47495 research outputs found
Sort by
Эксплицитные и имплицитные структурно-семантические маркеры в тексте: На материале выбора русских приставочных глаголов движения
No full textSuomalaisille venäjän kielen opiskelijoille liikeverbit näyttäytyvät usein hyvin vaikeana kokonaisuutena, sillä suomen kielessä vastaavaa organisoitunutta järjestelmää ei ole. Omat hankaluutensa tuo myös liikkeen suunnan ilmaiseminen, joka venäjän kielessä tapahtuu liittämällä liikeverbin eteen suuntaa osoittava etuliite. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, onko suomen kielestä mahdollista löytää konkreettisia kielellisiä merkkejä, jotka näyttävät suomenkieliselle puhujalle (=naiiville puhujalle), mitä etuliitettä hänen olisi kyseisessä tilanteessa sopivinta käyttää. Lisätavoitteena on ottaa selville, mitä eri etuliitteitä eri suomenkielisten verbien ilmaisemisessa käytetään, ja miten yleisiä etuliitteet eri tilanteissa ovat. Verbit, joiden ilmaisemista venäjäksi tässä tutkielmassa tarkastellaan, ovat käydä, mennä, lähteä ja tulla. Tutkielman materiaali on kerätty Leena Lehtolaisen salapoliisiromaanista ”Ensimmäinen murhani” (1993), sekä sen venäjänkielisestä käännöksestä.
Tutkielman toteuttamisessa käytetään tapaustutkimuksellista lähestymistapaa. Tapaustutkimuksen keskeisiin piirteisiin kuuluu yksittäisen rajatun kokonaisuuden eli ”tapauksen” syvällinen ja monipuolinen tarkasteleminen, ja usein myös aineiston keruussa ja tarkastelemisessa käytetään erilaisia menetelmiä. Tämä näkyy tutkielmassa siten, että aineistona on rajattu kokonaisuus, Leena Lehtolaisen romaanista kerätyt liikettä ilmaisevat verbit käydä, mennä, lähteä ja tulla, joiden merkitys on ilmaistu venäjäksi etuliitteellisellä liikeverbillä. Lisäksi tutkielmassa pyritään saamaan monipuolista tietoa tapauksesta. Keskeinen menetelmä tässä tutkielmassa on kontrastiivinen lingvistinen analyysi, toisin sanoen kielten, tässä tapauksessa suomen ja venäjän kielen vertailu. Käytännössä työssä tarkastellaan valittuja verbejä yksitellen, käydään läpi kaikki etuliitteet, joiden avulla verbien merkitys on ilmaistu venäjäksi, sekä selvitetään käytettyjen etuliitteiden yleisyys verbien ilmaisussa. Kaikkein merkittävin tarkastelun kohde on kuitenkin se, mitkä suomen kielen piirteet, esimerkiksi paikallissijat, ovat vaikuttaneet etuliitteen valintaan.
Tutkielmassa tehty analyysi näyttää, että käydä-verbin ilmaisemisessa venäjäksi käytetään liikeverbien yhteydessä etuliitteitä za- (39%), s- (25%), pri- (17%) ja vy- (4%). Mennä-verbin ilmaisemisessa taas käytetään etuliitteitä po- (65%), u- (10%), s- (10%), vy- (5%), pod- (5%), za- (2,5%) ja pro- (2,5%). Lähteä-verbin yhteydessä esiintyivät etuliitteet u- (62,5%), po- (25%), vy- (10%) ja za- (2,5%). Viimeisenä käsitellyn tulla-verbin ilmaisemisessa venäjäksi käytetään jopa kahdeksaa eri etuliitettä, jotka ovat etuliitteet pri- (69%), pod- (13%), po- (6,6%), za- (5%), pro- (1,6%), do- (1,6%), v- (1,6%) ja vy- (1,6%).
