47495 research outputs found
Sort by
Teräsrakenteisen hallin kattotason jäykistys
No full textTässä diplomityössä esitellään teräsrakenteisen hallin kattotason jäykistyksen ja pääkannattajien stabiloinnin perusteet, sekä yleisimmät kattotason jäykistysratkaisut. Ulkoisten ja sisäisten voimien lisäksi kattotason jäykistysratkaisulle voi aiheutua huomattavia rasituksia pakkovoimina pääkannattajien pystykuormista. Tässä työssä pystykuormien jäykistysratkaisulle aiheuttamien rasitusten syy selvitetään. Katolle valittu rakennetyyppi vaikuttaa käytettävissä oleviin jäykistysratkaisuihin ja niille aiheutuviin rasituksiin, joten työssä kerätään yhteenveto jäykistysratkaisun valinnassa huomioitavista asioista katon rakennetyypin mukaan.
Teräsrakenteisen hallin katolla käytetään usein kantavia poimulevyjä. Suomea lukuun ottamatta muissa Pohjoismaissa niiden käyttäminen myös kattotason jäykistykseen on yleistä. Työn teoriaosuudessa keskitytään syvemmin poimulevyjen käyttämiseen kattotason jäykistysratkaisuna, ja niiden joustavuuden ja kestävyyden mitoitukseen saatavilla olevien suunnitteluohjeiden mukaan. Suunnitteluohjeet ovat tällä hetkellä jakautuneet muutamaan erilliseen lähteeseen. Jäykistävälle kattopellille aiheutuu leikkausrasituksia useammasta samanaikaisesta kuormitustapauksesta, ja työssä selvitetään, mitä tarkasteltavia kuormitusten yhteisvaikutuksia jäykistävän kattopellin mitoituksessa pitäisi huomioida.
Yhä useammin yksinkertaisetkin teräshallit mitoitetaan 3D-laskentaohjelmalla. Kun poimulevyjä käytetään katon jäykistysratkaisuna, halutaan laskentamallissa teräsrunkoa mitoitettaessa kattotason siirtymien vastaavan levyjäykistykselle mitoitettuja siirtymiä. Levyjäykistyksen mallintamiseen kehitetään tavallisemman sauvamallin sijaan vaihtoehto, jossa jäykistys mallinnetaan ekvivalenttisina ortotrooppisina levyinä. Laskentamalli käyttäytyy halutulla tavalla myös tuulikuorman kohdistuessa hallin päätyyn. Mallinnetun pellin ei haluttaisi haittaavan muun teräsrungon mitoitusta, mutta levy saattaa kuitenkin vaikuttaa pystykuormien jakautumiseen pelkän tason suuntaisen leikkausjäykkyytensä vaikutuksesta.
Suomessa kantavaa poimulevyä käytetään usein vain pystykuormien siirtämiseen pääkannattajille. Eurooppalaiset suositukset jäykistävän kattopellin mitoituksesta kuitenkin mainitsevat kattopellin toimivan jäykistävänä rakenteena, vaikkei sitä kattotason jäykistysratkaisuksi mitoitettaisikaan. Esitettyä mallinnustapaa hyödyntämällä todetaan tapaustutkimuksena maininnan pitävän paikkansa, ja pellin vaikuttavan hallin ulkoisten kuormien jakautumiseen huomattavasti. Lisäksi todetaan kiinnikemäärän kohtuullisella lisäyksellä voitavan saavuttaa suuria säästöjä pilarien profiilien koossa, kehien siirtymien pienentämisessä ja momenteissa liitoksissa perustuksiin.In this thesis, the principles of the stability design of the roof of a single-story steel hall, and the most used stiffening systems are presented. In addition to horizontal loads and buckling of individual members, the vertical load on rafters can cause considerable forces on roof level bracing due to prevented deformations. The type of roof structure will usually determine possible stiffening systems that can be used and influences the stabilization of rafters. Summary of available stiffening systems and things to consider according to the selected roof structure type is presented.
