47495 research outputs found
Sort by
Hämeenlinnan Ahvenistonmäki : Yhdyskuntasuunnittelu III 2020
No full textTampereen yliopiston arkkitehtiopiskelijat ideoivat Hämeenlinnan Ahvenistonmäen tulevaisuutta syksyn 2019 aikana, apunaan kymmenkunta hämeenlinnalaista sparraajaa sekä joukko Tampereen yliopiston diplomi-insinööriopiskelijoita. Tällaisten todelliseen tarpeeseen tehtyjen suunnittelutehtävien merkitys on arkkitehtiopinnoissa tärkeä. Varsinainen suunnittelutehtävä oli käytännönläheinen, ja opiskelijoille annettiin suhteellisen vapaat kädet. Kaksitoista opiskelijaryhmää suunnitteli kaksitoista toisistaan poikkeavaa ratkaisua, jotka esitellään tässä julkaisuissa. Opiskelijatyöt osoittavat, että alueelle on mahdollista luoda viihtyisä, monipuolinen ja luonnonläheinen asuinympäristö
Parisuhdeväkivallan tunnistaminen sosiaalityössä
No full textTutkimuksen tavoitteena on tutkia parisuhdeväkivallan tunnistamista sosiaalityössä. Tutkimuskysymyksenä on: Miten parisuhdeväkivalta tunnistetaan sosiaalityössä? Tarkastelen aihetta tutkimuksessa sosiaalityön psykososiaalisen orientaation kautta. Tutkimus on laadullinen kirjallisuuskatsaus. Aineisto on etsitty tietohakukannoista ja tutkimuksessa käytettävä aineisto koostuu yhteensä seitsemästä tutkimuksesta. Aineistona on kaksi suomalaista väitöskirjaa, sekä yksi suomalainen ja neljä kansainvälistä tieteellistä vartaisarvioitua artikkelia. Aineisto on analysoitu teemoittelemalla.
Tutkimuksen keskeisimpinä tuloksina voidaan todeta, että sosiaalityöntekijät kokevat tunnistavansa parisuhdeväkivallan hyvin, vaikkakin kokevat sen haasteelliseksi. Toinen keskeinen tutkimustulos on sosiaalityöntekijöiden kokemukset parisuhdeväkivallan tunnistamisen esteistä, joista esiin nousee erityisesti työntekijöiden asenne. Tutkimus tuottaa tietoa myös siitä, miten parisuhdeväkivalta voitaisiin tunnistaa paremmin sosiaalityössä. Parisuhdeväkivallan tunnistamista tutkimuksen mukaan voidaan parantaa lisäämällä sosiaalityön koulutuksen perusopintoihin tietoa parisuhdeväkivallasta sekä parisuhdeväkivallan uhrin ja tekijän kohtaamisesta sosiaalityössä. Lisäksi ammatillisella lisäkoulutuksella voidaan tutkimuksen mukaan parantaa ja antaa ajankohtaisinta tietoa sosiaalityöntekijöille parisuhdeväkivallan muodoista, ilmenemisestä, riskitekijöistä sekä sitä kautta tunnistamisesta, arvioinnista ja parisuhdeväkivaltaan puuttumisesta
Asiakasväkivalta sosiaalityössä: Työhyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisen näkökulma
No full textKandidaatintutkielmani tarkoituksena on tarkastella asiakasväkivaltaa sosiaalityöntekijöiden työssä hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisen näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää keräämäni aineiston avulla tekijöitä, joilla voidaan lisätä asiakasväkivaltaa kohtaavien sosiaalityöntekijöiden turvallisuutta ja hyvinvointia. Tarkastelen aihettani seuraavan tutkimuskysymyksen avulla: Miten edistää asiakasväkivaltaa kohtaavien sosiaalityöntekijöiden turvallisuutta ja työhyvinvointia?
Tutkielmani teoreettisina näkökulmina ovat asiakasväkivalta, työhyvinvointi ja turvallisuus. Tutkielmani toteutan laadullisena review-tutkimuksena ja analyysimenetelmänä käytän teemoittelua. Aineistona käytän aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia, jotka olen kerännyt aineistohauilla eri tietokantoja hyödyntäen. Tutkielmani aineisto koostuu seitsemästä kansainvälisestä tutkimuksesta, jotka ajoittuvat vuosille 2001-2012.