Analyysi osoittaa, että hyvin suuressa roolissa etuliitteen valintaa ohjaavissa perusteissa toimii konteksti, ja konkreettisia merkkejä etuliitteen valinnasta on vain hyvin vähän. Löytämämme merkit olivat adverbiaaleja, adverbeja ja adposioita, paikallissijoin ilmaistu liikkeen suunta ei sisältänyt viitteitä etuliitteestä yhdessäkään tapauksessa tutkielmassamme. Kävi myös ilmi, että kaikkien verbien ilmaisussa yksi etuliite oli selkeästi enemmän käytetty kuin muut, ja esimerkiksi mennä-verbin kohdalla ero käytetyimmän ja toiseksi käytetyimmän välillä oli jopa yli 50 prosenttiyksikköä. Etuliitteitä po-, za- ja vy- käytettiin kaikkien tarkastelemiemme verbien merkityksen ilmaisemisessa.Глаголы движения русского языка представляют значительные сложности носителям финского языка, изучающим русский язык. Это связано с тем, что в финском языке данная лексико-грамматическая категория отсутствует. Также выражения направления может оказаться непростой задачей для учащихся, так как в финском языке направление выражается в том числе местными падежами, а русском языке – приставками. Данная дипломная работа посвящена выявлению языковых маркеров финского языка, помогающих изучающему русский язык при выборе приставочного глагола движения. Кроме того, мы хотим выяснить, какими приставками выражается значение финских глаголов и насколько частотными являются приставки в разных ситуациях. Финскими глаголами, которые мы рассмотрели в данной работе, являются глаголы käydä, mennä, lähteä и tulla. Материал собран из финского детектива Леены Лехтолайнен «Моё первое убийство» (1993) и из его русского перевода.
Данное исследование выполняется в рамках «кейс-стади». Базовыми чертами данной исследовательской стратегии является глубокое, многостороннее рассмотрение единичного, ограниченного случая, и обычно для него выбирают релевантные для исследования способы сбора материала и анализа. Характеристики кейс-стади в нашем исследовании видны в том, что наш материал составляет ограниченный случай – выбранные для анализа несколько упомянутых глаголов, и мы стремимся к выявлению многосторонней информации о нём. Центральным методом анализа в нашей работе является контрастивное сопоставление языков, в данном случае сопоставление финского и русского языков. Практически в работе последовательно рассматриваются выбранные нами глаголы, и приставки, с помощью которых выражено направление, передаваемое финским глаголом, в глагольной лексеме русском языке. Кроме того, мы хотим выяснить частоту каждой употребленной приставки при выражении значения разных глаголов. Целью работы является выявление маркеров финского языка, помогающих финну («наивному говорящему»), изучающему русский, при выборе приставочного глагола движения в русском языке.
Сделанный нами анализ показывает, что при передачи значения глагола käydä по-русски употребляются приставки за- (39%), с- (25%), при- (17%) и вы- (4%). Значение глагола mennä по-русски выражено приставками по- (65%), у- (10%), с- (10%), вы- (5%), под- (5%), за- (2,5%) и про (2,5%)-. При передачи значения глагола lähteä по-русски употребляются приставки у- (62,5%), по- (25%), вы (10%)- и за- (2,5%). Значение рассмотренного последним глагола tulla на русский язык передано даже восьмью разными приставками, которыми являются приставки при- (69%), под- (13%), по- (6,6%), за- (5%), про- (1,6%), до- (1,6%), в- (1,6%) и вы- (1,6%).
На основе нашего анализа можно сделать вывод, что контекст играет значительную роль во выборе предпочтительной приставки, и конкретных маркеров мы нашли немного. Найденные нами маркеры являются обстоятельствами, наречиями и адпозициями. Употребленные при выражении направления в финском языке местные падежи не содержат намёков о предпочтительности той или приставки. Также оказалось, что у каждого глагола есть приставка, которая употребляется чаще других, и, например, при выражении значения глагола mennä разница между самой частотной и второй по частотности приставкой составляла больше 50 процентных единиц. Приставки по-, за- и вы- были употреблены при передаче всех рассмотренных нами глаголов.Eksplisiittiset ja implisiittiset rakenteellis-semanttiset merkitsijät tekstissä (venäjänkielisten etuliitteellisten liikeverbien valinnan pohjalta
Creating and Capturing Value with Data-Enabled Services in Real Estate Development Business
No full textDigitalization has facilitated servitization in many industries, but real estate development and construction companies have been slow to adopt new servitized business models. Building data is often siloed to different systems that are operated by different stakeholders, and the potential of combining data from different sources is unknown. Real estate developers’ role as a systems integrator has been recognized in literature only recently, and the potential of different data-enabled services has hardly been studied from developer's perspective. Also, investors', tenants', and end-users' needs regarding data-enabled services in office properties have been studied too little to understand real estate developers' value creation and value capturing potential.
