47495 research outputs found
Sort by
Opettajan koulussa kohtaamat moraaliset dilemmat
No full textTässä tutkimuksessa tutkittiin opettajien koulussa kohtaamia moraalisia dilemmoja sekä sitä, miten he nämä moraaliset dilemmat ovat ratkaisseet. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: millaisia moraalisia dilemmoja opettajat kohtaavat koulussa sekä millaisia periaatteita opettajat noudattavat ratkaistessaan moraalisia dilemmoja koulussa. Tutkimus tehtiin haastattelemalla viittä opettajaa, joilla oli erilaiset koulutustaustat sekä erilainen työkokemus. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin deduktiivisen sisällönanalyysin keinoin. Analyysin tukena olivat aikaisemman tutkimuksen luokittelu moraalisista dilemmoista sekä teoria oikeudenmukaisen jakamisen periaatteista.
Tutkimuksessa selvisi, että opettajien kuvaamat moraaliset dilemmat jakautuivat neljään pääkategoriaan: opettajan käytös ja toiminta, oppilaiden käytös ja toiminta, herkät asiat sekä kodin ja koulun välinen suhde. Suurimmaksi muodostui opettajan käytös ja toiminta -kategoria. Tämä oli ainut kategoria, joka jakautui vielä kahteen alakategoriaan: rangaistukset sekä opettajan resurssit. Moraalisten dilemmojen ratkaisemisessa opettajat käyttivät eniten tarpeenmukaisen jakamisen periaatetta. Yksi opettaja käytti myös yhtäläisyyden periaatetta, toinen verrannollisuuden periaatetta ja kolmas pohti yhtäläisyyden ja verrannollisuuden periaatteiden välillä. Lopuissa moraalisten dilemmojen ratkaisuissa ei ollut havaittavissa mitään oikeudenmukaisen jakamisen periaatetta.
Tutkimuksessa löytyi uusi moraalisten dilemmojen alakategoria: opettajan resurssit. Tätä havaintoa ei ole tehty aikaisemmissa samasta aiheesta tehdyissä tutkimuksissa. Kaksi moraalista dilemmaa oli myös ratkaistu käyttämällä opettajan työajan ulkopuolista aikaa. Tämä tutkimus antaa siis viitettä siitä, että opettajan resurssit ovat rajalliset
Organisaation vastuullisuuden kehystäminen: Retorinen analyysi
No full textMaailma on muuttunut ja muutos on tuonut mukanaan uusia ongelmia liittyen esimerkiksi väestön kasvuun, ilmastonmuutokseen ja luonnonkatastrofeihin. Tämän myötä niin organisaatiot kuin kuluttajatkin ovat entistä kiinnostuneempia vastuullisuudesta. Sidosryhmien vaatimukset organisaatioita kohtaan kasvavat, eikä taloudellinen kontribuutio yhteiskunnalle useinkaan yksin riitä perustelemaan organisaation toimintaa. Menestyäkseen pitkällä aikavälillä jokaisen organisaation tulee taloudellisen menestyksen lisäksi osoittaa, miten se hyödyttää yhteiskuntaa niin sosiaalisesti kuin ympäristökin kannalta. Kehystäminen ja retoriikka tarjoavat organisaatiolle keinoja hankkia toiminnan oikeutusta sidosryhmiltään.
Tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa ja eritellä johdon retorisia keinoja organisaation vastuullisuuden kehystämisessä sidosryhmille. Tarkoituksena on keskittyä siihen, miten organisaation vastuullisuutta sanoitetaan ja mihin asioihin se yhdistetään. Näin luodaan tieteellisesti merkittävää ja liikkeenjohdollisesti hyödynnettävää tietoa kehystämisestä organisaatioiden vastuullisuusviestinnässä. Teoreettinen viitekehys rakennetaan kehystämisen sekä retoriikan konseptien aiempien tutkimusten perusteella. Teoria antaa tutkimukselle suunnan ja pohjan, jolle rakentaa.