Aineistostani esiintyneet työhyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen vaikuttavat tekijät jaan teemoittelun avulla viiteen pääluokkaan. Tutkimustulosten mukaan asiakasväkivallan määrittely ja tunnistaminen ovat lähtökohtana asiakasväkivallan ennaltaehkäisyssä. Riskien tiedostamiseen, valtasuhteen merkitykseen ja asiakkaan historian vaikutukseen on kiinnitettävä huomiota. Ymmärrys sattuneen väkivaltatilanteen vaikutuksista yksilö- ja organisaatiotasolla ja sen asianmukaisella jälkikäsittelyllä on tutkimusten mukaan vaikutusta työhyvinvointiin. Selkeät käytännöt ja ohjeet haastavan asiakkaan kanssa työskentelyyn edistävät turvallisuutta ja auttavat väkivaltatilanteiden hallitsemisessa. Tiedon lisääminen koulutusten ja opetussuunnitelmien kehittämisen, kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisen sekä mentorin käyttämisen kautta ovat oleellisina tekijöinä asiakasväkivallan ennaltaehkäisemisessä. Johdon merkitys korostuu kaikissa näissä osa-alueissa, koska työnantaja on pääosin vastuussa työntekijöidensä työhyvinvoinnista ja turvallisuudesta.
Tutkielmani tulosten perusteella voidaan todeta, että asiakasväkivaltaa kohtaavien sosiaalityöntekijöiden turvallisuuteen ja työhyvinvointiin panostaminen on ensisijaisen tärkeää. Lisäksi voidaan todeta, että aineistosta löytämäni teemat ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Tätä havainnoin teettämäni kuvion avulla. Jatkotutkimuksen kannalta aihe on ajankohtainen, sillä väkivalta tai sen uhka on valitettavan yleistä, ja aihe on tärkeä tuoda esiin työyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi ja väkivallan ennaltaehkäisemiseksi. Sosiaalityön siakasväkivallan jatkotutkimusaiheeksi voisin ehdottaa erityisesti koko työyhteisön tarkastelua sisältävää tutkimusta työhyvinvoinnin näkökulmasta
Retrospektiivinen tutkimus iskeemisten aivoverenkiertohäiriöpotilaiden anestesiasta aivovaltimotukoksen mekaanisen poiston aikana
No full textIskeemiset aivoverenkiertohäiriöt (AVH) ovat maailmanlaajuisesti kolmanneksi eniten menetettyjä elinvuosia lisäävä sairaus. Yksi aivovaltimotukoksen hoitomenetelmistä on tukoksen mekaaninen poisto, eli trombektomia. Käytäntö toimenpiteen aikaisesta anestesiamenetelmästä ei ole vielä vakiintunutta. Vaihtoehtoja ovat yleisanestesia tai sedaatio yhdistettynä paikallispuudutukseen.
Retrospektiivisissä tutkimuksissa yleisanestesia on liitetty potilaiden huonompaan toipumiseen, mutta uudemmissa satunnaistetuissa tutkimuksissa yleisanestesia- ja sedaatioryhmien välillä ei ole löydetty merkitsevää eroa hoitotuloksissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tehtyjen trombektomiatoimenpiteiden anestesiakäytäntöjä, sekä niiden käytettävyyttä ja turvallisuutta toimenpiteen yhteydessä. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin tapahtuneet aikaviiveet sekä potilaiden toipuminen mRS (modified Rankin Scale) luokituksella kuvattuna. Kerätty tieto muodostaa osan laajemmasta tutkimuskokonaisuudesta, joka tähtää kansainvälisen julkaisujen tekemiseen.
Tutkimusaineisto koostui potilaista, joiden akuutti aivovaltimotukos hoidettiin mekaanisella trombektomialla Tampereen yliopistollisen sairaalassa vuonna 2016. Tutkimukseen mukaan otettujen potilaiden valinta ja tiedonkeruu perustuivat radiologien täyttämään lomakkeeseen, joka oli täytetty kaikista kyseisen vuoden trombektomiakandidaateista.
Tutkimukseen valikoitui yhteensä 91 potilasta, joiden keski-ikä oli 69 (13) vuotta ja joista 41 % oli naisia. Neurologisen poikkeavuuden vaikeusastetta kuvaava mediaani National Institute of Health Stroke Scale (NIHSS) pisteytys tulotilanteessa oli 18 (14-20). 96 % potilaista sedatoitiin toimenpidettä varten ja vain 2 %:ssa potilaista yleisanestesia jouduttiin syventämään sedaatiosta yleisanestesiaksi. Anestesian aikana käytetyistä lääkeaineista remifentaniili oli käytetyin, 59 %:ssa toimenpiteistä. Rekanalisaatio saavutettiin 93 %:ssa tapauksista. Viive sairaalantulosta nivuspunktioon oli minuuteissa 28 (22-42), angiosaliin tulosta nivuspunktioon 7 (5-10) ja nivuspunktiosta rekanalisaatioon 30 (17-45). NIHSS-pisteytys sairaalasta lähtiessä oli keskimäärin 6 (3-8,5), mikä tarkoittaa 12 yksikön kohoamista tulomediaaniin. Mediaani mRS kolmen kuukauden kuluttua toimenpiteestä oli 2 (1-3).