Trapezoidal sheeting is commonly used to transfer vertical loads to the main rafters. Using these trapezoidal sheets also for the stiffening of the roof, i.e. stressed skin design, is frequently used in other Nordic countries except for Finland. This thesis focuses on the calculation of strength and stiffness of such diaphragm according to available rules and recommendations, which are currently scattered across a few different sources. Multiple simultaneous loadings cause stresses in the plane of the diaphragm and need to be considered.
Even the simple steel buildings are nowadays commonly dimensioned in 3D with structural analysis software, and the stiffening system of the roof is a crucial part of the calculation model. The simplest method of modeling the diaphragm action is to model the stiffness of the roof by spring elements connecting individual frames. A more advanced method of modeling based on a simplification of recent studies is presented, by modeling stressed skin as equivalent orthotropic plates. The presented model can also be used for wind acting on the end of the building. However, the modeled equivalent plate can affect the dimensioning of other steel structures by resisting deformations in the plane of the roof.
European recommendations for the application of metal sheeting acting as a diaphragm state that the calculated behavior of a building can be unrealistic if the stiffening effect of trapezoidal sheeting is ignored and the building in stiffened by other means. Using the presented method of modeling the stressed skin effect, this statement is confirmed to be true with a case study. Also, the same case study is used to confirm significant material savings, reduction of frame displacements, and support moments with a reasonable increase in the number of fastenings
Toisen henkilön kasvonilmeen ja katseen suunnan vaikutus autismikirjon lasten tarkkaavuuden kiinnittymiseen
No full textToisen henkilön kasvot vetävät lapsen huomion muita sosiaalisia ärsykkeitä tehokkaammin puoleensa syntymästä saakka. Kasvoissa tarkkaavuus kiinnittyy esimerkiksi ilmeeseen ja katseen suuntaan, jonka suhteen etenkin suora katse vetää huomion vahvasti puoleensa. Aiemmissa tutkimuksissa on saatu näyttöä sille, että kasvonilme ja katseen suunta prosessoidaan yhtenä kokonaisuutena, ja että yksilön käyttäytymistä ohjaava lähestymis- ja välttämismotivaatio saattaa vaikuttaa niiden prosessointiin. Autismikirjon häiriössä tarkkaavuuden kiinnittymisen kasvoihin on havaittu olevan poikkeavaa jo varhaisessa vaiheessa kehitystä. Kasvoja esimerkiksi katsellaan vähemmän kuin tavanomaisessa kehityksessä, eikä kasvonilmeen tai katseen suunnan ole huomattu vaikuttavan tarkkaavuuden kiinnittymiseen autismikirjon häiriössä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, miten toisen henkilöllisyyteen liitetty kasvonilme (iloinen tai surullinen) ja katseen suunta (suora tai alas suunnattu) vaikuttavat leikki-ikäisten, kognitiiviselta kyvykkyydeltään heikkotasoisten autismikirjon lasten tarkkaavuuden kiinnittymiseen. Vertailuryhminä käytettiin saman ikäisiä, tavanomaisesti kehittyneitä ja kehitysviiveisiä lapsia.
Tämä tutkimus oli osa laajempaa Autismi ja katse -tutkimusprojektia, ja sen aineisto koostui 13 autismikirjon, 15 tavanomaisesti kehittyneestä ja yhdeksästä kehitysviiveisestä lapsesta. Koeasetelmassa käytettiin kasvoärsykkeenä kahden henkilön kasvoja, ja lapselle opetettiin etukäteen toisen olevan iloinen, toisen surullinen. Lapsen tarkkaavuus kiinnitettiin aluksi tietokoneruudulla näkyviin, keskusärsykkeenä toimiviin kasvoihin, joiden ilme oli koekierroksen alussa neutraali. Ajallisesti limittäin keskusärsykkeen kanssa ruudun reunaan ilmestyi häiriöärsykkeenä toimiva animoitu piirroskuva. Lapsen tuli irrottaa tarkkaavuutensa kasvoista, siirtää se piirrosanimaatioon ja jälleen kasvoihin, minkä jälkeen kasvot alkoivat joko hymyillä tai näyttää surullisilta. Dataa kerättiin silmänliikekameralla. Tarkkaavuuden kiinnittymistä tarkasteltiin kolmen muuttujan suhteen: tarkkaavuuden irrottaminen ja tarkkaavuuden uudelleen kiinnittyminen neutraaleihin, iloisiksi tai surullisiksi tiedettyihin kasvoihin, sekä osuus, jonka lapsi katseli hymyileviä tai surullisia kasvoja.
