47495 research outputs found
Sort by
Kestävä kehitys ICT-alalla: Haasteita ja ratkaisuja kokonaisvaltaisesta näkökulmasta
No full textKestävän kehityksen keskeisenä tavoitteena on taata ihmisille hyvinvointia siten, että samalla otetaan huomioon hyvinvoinnin tuottamisen vaikutukset ympäristöön sekä tuleville sukupolville. Kestävä kehitys jaetaan yleensä eri ulottuvuuksiin, jotka kattavat erilaisia elämänalueita: ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys. Tarkastelemalla kaikkia ulottuvuuksia yhtä aikaa, saadaan aikaan kokonaisvaltaisempi näkökulma kestävään kehitykseen.
Informaatio- ja viestintäteknologiat (ICT, Information and Communication Technologies) ovat tärkeitä työkaluja tuossa ihmisten hyvinvoinnin tuottamisessa. Näillä ICT-alan teknologioilla ja niiden valmistamisella on kuitenkin myös aina vaikutuksia sekä ympäristöön että yhteiskuntiin. Tässä tutkielmassa tarkastellaankin, millaisia haasteita ICT-alan tutkimuksessa ja käytännön työssä ilmenee, jos kestävän kehityksen periaatteita pyritään soveltamaan kokonaisvaltaisesti kaikki sen ulottuvuudet yhtä aikaa huomioiden. Haasteiden lisäksi tarkastellaan joitakin mahdollisia ratkaisuja, joilla kestävän kehityksen periaatteita voisi alalla soveltaa kokonaisvaltainen näkökulma huomioiden.
Tutkielman tutkimusmenetelmänä oli kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuushaut tehtiin erilaisista tietojenkäsittelytieteiden alalle sopivista tietokannoista, ja hauissa pyrittiin löytämään tutkimuksia, jotka tarkastelevat kestävää kehitystä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Tutkielmassa on kuitenkin hieman painotuksena sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden yhtäaikainen huomioiminen, koska noiden kahden ulottuvuuden yhdistäminen vaikuttaa haastavimmalta.
Tarkastelun perusteella kokonaisvaltaisen näkökulman soveltamisen ja siitä keskustelemisen tekee haastavaksi kestävän kehityksen käsitteen monitulkintaisuus, kestävään kehitykseen liittyvän tutkimuksen pirstaloituneisuus eri tutkimussuuntiin sekä erilaiset tulkinnat kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien painotuksesta. Ratkaisuna kestävän kehityksen periaatteiden kokonaisvaltaisempaan soveltamiseen voisi olla erilaisten suunnitteluperiaatteiden käyttöönotto sekä Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen tavoitteiden hyödyntäminen. Kokonaisvaltaisen näkökulman soveltaminen vaatii myös sen huomioimista, että vastuu kestävän kehityksen periaatteiden huomioimisesta jakautuu niin ICT-alalle itselleen kuin myös yhteiskunnille sekä erilaisten teknologioiden käyttäjille
Muodonmuutosten määrittäminen digitaalisella kuvakorrelaatiolla
No full textDigitaalinen kuvakorrelaatio (engl. Digital Image Correlation, DIC) on optinen menetelmä, jolla voidaan määrittää kappaleen muodonmuutoksia. Tämän työn tavoitteena on selventää menetelmän toimintaperiaatetta ja ominaisuuksia. Näiden ominaisuuksien pohjalta pyritään muodostamaan kuva siitä, millaisiin kohteisiin menetelmä soveltuu ja toisaalta sen rajoitteista. DIC-menetelmässä mittalaitteena hyödynnetään yhtä tai useampaa kameraa. Kuormitettavasta kappaleesta kuvataan videota, jonka perättäisiä kuvia verrataan toisiinsa. Kuvista erotellaan pienempiä alijoukkoja, joita verrataan aina samassa kohdassa kuvaa sijaitsevaan alijoukkoon. Esimerkiksi kuvien oikeita yläkulmia verrataan siis keskenään. Tämän vertailun pohjalta saadaan selville alijoukkojen siirtymät, jotka puolestaan kuvastavat kappaleen pinnan muodonmuutosta. Useiden pienten alijoukkojen erillinen tarkastelu mahdollistaa erilaisten paikallisten muodonmuutoksen havainnoinnin toisistaan erillisinä. Tästä on hyötyä silloin kun koko pinta ei muuta muotoaan samalla tavalla, esimerkiksi kun tutkittavaan kappaleeseen muodostuu kurouma. Toinen DIC-menetelmän merkittävä etu on se, ettei tutkittavan kappaleen