because the first signs of long-term influences, such as changes in dentofacial morphology, could already be seen in this young age group. More research is needed to determine whether total snoring time could be a useful method in OSA diagnostics and whether adenoidectomy alone could be a sufficient treatment method for young patients
Patient Enablement After a Single GP Consultation in Primary Health Care : Measurement validation for patient enablement in Finland
No full textPotilaan pärjäämisen tunne (“patient enablement”) on terveydenhuollon laatua ilmaiseva käsite. Sitä mittaa Patient Enablement Instrument (PEI) -mittari, joka kehitettiin Isossa-Britanniassa 1980-luvulla. PEI-mittari sisältää kuusi kysymystä, joihin potilas vastaa käytyään yleislääkärin vastaanotolla. Potilas arvioi, muuttuiko hänen ymmärryksensä sairaudestaan ja käsityksensä sairautensa kanssa selviytymisestä hänen käytyään lääkärin vastaanotolla.
PEI-mittari on yleisluontoinen eikä liity mihinkään tiettyyn sairausryhmään. Näin ollen se soveltuu käytettäväksi perusterveydenhuollon laadun mittarina. PEI-mittaria on käytetty useissa maissa, mutta tutkimuksia Pohjoismaista on vain vähän. Myös laajempi kansainvälinen vertailu potilaan pärjäämisen tunteesta puuttuu.
Aiempien tutkimustulosten perusteella PEI-mittarilla on hyvä sisäinen yhtäpitävyys eli kaikki sen kuusi kysymystä mittaavat samaa kokonaisuutta. Siten voidaan ajatella, että potilaan pärjäämisen tunnetta olisi mahdollista mitata käyttäen vain yhtä kysymystä kuuden sijaan. Kansainvälisessä Quality and Costs of Primary Care in Europe (QUALICOPC) -tutkimuksessa käytettiin PEI-mittarin pohjalta kehitettyä kysymystä. Tämän kysymyksen vastaavuutta PEI-mittariin ei ole aiemmin tutkittu.
Tämä tutkimus koostuu kahdesta osiosta. Ensimmäisen osion tarkoituksena oli tutkia PEI-mittarin ominaisuuksia ja käytettävyyttä suomalaisessa perusterveydenhuollossa sekä verrata PEI-mittaria ja QUALICOPC-tutkimuksen yhden kysymyksen mittaria toisiinsa. Toisen osion tarkoituksena oli analysoida potilaan pärjäämisen tunteeseen liittyviä tekijöitä sekä tehdä kansainvälistä vertailua käyttäen yhden kysymyksen mittaria.
Tämän tutkimuksen aineistona käytetään kahta eri havaintoaineistoa. Potilaan pärjäämisen tunne Pirkanmaalla -tutkimus toteutettiin kolmessa pirkanmaalaisessa terveyskeskuksessa keväällä 2017. Sen avulla analysoitiin PEI-mittarin osuvuutta (validiteettia) ja luotettavuutta (reliabiliteettia). Toisena aineistona toimi QUALICOPC-tutkimusaineisto, joka kerättiin vuosina 2011-2013. Tässä tutkimuksessa käytetty data sisälsi vastauksia 7210 yleislääkäriltä ja 61458 potilaalta, yhteensä 31 maasta. QUALICOPC-aineiston avulla analysoitiin yksittäisten muuttujien yhteyttä potilaan pärjäämisen tunteeseen ja pyrittiin selittämään potilaan pärjäämisen tunteen vaihtelua maiden, yleislääkäreiden ja potilaiden välillä. Potilaan pärjäämisen tunnetta mitattiin yhden kysymyksen mittarilla.
Tämän tutkimuksen päätulosten perusteella PEI-mittari soveltuu käytettäväksi suomalaisessa perusterveydenhuollossa. Potilaan pärjäämisen tunnetta voidaan myös luotettavasti mitata käyttäen yhtä kysymystä kuuden sijaan. Etenkin yhden kysymyksen mittari Q2, joka sisältyy alkuperäiseen PEI-mittariin, vastaa hyvin PEI- mittaria eli sen kriteerivaliditeetti on hyvä. Tämä mittari olisi verrattain helppo ottaa käyttöön yhdeksi laatumittariksi suomalaisessa perusterveydenhuollossa.
Kansainvälisen analyysin perusteella monilla itsenäisillä muuttujilla, kuten potilaan iällä ja sukupuolella, on tilastollisesti merkitsevä yhteys potilaan pärjäämisen tunteeseen. Toisaalta monitasomallinnuksen ryhmittelytasolla - sillä, että potilas kävi tietyllä lääkärin vastaanotolla ja eli tietyssä maassa - oli vahvempi yhteys pärjäämisen tunteeseen kuin millään itsenäisellä muuttujalla. Suurin osa maiden välisestä vaihtelusta potilaan pärjäämisen tunteessa selittyy kulttuurisilla tekijöillä. Sen sijaan esimerkiksi terveydenhuoltojärjestelmän erot eivät selitä maiden välistä vaihtelua. Mahdollisesti potilaan pärjäämisen tunnetta synnyttävät mekanismit ovat ainakin osittain kulttuurisidonnaisia. Tutkijoiden tulisikin olla tietoisia kulttuuristen tekijöiden vaikutuksista, kun potilaslähtöisten mittarien tuloksia vertaillaan eri maiden välillä tai eri maissa tutkittuja mittareita otetaan käyttöön.Patient enablement is a concept developed to indicate quality of care in primary health care. To measure this, the Patient Enablement Instrument (PEI), a six-item questionnaire, was introduced in the UK in the 1980s. The PEI questionnaire is administered to the patient after an appointment with a physician, usually a general practitioner (GP). With the PEI, the patient evaluates the change in his/her ability to understand and cope better with his/her illness and life after having the appointment.