Tulokset osoittivat, että tavanomaisesti kehittyneiden lasten osalta tiedetyllä tai kasvoilla näkyvällä ilmeellä ja katseen suunnalla oli yhdysvaikutusta tarkkaavuuden irrottamiseen ja kasvojen katseluosuuteen. Lähestymis- ja välttämismotivaation suhteen yhdenmukaiset kasvot (iloiseksi tiedetyt tai iloiset kasvot ja suora katse, sekä surulliseksi tiedetyt tai surulliset kasvot ja alas suunnattu katse) kiinnittivät heidän tarkkaavuutensa vahvemmin kuin kasvot, joiden ilme ja katse olivat tämän jaottelun suhteen ristiriidassa. Tavanomaisesti kehittyneet lapset katselivat kasvoja kokonaisuudessaan enemmän kuin kehitysviiveiset ja autismikirjon lapset. Tarkkaavuus myös kiinnittyi uudelleen nopeammin suoraan kuin alas katsoviin kasvoihin ryhmästä riippumatta. Kehitysviiveisillä lapsilla tiedetyllä kasvonilmeellä ja katseen suunnalla oli yhdysvaikutusta tarkkaavuuden irrottamiseen; autismikirjon lapsilla ei katseen suunnan päävaikutuksen lisäksi noussut esiin tilastollisesti merkitseviä tuloksia.
Saadut tulokset toivat uutta tietoa paitsi kasvonilmeen ja katseen suunnan vaikutuksesta tarkkaavuuden kiinnittymiseen tavanomaisesti kehittyneillä, alle kouluikäisillä lapsilla, myös näiden ärsykkeiden ilmentämän lähestymis- ja välttämismotivaation merkityksestä tarkkaavuuden kiinnittymiseen. Tulokset tukivat aiempia havaintoja, joiden mukaan autismikirjon lasten tarkkaavuuden kiinnittyminen toisen henkilön kasvoihin on tavanomaisesta poikkeavaa. Laajemmin tarkasteltuna tutkimus toi lisätietoa visuaalisen tarkkaavuuden ja sosiaalisen havaitsemisen kehityspsykologisesta perustasta. Tulokset osoittivat, että lisätutkimusta kasvonilmeen ja katseen suunnan yhdysvaikutuksesta leikki-ikäisten autismikirjon lasten tarkkaavuuden kiinnittymiseen tarvitaan. Parempi ymmärrys sosiaalisen havaitsemisen varhaisessa vaiheessa ilmenevistä poikkeavuuksista erityisesti vakavassa autismikirjon häiriössä on hyödyksi esimerkiksi uusia kuntoutusmenetelmiä kehitettäessä
Moderni salasananhallinta
No full textSalasanat ovat olleet käytössä vuosikymmeniä ja ovatkin yksi yleisimpiä ja helpoimpia tapoja toteuttaa käyttäjänvarmennus erilaisiin järjestelmiin. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten salasanoja nykyään käytetään: osaavatko tai viitsivätkö käyttäjät luoda turvallisia salasanoja eri sovelluksiin, ja tietävätkö he mitkä eri salasanan osatekijät vaikuttavat positiivisesti tai negatiivisesti salasanan voimakkuuteen ja arvattavuuteen.