pintaan tarvitse kiinnittää antureita. Tämä vähentää pintaan kohdistuvia ylimääräisiä kuormituksia, mikä on erityisen tärkeää silloin, kun tutkittava näyte on hyvin herkkä. DIC-menetelmää onkin hyödynnetty monia erilaisia biomateriaaleja tutkiessa, sillä ne eivät välttämättä kestä mittalaitteen kiinnittämistä kappaleen pintaan. Myös syklisen kuormituksen kokeissa on etua kontaktittomuudesta, sillä näytteeseen kiinnitettävät anturit saattavat väsyä itsekin, mikä aiheuttaa virhettä. Toisaalta pitkissä kokeissa DIC:ssä nousee ongelmaksi kameran ylikuumeneminen. Kamerasysteemi on verrattain monimutkainen verrattuna esimerkiksi venymäliuskaan, ja mittaukseen liittyy monia erilaisia epävarmuustekijöitä. Menetelmällä on vaatimuksia näytteen pinnankuvioinnin suhteen. Sopimaton kuvio moninkertaistaa mittaukseen liittyvän epävarmuuden. Kappaleen täytyy olla hyvin valaistu ja pysyä tarkennettuna. Pienikin kameran liike tai tärinä aiheuttaa virhettä mittaukseen. DIC-menetelmä ei ole kovin tarkka hyvin pienillä venymillä, mutta tarkkuus kasvaa venymän kasvaessa. Tarkkoihin mittatuloksiin vaadittavat hyvälaatuiset konenäkökamerat ovat lisäksi kalliita. DIC on hyvä valinta kun tarvitaan tietoa muodonmuutoksista eri puolilla kappaletta, sekä silloin kun anturin kiinnittäminen näytteeseen on vaikeaa. Menetelmässä itsessään ei ole rajoitteita sen soveltamiselle myös tavallisissa aineenkoetuskokeissa, mutta mittausprosessin haastavuus on toistaiseksi pitänyt käytön lähinnä erityissovelluskohteissa
Toiminnanohjausjärjestelmän päivittämisen kriittiset onnistumisen tekijät tietohallinnossa
No full textToiminnanohjausjärjestelmän päivitys on suuri hanke, joka epäonnistuu usein, koska asetet-tuihin tavoitteisiin ei päästä. Toiminnanohjausjärjestelmän päivittämisen onnistumiseen vaikutta-vat kriittiset onnistumisen tekijät, jotka sisältävät erilaisia toimintoja. Kriittisillä onnistumisen te-kijöillä pyritään vähentämään epäonnistumisen riskiä toiminnanohjausjärjestelmää päivittäessä. Tietohallinto on organisaation osa, joka usein vastaa tietojärjestelmien kehityksestä ja ylläpi-dosta. Tietohallinnon näkemys kriittisistä onnistumisen tekijöistä toiminnanohjausjärjestelmää päivittäessä on siis tärkeä, kun organisaation ylin johto tarkastelee projektin onnistuneisuutta.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia kriittisiä onnistumisen tekijöitä toiminnanoh-jausjärjestelmää päivittäessä on tietohallinnossa ja miten niillä voidaan vaikuttaa lopputulok-seen. Tutkimus toteutettiin kirjallisuustutkimuksena perehtymällä alan kirjallisuuteen, kuten artik-keleihin ja tutkimuksiin.
Tutkimuksessa tietojärjestelmän päivitysprosessin vaihekaaviota sovellettiin kriittisten onnis-tumisen tekijöiden tutkimiseen. Tutkimuksessa tutkitaan kriittisiä onnistumisen tekijöitä päivittä-misprosessin eri vaiheissa. Ensimmäinen vaihe oli järjestelmäpäivityksen tarpeen arviointi, jos-sa kriittisiä onnistumisen tekijöitä tietohallinnossa olivat kommunikaatio, ylimmän johdon tuki, liiketoiminnan visio ja tavoitteet sekä liiketoiminnan prosessien uudelleensuunnittelu. Toisessa vaiheessa, järjestelmän suunnittelussa, kriittisiä onnistumisen tekijöitä olivat projektinhallinta, projektitiimi, toimittavan organisaation tuki, avainkäyttäjien hyödyntäminen sekä uuden järjes-telmän valinta. Prosessin kolmannessa vaiheessa eli järjestelmän toteuttamisessa kriittisiksi on-nistumisen tekijöiksi löydettiin henkilöstön koulutus ja harjoittelu, järjestelmän testaus sekä da-tan käsittely. Viimeisessä vaiheessa, järjestelmän käyttöönotossa muutosjohtaminen, suoritus-kyvyn seuranta ja mittaaminen, organisaatiokulttuuri sekä järjestelmäpäivityksen arviointi muo-dostuivat kriittisiksi onnistumisen tekijöiksi. Koko projektin aikana etenkin ylimmän johdon tuki, kommunikaatio sekä projektinhallinta korostuivat lähes jokaisessa projektin vaiheessa.
Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että toiminnanohjausjärjestelmän päivityksen onnis-tumiseen vaikuttavat kriittiset tekijät ovat samoja koko organisaatiossa ja tietohallinnossa. Kriit-tiset onnistumisen tekijät jakautuvat tietohallinnossa ihmisten johtamiseen, tekniseen toteutuk-seen sekä liiketoiminnan tavoitteisiin. Löydettyjä kriittisen onnistumisen tekijöitä pyrittiin jaka-maan prosessin eri vaiheisiin kuitenkaan samaa toistamatta. Tutkimustulosten perusteella voi-daan todeta, että kriittisten onnistumisen tekijöiden määrittäminen toiminnanohjausjärjestelmän päivityksen yhteydessä on järkevää ja niiden avulla riski toiminnanohjausjärjestelmän päivittä-misen epäonnistumiselle pienenee
Tietoturvallisuus ja yksityisyys älypuhelimilla : Ihmisten riskikäsitykset ja ennaltaehkäisevä toiminta
No full textÄlypuhelinten käytön lisääntyessä myös niihin kohdistuvat tietoturvariskit lisääntyvät. Yksilön kannalta tietoturvallisuuden edistämisen edellytyksenä ovat ihmisen omat käsitykset ja tietoisuus asiasta. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia käsityksiä ihmisillä on tietoturvallisuudesta ja yksityisyydestä älypuhelimilla sekä sitä, miten nämä käsitykset vaikuttavat ihmisten toimintaan. Sen lisäksi tutkielmassa pohditaan syitä käsityksille sekä käsitysten ja toiminnan suhteelle.
Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin Andorin, IEEE:n ja ScienceDirectin tietokannoista. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitiin mukaan julkaisuja vain viimeisen kuuden vuoden ajalta, sillä digitalisaation edetessä ihmisten käsitykset ja toiminta voivat muuttua nopeasti.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että ihmiset ovat yleisesti tietoisia termistä tietoturvallisuus ja ymmärtävät, että älypuhelinten käyttö voi altistaa heidät erilaisille tietoturvariskeille. Suurimpina riskeinä nähtiin yksityisyyttä uhkaavat riskit, kuten identiteettivarkaus. Ihmisten käsitykset eivät kuitenkaan täysin vastaa todellisia riskejä. Lisäksi tulokset osoittavat, että ihmiset suorittavat jonkin verran ennaltaehkäiseviä toimia riskien välttämiseksi. Näytönlukitus suojakoodin avulla todettiin yleisemmäksi toimeksi tietoturvallisuuden edistämiseksi. Näytönlukitusta lukuun ottamatta toimet ovat kuitenkin usein riittämättömiä, jonka vuoksi käsityksissä ja toimissa voidaan sanoa olevan ristiriitaisuutta. Toisin sanoen, vaikka tietoturvallisuutta ja yksityisyyttä pidettiin tärkeänä, eivät käsitykset heijastuneet täysin toimintaan. Tämä ristiriita käsityksissä ja toiminnassa on osa laajempaa yksityisyyden paradoksin ilmiötä.