Tutkimus on kvalitatiivinen monimetodinen tutkimus, joka toteutettiin sekundääriaineistoa hyödyntämällä. Tutkimuksen aineisto koostuu viiden suuren suomalaisen organisaation vastuullisuusraporteista sekä samojen yritysten edustajille tehdyistä haastatteluista. Jokainen kohdeyrityksistä täyttää kirjanpitolain määritelmän suuresta yrityksestä, joten vastuullisuusraportointi ei ole niille vapaaehtoista. Aineisto koodattiin ATLAS.ti -ohjelmistoa hyödyntäen, ja siitä tunnistettiin yhteensä 1145 sitaattia, joissa retoriikkaa ilmeni. Empiirinen aineisto analysoitiin retorisen analyysin avulla. Aiempien tutkimusten tapaan tunnistetut sitaatit jaettiin kolmeen luokkaan: viestijän uskottavuutta vahvistaviin keinoihin, logiikkaan ja järkeen vetoaviin keinoihin sekä tunteisiin vetoaviin keinoihin.
Tutkimuksen tuloksena aineistosta tunnistettiin yhteensä 33 retorista keinoa, joita käytetään organisaation vastuullisuuden kehystämisessä. Niistä 13 vahvistaa organisaation uskottavuutta, 10 vetoaa viestinnän yleisön logiikkaan ja järkeen ja 10 vetoaa yleisön tunteisiin. Tutkimuksessa tunnistettujen retoristen keinojen perusteella voidaan esittää organisaatioiden muodostavan vastuullisuusviestintäänsä viisi kehystä. Niiden kautta kohdeorganisaatiot haluavat näyttäytyä ja tulla arvioiduiksi asiantuntevina, koko ajan kehittyvinä, erityisinä, läpinäkyvinä ja sidosryhmät huomioivina sekä strategisina toimijoina vastuullisuuden suhteen.
Tutkimus esittää retoriikan olevan enemmän kuin vain puheen koriste, sen nähdään olevan erottamaton osa sekä tarkkaan harkittua vastuullisuusviestintää että hetkessä muodostettua puhetta vastuullisuudesta. Liikkeenjohdollisesti tutkimuksen tulokset ovat yritysjohdon apuna viestinnän tietoisessa suunnittelussa ja kehittämisessä. Lisäksi tunnistettu keinovalikoima antaa sidosryhmille avaimia tunnistaa vaikuttavia keinoja organisaatioiden viestinnästä, ja siten se mahdollistaa organisaatioiden kriittisemmän arvioinnin päätöksenteon tukena
Informaatiotutkimuksen opetus suomalaisissa yliopistoissa: opetussuunnitelmakatsaus
No full textSuomalaisen informaatiotutkimuksen yliopisto-opetuksen juuret ulottuvat 1970-luvun alkuun, jolloin Tampereen yliopistoon perustettiin kirjastotieteen ja informatiikan oppiaine. Myöhemmin 1980-luvulla oppiainetta alettiin opettaa myös Åbo Akademissa ja Oulun yliopistossa.
Kotimaista informaatiotutkimuksen opetusta ei ole aiemmin käsitelty laajasti, joten tutkimuksen taustoituksessa otetaan esille myös ulkomaisia opetussuunnitelmavertailuja. Toinen puoli tutkimuksen taustasta pohjaa yliopisto-opetuksen ja tutkimuksen välisen suhteen arviointeihin.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kolmen suomalaisen yliopiston informaatiotutkimuksen opetusta. Tarkoituksena oli selvittää, miten informaatiotutkimuksen opetus on muuttunut mainitulla aikavälillä sekä, miten oppiaineiden tutkimusprofiilit peilautuivat annettuun opetukseen.
Tutkimuksen aineisto koostui Tampereen yliopiston, Åbo Akademin ja Oulun yliopiston opetussuunnitelmista vuosilta 1988–2018, joista sisällönanalyysiä varten otettiin otannat viiden vuoden välein. Aineistoon valittiin yhteensä 20 opetussuunnitelmaa. Tampereen ja Oulun yliopistoista 7 opetussuunnitelmaa yliopistoa kohden ja Åbo Akademista 6 opetussuunnitelmaa.