Tutkielma on kirjallisuuskatsaus salasanoihin. Tutkielmassa selvitetään lyhyesti, miksi juuri salasanat ovat ottaneet valta-aseman käyttäjänvarmennuksessa. Tämän jälkeen tarkastellaan, miten salasanoja murretaan: miten niin kutsutut sanakirjalistat, joihin hakkerit keräävät yleisimpiä salasanoja ja niiden osia, toimivat, sekä minkälaisia eroja palvelimeen kohdistetuissa sekä paikallisissa murroissa on. Vaikka salasanojen murto saattaa kuulostaa monimutkaiselta tehtävältä, se useimmiten perustuu kuitenkin vain salasanaehdokkaiden jatkuvaan iterointiin pienin muutoksin, eli käytännössä massa-arvauksiin. Vuodettujen salasanalistojen vaikeimmista salasana-käyttäjätunnus-yhdistelmistä harvoin edes välitetään, koska niin moni käyttäjä luo käyttäjätunnukselleen helposti arvattavan salasanan.
Tutkielma osoittaa, että vaikka salasanat ovat jo pitkään olleet osa päivittäistä kanssakäymistämme eri sovellusten kanssa, käyttäjillä ei ole niiden taustatoiminnasta syvempää tietämystä. Vaikka henkilökohtaiset salasanat tahdotaan suojata ulkopuolisilta, ovat harhaluulot eri suojausmetodeista ja näiden vaikutuksista yleisiä. Toisaalta edes koulutustausta ei suuremmin vaikuta käyttäjien halukkuuteen luoda vahvoja salasanoja, koska myös tietoturva-asiantuntijat suhtautuvat niihin välinpitämättömästi. Usein salasanat nähdään esteenä palvelun käytölle, sen sijaan että ne nähtäisiin tärkeänä turvallisuuden kerroksena.
Tutkielman loppupäässä tarkastellaan, miten käyttäjiä voisi ohjata luomaan turvallisempia salasanoja: kuinka muutama erilainen moderni sovellus tai järjestelmä indikoi käyttäjälle tämän luoman salasanan turvallisuutta, ja minkälaisia rajoitteita sovellusten ylläpitäjät voisivat asettaa – tai poistaa – sovellusten vaatimilta salasanoilta. Tutkielma päätetään yleispäteviin vinkkeihin: kuinka kuka tahansa voi luoda turvallisempia salasanoja, sekä miten salasanojen hallinnassa kannattaisi siirtyä käyttämään salasananhallintaohjelmia. Salasananhallintaohjelma tallentaa käyttäjän puolesta kaikki paitsi ohjelmaan kirjautumiseen käytetyn salasanan, mahdollistaen tehokkaan ja turvallisen salasanankäytön äärettömän monen ohjelman ja sovelluksen välillä
Ympäristönäkökohtien huomioiminen kuntien hankinnoissa: Millaisia haasteita ympäristöystävällisiin hankintoihin liittyy?
No full textTämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia haasteita ympäristöystävällisyyden soveltamiseen kunnan hankintakäytännöissä liittyy hankinnoista vastaavien henkilöiden näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa on haastateltu kolmea kuntansa hankinnoista vastaavaa virkamiestä. Tutkimustyylinä tässä tutkielmassa toimi laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin videopuheluiden välityksellä toteutetuilla teemahaastatteluilla, joita tehtiin yksi kutakin tutkimuksessa mukana olevaa kuntaa kohden. Aineiston sisällönanalyysi toteutettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia käyttäen.
Aineistosta nousi esille monenlaisia haasteita liittyen hankintojen ympäristöystävällisyyden edistämiseen. Hankintojen tyyppiin liittyvät haasteet nousivat vahvasti esille. Joissain hankinnoissa ympäristönäkökohtien huomioimisen todettiin olevan helpompaa ja yksinkertaisempaa kuin toisissa hankinnoissa. Monet haasteista liittyvät myös hankintojen muihin tavoitteisiin. Aineistosta nousivat esille kuntien hankintojen monenlaiset tavoitteet. Pienissä hankinnoissa korostuivat sosiaalisten näkökohtien huomioiminen ympäristönäkökohtienkin kustannuksella – hankinnoille ei haluttu asettaa niin tiukkoja ympäristökriteerejä, että ne vaikuttaisivat negatiivisesti pienten yritysten mahdollisuuksiin osallistua tarjouskilpailuun.