Tutkielma antaa aihetta tietoturvallisuustietoisuuden lisäämiseen käyttäjien keskuudessa. Lisäksi turvallisuus- ja yksityisyysasetukset olisi syytä tehdä helpommiksi käyttää, ja oletusasetusten tulisi olla nykyistä turvallisempia
Vanhempien käsityksiä hyvästä varhaiskasvatuksen opettajasta : 5-vuotiaiden lasten vanhempien kerrontaa
No full textTämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, millaisia käsityksiä vanhemmilla on hyvästä varhaiskasvatuksen opettajasta. Tavoitteena oli tutkia 5-vuotiaiden lasten vanhempien näkökulmasta käsityksiä hyvästä varhaiskasvatuksen opettajasta narratiivisten haastattelujen kautta. Taustateoriana toimi neljä käsitettä: varhaiskasvatuksen opettajan ominaisuudet, varhaiskasvatuksen opettajan tavoitteet ja velvoitteet, kasvatuskumppanuus sekä lapsilähtöisyys. Nämä käsitteet antoivat pohjan vanhempien käsityksiin ihanteellisesta varhaiskasvatuksen opettajasta, jolloin käsityksiä voitiin peilata keskenään.
Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla neljää vanhempaa Pirkanmaalta. Haastattelut olivat puolistrukturoituja ja ne toteutettiin etänä Microsoft Teams -sovelluksen avulla videohaastatteluina. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui laadullinen narratiivinen tutkimusote, joka painottuu kertomuksiin. Tutkimusaineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin kautta eli teoreettinen viitekehys muodostui aineiston perusteella. Aineisto muodostui teemoittelevan analyysin kautta.
Vanhempien käsityksistä hyvästä varhaiskasvatuksen opettajasta muodostui viisi teemaa: varhaiskasvatuksen opettajan ominaisuudet, varhaiskasvatuksen opettajan toiminta, toiminnan sisältö, ympäristö ja yhteistyö vanhempien ja tiimin välillä. Vanhempien kuvailemat ominaisuudet ovat tiiviisti yhteydessä teoriaan. Varhaiskasvatuksen opettajan toiminnassa korostetaan yhdessäoloa lasten kanssa ja lapsilähtöisyyttä. Nämä ovat yhteydessä myös Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden 2018 arvoperustaan. Toiminnan sisällössä nähdään tärkeäksi monipuolisuus. Pedagogiikasta ollaan eri mieltä, osa pitää sitä tärkeänä ja osa ei, kun teoriassa se nähdään hyvin keskeisenä tekijänä. Ympäristön luomisessa vanhemmat painottavat turvallisuutta, joka tulee ilmi myös teoriassa. Viimeinen teema, yhteistyö vanhempien ja tiimin välillä, nähdään keskeisenä nimenomaan toimivan vuorovaikutuksen ja luottamuksen sekä yhteisymmärryksen kautta. Yhteistyö on varhaiskasvatuksessa yksi keskeisistä arvoista. Tulosten perusteella osoitettiin, että vanhemmilla on monipuolisia käsityksiä hyvästä varhaiskasvatuksen opettajasta
Enhancing drivers' situation awareness in semi-autonomous vehicles : The use of alerts in preparation for handovers
No full textAutonomous vehicles (AVs) have progressed considerably over recent years. However, before AVs are adopted and accepted on a large scale, various challenges need to be addressed. Some of the most pressing concerns are related to the transition period taking place from the Automated Driving System (ADS) to the driver in semi-autonomous vehicles (SAE Levels 3 and 4). The research focuses on the core components contributing to the transition period that consist of situation awareness (SA), take-over request (TOR), and handovers.
The objective of the study is to investigate the collective impact of SA and perceived trust in automation on handovers while manipulating the SA alert. The similar use of auditory SA alert in enhancing the drivers’ situation awareness by providing information about the changing driving conditions has not been previously studied. The multimodal TOR was presented to help the participants to acquire situation awareness and prepare for the handover.
The study relied on experimental research that was conducted in a fixed-base driving simulator. The simulator mimicked the driving behavior of a Level 3 conditional automation vehicle. 14 participants took part in the study. The data used in this research comprises logged driving task data, a self-report perceived trust measurement questionnaire, and interview data. Both quantitative and qualitative data were utilized. The quantitative data from the self-report questionnaire was analyzed using the Wilcoxon signed-rank tests and the qualitative interview data was analyzed using grounded theory.
The findings indicate that the use of both the SA alert and the TOR were effective. However, the quantitative data found that the SA alert did not elicit higher perceived trust compared to the driving tasks in which it was not presented. Nevertheless, the qualitative data suggest that the participants found the SA alert to be useful, as it enhanced their situation awareness and made them feel safe. Furthermore, the TOR was found to be necessary for informing the participants about the handover.
The results achieved in the study have an implication on the use of alerts for enhancing the driver’s situation awareness in semi-autonomous vehicles. However, further research is needed to learn more about their utility in various driving situations