Tämä tutkimuksen mukaan sedaatio on nopea ja käyttökelpoinen anestesiamenetelmä aivovaltimotukoksen mekaanisessa trombektomiassa. Onnistuneiden rekanalisaatioiden osuus oli suurempi ja potilaiden toipuminen parempaa verrattuna kirjallisuudessa raportoimiin tuloksiin. Suurin osa potilaista saavutti itsenäisen toimintakyvyn toimenpiteen jälkeen, vaikkakin lähtötilanne NIHSS arvojen perusteella oli kohtalaisen vakava. Viiveet sairaalan sisällä olivat lyhyitä kansainvälisissä julkaisuissa raportoituihin viiveisiin verrattaessa
Alatiesynnytyksen jälkeiset virtsaamisongelmat: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
No full textTämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata välittömästi alatiesynnytyksen jälkeen ilmeneviä virtsaamisongelmia ja niille altistavia tekijöitä synnyttäneillä naisilla. Katsauksen tavoitteena oli tuottaa tietoa alatiesynnytyksen jälkeen ilmenevistä virtsaamisongelmista etenkin lapsivuodeosastolla työskenteleville kätilöille, jotta he pystyisivät tunnistamaan, ohjaamaan ja tukemaan näitä potilaita aiempaa paremmin. Tuotetusta tiedosta voivat hyötyä myös raskaana olevia ja synnytyksiä hoitavat kätilöt sekä muut terveydenhuollon ammattilaiset. Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku toteutettiin systemaattisesti lokakuun 2019 aikana Cinahlista, Medlinesta ja Medicistä. Tiedonhaun ja laadunarvioinnin perusteella tutkimukseen valikoitui 16 sisäänotto- ja poissulkukriteerit täyttävää alkuperäistutkimusta.
Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen perusteella alatiesynnytyksen jälkeiselle
virtsainkontinenssille altistavat välilihaan kohdistuneet vauriot, pitkittynyt ponnistusvaiheen kesto, avustettu alatiesynnytys, syntyvän lapsen suuri paino, epiduraalin tai petidiinin käyttö kivunlievityksenä, raskaudenaikainen rasitus lantionpohjalle, muu samanaikainen inkontinenssi sekä tietyt synnyttäjän taustaan liittyvät tekijät, kuten korkea painoindeksi ja ikä. Näistä muu samanaikainen inkontinenssi ei ollut tilastollisesti merkitsevä sekoittavat tekijät huomioiden. Alatiesynnytyksen jälkeisen virtsainkontinenssin oireina raportoitiin virtsanpidätyskyvyn
heikkenemistä ja virtsarakon hallinnan menetystä fyysisessä rasituksessa. Alatiesynnytyksen jälkeiselle virtsaretentiolle altistavat tämän katsauksen perusteella välilihaan kohdistuneet vauriot, pitkittynyt synnytyksen kesto, avustettu alatiesynnytys, poikkeava peripartaalinen virtsaaminen, syntyvän lapsen suuri paino, epiduraalipuudutuksen käyttö kivunlievityksenä sekä ensisynnyttäjyys. Näistä ensisynnyttäjyys ei ollut tilastollisesti merkitsevä sekoittavat tekijät huomioiden. Alatiesynnytyksen jälkeisen virtsaretention oireina tunnistettiin kyvyttömyys virtsata rakko tyhjäksi ja suuret virtsamäärät synnytyksen jälkeen.