Taloudelliset ja poliittiset haasteet liittyen hankintojen ympäristöystävällisyyden huomioimiseen eivät nousseet aineistosta kovinkaan vahvasti esille, vaikka niiden tuomat rajoitteet tiedostettiinkin. Poliittisten linjausten koettiin paitsi velvoittaneen, niin myös antaneen paremmat mahdollisuudet ottaa ympäristönäkökohdat huomioon osana kunnan hankintoja. Poliittisen päätöksenteon ja taloudellisten seikkojen tuomat rajoitteetkin nousivat esille enemmänkin hypoteettisina tilanteina, kuin koettuina käytännön rajoitteina ympäristöystävällisille hankinnoille. Muiden aineistosta esille nousseiden kuntien hankintojen ympäristöystävällisyyden edistämiseen liittyvien haasteiden koettiin liittyvän osaltaan myös markkinoiden rajoittaviin vaikutuksiin vihreämpien vaihtoehtojen saatavuuden suhteen sekä tasapainoiluun hankintojen eri tavoitteiden kanssa, kuten tehokkaan kilpailutuksen ja pienten paikallisten yritysten osallistumismahdollisuuksien turvaamisen kanssa.
Kuntien hankintojen ympäristöystävällisyyden soveltamiseen liittyy monenlaisia käytännön haasteita. Monet kyseisistä haasteista liittyvät hankintojen muihin tavoitteisiin. Kuntien hankinnoilla on ympäristötavoitteiden lisäksi myös monia muita tavoitteita, jotka voivat olla paikka paikoin ristiriidassa ympäristötavoitteiden kanssa. Ympäristöystävällisyyden merkitys kunnan hankinnoissa riippuu viime kädessä poliittisista linjauksista. Poliittiset päätökset loppujen lopuksi määrittelevät sen, mikä on ympäristötavoitteiden asema suhteessa hankintojen muihin tavoitteisiin
Tekoälyn hyödyntäminen ohjelmistotestauksessa
No full textTämä tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jossa tarkastellaan millaisia vaikutuksia tekoälyn hyödyntämisellä on ohjelmistotestauksessa. Motiivina tutkielman aiheelle toimi ohjelmistotestauksen samanaikainen tärkeys, sekä sen potentiaalinen riski tuhlata kehitystyön tärkeitä resursseja. Tutkielman tarkoituksena on aiempien tutkimuksien ja esimerkkien avulla perustella, miksi tekoälyn hyödyntäminen ohjelmistotestauksessa on tärkeää. Perustelut tekoälyn hyödyntämiselle pitävät sisällään ohjelmistotestauksen työvaiheita, joissa tekoälyä voidaan hyödyntää, erillisen osuuden tekoälyn vahvuuksista yleensä, sekä yksityiskohtaisempia esimerkkejä tekoälyn soveltamistavoista ohjelmistotestauksessa.
Tutkielman tutkimusmateriaalia on kerätty kolmesta eri tietokannasta: IEEE Xploresta, ScienceDirectistä sekä ACM:stä. Aineisto koottiin vuosien 2005 ja 2020 välillä julkaistuista artikkeleista ja konferenssipapereista, jotka käsittelevät sekä ohjelmistotestausta, että tapoja soveltaa tekoälyä sen toteutuksessa. Lopullisia tutkimukseen valittuja lähteitä kertyi 16 kappaletta.