Yliopistojen oppiaineiden alkutaipaleita yhdisti kirjastopainotteisuus. Nykypäivänä informaatiotutkimuksen nimellä kulkevasta oppiaineesta valmistuu informaatioalan ammattilaisia monenlaisiin työtehtäviin. Tämä näkyy myös tutkimuksen tuloksissa, joiden perusteella voi todeta, ettei yksikään suomalainen yliopisto enää erikoistu opetuksessa kirjastoihin. Opetussuunnitelmissa kirjastoalan ovat syrjäyttäneet 1970- ja 80-lukujen uudet tutkimussuuntaukset, tiedonhaku ja tiedonhankinta sekä vielä uudemmat tieto- ja asiakirjahallinnan ja interaktiivisen median tutkimussuuntaukset. Vastoin nykyistä yleisolettamaa tutkimuksen ja opetuksen yhteyden vähäisyydestä on informaatiotutkimuksen opetussuunnitelmien ja tutkimuslaitosten profiileiden välillä löydettävissä yllättävän paljon yhtäläisyyksiä. Åbo Akademia lukuun ottamatta 2010-luvun informaatiotutkimuksen opetus on ollut hyvin linjassa oppiaineiden tutkimusprofiilien kanssa
People Analytics Adoption: Institutional Logics Perspective
No full textAlthough people analytics (PA) draws attention and interest of the broad audience, it is still a stranger in a human resource (HR) management discipline. A literature review of academic and professional studies on PA revealed that there is a substantial gap between declared interest in PA among HR professionals and business and its actual use in decision-making. This gap was specified as a research problem.
This study applies macro-view of institutional logics perspective to explore what types of logics underlie PA adoption and how institutional logics can explain low diffusion of data-driven practices within the HR field. By examining practices, experience, and insights of PA direct participants, this study reveals what values and basic assumptions (institutional logics) shape PA practice and how institutional logics complexity affects the PA implementation.
Data were collected from December 2019 until March 2020 by interviewing 11 PA stakeholders (HR professionals, data analysts, HR partners, consultants, a researcher, and a software provider) from Europe and the European part of Russia. All participants were familiar with the PA practice and the research topic. Qualitative research methodology was used to gather and analyse data. Semi-structured interviews were conducted face-to-face and online, then transcribed, coded with Atlas.ti software and analysed to identify the themes signalling the institutional logics.
The study explored that PA practice is constructed and shaped by HR professional logic, business, scientific, service, and compliance logics. Tensions between business and HR professional logics; HR professional and scientific logics; scientific and business logics; business and compliance logics, and internal complexity of the emergent PA field are the factors slowing down PA adoption. Compliance logic was observed by Finnish respondents only that displays diversity in the European institutional landscape.
To scrutinize the change processes in HR practices towards digitalization and ‘datafication’, future research could be conducted as a longitude case study in a specific context (organizational culture, cultural, historical or industry contexts) through the lens of institutional work, institutional entrepreneurship or institutional complexity.
This research contributes to existing knowledge concerning PA with a better understanding of what underlies people analytics adoption, what types of logics guide the stakeholders’ actions, and what issues are associated with the specific logics. Beyond that, the study proposes interpretations of low and slow PA implementation based on revealed conflicting and cooperative institutional logics
The association of claudin-19 with human embryonic stem cell-derived retinal pigment epithelium primary cilia
No full textBackground and aims: Claudin-19 is the most abundant claudin protein in human retinal pigment epithelia. There have been only few observations of ciliary localization of claudin-19, and its role in developmentally important primary cilia has not yet been established. Our previous work has identified that human embryonic stem cell derived retinal pigment epithelial cells possess claudin-19 immunopositive primary cilia during cell maturation and after certain stimuli, such as epithelial-mesenchymal transition. The aim of this study was to establish the role and more precise location of claudin-19 in primary cilia and also, whether epithelial-mesenchymal transition affects ciliary localization of claudin-19.
Methods: The role of claudin-19 in primary cilia was studied by transiently knocking down its expression with RNA interference. The change in protein levels was examined with Western blot. It was studied whether inducing cells to epithelial mesenchymal transition with TGF-β2 treatment would increase claudin-19 localization in primary cilia and also it was used to find the precise localization site within primary cilia. The cells were immunostained against claudin-19 and ciliary marker protein and imaged using confocal and expansion microscopy.
Results: It was not verified whether the claudin-19 knockdown would affect primary cilia maintenance, as the claudin-19 knockdown was not successful. The exact localization of claudin-19 in primary cilia was not identified, but it was shown that epithelial-mesenchymal transition induces claudin-19 localization in primary cilia.