The PEI provides a generic approach to quality measurement after a GP appointment; it is not disease-specific and thus it is more suitable to be used in the primary health care context. The PEI has been applied in several countries. However, there is only a limited amount of research about the PEI in Nordic countries. In addition, a comparative analysis of patient enablement in an international context is lacking.
According to the literature, the PEI seems to be a unidimensional measurement with high internal consistency, reflecting that all the items of the PEI measure the same concept. Thus, it could be possible to measure patient enablement using only a single question instead of six. In the Quality and Costs of Primary Care in Europe (QUALICOPC) study, a single-item measure based on the PEI was introduced. The correspondence of this single-item measure and the PEI was not previously known.
This study consists two parts and aims. The first aim was to evaluate the PEI as a patient-reported outcome measure (PROM) as well as the correspondence of the PEI and a single-item measure in the Finnish primary health care context. The second aim was to study associations and variations in patient enablement in international context, using a single-item measure based on the PEI.
The data used in this study originate from two sources. The data for the Patient Enablement in Pirkanmaa study – to evaluate the validity and reliability of the PEI and the single-item measure – were collected in three health care centres in Pirkanmaa in spring 2017. The patient enablement in Pirkanmaa study data included 483 patients. The data for the QUALICOPC study, which included the single-item measure for patient enablement, were collected between years 2011 and 2013. The data used in our analyses included responses from 7,210 GPs and 61,458 patients from 31 countries altogether. The QUALICOPC data were used to analyse associations between independent variables and patient enablement and the variation between countries, GPs and patients.
The main findings of this study show that the PEI has good psychometric properties in the Finnish primary health care context. In addition, patient enablement could be measured using a single-item measure. Single-item measure Q2, in particular, originally a part of the PEI questionnaire, has good criterion validity in relation to the PEI. This measurement would be rather easy to implement for quality measurement in Finnish primary health care.
When considering the international context, several independent variables – for example patient´s age and gender – seem to have statistically significant associations with patient enablement. On the other hand, the association of cluster-level – patients visiting a certain practice and living in a certain country – was stronger than any of the independent variables. Furthermore, the majority of the variation between countries is explained by cultural dimensions, suggesting that the mechanisms behind patient enablement are at least partly culture-dependent. In contrast, differences in health care systems do not seem to explain the variation. This implies that researchers should be aware of cultural differences when comparing and adapting patient-reported measures in different countries
Non-viral Chemical Delivery Systems for CRISPR-based Mammalian Genome Editing
No full textNon-viral delivery of CRISPR-based agents has risen to a widely studied field. While CRISPR has revolutionized mammalian genome editing with its easiness, the delivery platforms hinder further clinical utilization. Safe and efficient delivery is needed in order to achieve effective genome editing. The adaptivity and extensive modification options of chemical delivery systems could solve the ongoing issues in delivery. However, they face numerous obstacles of their own that are in critical need of tackling. Especially in vivo application has proven to be difficult and usually stumbles to premature degradation.
This thesis reviews the currently promising chemical delivery systems. The delivery is explored through describing the significant obstacles to non-viral chemical delivery and introducing the delivery modes that are used for CRISPR-based agents. Current chemical delivery systems are presented by dividing them into lipid, polymer and peptide mediated carriers. For each group both popular and individual examples are selected from the diversity of carriers. The review focuses on the physical characteristics of the carriers and explains how these aspects have managed to obviate the obstacles of delivery. It also highlights the results of the used chemical delivery systems and illustrates the differences between carriers. Possible comparisons between delivery mode results are also presented to show how they can affect the delivery.
On the basis of the studies collected, it can be argued that chemical delivery systems favour multifunctionality. Most of the current carriers are constructed of multiple components that each have their own tasks in the delivery. Various components are needed in order to form a carrier that can counter the obstacles of delivery and deliver CRISPR safely to cells. The thoughtful design in the basis of the carrier enables the conjugation of additional molecules. Furthermore, the design is affected by the chosen delivery mode. Plasmid DNA, messenger RNA and direct ribonucleoprotein complex delivery of CRISPR are each suited for different carriers. It is still unknown whether a specific chemical carrier will rise to be the most optimal for CRISPR-based delivery or if the chemical carriers can be developed further enough to enable effective delivery. However, certain carrier types may be favoured for tissue or cell specific delivery. It is noteworthy that the chemical delivery systems still need additional studies to improve the efficiency of the delivery and to enter clinical trials