Tutkimuksen tulokset tukevat tekoälyn käytön tärkeyttä ohjelmistotestauksessa. Tekoälyä osataan soveltaa ohjelmistotestauksen jokaisessa vaiheessa. Jo ensimmäisiä testejä varten kyetään tekemään ennustuksia eri osa-alueiden virheherkkyydestä. Näin säästetään testaajien aikaa ja voidaan kohdistaa testaamista oikeisiin alueisiin. Tekoäly kykenee yhdistelemään aiemmista testeistä kerättyä dataa ja tämän pohjalta muokkaamaan tulevia testejä. Myös testien onnistumista voidaan seurata ja tuloksia kategorisoida tekoälyn avulla. Kun testi on ajettu ja ohjelmistoa on sen pohjalta muutettu, tekoäly mahdollistaa nopean tavan löytää kaikki osa-alueet, joihin muutos on vaikuttanut. Näin voidaan valikoida, mitkä testit on syytä ajaa ja mitkä voidaan jättää välistä. Kaikki nämä sovellustavat edesauttavat ohjelmistojen nopeampaa ja halvempaa valmistusta
Integroituva paloturvallisuus rakennuksissa
No full textTämän työn tarkoituksena oli selvittää markkinoilta löytyviä uusia teknologisia mahdollisuuksia ja pyrkiä kuvaamaan niiden lisäarvoa paloturvallisuuden näkökulmasta. Lisäksi työssä tarkasteltiin kattavasti erilaisia hallinnallisia haasteita sekä kehitysmahdollisuuksia, joita paloturvallisuusjärjestelmien suunnitteluun, hankintaan, toteutukseen ja ylläpitoon liittyy.
Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineistoa kerättiin kirjallisuusselvityksen, kahden teemahaastattelukierroksen, yhden työpajan ja yhden internet-kyselyntutkimuksen avulla. Teemahaastattelut ja internet-kyselytutkimus kohdistettiin samalle valitulle joukolle järjestelmätoimittajia ja suunnittelijoita, jotka osallistuivat tutkimukseen yhteensä yhdeksästä eri yrityksestä. Työpaja toteutettiin pelastusalan ajankohtaistapahtumassa ja siihen osallistui pääsääntöisesti pelastusviranomaisedustusta, erityisesti riskienhallintapäälliköitä. Kerättyä tutkimusaineistoa analysoitiin temaattisella analyysimenetelmällä.
Työssä luotiin ajankohtainen katsaus markkinoilta löytyviin teknologioihin ja uusiin teknologisiin mahdollisuuksiin sekä kuvattiin niiden lisäarvoa. Erityisesti erilaiset alustaratkaisut mahdollistavat entistä integroituvamman paloturvallisuuden toteutumien rakennuksissa, jolloin mukaan järjestelmäkokonaisuuteen voitaisiin integroida esimerkiksi ääntä analysoivaa teknologiaa, mikä avaisi täysin uusia keinoja parantaa paloturvallisuutta tulevaisuudessa.
Usean tutkimuksessa selvinneen ongelman taustalla oli selkeän vastuutahon puuttuminen, joten työssä päädyttiin esittämään uutta niin sanottua järjestelmäkoordinaattorin roolia. Rooli toimisi rakennushankkeeseen ryhtyvän tukena ja tulkkina järjestelmähankkeissa. Tämän lisäksi johtopäätöksissä esitettiin kattava kuvaus lukuisista tutkimuksessa esille tulleista muista ongelmista ja niiden mahdollisista ratkaisuehdotuksista.
Tutkimuksen on rahoittanut Palosuojelurahasto
War of Hearts : Love and Collective Attachment as Integrating Factors in Finland During World War II
No full textTukiseinän mitoittaminen Kanadan mitoitusohjeen CSA S6-19 mukaisesti: Vertailu eurokoodin SFS-EN 1997-1 mukaiseen mitoitukseen
No full textLiterature review and a search algorithm implementation for mobile robot path planning
No full textThe purpose of this thesis is to review some key concepts and literature of path planning and to present an implementation of a search algorithm suitable for the path following of a low-speed, differential-drive mobile robot.Tämän kandidaatintyön tarkoitus on tehdä kirjallisuusselvitys reitinsuunnittelun tärkeistä käsitteistä ja kirjallisuudesta ja esittää toteutus reitinseurantaan soveltuvasta reitinsuunnittelualgoritmista hitaalle, differentiaalisesti ajetulle mobilerobotille