Conclusion: There were several different methods optimized during the study and protocols for Western blot, epithelial-mesenchymal transition induction, and expansion microscopy were established. This study showed that claudin-19 is occasionally located in primary cilia. It has been noticed from previous studies that claudin-19 associated diseases and primary cilia associated diseases have some similarities. Based on this evidence it is possible that claudin-19 has a meaning and role in primary cilia, even though it was not verified in this study
Muutosvalmiutta rakentamassa: henkilöstön kokemuksia muutosvalmiudesta ja johtajuuden vaikutuksista muutosvalmiuteen
No full textTeknisen velan takaisinmaksu
No full textModernissa, ketterässä ohjelmistotyössä työn nopeus ja laatu ovat merkittävässä roolissa. Nopeissa sykleissä tehtävää työtä ei kuitenkaan aina kyetä suunnittelemaan tai testaamaan loppuun asti, jolloin koodin laatu, luettavuus tai ylläpidettävyys heikkenevät. Lähdekoodin laadulle voi kuitenkin asettaa tavoitteita ja sitä voidaan mitata erilaisilla työkaluilla. Lähdekoodin laatuun liittyviä poikkeamia voidaan luonnehtia tekniseksi velaksi. Tekninen velka on metafora, johon voidaan soveltaa samanlaisia periaatteita kuin rahataloudessa käytettävään velkaan tai infrastruktuurin korjausvelkaan. Velan ottamiseen kuuluu esimerkiksi, että se maksetaan jossain vaiheessa takaisin ja se kerryttää korkoa.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko teknisen velan takaisinmaksuun tehty työ vähentänyt teknisen velan määrää ohjelmistossa. Tutkimuksessa esitellään teknisen velan ilmenemisen esimerkkejä ohjelmiston kontekstissa ja arvioidaan staattisen analyysin, koodityylianalyysin ja testikattavuuden menetelmillä ohjelmiston laskennallista laatua.
Tutkimuksessa havaitaan, että otettu tekninen velka voi aiheuttaa ylimääräistä työtä ja voi olla havaittavissa staattisen analyysin avulla. Tuloksista päätellään, että eri mittareilla saatujen tulosten perusteella voidaan arvioida jossain määrin lähdekoodin laatua ja että hyvin määritellyt testitapaukset helpottavat ohjelmiston ylläpitämistä. Tutkimuksessa käy esimerkkien kautta ilmi, että tekninen velka ei aina ole havaittavissa automaattisilla testeillä ja että teknisen velan oireet voivat lisätä merkittävästi ohjelmiston ylläpitoon liittyvää työtaakkaa
References to Women in R&B and Hip Hop: Case Studies of Girl, Baby, Bitch and Shorty
No full textIn this Master’s Thesis I will examine the use of the words girl, baby, bitch and shorty in reference to women in the context of R&B and hip hop within the timespan of 15 years (2000-2015, excluding the year 2006). The objective of this study is to calculate the frequencies of the aforementioned appellations in 300 R&B and hip hop songs, examine the usage, meanings and connotations of the words against the background of a variety of dictionaries, diverse literature on the subject and analyses of song lyrics, and lastly to reflect on the social dimensions of R&B and hip hop.
This study is both quantitative and qualitative by nature. For exact numerical data, the concordance program AntConc was employed to create a self-made lyrics corpus containing 300 R&B and hip hop songs from Billboard’s Year-End charts (20 top hits from the 15 years included in this thesis). The precise numbers yielded by the corpus are used to calculate frequencies, popularity, distribution and possible trends (i.e. increase/decrease in use over the 15 years) of the appellations. The numerical analyses are complemented with entries from dictionaries and descriptive lyrics analyses to provide more specific information on the nature and use of each appellation scrutinized. The provided background information on the music genres in question, and their place and influence in society, the Sapir-Whorf hypothesis, how language and vocabulary treat women, the types of sexism, slang and African American Vernacular English complete the examination, providing a comprehensive picture of the context and the language used.
According to the results of this study, all four appellations are adjustable to both positive and negative contexts. The contextual clues affected the connotations of the words directly, which means that none of them can be labeled inherently good or bad. While this result was to be expected in the cases of girl, baby and shorty, the same cannot be said about bitch since it is commonly thought to be inherently derogatory and offensive. General discussions tend to focus on the disparaging potential of these appellations, as they are thought to be disrespectful towards women. While this concern was not unfounded with girl, the way the terms are used in the context of R&B and hip hop proves that the appellations are actually quite complex and adaptable. Most likely, this is due to the heavy influence of slang, by nature, tending to defy and reinvent itself to stand out from general language.