The focal company has a key position in real estate value system by undertaking both development and construction activities. To leverage this position and enable value capturing and value creation in the operation phase of a property, the focal company must develop new service offerings and appropriate business models. The main challenge is knowing what kinds of services and functionalities would respond to customer needs and if customers would be willing to pay for them. The objectives of this study were twofold: 1) increasing understanding of customer needs regarding data-enabled services to enable value creation, and 2) exploring challenges and opportunities in data-enabled services and business model development to facilitate value capturing. The objectives were addressed by following design science research methodology, utilizing semi-structured interviews. The interviews were conducted inside the focal company’s real estate development unit and outside the focal company, focusing on real estate investors and office tenants.
Customer needs were addressed by building value creation structures to tenants and end-users as well as investors, which included their goals, challenges, and decision-making factors regarding office properties. Tenants and end-users perceived productivity, wellbeing, and ease of daily life as the most important goals that could be supported by data-enabled services, whereas investors emphasized maximizing return for given risk level. Sustainability also played an increasing role in the goals of both customer groups. A key challenge for both customer groups was the uncertainty caused by the COVID-19 pandemic. Other key challenges perceived by investors were repair deficit and difficulties in obtaining accurate data on property condition. Tenants’ decision-making regarding office premises was mainly built around location-price-quality triad, while investors perceived location as the main factor followed by length and quality of leases but also adaptability and flexibility in property design.
Service offering propositions for tenants and end users as well as for investors were built based on their value creation structures. Instead of separate service charges, most tenant and end-user services should be included in rent to realize the benefits of accumulating customer data, while ensuring ecosystem benefits for tenants through a common digital service platform. Investor services should be tailored based on individual investors’ risk profiles, and new opportunities in value-based pricing methods should be explored, since they can be used to divide risks and consequently increase investors’ willingness to buy novel and untested services. To facilitate co-creation of value, trust building, and development of more focused offerings, the focal company should aim for continuous dialogue with both customer groups
Vaikeiden sanojen käyttö ja selittäminen informoivissa selkoteksteissä : toteutuuko selkokielen ohjeistus?
No full textTässä tutkimuksessa tarkastellaan vaikeiden sanojen selittämistä ja käyttöä selkokielisillä verkkosivuilla. Tarkempana tarkastelun kohteena ovat informoivat selkotekstit. Aineisto koostuu 47 tekstistä, jotka on kerätty 12 eri selkotunnuksen saaneelta verkkosivulta. Tutkimuskysymyksiä on kolme: millaisia piirteitä vaikeiden sanojen käytöstä ilmenee selkokielisissä informoivissa verkkoteksteissä suhteessa selkokielen ohjeistukseen, millaisia piirteitä vaikeiden sanojen selittämisestä ilmenee selkokielisissä informoivissa verkkoteksteissä suhteessa selkokielen ohjeistukseen sekä toteutuuko selkokielen ohjeistus selkokielisissä informoivissa verkkoteksteissä vaikeiden sanojen käytön ja selittämisen osalta. Tutkimus kuuluu pääasiassa laadullisen tutkimuksen alaan, mutta siinä käytetään myös määrällistä otetta, jotta aineistosta saadaan kattava kokonaiskuva.
Teoreettisessa viitekehyksessä esitellään selkokieltä ja siihen liittyviä seikkoja, kuten selkokielen käyttäjäryhmiä ja alustavia vaikeustasoja. Toisena ylälukuna ovat tekstit ja verkkosisällöt. Tässä osiossa tarkastellaan digitaalisia tekstejä, saavutettavaa tietoa, ymmärrettävää tekstiä ja sanastoa sekä informoivan selkotekstin käsitettä. Teoriaosuuden lopussa esitellään selkokielen ohjeistusta vaikeista sanoista ja niiden selittämisestä. Ohjeistuksessa lähtökohtana ovat Selkokeskuksen luoma Selkomittari (2018) ja selkokielen tutkijan Leealaura Leskelän Saavutettavan kielen opas (2019).