Alatiesynnytyksen jälkeisille virtsaamisongelmille altistavat tekijät ovat pääosin tekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa jo ennen raskautta, raskausaikana ja synnytyksen hoidossa. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi käytetyt kivunlievitysmenetelmät ja välilihan vauriot sekä synnyttäjän ikä ja painoindeksi. Kyseessä on kuitenkin hyvin sensitiivinen ja monitahoinen aihealue naisen elämässä, minkä vuoksi näihin tekijöihin ei ole yksinkertaista vaikuttaa. Alatiesynnytyksen jälkeisistä virtsaamisongelmista kärsivien oireista ja kokemuksista on olemassa erittäin niukasti tutkimustietoa tämän katsauksen perusteella. Raskaana olevia, synnyttäviä ja synnyttäneitä hoitavilla täytyisi olla riittävästi tietoa alatiesynnytyksen jälkeisistä virtsaamisongelmista ja niiden oireista. Riittävä tietotaito pitäisi varmistaa esimerkiksi koulutuksilla
Johdinsarja- ja 3D-mekaniikkasuunnittelun integrointi:Vaatimusmäärittely ja sen todentaminen
No full textTämän diplomityön tarkoituksena oli suunnitella sekä luoda protoversio johdinsarjasuunnitteluun 3D-mallinnustyökalu ja tiedonvälitysmenetelmä Vertex Systems Oy -yrityksen ohjelmistoja hyödyntäen. Sähköisten järjestelmien kasvaessa niiden mekaaninen mallintaminen on entistä tärkeämpää etenkin ajoneuvoissa, joissa johdinsarjojen mekaaniset mitoitukset pyritään optimoimaan mahdollisimman tarkasti. Keskeinen ongelma sähköisten komponenttien lisäämisessä 3D-malleihin on eri suunnitteluohjelmistojen puutteellinen tiedonvälitys.
Työn tavoitteena oli suunnitella laajentuva tiedonvälitysmenetelmä sähkö- ja mekaniikkasuunnitteluohjelmistojen välille. Tiedonvälitysmenetelmän täytyy ainakin käsittää ajoneuvojen haastavan johdinsarjasuunnittelun tiedonvälityksen Vertex sähkö- ja mekaniikkasuunnitteluohjelmistojen välillä. Tavoitteena työlle asetettiin liittymismahdollisuus myös muihin suunnitteluohjelmistoihin kuin Vertex-ohjelmistoperheen tuotteisiin.
Työssä tehtiin käyttäjätutkimus johdinsarjasuunnittelusta, sen 3D-mallinnuksen mahdollisuuksista ja tarpeista. Käyttäjätutkimuksen mukaan johdinsarjan mitoitussuunnitteluun tarvitaan uusia 3D-mallia hyödyntäviä työkaluja, jotta suunnitteluprosessia voidaan aikaistaa ja saada säästöjä aikaan protoversioiden kehityksen kustannuksissa. Suurin hyöty johdinsarjan 3D-mallinnuksesta koetaankin olevan sen mitoitustietojen saanti jo ennen tuotteen proton valmistusta. Käyttäjätutkimuksen perusteella 3D-mallia hyödyntävästä johdinsarjan suunnittelutyökalusta tehtiin vaatimusmäärittely, jossa hyödynnetään tiedonsiirrossa VEC-rajapintastandardia. VEC-standardilla saavutetaan Vertex-ohjelmistoihin johdinsarjasuunnittelun osalta avoin rajapinta. Vaatimusmäärittelyyn sisällytettiin myös 3D-mallia hyödyntävän johdinsarjan suunnittelutyökalun toiminnallisuusvaatimuksia, jotka sisältävät niin toimintoja johdinsarjan liittimien keräystoiminnoista aina 3D-mallinnustoimintoihin.
Vaatimusmäärittelyn ydintoiminnoista toteutettiin protoversio. Vertex ED -ohjelmiston protoversioon sisällytettiin piirikaaviosta saatavien laitteiden ja niiden välisten johdotustietojen vienti VEC-formaattiin, joka luetaan 3D-malliin. Vertex G4 -ohjelmistoon tehtiin VEC-formaatin mukaisen johdinsarjadatan lukutoiminto ja perusmallinnustoiminnot johdinsarjalle siihen luetun datan perusteella. Prototyökalulla todennettiin vaatimusmäärittelyjen toimivuus ja sen pohjalta on tarkoitus rakentaa lopullinen myyntikelpoinen suunnittelutyökalu.The purpose of this Master thesis was to design and create a prototype of 3D modelling tool for wire harness design process and data exchange method by using software of Vertex Systems Oy. While the electrical systems grow their mechanical modeling becomes even more important. The importance of mechanical modeling is noticeable especially in vehicle designing, where wire harness dimensioning is aimed to be optimized precisely. An essential problem in electrical component adding into 3D model is the lack of data transfer between the designing software.
A goal of this thesis was to design data transfer method between electrical and mechanical design software. The data transfer method must include at least challenging vehicular wire harness design related data between Vertex electrical and mechanical design software. One of the set goals for this thesis was to design the new wire harness tools also to be possible to be used with other software outside from Vertex software family.