There is no discussing R&B and hip hop without delving into their connection with the African American communities. Not only are they the biggest consumers of this music, they also act as the source community for the music. For this reason, the worldview and the mentality in the music tend to correspond with those prevalent in the African American communities. One of the most striking shared traits in both R&B and hip hop and the communities is the idea of men with agency at the forefront and women as peripheral figures in the background. In the songs this surfaces as men performing their masculinity at the expense of women. No doubt, this trope has been one of the contributors to the stereotype of hip hop as a misogynistic genre. Yet, the analyses in this study prove that all four appellations were also used in a positive way with favorable connotations when one makes the attempt to see beyond the prejudice.
Music and its lyrics can affect people discreetly by influencing people’s concept of normality. This can appear as altered schemas (a pattern of thought or behavior that helps people understand the surrounding world and act in a situationally appropriate way), generally accepted endeavors no matter how illogical they may be (e.g. men have to prove their masculinity by having affairs), or the preconceived notion of what an individual should be like (e.g. women have to be sexy). According to the watered-down Sapir-Whorf hypothesis, even though language influences people’s thoughts and perception, the human mind is not solely restricted by linguistic structures. Different concepts and things exist even when our language might not have words for them. Thus, trained awareness and critical thinking should ultimately overwrite the effects of language on thoughts and perception. However, without such a disposition, an individual is most likely quite susceptible to being led in a particular direction
Kohti itseohjautuvaa organisaatiota: pulmallisuuksia työntekijöiden näkökulmasta
No full textItseohjautuvuus on ollut paljon esillä niin Suomessa kuin maailmallakin, sillä se nähdään keinona vastata meneillään olevaan työn toimintalogiikan murrokseen, kiihtyvään digitalisoitumiseen sekä globalisoituvan maailman muutosnopeuteen. Itseohjautuvuutta on kuitenkin tutkittu suhteellisen vähän eikä sille ole akateemisesti verifioitua määritelmää. Lisäksi aiempi tutkimus on painottunut hyvin vahvasti itseohjautuvan toimintalogiikan organisaatiolle tuomiin hyötyihin. Tutkimustiedon lisäämiseksi tässä tutkimuksessa kuvataan ja analysoidaan itseohjautuvuuden pulmallisuuksia tilanteessa, jossa organisaatio ei vielä ole itseohjautuva, mutta on päättänyt pyrkiä kohti itseohjautuvampaa toimintalogiikkaa.
Kyseessä on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelmänä on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimuskohteena on case –organisaation työntekijä –henkilöstöryhmän edustajat, joiden näkemykset ja kokemukset itseohjautuvuudesta ovat toimineet tutkimuksen empiirisenä aineistona. Case –organisaatio ei ole vielä itseohjautuva, mutta on päättänyt pyrkiä kohti itseohjautuvaa toimintalogiikkaa. Tutkimusta on ohjannut ajatus useista todellisuuksista sekä ajatus niiden rakentumisesta sosiaalisena konstruktiona. Tutkielman teoriaviitekehys rakentuu itseohjautuvuuden kirjallisuudessa toistuvista termeistä ja sen useiden määritelmien ulottuvuuksista sekä aiemmassa tutkimuksessa esiintyvistä ja toistuvista itseohjautuvuuden pulmallisuuksista. Tutkimuksen kontekstina toimii organisaation ”matka” kohti itseohjautuvuutta.
Itseohjautuvaan toimintalogiikkaan pyrittäessä pulmallisuuksia ilmenee jo pelkän konseptin epäselvyyden vuoksi. Itseohjautuvuutta ei osata määritellä, eikä ymmärretä mitä se voisi tarkoittaa omassa työssä tai miksi organisaatio on päättänyt pyrkiä sitä kohti. Epävarmuus aiheuttaa huolta ja pelkoa. Hierarkkiset rakenteet ovat juurtuneet toimintaan ja lisävastuita kartetaan kasvavan kuormituksen vuoksi. Oman lähiesimiehen rooli nähdään tärkeänä, eikä siitä haluta luopua. Hänen rooliin kuuluu muun muassa alaisten tiedon ja osaamisen varmistaminen sekä tavoitteiden ja päämäärien viestiminen. Tavoitteista ja päämääristä työntekijöillä oli pääasiassa hyvin pintapuolinen käsitys.
Tutkimuksessa havaittiin, että iso osa pulmallisuuksista pyrittäessä kohti itseohjautuvuutta liittyvät itseohjautuvuuden vaativuuteen organisaation kannalta. Lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin yksilöiden radikaalistikin vaihtelevat valmiudet itseohjautuvuuden toteuttamiseen