Tutkimustulokset osoittavat, että vaikeita sanoja käytetään selkoteksteissä, eikä niitä aina selitetä. Kaiken kaikkiaan aineistossa ilmenee 275 vaikeaa sanaa. Aineiston vaikeista sanoista 65 prosenttia esiintyy ilman selitystä ja 35 prosenttia selityksen kanssa. Yhdessä tekstissä ilmenee toisinaan useita vaikeita sanoja, jolloin selittäminen ei ole aina vaihtoehto, sillä tällöin selityksiä esiintyisi tekstissä liian runsaasti. Vaikeiden sanojen selitykset voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään: eksplisiittiset selitykset, heikosti havaittavat selitykset ja ainoastaan esimerkkien kautta selitetyt selitykset. Vaikeista sanoista osa on korvattavissa. Korvattavia sanoja ovat usein yhdyssanat. Merkitykseltään tarkat sanat, kuten monet virkakielen ja erikoiskielen sanat, ovat tämän tutkimuksen perusteella haastava korvata. Lisäksi aineistossa ilmenee runsaasti pitkiä sanoja. Tulokset myös osoittavat, että selityksen sijainti on usein ohjeistuksen mukainen. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että selkokielen ohjeistus toteutuu osittain selkokielisissä informoivissa verkkoteksteissä
Tuotannon kehittäminen hyödyntäen Lean-prosesseja, virtausmallia ja Brownfield-prosessia
No full text
Populaarikulttuurin hyödyntäminen alakouluikäisten luku- ja kirjoitustaidon opetuksessa : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
No full textTässä kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin populaarikulttuurin hyödyntämistä luku- ja kirjoitustaidon opetuksessa alakouluikäisillä aiempien tutkimusten perusteella. Populaarikulttuuri ja sen osa-alueet ovat hyvin ajankohtaisia ja ne ovat etenkin lasten ja nuorten suuressa kulutuksessa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus 2014) painotetaankin oppilaiden elämysmaailmaa lähellä olevia autenttisten tekstien hyödyntämistä osana opetusta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten ja miksi populaarikulttuuria on hyödynnetty opetuksessa.
Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistona käytettiin aiempia tutkimuksia populaarikulttuurin hyödyntämisestä luku- ja kirjoitustaidon opetuksessa. Tutkimusaineisto kerättiin ERIC ProQuest-tietokannasta. Lopullinen aineisto koostui 12 kansainvälisestä artikkelista, jossa oli hyödynnetty jotain populaarikulttuurin osa-aluetta osana opetusta.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan opetuksessa hyödynnettiin elokuvia, tv-ohjelmia, kirjallisuutta, urheilua sekä musiikkia osana opetusta. Niitä hyödynnettiin opetuksessa niin materiaalina kuin toteutustapoina. Nämä jaoteltiin lisäksi sen mukaan, oliko aloitteen hyödyntämiselle tehnyt opettaja vai oppilas. Aloitteen tekijä määritteli aineiston perusteella usein sen, miten osa-aluetta oli hyödynnetty. Yhtenä tutkimuskysymyksenä pyrittiin selvittämään syitä, miksi populaarikulttuuria oli tai ei ollut hyödynnetty osana opetusta näiden tutkimusten perusteella. Opettajalähtöisen hyödyntämisen syitä olivat muun muassa motivaatio, innostaminen sekä uusiin teknologioihin ja metodeihin tutustuminen mainittiin myös aineistossa. Epätietoisuus ja pelko mainittiin syyksi populaarikulttuurin hyödyntämättömyyteen.
Tulosten mukaan oppilaiden kirjoittamista tarinoista kumpusi usein populaarikulttuuriin liittyviä piirteitä, kuten piirroshahmoja. Ne ovat usein oppilaille tärkeitä ja osana koulun ulkopuolista elämää. Tämän vuoksi tulisi enemmän ottaa huomioon koulun ulkopuolisia maailmoja ja hyödyntää niitä osana opetuksessa. Lapsille tärkeitä osa-alueita ja maailmoja ei tulisi sulkea koulun ulkopuolelle, vaan niitä tulisi jatkuvasti yhdistää. Näin voitaisiin kehittää innostusta, motivaatiota ja samalla oppimistuloksia
Lapsen kuvallisen ilmaisun kehitys peruskoulun 6. luokalla : Kuvallisen ilmaisun kehityksen tasojen ja erojen tarkastelua
No full textTämän tutkielman tarkoitus oli selvittää, millaisia kuvallisen ilmaisun kehityksen piirteitä löytyy 6. luokan oppilaiden piirroksista. Piirteiden lisäksi halusin selvittää, millaisia eroja oppilaiden kuvallisen ilmaisun kehityksessä on aiemmin mainitulla luokka-asteella. Tutkin aihetta keräämällä aineiston piirtotehtävän avulla, jossa 6. luokan oppilaat piirsivät jonkin paikan tai tilan. Kuvaan piti sisältyä ainakin yksi ihminen.