In the beginning of this works a user study was made about wire harness design process, its possibilities and needs in 3D modelling. The user study showed that wire harness dimensioning process is in the great need of tools that uses the 3D models of the target. By using the 3D models, the harness design process could be made earlier and savings could be earned in prototype expenses. The biggest advantage of wire harness 3D modelling is the collection of dimensioning information before the prototype manufacture. A requirements specification about wire harness tool utilizing the 3D model was made by using the information from the user study. The requirements specification utilizes VEC interface standard. With VEC standard an open interface is implemented for the wire harness tools for Vertex software. Functional requirements were also included in the requirements specification. Functional requirements consider functions from connector collection all the way to the 3D modeling functions.
The core functionalities of the requirements specification were implemented in the prototype software. The prototype in Vertex ED software includes the device and their connection data export into the VEC format, which is imported into the 3D model. The prototype in Vertex G4 software includes the wire harness data import in VEC format and the basic wire harness 3D modelling tools using the imported harness data. With the prototype the requirements specification was proved to be functional. The final sellable wire harness design tool is intended to be built on the prototype
Kaksi huolta ylitse muiden, ilmastonmuutos ja sen torjunta: Analyysi Vihreän Langan ja Perussuomalaisen ilmastouutisoinnista
No full textKiekko-kiekkokoelaitteen värähtelymittaukset ja tulosten analysointi
No full textVärähtelyä esiintyy lähes kaikissa pyörivissä koneissa ja laitteissa. Koneen kuormi-tusta tai käyntinopeutta muuttamalla, voidaan ero huomata myös värähtely- tai äänitason muuttumisena. Usein värähtelytasojen muutokset ovat luontaisia, mutta ne voivat johtua myös alkavasta tai jo syntyneestä viasta, joita ei yleensä huomata ilman mittalaitteita. Nämä värähtelyt sisältävät tärkeitä tietoja koneesta ja komponenttien kunnosta. Tämän takia värähtelymittaus on tärkeä menetelmä koneiden kunnonvalvonnassa.
Työn tavoitteena oli tarkastella kiekko-kiekkokoelaitteen värähtelykäyttäytymistä kun värähtelyn herätteenä toimi uritettu kiekko. Kiekko-kiekkokoelaitteessa kahta kiekkoa kuormitetaan toisiaan vasten tietyllä voimalla ja pyörimisnopeudella halutunlaisen koske-tustilanteen aikaansaamiseksi. Tuloksia verrattiin referenssinä toimineeseen ehjän kie-kon vastaaviin tuloksiin eri käyttöolosuhteissa. Työn sovellusosiossa mitattiin ja analy-soitiin kiekko-kiekkokoelaitteen värähtelykäyttäytymistä kolmella eri voimalla ja pyöri-misnopeudella. Värähtelyn analysointiin käytettiin kiihtyvyysantureilla mitattuja aikatason signaaleja ja niiden taajuusspektrejä.
Työ on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa käsittelee työn teoriaosuutta, joka sisältää yleisen johdannon värähtelymekanismeihin ja siinä kuvataan myös työn pääpiir-teet. Työn toisessa osassa käsitellään kiekko-kiekkokoelaitetta, sen toimintaperiaatetta sekä työn mittauksissa käytettyjä mittausjärjestelmiä. Viimeisessä osassa esitetään koemittauksissa käytettyjen ehjän ja uritetun kiekon värähtelyjen mittaustuloksia sekä niiden analysointia ja tehdään niiden perusteella johtopäätökset.
Mittaustulokset näyttivät kuinka ehjien ja uritettujen kiekkojen antamat signaalit erosi-vat huomattavasti toisistaan, erityisesti nopeimmalla pyörimisnopeudella sekä isoimmal-la kuormalla. Fourierin muunnosta käyttämällä pystyttiin selvittämään koelaitteen omi-naistaajuuksia sekä urien korostamia taajuuksia. Nämä tulokset osoittivat, että taajuus-spektrianalyysi on erinomainen työkalu koneen värähtelykäyttäytymisen seurantaan ja mahdollisten vikojen ennakoimiseen
3D-tulostus osana tuotantoa
No full textTutkielman tavoitteena oli selvittää metallin 3D-tulostamisen ja tuotannon yhdistämistä. Tutkielma tuo esille AM-teknologian eri metallin tulostusmenetelmiä, keskittyen PBF- ja DED-menetelmiin. Tutkielma perehtyy myös yleisimpiin 3D-tulostuksessa syntyviin kustannuksiin sekä niiden muodostumisen syihin. Tulostusmenetelmien sekä kustannuksien pohjalta tutkitaan 3D-tulostamisen käyttöä osana tuotantoa. Tutkielman lopuksi selvitetään AM-teknologian tulevaisuuden mahdollisuuksia sekä näiden vaikutuksia teknologian yleistymiseen