Teoriaosuudessa perehdyin lapsen kuvallisen ilmaisun kehitykseen kahdesta ikävuodesta neljääntoista ikävuoteen saakka. Avasin tarkemmin alkavan realismin ja näennäisrealismin kehityskausia ja niissä ilmeneviä piirteitä, sillä niiden pohjalta toteutin mukautetun piirrosanalyysin. Piirrosanalyysissä etsin piirroksista ilmeneviä piirteitä, jonka jälkeen sijoitin ne havainto-, kooste- ja vertailulomakkeille. Lomakkeiden avulla oli mahdollista tutkia piirteiden määriä aineistossa sekä vertailla oppilaiden välisiä piirroksia.
Tutkielman tuloksista kävi ilmi, että 6. luokan oppilaiden kuvallisen ilmaisun kehityksessä löytyy monia erilaisia teoriaan pohjautuvia piirteitä sekä, että oppilaiden välisessä kuvallisen ilmaisun kehityksessä on eroja. Suurimman osa oppilaiden tekemistä piirroksista pystyi sijoittamaan alkavan realismin kaudelle niistä ilmenevien piirteiden mukaan. Tällaisia piirteitä olivat esimerkiksi syvyyden kuvaamisen puuttuminen ja ihmishahmojen raajojen jäykkyys. Vain muutamassa piirroksessa oli piirteitä näennäisrealismin kaudesta. Näissä piirroksissa osattiin kuvata ihminen hyvinkin realistisesti sijoittamalla nivelet oikeisiin paikkoihin sekä luoda syvyysvaikutelmia erilaisilla keinoilla. Oppilaiden kuvallisen ilmaisun kehityksessä oli eroja sen jakaantuessa tikku-ukkojen piirtämisestä perspektiivipiirtämiseen.
Avainsanat: kuvallinen ilmaisu, kuvailmaisu, kuvallinen kehitys, peruskoul
Tietoturva tietojärjestelmäprojekteissa
No full textTietoturvan merkitys on korostunut nopeasti kehittyvien teknologioiden ja kasvavien tietomäärien myötä. Tietoturvalla pyritään varmistamaan tiedon pysyminen suojattuna kaikissa tilanteissa. Monimutkaisiin tietojärjestelmäprojekteihin liittyy useita vaiheita, joihin kohdistuu tietoturvauhkia. Tietoturvauhilla voi olla vakavia seurauksia projektin onnistumiselle, kehitetylle tietojärjestelmälle ja koko yritykselle. Tässä tutkielmassa tarkastelen kirjallisuuskatsauksen muodossa tietoturvaa tietojärjestelmäprojekteissa.
Tutkielmassa käsittelen tietoturvan, tietojärjestelmän ja tietojärjestelmäprojektin määritelmiä. Käyn läpi tietoturvan eri osa-alueita projekteissa ja tarkastelen, millaisia tietoturvauhkia niihin yleensä liittyy. Tutkin tietojärjestelmäprojektien aikaisen tietoturvan toteutumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä toteutumiseen mahdollisesti liittyviä ongelmia. Näiden lisäksi käsittelen myös sitä, miten merkittävää tietoturvan huomioiminen projekteissa on ja millaisia vaikutuksia sillä saattaa olla sekä projektin että valmiin tietojärjestelmän tietoturvaan. Tietoturvaa tarkastellessani keskityn sen teknisiin ja toiminnallisiin puoliin.
Tutkielman tulosten perusteella tietoturvalla on merkittävä rooli tietojärjestelmäprojekteissa, mutta sitä ei kuitenkaan aina huomioida tarpeeksi. Lopputuotteen eli valmiin tietojärjestelmän tietoturvaan keskitytään monesti enemmän kuin siihen, miten jo projektin aikaiset käytännöt saattavat vaikuttaa myös projektissa kehitetyn tietojärjestelmän tietoturvaan. Projektipäälliköiden merkitys ja hallinnollisten toimenpiteiden tärkeys korostuvat tarkasteltaessa tietoturvan toteutumista. Ihmiset aiheuttavat omalla toiminnallaan suurimman osan tietoturvaongelmista ja suurimmat tietoturvauhat liittyvät tiedon katoamiseen sekä sen joutumiseen ulkopuolisille. Tietojärjestelmäprojektien tietoturvaa voidaan parantaa kouluttamalla projektien parissa työskenteleviä ihmisiä ja kehittämällä heidän tietoturvataitojaan. Tietoturvaa tulisi tarkastella myös liiketoiminnan näkökulmasta, sillä se on elinehto liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi